Poteroa kaivamaan

25 kommenttia

Nyt kaikki kynnelle kykenevät kaivamaan poteroa, jokaiselle Suomen puolustusvoimat käyneelle tuttu juttu. Sähkön hintaa kun hinataan ylös milloin milläkin verukkeella ja syksyisin nuo verukkeet ilmenevätkin optioetujen maksimointina. Tuosta maksamisen ja maksittaamisen tuskasta pääsee kaivamalla potero joka iskee suoraan sähköyhtiöiden nilkkaan...

ks. http://www.bittikone.com/maapatteri/

  
  • Noilla tekniikoilla tuleekin tosi halpoja kilowatteja... Vaikka itse vastustankin venäläiseen energiaan tukeutumista, niin kyllä näille energia monopoleille pitäisi jotain tehdä. Ensin korotetaan, kun vesivarastot hupeni, sitten kun vettä tuli kuin Esterin per...stä niin sitten vedottiin päästökauppoihin ja kun päästöoikeuksia löytyikin yhtäkkiä vaikka kuinka paljon niin sitten syynä on tsunamit ja arabit asialla! Kuitenkin johtajat repii kauheat rahat tekemättä yhtään mitään. Ymmärrän kyllä sellaisten johtajien optiot, jotka oikeasti ovat tehneet tuloksen eteen jotain, mutta nämä miehethän vain hyötyy vain nostamalla hintoja ja valtion yhtiöt vielä etunenässä!

    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 18.07.2006 klo 19:42]
      
  • Tämä aihe kuuluisi ehkä paremmin tuonne asumisen puolelle, mutta asiaan.
    Vaihtoehtoisia energiamuotoja on olemassa vaikka miten paljon. Suurin syy siihen, että ne on vielä käyttämättä, on liian halpa sähkö.
    Ei tarvitse kummoinen sikatila olla, kun sillä sianpaskalla tila tekisi kaiken tarvitsemansa sähkön ja jäisi vielä naapurillekin myytäväksi.
    Maalämpö on vielä käyttämättä laajassa mittakaavassa. Ilmalämpöpumput tekee vasta tuloaan Suomeen. Aurinko paistaa joka päivä. Kaatopaikoilta lumi sulaa talvellä käymisen takia ja lämpö karkaa harakoille. Metsät kasvaa lisää puuta joka päivä ja sitä pystytään poltamaan ilman kauheita päästöjä. Vedessä on vetyä ja se palaa.
    Kunhan öljy loppuu ja kaasukin on vähissä, niin vaihtoehtoisia energiamuotoja alkaa löytymään, koska maapallolla on energiaa erittäin monessa paikassa.
    Jäisi optiot saamatta, jos ihmiset eivät rakentaisi suorasähkölämmitystaloja. Niitä tehdään vain siksi, koska investointikulut on kaikkein pienimmät. Ei aina pitäisi katsoa huomiseen, vaan pitäisi katsoa usean vuoden päähän, sitä on kestävä kehitys.

      
  • Olisi tosi mielenkiintoista tietää mikä olisi sähkön hinta ilman tirehtöörien bonuksia ja optiota.Kun vielä tiedetään että suurkuluttajille (=teollisuus) sähkön hinta on vain korkeintaan viidesosa taloussähkön hinnasta, alkanee selvitä kuka ne bonukset maksaa.
    Minkä hyvänsä orgaanisen jätteen voi melko yksinkertaisilla menetelmillä saada tuottamaan sekä lämpöä ja kaasua.Erilaisista sovellutuksista on väläyksia jopa TM:ssäkin ollut.Suurenpuoleinen alkuinvestointi on kai yksi esteistä.

      
  • Lainaus:
    19.07.2006 klo 16:18 Lario kirjoitti
    Suurin syy siihen, että ne on vielä käyttämättä, on liian halpa sähkö.

    Jäisi optiot saamatta, jos ihmiset eivät rakentaisi suorasähkölämmitystaloja. Niitä tehdään vain siksi, koska investointikulut on kaikkein pienimmät. Ei aina pitäisi katsoa huomiseen, vaan pitäisi katsoa usean vuoden päähän, sitä on kestävä kehitys.


    Liian halpa sähkö on yksi syy. Toinen, Suomessa erittäin merkittävä on se, että valtio on sitonut tulonsa merkittävästi polttoaineverotukseen ja öljymonopoliyhtiöön. Kolmas merkittävä tekijä on asenne: Suomessa uskotaan yhä vankasti suureen ja mahtavaan energiantuotantoon, joka tuo onnen ja autuuden. Näinhän se onkin teollisuuden osalta, joka saa ydinsähkönsä halvalla. Sillä hinnalla jolla kuluttaja sen saa, olisi moni pienimuotoisempikin energianlähde hyvinkin kannattava.

    Lyhytnäköisyys leimaa koko Suomen energiapolitiikkaa, ainoastaan ydinvoimalan suhteen on pystytty katsomaan tulevaisuuteen. Esim. autojen polttoaineenkulutus olisi noin 10 vuoden aikajänteellä helposti lähes puolitettavissa. Nykyisilläkin polttoaineenhinnoilla dieselillä ajaminen kannattaaa vasta ~30.000 vuosikilometrillä. Keskimäärin ajetaan noin 19.000. Jos dieselin kannattavuusraja laskettaisiin tuonne 15.000 tienoille, uusien myytävien autojen (jotka ovat kanssamme seuraavat 15 vuotta!) polttoaineenkulutus käytännössä lähes puolittuisi. Biopolttoaineista puhuttaessa usein unohtuu, että olisi tulevaisuudessa paljon helpompi tehdä riittävästi biodieseliä 5 litraa satasella vieviin dieseleihin kuin etanolia 9 litraa vieviin bensarohjoihin.

      
  • Suorasähkö valitaan usein koska ei varmuutta että asuuko enää taloa 20v päästä, siis kun maalämpö muuttuu edullisemmaksi.
    Tuo "potero" oli kait ensisijassa säkön tuotantoon? :sunglasses:

      
  • On ne energiapoliittiset koukerot vaan kumman käsittämättömiä.
    Tyhmempikin älyää ettei isojen öljyyhtiöiden kannata lobata jotain biodieseliä, vaikka se olisi kaiken paras vaihtoehto.Olishan se kaamee paikka jos joka toinen maanviljelijä alkais viljeleen vaikka rypsiä ja hankkisi itselleen öljypuristimen.Siitä tulisi omat polttoaineet ja vois olla vielä myytäväksikin.Öljyttömästä rypsimassasta saa rehuna paremman hinnankin kuin öljyisestä .Hampun viljely noin niinkuin hehtaaria kohti on vielä tuottoisempaa, mutta kaiketi laitonta; siitä kun saadaan vähän muutakin nautintoainetta.
    Kaikki dieselit polttavat ilman erikoisempia ja tuntemattomia muutoksia (joidenkin tiivisteiden vaihto) kakistelematta melkein mitä öljyä tahansa.
    Hyvin tietoisena etanolin haitoista ja valmistuksen monimutkai-suudesta ym ym lobataan sitä ja tällä hetkellä vielä älyttömämpään vetyyn ,mutta mutta niiden kehittäminen on vasta alkumatkassa.
    Juju onkin siinä että vety ja etanoliprokteihin voi mankua yhteiskunnalta rahaa melkein loputtomiin.

      
  • "Tuo "potero" oli kait ensisijassa säkön tuotantoon?"

    Potero on sähkön tuotantoon, selostuksia niissä ei valitettavasti ole mutta kokeiluja voi ensialkuun tehdä esim. perunalla. Esim. William D. Snown ratkaisussa maahan on upotettuna sinkkitanko, hiilitanko, sinkkitanko, hiilitanko. Perunan toiselle puolelle upotetaan sinkkinaula ja toiselle vaikkapa rautanaula, kokeilemalla selviää mikä metalli tuottaa eniten virtaa. Vastaavat rojut upotetaan maahan isommassa mittakaavassa.

    Biodieselin valmistamiseen tarvittavat laitteet voi hankkia http://www.limetti.fi/biodiesel/ . Mikäli omaa maata ei ole muualla kuin kynsien alla, puristamista sekä esteröintiä voi tehdä vaikka "kontrahtina" rypsin-, rapsin-, hampun-, ym. öljykasvin viljelijöille.

      
  • Edelleen halvin tapa on ottaa sitä sähköä pistorasiasta ja naftaa pumpusta, jos vertaa täällä esiintulleisiin ideoihin...

      
  • "halvin tapa on ottaa sitä sähköä pistorasiasta ja naftaa pumpusta"

    Ei enää aikoihin halvin, mutta kylläkin vaivattomin tapa. Siinä on vissi ero.

    Mutta jos haluat nähdä vaivaa ja kokeilla, rakenna seuraava laite:

    http://www.keelynet.com/energy/cornish.htm

    Tai yksinkertaisemmin, osta halpakaupasta tmv. ruostumaton purkki, kanteen putkiliitos esim. 1/2 tuuman koolle ja letku siitä moottorin imusarjaan. Lataa purkki putkimies mr. Muskellla. Hae ½ litran tölkki Koffin 3 kaljaa kaupasta ja juo se. Laita tyhjäämäsi alumiininen kaljatölkki purkkiin ja sulje välittömästi kansi.

    Ole varovainen sillä mr. Muskeli runnoo kaljatölkin kehittäen runsaasti vetykaasua. Älä aja kaljoissa.

      
  • Ensinnäkin, Ooppelini ei kulje vetykaasulla ja tuskin sinunkaan autosi. Vedyn erottaminen vedestä on toki helppoa, mutta jos et vieläkään tajunnut, niin siihen tarvitaan sähköä tai toinen vaihtoehto kemikaalit ja mikä onkaan sen näillä tekniikoilla saadun vedyn hinta?! Kait sitä vetyä nytkin erotettaisiin vedestä ja autot ym. kulkisi sillä, jos siihen ei tarvitsisi käyttää niin paljon sähköenergiaa!

    Laske minulle noilla tuottamillasi laitteilla kWh-hinta, väitän että et pääse siihen tasoon millä minä saan sitä nyt pistorasiasta eli n. 7-8 senttiä/kWh.

    Ja kerro kuinka pitkälle pääset tuolla purkillisella Mr Muskelia? Ota huomioon, että 0,5 litran Koffikin maksaa n. 1,5e ja Mr Muskelikin varmaan 1-2e/0,5 litraa ja samalla voit valottaa, että montako metriä autosi moottori kestää/kesti vetyä... :grin:

    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 22.07.2006 klo 21:21]
      
  • "tuskin sinunkaan autosi".

    Se ei ole niinkään sanottua, toinen testikenno on ollut jo juhannuksesta asti käytössä ja varsinainen autokenno on jo koestettavana. Vaikuttaa lupaavalta ja puhdistusvaiheen jälkeen siirryn seuraavaksi puhtaaseen veteen, jonka PH on 6,2. Jännite 12 V ja nyt lievästi seostettuna amppeereja kuluu 0,75 (9 wattia). Lämmettyään ja veden solun aktivoituessa virran kulutus kasvaa 1,24 amppeeriin (14,88 wattiin) ja purkin ulkopintaan tulee erikoinen ja sähköinen resonassi-ilmiö.

    "jos et vieläkään tajunnut"

    Kuules, en minä arvostele sinun aivotoimintaa saati tietojesi määrää tai ymmärtämistä. Puhu asiaa aiheesta äläkä jauha paskaa siitä, miten tyhmä tai viisas olen. Kaikki on käytännössä koestettavissa, eri asia on, minne se peukalo on sijoitettuna siinä kämmenellä...

    "Laske minulle noilla tuottamillasi laitteilla kWh-hinta, väitän että et pääse siihen tasoon millä minä saan sitä nyt pistorasiasta eli n. 7-8 senttiä/kWh".

    Kylläpä maksat kalliisti sähköstä, saa sitä alle 5 sentinkin vielä :sleepy: . 2002 Espoon sähkö myi sitä vielä 14 pennillä/KW eli 2,35 sentillä.

    Kun kerran kaipaat laskelmia, laitan vuonna 2000 tekemäni "yhden jutun" alumiinista polttoaineen lähteenä. Hieman kertausta, tiedät varmaankin että alumiini on yleisin metalli maankuoressa, sitä on n. 7,5 % pääasiassa erilaisissa alumino-silikaatteina. Lisäksi sitä esiintyy vesipitoisena oksidina, bauksiittina Al2O3 x XH2O. Tätä ja myös kryoliittia, Na3AIF6, käytetään yleensä valmistettaessa alumiinia luonnon yhdisteistä. Alumiinin silikaateista tärkein on kaoliini, H4Al2Si2O9 joka on tavallisen saven pääaines ja jota käytetään keraamisessa teollisuudessa raaka-aineena.

    Taloudellisesti kannattavilla menetelmillä alumiinia ei voida valmistaa silikaattimineraaleistaan. Lähtöaineena käytetään sen vuoksi paikoittain runsaasti tavattavaa bauksiitti-mineraalia Al2O3 x XH2O, joka koostumukseltaan lähinnä vastaa alumiinioksidin ja –hydroksidin yhdistelmää. Valmistus tapahtuu sulate-elektrolyysiä käyttämällä. Myös mineraali kryoliitti esittää tärkeää osaa alumiinin valmistuksessa.

    Nykyisin yhden alumiinitonnin valmistamiseen tarvitaan kaksi tonnia oksidia bauksiittina, Al2O3 x XH2O, 550 kg elektrodi-hiiltä, 50 kg kryoliittia ja n.16 000 KWh. Kilohinta kesäkuun alussa 2000 n. 9,17 mk/kg

    Ilman vaikutuksesta alumiini peittyy silmänräpäyksessä näkymättömällä oksidi kerroksella, joka estää sen jatkuvan hapettumisen. Se ettei alumiini reagoi veden kanssa – niin kuin sen oikeastaan pitäisi tehdä – johtuu siitä että oksidikerros estää enemmän syöpymisen.

    Metallista alumiinia voidaan pitää energiarikkaana, koska alumiinin reagoidessa esim. hapen tai suolahapon kanssa, energiaa vapautuu lämpönä. Liuotettaessa alumiini suolahappoon saa muodostuva lämpö hapon kiehumaan. Alumiini liukenee myös vahvoihin emäsliuoksiin vetyä vapauttaen. Tällöin muodostuu aluminaatteja, jotka osoittavat alumiinin olevan amfoteerinen alkuaine.

    Laskelma
    Käytettävät raaka-aineet:

    Vesi 3H20 51,00 g, suolaliuos 3NaCl + 1½ H2O 147,65 g sekä alumiinhydroksidi 26,98 g. Yhteensä 225,63 g

    Elekrolyysi membraalikennossa:
    3 NaCl + 3H2O >> 3NaOH + 1½ Cl+ 1½ H2

    Elektrolyysiin tarvittava energiamäärä mol. (90 - 95% hyötysuhde)
    3 x 96500 C (A/s) x 2, 22 V = 637 KJ
    6,66 w/s x 3600 s (1h) : 1000 = 24 KWH

    Elektrolyysissä saatavat aineet:
    1½ Vety H 1,51 g
    1½ Kloori Cl 53,17 g
    3 NaOH 119,49 g

    Lipeä johdetaan säiliöön jonne syötetään (romu)alumiinia, bauksiittia tai kaoliinisavea.

    Al3 + 3NaOH = Na3H2AlO3 + 3H2

    Säiliössä käytettävät aineet:
    Alumiinihydroksidi Al3 26,98 g
    Natriumhydroksidi 3NaOH 120,49 g

    Säiliöstä saatavat aineet
    Natriumaluminaatti Na3H2AlO3 144,45 g
    Vety 3H2 3,02 g

    Energiansaanti mol (100%):
    3O (happi) + 3 H2 (vety) >> 3H2O (vesi)

    Alumiinilla saatava enenrgiamäärä mol. (100%)
    6 x 96500 C (A/s) x 1, 23V = 712 KJ
    7,38 w x 3600 s (1h) : 1000 = 26,57 KWH

    Polttokennosta tai polttomoottorista saatavat aineet
    Vesi H2O 111,38 g

    Tämä jo riittääkin, erotus: + 2,57 KW


    "0,5 litran Koffikin maksaa n. 1,5e ja Mr Muskelikin varmaan 1-2e/0,5 litraa"

    Nämä on niitä tuttuja kauppanimikkeitä, sisältöineen Koffi varmasti maksaa tuon 1,5 euroa ja kalliimmaksi tulee varsinkin jos sen kaataa mäkeen. Ostamalla panttitölkin ilman sisältöä, hinta on 0,15 senttiä. Mr Muskeli on siitä kalliimasta päästä, hintaa en nyt muista mutta seos on laimennettua 30-50 % lipeää. Rautakaupoista 100% raetta natrium lipeää saa ½ kg n. 10 eurolla. 40 kg säkin sai markka aikana alle satasella.

    Ei vety polttoaineena ole sen kummempi kuin maa-ja biokaasu. Puhtaasta vedystä vain puuttuu se 25 - 35 prosentin osuus hiiltä.
    Ja jos sitä aivan väkisin pitää himmata, sekoittaa joukkoon hiilidioksidia. Tosin muistelisin että tällekkin kaasulle olisi jo kennoja kehitelty.

      
  • mornee: "Se ei ole niinkään sanottua, toinen testikenno on ollut jo juhannuksesta asti käytössä ja varsinainen autokenno on jo koestettavana."

    Eikös me puhuttu vetyKAASUSTA suoraan imusarjaan ja minä väitin, että tuskin sinunkaan autosi sitä kestää! Kenno onkin sitten eriasia, kun sillä tehdään sähköä ja sähköautot onkin jo vanha keksintö!
    "Kuules, en minä arvostele sinun aivotoimintaa saati tietojesi määrää tai ymmärtämistä. Puhu asiaa aiheesta äläkä jauha paskaa siitä, miten tyhmä tai viisas olen. Kaikki on käytännössä koestettavissa, eri asia on, minne se peukalo on sijoitettuna siinä kämmenellä..."

    Missäs kohtaa minä olen arvostellut sinun aivotoimintaasi? Ja enkös minä ole asiaa koittanut sinulle kertoa kokoajan!

    "Kylläpä maksat kalliisti sähköstä, saa sitä alle 5 sentinkin vielä :sleepy: . 2002 Espoon sähkö myi sitä vielä 14 pennillä/KW eli 2,35 sentillä."

    Mistä saat noin edullista sähköä pistorasiasta? Mikä yhtiö sitä myy? Toki sähköenergian hinta voi ollakkin alle 5 senttiä, mutta siihen tulee siirtomaksut päälle ja nyt eletään vuotta 2006...

    "Kun kerran kaipaat laskelmia, laitan vuonna 2000 tekemäni "yhden jutun" alumiinista polttoaineen lähteenä...
    Nykyisin yhden alumiinitonnin valmistamiseen tarvitaan kaksi tonnia oksidia bauksiittina, Al2O3 x XH2O, 550 kg elektrodi-hiiltä, 50 kg kryoliittia ja n.16 000 KWh. Kilohinta kesäkuun alussa 2000 n. 9,17 mk/kg"


    Kyllä. Minä kaipasin laskelmia ja sinä vain kirjoitit pitkät fraasit alumiinista ja sen valmistuksesta! Missä on laskelmat siitä, että nämä sinun ideasi on HALVEMPIA?!

    "Laskelma
    Elektrolyysiin tarvittava energiamäärä mol. (90 - 95% hyötysuhde)
    3 x 96500 C (A/s) x 2, 22 V = 637 KJ
    6,66 w/s x 3600 s (1h) : 1000 = 24 KWH

    ...

    Alumiinilla saatava enenrgiamäärä mol. (100%)
    6 x 96500 C (A/s) x 1, 23V = 712 KJ
    7,38 w x 3600 s (1h) : 1000 = 26,57 KWH

    Polttokennosta tai polttomoottorista saatavat aineet
    Vesi H2O 111,38 g

    Tämä jo riittääkin, erotus: + 2,57 KW"


    Eli ymmärsinkö oikein, että pääsit 2,57kWh plussanpuolelle? Otetaampa nyt sitten huomioon myös se, että elektrolyysiliuos ja alumiinikin maksaa! Kerro nyt jo paljonko tuolle 2,57kWh tuli hintaa?!

    "Ostamalla panttitölkin ilman sisältöä, hinta on 0,15 senttiä. Mr Muskeli on siitä kalliimasta päästä, hintaa en nyt muista mutta seos on laimennettua 30-50 % lipeää. Rautakaupoista 100% raetta natrium lipeää saa ½ kg n. 10 eurolla. 40 kg säkin sai markka aikana alle satasella."

    No niin, kuinka pitkälle autollasi pääsee noilla raaka-aineilla? Tällähetkellä 10 eurolla saa n. 7 litraa bensaa millä minä ajelen 100km. Sinä olet työntämässä vetykaasua suoraan imusarjaan ja minä esitin kysymyksen, että kuinka pitkälle sinä sillä pääset?! Tässä ei puhuta mitään paskaa niinkuin sinä väitit, vaan keskustellaan? siitä onko kotikonstein halvempi matkustaa! Minä väitin, että halvemmalla sähköä saa pistorasiasta ja menovettä huoltoaseman mittarista, kuin valmistamalla sitä sinun esittämillä tekniikoilla itse!

    "Ei vety polttoaineena ole sen kummempi kuin maa-ja biokaasu. Puhtaasta vedystä vain puuttuu se 25 - 35 prosentin osuus hiiltä.
    Ja jos sitä aivan väkisin pitää himmata, sekoittaa joukkoon hiilidioksidia. Tosin muistelisin että tällekkin kaasulle olisi jo kennoja kehitelty."


    Sinä puhut taas polttokennoista, vaikka alunperin olit esittämässä vetyä suoraan imusarjaan. Älä vaihda aihetta. Turha minulle on pitää mitään fysiikan/kemian oppituntia. Kyllä minäkin osaan lainata kirjoituksia suoraan alan kirjoista ja netistä!

    Vastaa vain yksinkertaisesti, kuinka paljon halvemmaksi tulee tehdä sähköä itse esittämilläsi tavoilla tai kuinka paljon halvemmaksi tulee ajaa itse tehdyllä vetykaasulla?!

      
  • ”Kerro nyt jo paljonko tuolle 2,57kWh tuli hintaa?!”

    Tätä kaavaa et kuule kemiankirjoista löydä, ainoastaan kertauksen alumiinista joka on yleistä tietoa.

    Laitoin herralle kaavaan kompan, jos jotain ymmärtäisit siitä, pystyisit kyllä löytämään sen.

    Puhutaan sitten lisää.. mitä mikin maksaa.

      
  • Voi olla, että tuollaista sontaa ei kirjoista löydykkään eikä minua sinun kompasi kiinnosta. Esitin yksinkertaisen kysymyksen mihin sinä et selvästikkään pystynyt vastaamaan, etkä mihinkään muihinkaan esittämiini kysymyksiini kuten kauanko oma autosi (jos sinulla sellaista edes on) kesti kun työnsit imusarjaan vetyä. Aika selvää on myös se, että jos esittämäsi tekniikat olisi taloudellisesti kannattavia, niin ne olisi maailmassa jo käytössä!

    ps. Joko kävit kysymässä isukilta paljonko teillä maksaa kWh, kun siihen lisätään siirtomaksut ym. päälle?




    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 23.07.2006 klo 17:43]
      
  • Minusta tuo morneen teksti on ihan mielenkiintoista, mikä Opelixia oikein koivertaa? :innocent:
    Kokeitahan voi tehdä jos kiinnostaa ja onko se hyöty aina pääasia. Toisaalta voi vaikka vahingossa tehdä hyvänkin keksinnön! :sunglasses:

      
  • Mielenkiintoistapa hyvinkin... Kokeita saa tehdä eikä hyötyäkään tarvitse tulla. Mutta ei kannata myöskään alkaa väittämään ihan puuta heinää. Eli vetyä vaan imusarjaan tai pari millilitraa asetonia tankkiin niin kulutus tippuu pari litraa ja moottorin tulee lisää vääntöä...

    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 23.07.2006 klo 22:21]
      
  • "Joko kävit kysymässä isukilta paljonko teillä maksaa kWh, kun siihen lisätään siirtomaksut ym. päälle?"

    Faari kuule kuopattiin Kauppilanvainiolle jo 4 vuotta sitten kunnioitettavassa 80 vuoden iässä, voin kyllä käväistä juttelemassa mitä henget puhuvat taivaissa ja kysäisemässä mikä miestä tosiaan risoo. Mahtaneeko olla jotain yhteistä noiden fortumin ja nesteen optioherrojen kanssa kun niin haraa vastaan? Olenko mielestäsi jotenkin vaarallinen esittelemällä jotain poikkeavaa? Pelkäätkö jotain vai onko arvomaailmasi romahtamassa? Kerro hyvä mies...

    Selvitä ny ensin se kompa, siirrytään sitten aiheeseen mitä maksaa.

    "että jos esittämäsi tekniikat olisi taloudellisesti kannattavia, niin ne olisi maailmassa jo käytössä!"

    Hahaa! Minä tiedän missä ja ketkä näin tapaavat sanoa! Aivan tulee mieleen erään säätiön kirstunvartija, joka tuumasi "miksi keksiä uutta kun vanhakin toimii". Eläisimme varmasti kivikautta vieläkin, jos näin ajattelevia ihmisiä olisi enemmänkin. Luulisi Jallun olevan kiintoisempaa luettavaa, siellä kerrotaan asioita, jotka eivät juurikaan ole muuttuneet.

    Vety H2 ei ole sen ihmeelisempää kuin maakaasu tai biokaasu. Tiedätkö, maakaasussa CH4 on neljä vety atomia ja yksi hiiliatomi, se on yksinkertaisin hiilivety eli samaa sarjaa kuin bensiini joka taasen koostuu useammasta hiilivety rihmastosta. Kaasu voidaan annostella suoraan imusarjaan paineenalaisena ja säätämällä painetta sekä annostelemalla kaasun määrää. Vakiokierroskoneen esim. agregaatin imusarjaan se voidaan annostella vakiopaineisena. Imusarjassa kaasu sekoittuu ilman kanssa aivan kuten bensiinikin. Toki, viimeisen viiden vuoden aikana on tehty patentteja myös ruiskuista, jolla kaasu suihkutetaan suoraan sylinteriin. Diesel käytössä yleisin tapa on ollut kaasun sytyttäminen alkupanoksella dieseliä n. 0,1 -10% seoksena moottorin koosta riippuen. Näissäkin kaasu annostellaan imusarjaan ja sieltä sylinteriin. Nestemmäinen bensiini on taasen saatava kaasuuntumaan ja sitä varten on kaasutin. Kaasuttimia on erilaisia, yksinkertaisin on mopossa luistintoiminen. Kahvaa kääntämällä luistin ja luistimen neula nouse ylös avaten kohokammiosta tulevan kanavan. Alipaine kaasuttimen imukanavassa imee bensiinin kohokammiosta neulan ja suuttimen välistä imukanavaan höyrystäen sen ja sieltä edelleen sylinteriin. Polttoaineen määrää voi säätää nostamalla tai laskemalla neulaa, kohokammion ja neulan välissä olevalla suuttimen vaihdolla tai säädettävällä suuttimella. Moottoripyörissä polttoaineen syöttö toimii vaiheittain useamman ja pienemmän imukanavan avulla, jotka avautuvat sitä mukaa kun kahvaa kääntää alakierroksilta keskikierroksille sekä huippukierroksille. Luistimen ja neulan noustessa, moottorin imun aiheuttama alipaine kasvaa kaasuttimen kanavassa avaten vaiheittain kanavia, esim. simppeli Amal Monoblock ja uusimmissa kuristin. Edelleen kaksisylinterisessä barabelmoottorissa, tarvitaan balanssiputki välille tasaamaan paineenvaihtelu. Ahdettaessa kaasuttimen kohokammioon ajetaan lievä korkeapaine, edelleen neula säätää bensiinin määrän ja luistin ilmamäärän. Luistimen kartiota muuttamalla saadaan annosteltua ilmamäärää, jyrkkä leikkaus lisää ilmaa ja loiva antaa enemmän bensiiniä. Haluatko tietää miten resonassiahdin toimii tai muuttuvakurkkuinen SU-kaasutin naapurin kakstoistapyttyisessä jaguar mopossa? Niinhän sitä ennen rallatettiin, "Iloisesti ajaa vaari, vaarilla on jaguaari, etupyörä meni littuun, vaari lensi hmm... http://video.feber.se/2006/03/finsk_man_raket.html

    "Mutta ei kannata myöskään alkaa väittämään ihan puuta heinää".

    Eikö kloppi oo uskaltanut vieläkään kokeilla? Mulla on kuule ooppelin mopo pelannut erinomaisesti jo pari viikkoa. Vääntöä on reilusti enemmän alakierroksilla ja ruohonleikkurinkin perässä saa juosta.

      
  • Kukahan täällä on vetänyt sopallisen herneitä nenään? On se kiva, että sinä jaksat selostella miten kaasutin toimii ja kerrata muitakin vanhoja keksintöjä, vaikka eivät asiaan mitenkään ole liittyneetkään.

    Ainoat epäselvät asiat on olleet:

    1. Kuinka pitkälle sinä olet autollasi päässyt vetykaasulla ja kuinka paljon halvemmaksi se on tullut kuin tankata 95E huoltoasemalta?

    2. Kuinka paljon halvempaa sähköä olet esittämälläsi tavalla pystynyt tuottamaan, kuin mitä valtakunnan verkosta olisi tarjolla? Ymmärrän kyllä, että laskutoimitus on vaikea, jos elät vielä markka-aikaa...

    Ja mitä tulee keksimiseen ja tekniikan kehittämiseen, niin täällä esittämät asiasihan ovat täysin muiden ikivanhoja keksintöjä, patteri on keksitty varmaankin jo satavuotta sitten eikä vedyn erottaminenkaan mikään ihan uusi juttu ole ja esittämästäsi kokeilusta perunalla on opetettu jo ala-asteella reilu pari vuosikymmentä sitten. Samoin vedyn erottamista elektrolyysillä kokeiltiin 7-luokan fysiikan tunnilla,kun ammuttiin litran muovipullo luokan päästä päähän, että se näistä sinun keksinnöistäsi.

    EDIT: Muistutukseksi palautan mieleen tämän, kun minä sanoin:

    "halvin tapa on ottaa sitä sähköä pistorasiasta ja naftaa pumpusta"

    mihin sinä vastasit:

    "Ei enää aikoihin halvin, mutta kylläkin vaivattomin tapa. Siinä on vissi ero."

    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 24.07.2006 klo 14:26]
      
  • Kokeilkoon tosiaan kukin ihan vapaasti mitä lystää ja jos usko on niin vahva, että saa aikaan noin suuren kulutusta vähentävän muutoksen ajotavoissa, niin aina parempi. Tuollaisilla olemattomilla asetonimäärillä ei takuulla saa aikaan mitään vahinkoa autolleen, jos kohta on fysikaalinen ja kemiallinen mahdottomuus, että niistä mitään hyötyäkään olisi. Touhu kuulostaa hiukan homeopaattiselta lääkinnältä, mutta tässä ei sentään leikitä kenenkään terveydellä.

    [nimim Erkki muokkasi tätä viestiä 24.07.2006 klo 15:00]
      
  • Ratkaise KOMPA

    Lupaan sille ensimmäiselle kossupullon, joka ratkaisee sen :sunglasses: .

      
  • Onhan tuossa montakin ihmeellistä asiaa jotka kummastuttaa pientä lukijaa. Toisaalta kemian opinnoista aika kauan! :innocent:
    Kyllähän tuo "yksiköiden" outo muodostuminen kyllä hämmästyttää! :sunglasses:
    Antaa Opelixin ratkaista meitä muita viisaampana! :smile:

      
  • Jyrkkä kannatus AkiK:n yllä esittämälle ajatukselle. Nykyinen dieselverotus on idiotismin huippu, ainakin jos tavoitteena pitää liikenteen polttoaineiden kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Poistamalla dieselautojen rankaisuveron Suomi voisi leikata koko maan hiilidioksidipäästöjä jopa pari prosenttia ihan ilmaiseksi, kuluttajien vapaaehtoisten päätösten avulla. Mutta tämä vaan ei mene vesipäisten verovirkamiesten kaaliin.

      
  • Lainaus:
    26.07.2006 klo 10:35 nelivetoinen kirjoitti
    Poistamalla dieselautojen rankaisuveron Suomi voisi leikata koko maan hiilidioksidipäästöjä jopa pari prosenttia ihan ilmaiseksi, kuluttajien vapaaehtoisten päätösten avulla.



    Uteliaana tiedustelen, mikä se salaperäinen dieselautojen ylimääräinen vero nyt sitten on ?

    Muualla päin Eurooppaahan diesel- ja bensiinipolttoaineen hinta on kutakuinkin sama tai diesel on jopa kalliimpaa.

    Ymmärtääkseni dieselpolttoaineessa oleva veron osuus on jopa pienempi kuin bensassa, ja valtio kerää sitten kompensaationa käyttövoimaveron. Tällä tavallahan suositaan ammattiliikennettä ja paljon ajavia.

    Tilanne on siis tällä hetkellä tämä ja on paljon sellaisia dieselin käyttäjiä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen siis dieselin suhteessa alhaiseen hintaan verrattuna bensiiniin. Joten miten nykytilannetta pitäisi muuttaa?

    Helpoin tapa olisi kai verottaa bensaa ja dieseliä samalla tavoin ja poistaa erillinen käyttövoimavero. Silloinhan vähän ajavakin voisi ostaa dieselauton, jos haluaa. Mutta millainen älämölö nousisi nykyisin paljon dieselautoilla ajavien keskuudessa ?? Ja mitä ammattiliikenne tästä uudistuksesta tykkäisi ?

    [Seutulainen muokkasi tätä viestiä 26.07.2006 klo 15:08]
      
  • Sama vero polttoaineille ja käyttövoimavero pois, juuri se olisi hyvä malli. Siloinkin paljon ajavat vielä hyötyvät dieselmoottorin pienemmästä kulutuksesta. Oleellista olisi, että diesel olisi silloin taloudellisesti järkevä myös keskivertoautoilijoille, jotka kokonaiskilometreistä kuitenkin valtaosan ajavat. Noissa mainitsemissasi saman verotuksen maissahan enemmistö uusista autoista on dieseleitä, mikä osoittaa, että tasapuolisella verokohtelulla kuluttajat suosivat dieseleitä. Meikäläinen verotus ohjaa keskivertoautoilijat bensa-autoihin. Pitkien matkojen Suomessa kuluttajat luultavasti suosisivat dieseleitä vielä Keski-Eurooppaakin enemmän, jos verokohtelu olisi tasapuolinen.

    Ammattiliikenne voisi saada verosubventionsa muullakin keinolla kuin polttoainepumpulla. Ja ei-ammattimaista "paljon ajamista" taas ei ole mitään erityistä syytä verotuksella suosia tai siihen kannustaa. Osa nykyisen dieselveron idioottimaisuuttahan on se, että se kannustaa ajamaan enemmän. Kun on maksanut sen sikakalliin dieselveron, pitää sitten tarpeeksi ajamalla varmistaa se, ettei mene veron maksu hukkaan. Tämä on aivan älytöntä, muttta näin ihmisen pää tuppaa toimimaan. Tiedän sen omastani. Jos oikeasti veroilla haluttaisiin ohjata polttoaineiden säästöön, kaikki autoilun kiinteät verot ja maksut pitäisi poistaa ja vastaavat verot pitäisi kerätä suoraan polttoaineen hinnassa. Tämmöinen olisi ihan oikeaa ympäristöverotusta, jossa kannustin toimisi oikein päin eli kannustaisi auton käytön vähentämiseen. Dieselvero ja muut autoilun kiinteät maksuthan ovat käänteisiä ympäristöveroja. Kun hirmuiset kiinteät maksut on maksettu, ei polttoaineeseen menevä lisäraha tunnu enää missään. Enemmän ajamalla voi pudottaa keskimääräistä kilometrikustannusta, siispä pitää ajaa enemmän.

      
  • Kyllä tuossa on järkeä, siis sama polttoainevero ja lisävero pois. Voishan ammattiliikenteelle antaa oikeus käyttää "liikennepolttoöljyä" ja maksaa lisäksi lisävero kuten nykyään on kaikilla tiisseleillä? :sunglasses:
    Toisaalta pitäisi kaikkille antaa mahdollisuus valita, siis halvempi polttoaine ja lisävero tai kalliimpi polttoaine ilman lisäveroa. Julkisen liikenteen vois vapauttaa lisäverosta kokonaan. :smile:

    [JOXA muokkasi tätä viestiä 27.07.2006 klo 21:53]
      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit