Pitoa lisää

26 kommenttia

Vastaako nämä jarruja käyttävät sutimisenestot millään lailla tasauspyörästönlukkoa?

Saako etuvetoisen auton tasauspyörästöön jälkiasennuslukkoa?

Ongelma on se, kun jotkut veneluiskat on sorapintaisia ja laiskottaa aina trailerin omalla vinssillä nitkuttaa paattia tasaiselle. Nelivetoisen hankinta tuntuu myös hiukan liiottelulta, kun 99,9% ajoista on muuten asfaltilla.
:confused:

  
  • Saatan puhua p**kaa, mutta mielestäni ei vastaa. Jos sutivaa rengasta aletaan jarruttaa, niin silloinhan tietenkin tasauspyörästö siirtää voimaa toiselle, mutta kun sekin alkaa sutia, niin mitäs sitten?

    Taitaa suurin osa noista nelivedon ostajista myös ajella 99.9% asfaltilla, että tuskin erotut joukosta :wink:

      
  • Laitetaan päinvastainen mielipide.
    Luistonesto vastaa tasauspyörästönlukkoa. Kun toinen pyörä alkaa sutimaan, niin sitä jarrutetaan ja voima siirtyy tasauspyörästön kautta toiseen pyörään (sama asia, minkä tasauspyörästön lukko tekee). Kun autossa on tasauspyörästön lukko ja renkaisiin tulee pyörimisnopeusero (toinen sutii), niin lukko yrittää tasata renkaiden pyörimisnopeutta, jolloin se toinen rengas (ei sutiva) saa lisää voimaa.
    Ainoa poikkeus on liian liukas alusta, jolloin luistonesto jarruttaa liikaa ja auto ei etene. Tässä tapauksessa tasauspyörästönlukko vie voiton 12-2, muuten elektronisesti säädettävä luistonesto on tasauspyörästön lukkoa parempi.
    Sutimisen esto jarruttaa voimaa ja lukko siirtää voimaa, siinä ero lyhyesti.
    Etuvetoiseen on aivan turha haaveilla lukollista tasauspyörästöä, koks ase rasittaa ohajusjärjestelmää aivan liikaa normaaliajossa. Jos siellä lukko olisi, niin se saisi olla korkeintaan 5% lukituksella oleva (siviilikäytössä oleva auto) ja siitä ei olesi suurta hyötyä. Lisäksi se maksaisi useita tonneja.

      
  • Jos autossa on oikea tasauspyörästön lukko ja se on ehjä, renkaisiin ei voi tulla pyörimisnopeuseroa, koska lukittu tasauspyörästö pyörittää molempia pyöriä samalla nopeudella. Ihan oikea lukko on aina ääritilanteessa parempi kuin sutimiseen reagoiva järjestelmä, koska sutiva pyörä on jo parhaan pitonsa menettänyt, kitkakerroin on huonompi kuin pyörällä, joka ei vielä sudi.
    Oikeat tasauspyörästöjen lukot akseleilla vaan harvinaistuvat jopa maastureissa, luistonestot valtaavat alaa.


    Käytännössä jarruihin perustuvat sutimisenestojärjestelmät toimivat monin tavoin. Parhaista on hyötyä, huonoimmista joissain oloissa enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Tasaisen liukkaalla käy helposti niin, että järjestelmä jarruttaa sutivan pyörän ihan kuoliaaksi, sitten alkaa vuorostaan toinen sutia ja sitten taas toinen. Pyörät vetävät vuorotellen mutta eivät tehokkaasti yhtä aikaa.
    Jotkut sutimisenestojärjetelmät tekevät esimerkiksi lumipöperössä ajon liki mahdottomaksi, järjestelmä sammuttaa lopulta koneen. JOku luistonesto sallii sopivan määrän sutimista.

    Traileriveneilyn takia minäkin nelivetoauton ostin, etuvetoiset ovat raskaan kärryn ylös vetämiseen melko surkeita, on luistonestoa tai ei. Ei siitä nelivedosta asvaltilakaan muuta haittaa ole, mutta kulutus hieman kasvaa. Kompromissi on sitten takaveto. Huomattavasti etuvetoa parempi rampilla. Nelivetoisia vaan alkaa jo olla paremmin tarjolla ja myös huokeammissa hintaluokissa kuin takavetoisia.

      
  • Kai se on sitten nelivetoon siirryttävä. Kerran olen tosin sellaisellakin jäänyt luiskaan. Oli joku VW:n pick up neliveto lainassa ja yksi pyörä siinä vain suti. En löytänyt minkäänlaisia lukkonuppeja sisältä enkä pyörien navoista. Siihen jäi sekin. :cry:

      
  • Lario:
    "Luistonesto vastaa tasauspyörästönlukkoa. Kun toinen pyörä alkaa sutimaan, niin sitä jarrutetaan ja voima siirtyy tasauspyörästön kautta toiseen pyörään (sama asia, minkä tasauspyörästön lukko tekee)."


    Lukko ei todellakaan siirrä voimaa toisen pyöriessä, vaan voima jakaantuu AINA tasan molemmille pyörille sutivat ne sitten tai eivät.

    "Kun autossa on tasauspyörästön lukko ja renkaisiin tulee pyörimisnopeusero (toinen sutii), niin lukko yrittää tasata renkaiden pyörimisnopeutta, jolloin se toinen rengas (ei sutiva) saa lisää voimaa."

    Renkaisiin ei tule pyörimisnopeuseroa, koska lukon tehtävänä on nimenomaan pyörittää renkaita samalla nopeudella AINA.

    "Sutimisen esto jarruttaa voimaa ja lukko siirtää voimaa, siinä ero lyhyesti."
    No jotenkin noin, lukko vain jakaa voiman tasan ja siitä voikin tehdä johtopäätökset kumpi on parempi liikkeelle lähdettäessä. Etuvetoinen lukko päällä voi olla hiukka hankala ohjattava, mutta suoraan liikkeelle lähdettäessä siitä olisi hyötyä reilusti.

    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 07.08.2006 klo 12:29]
      
  • Rymy:

    Millä tahansa voi jäädä kiinni, jos alla on tarpeeksi liukasta. Neliveto ilman minkäänlaisia lukkoja tai luistonestoja voi jäädä ihmeen helppoonkin paikkaan jumiin. Riittää että yhden pyörän alla on tosi liukasta ja kaikki voima karkaa sen sutimisen kautta harakoille. Tällaisesta tilanteesta eivät kaikki huonosti toimivat luistonestojärjestelmätkään aina selviä, hyvin (oikein) toimivat kyllä selviävät ongelmitta.

    Tasaisen liukkaalla alustalla nelivetoinen ei ilman lukkoja tai luistonestoakaan kuitenkaan ala sutia niin helposti kuin kaksiveto, koska voima jakautuu alkutilanteessa neljälle pyörälle. Jos veneen ja kärryn yhdistelmä painaa vaikka 2400 kiloa, on nelivetoauton jokaisen pyörän kitkan riitettävä 600 kilon ylös kiskomiseen(jos oletamme että voimasta puolet jakautuu eteen ja puolet taakse), kun etuvetoauton molemman etupyörän vastuulla on 1,2 tonnin kiskonta.

      
  • "Kun autossa on tasauspyörästön lukko ja renkaisiin tulee pyörimisnopeusero (toinen sutii), niin lukko yrittää tasata renkaiden pyörimisnopeutta, jolloin se toinen rengas (ei sutiva) saa lisää voimaa."

    Renkaisiin ei tule pyörimisnopeuseroa, koska lukon tehtävänä on nimenomaan pyörittää renkaita samalla nopeudella AINA.


    Itse asiassa pyörissä ON nopeuseroa sillä lukon pitää päästää pyörimään renkaat erinopeudella autoa käännettäessä..
    Sitäpaitsi lukko ei ole 100%
    Lukkoperällä olevan auton sutitus jälet ei ole yhtä pitkiä molemmilla renkailla koska lukko ei mene heti päälle
      
  • Lukko sinne sun tänne ei paljoa auttanut kun jouduin joskus nuorena miehenä ylittämään pienen suopätkän maastoautojen isoäidillä eli Lantikalla.Aamulla paikka oli jäässä mutta iltapäivällä oli sulaa ja auto humpsahti reilusti pyörännapaa syvemmälle.Onneksi oli mukana ketjulenkkejä ja lähellä oli propsipino joista Parolan ja muidenkin "sotakokemuksien" avulla sain rakennettua tukkitien suon yli .Aikaa meni noin sadalle metrille koko kevätpäivä. Opimme siitä taas kerran kaksi asiaa; mitä parempi ja painavampi maastoautosi on sen tiukemmin se istuu ja jäähän se joskus kiinni,toiseksi; kevätaurinko polttaa.

      
  • Lainaus:
    07.08.2006 klo 18:06 Astraali kirjoitti
    Itse asiassa pyörissä ON nopeuseroa sillä lukon pitää päästää pyörimään renkaat erinopeudella autoa käännettäessä..
    Sitäpaitsi lukko ei ole 100%


    Jos on oikea lukko, kuten esim. traktorissa niin lukko on 100%, kitkalukot ym. sitten erikseen.

      
  • Alkuperäinen ajatus oli, että etuvetoisen kaksi sutivaa pyörää olisi varmasti paljon parempi, kuin yksi sutiva. Monelle se olisi ihan riittävästi pitoa, eikä tarvitsisi silloin ylimääräisiä akseleita/massaa normaali ajoon.

    Vielä noista lukoista: mites nämä prosenttilukot? Eikös ne salli pienen pyörimiseron renkaissa? Samaten viskoperät. :kiss:

      
  • Omegassani on kitkalukko, mikä auttaa kyllä talvella liikkeelle lähdettäessä, mutta en tiedä onko sellaisia etuvetoisissa.

    EDIT: Kitkalukko (=%lukko) sallii pyörimiseroa, en tiedä kuinka paljon, mutta ainakin kääntymiseen tarvittavan määrän.

    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 07.08.2006 klo 19:35]
      
  • Lainaus:
    07.08.2006 klo 19:33 Opelixi kirjoitti
    Omegassani on kitkalukko, mikä auttaa kyllä talvella liikkeelle lähdettäessä, mutta en tiedä onko sellaisia etuvetoisissa.

    EDIT: Kitkalukko (=%lukko) sallii pyörimiseroa, en tiedä kuinka paljon, mutta ainakin kääntymiseen tarvittavan määrän.


    on niitä etuvetoisissa ja voi ostaa myös jälkikäteen asennettavia lukkoja

      
  • Niin.


    Niin.


    Mitähän tähänkin nyt sanoisi.
    LUULIN että täällä sen verran tietoa autotekniikasta, että ei puhuta 100% lukittavasta tasauspyörästön lukosta, vaan kitka / viskolukosta. Niitä 100% (yleensä ohjaamosta kytkettäviä) lukkoja ei käytetä kuin oikeissa maastureissa taka-akselilla, rekka-autoissa, työkoneissa ja sitten semmoisissa, mitkä on rakennettu etenemään vaikeissa oloissa.
    Kiihdytysajoa ja autotrialia lukuunottamatta 100% lukko ei ole edes sallittu varuste kilpa-autoissa.

    Tästä eteenpäin puhutaan kitka- tai viskilukosta. Se, mikä niissä on toimintaperiaate ja miten ne toimii, niin jokainen ottaa itse asioista selvää ja sitten kun tietää mistä puhuu, tulee tänne jatkamaan keskustelua.
    En minäkään mene nörttien palstalle väittelemään UBS vs. hyperwayn paremmuudesta, koska en tiedä asiasta höökösenpöläystä.

    Etuvetoinen ei ole hinausauto missään olosuhteissa, oli siinä lukko tai ei. Painojakauman siirtyminen liikkeelle lähdettäessä (keula kevenee) on syy siihen.
    Etuvetoisiin on lukkoja. Esim. sport 2000 ja super sporteissa käytetään jopa 40% lukkoa, mutta ne onkin käsin tehtyjä kisavehkeitä.
    Etuvetoisessa siviiliautossa lukolla ei tee yhtään mitään. Se rasittaa vain turhaan ohjausniveliä, pyöräntuentaa ja renkaita.
    Valmistajat on tavallisista maastureista todellakin jättämässä taka-akselin lukot pois, koska luistonesto hoitaa saman asian (kustannuskysymys, lukko maksaa ja luistonesto tulee ajaonvakautuksen mukana "ilmaiseksi"). Joissain oikeissa maastureissa se vielä siellä taka-akselilla on, mutta ne on sitten ihan oikeita maastureita ja tarkoitettu hetero-miehile.
    Se on totta, että ääriolosuhteissa on luistonesto kytkettävä pois, että pääsee liikkeelle. Silloin lukosta olisi paljon enemmän hyötyä. 99,9% ajetaan sellaisissa olosuhteissa, missä lukkoa ei tarvita. Hyvin toimiva luistonesto huijaa tasauspyörästöä jakamaan voimaa myös toiselle pyörälle. Sama homma oli ennen aikaan, kun se Taunus tai Morris Marina oli jäänyt kiinni, niin käsijarrulla huijattiin tasauspyörästöä, että pyörittäisi molempia renkaista. Sen teho oli kyseenalainen, koska se ole mekaaninen, erittäin hidas ja kahvan käyttäjä ei oikein nähnyt, mitä siellä takapyörissä tapahtuu.

    Että semmoista. Lukekaa autotekniikan kirjallisuutta, niin viisastutte tällä alalla.

      
  • Menee pojat näpertelyksi. Vedän itsekin venettä etuvetoisella autolla. Ei siellä rampilla mitään luistonestoja tarvita, eikä lukkoja (sama alusta molempien pyörien alla).

    Eniten on apua isoista pyöristä, terävästä kytkimestä ja vääntävästä koneesta (isokokoinen, painava kone etupäässä). Eikä lyhyt ykkösvaihdekaan ole haitaksi ja kunnon käsijarru, joka pitää (sekään ei ole itsestäänselvyys). Se vene nousee tai sitten se nousee vain nelivedolla! Oma pikkuautoni ottaa ainakin helposti savut kytkimestä!

    Oma ongelmani on se, että millä autolla saisi vetää jarrutonta traileria, jonka kokonaispaino on 750 kg. On aika harvassa. Enkä hommaa mitään maasturia, sillä en sitä tarvitse, koska lasken veneen aina päällysterampeilta.

    Miten olisi vanha Saabbi veturiksi? Vääntävä kone, painava etupää, isot pyörät, käsijarru etupyöriin?
    Etupyöriin vaikuttava käsijarru on etuvetoisessa köyhänmiehen lukko. Vedät puoliksi käsijarrun ennen liikkeellelähtöä, niin voimaa välittyy molemmille vetäville pyörille.

    Niin saapi kertoa millä isolla farkulla saa vetää 750kg jarruitta?

      
  • Mitä se Lario oikein hikoilee?

    Minusta kysymys kuului, että "Vastaako nämä jarruja käyttävät sutimisenestot millään lailla tasauspyörästönlukkoa?"

    Ei siinä mitään, jos puhutaan eriasiasta, niin ei siitä tarvitse vetää hernettä nenään! Ja kitkalukko on varsin tuttu kun omaan sellaisen auton missä sellainen on.



    [Opelixi muokkasi tätä viestiä 07.08.2006 klo 23:55]
      
  • Lainaus:
    07.08.2006 klo 21:47 Lario kirjoitti
    Niin.


    Niin.


    Mitähän tähänkin nyt sanoisi.
    LUULIN että täällä sen verran tietoa autotekniikasta, että ei puhuta 100% lukittavasta tasauspyörästön lukosta, vaan kitka / viskolukosta.


    niistähän tässä onkin puhuttu. En tiedä kenelle tuo sinun niin niin kommenttisi oli kohdennettu??

      
  • Coomanille.
    Minulle oli viimesyksynä yllätys, että jarrulista traileria, jonka kantavuus on max 750kg ei tarvi vuosittain katsastaa ja hinta ei paljon poikennut jarruttomasta. Nyt on sellainen veneen alla.

    Laituripaikkaa en ole hankkinut, vaan tarkoitus on uittaa paattia kaikkialla Jäämerestä Suomenlahteen. Viimeksi olin Päijänteellä. Maantietä pitkin pääsee sukkelampaa perille, kuin vesitse. Silloin välillä vaan törmää näihin soraluiskiin.

      
  • Lainaus:
    07.08.2006 klo 23:19 Coolman kirjoitti
    Niin saapi kertoa millä isolla farkulla saa vetää 750kg jarruitta?


    E-sarjan Mersuilla.

    Volvon V70:llä.

    BMW:n 5-sarjan touringit.

    Useilla city-maastureilla. Mitäpä niitä vieroksumaan, ovat käytännöllisempiä ja hoitavat kulkemisen paremmin kuin perusfarkut.

      
  • Rymylle; Minullekin on yllätys, ettei jarrullista traileria tarvitse katsastaa. Omat veneen kuljetukset ovat kuitenkin sen verran pientä että olen kuljettanut laittomasti pikkaisen liian pienellä autolla. Kuitenkin veneen mukana tuli uusi traileri, jota en aio vaihtaa jarrulliseen. Koska tarvitsen muutenkin vähän isomman farkun, sillä näköjään voipi vedellä sitten ihan laillisesti.

    Enpä ole kyllä kuullut, että poliisit olisivat koskaan puuttuneet venekuljetuksiin, jos toi yhdistelmä on muuten järkevä. Tarkoitan sidottua venettä, toimivia valoja jne. Ei kai sitään kukaan tienpäällä punnitse, 1oo kg sinne tänne.

    Sinun tarpeesi kuullostavat siltä, että harkitsisin nelivetoa. Ei sen tarvitse välttämättä maasturi olla ja henkilöautoissa ei nelivedosta ole haittaa muussakaan ajossa.

    Mikähän farkku olisi "hyväksi" 20k€ hintaluokassa. Isolla bensakoneella ja tomaatilla? Tietysti paljon ratkaisee se kuka ottaa vanhan auton vaihdossa. Passatteja saisi jo tältä Vuosituhannelta, mutta pelottaa ne niveltouhut, onko perää? Vai vanhempi 500 bemu, vai Volvo 70 vai... Mersut ja Mondeot taidan ohittaa.

      

  • Jos puhe on tasauspyörästön lukosta, niin minä ainakin ymmärrän, että silloin tosiaan on puhe lukosta eikä jostain muusta.
    Parikin ihan oikealla lukolla varustettua autoa omistaneena en osaa noita niin hirmu harvinaisina pitää. Minusta kitkalukko ei ole lukko ensinkään vaan luistonrajoitin ja siksi kitkalukon nimittäminen "lukoksi" on harhaanjohtavaa. Tai vähintään sitten pitäisi puhua kitkalukosta, josta lukija heti ymmärtää että kyse ei ole oikeasta lukosta.

    Eikä oikea lukko tosiaan luista, jos siis on ehjä, eikä tule nopeuseroa pyörien välille. Juuri siksihän lukko päällä ei saa ajaa pitävällä alustalla. Rutina on hirmuinen, auto ei tahdo kääntyä, paikat kuluvat ja lopulta hajoavat, jos asvaltilla yrittää oikea lukko päällä ajaa. Toisaalta tällä tavalla voi esimerkiksi käytettyä maasturia ostaessaan tarkistaa, ovatko lukot ehjiä.

    Samahan pätee perinteisiin (kiinteisiin) maasturinelivetoihin, joita ei ole tarkoitettu nelivetoisina pitävillä alustoilla ajettavaksi. Kaveri juuri joutui teettämään ison remontin kohtuutuoreeseen Terranoon ilmeisesti siitä syystä, että talvella on ajanut neliveto päällä ja alle on osunut liikaa pitävää alustaa.

    Etuvetoautoihin ei kyllä varmaan oikeita lukkoja ole saatavilla, mutta kyllä joistakin maastureista on löytynyt ihan oikeaa lukkoa myös etuakselille. Omissani ei sellaista kyllä ole ollut, nykyisessä taka-akselinkin pyörien nopeusaeroa rajoittaa luistonestojärjestelmä, joka kyllä minun tarpeisiini riittää. Keskitasauspyörästön saa edelleen oikeasti lukkoon.

      
  • Lainaus:
    08.08.2006 klo 13:51 nelivetoinen kirjoitti

    . Minusta kitkalukko ei ole lukko ensinkään vaan luistonrajoitin ja siksi kitkalukon nimittäminen "lukoksi" on harhaanjohtavaa. Tai vähintään sitten pitäisi puhua kitkalukosta, josta lukija heti ymmärtää että kyse ei ole oikeasta lukosta.


    mikä nyt sitten on oikea lukko ja mikä ei. Suomenkieli on hiukan rajallinen ja eri termejä ei löydy. Etuvetoisiin on siis kitkalukkoja
    ja esim tämä torsen tyyppinen http://www.optionimports.com/quaife.html näitähän käytetään siis tehokkaissa etuvedoissa.

      
  • [quote title="08.08.2006 klo 12:05 Coolman kirjoitti"]

    "Enpä ole kyllä kuullut, että poliisit olisivat koskaan puuttuneet venekuljetuksiin, jos toi yhdistelmä on muuten järkevä. Tarkoitan sidottua venettä, toimivia valoja jne. Ei kai sitään kukaan tienpäällä punnitse, 1oo kg sinne tänne."

    Kyllä ne valvoo, usko pois! Itse jouduin viime syksynä puhallusratsian yhteydessä punnitukseen kun vedin matkailuautolla 1800kg:n venetraileria, kantoivat nopeesti transporterin perästä neljä vaakaa ja käskivät peruuttaa päälle. Yhdistelmä oli tietysti täysin laillinen, poliisit sanoivat vaan punnituksen syyksi sen, että 7,5 metrinen matkavene näytti kuulemma niin raskaalta ettei voinut olla laillinen kuljetus... Vene oli sidottu kunnon liinoilla kiinni, valot oli ok ja yhdistelmä muutenkin järkevän näköinen eli vetoauto huomattavasti järeämpi ja isompi kuin kärry.

      
  • Lainaus:
    08.08.2006 klo 11:35 Zilo kirjoitti
    Lainaus:
    07.08.2006 klo 23:19 Coolman kirjoitti
    Niin saapi kertoa millä isolla farkulla saa vetää 750kg jarruitta?



    E-sarjan Mersuilla.

    Volvon V70:llä.

    BMW:n 5-sarjan touringit.

    Useilla city-maastureilla. Mitäpä niitä vieroksumaan, ovat käytännöllisempiä ja hoitavat kulkemisen paremmin kuin perusfarkut.



    Riittäähän tuohon esim. Pösö 407 SW Hdi, Citroen C5 Hdi jne.

    Ihan kaikilla autoilla en vetäisi minkäänlaista kärryä, siis jarrujen puoleen. Jos katsoo vaikka tätä testiä... http://www.autobild.de/test/neuwagen/artikel.php?artikel_id=11918

    [AkiK muokkasi tätä viestiä 09.08.2006 klo 13:30]
      
  • Lainaus:
    09.08.2006 klo 13:29 AkiK kirjoitti
    Ihan kaikilla autoilla en vetäisi minkäänlaista kärryä, siis jarrujen puoleen. Jos katsoo vaikka tätä testiä... http://www.autobild.de/test/neuwagen/artikel.php?artikel_id=11918


    Vähän offtopic, mutta yleensä sanotaan, että jarruilla ei Suomen olosuhteissa ole niin suurta eroa, niin tuo testi kyllä kertoo olevan. Jeep vaati 130 km/h:sta käsittääkseni n.149 m, kun testin paras, eli Bmw 550i pysähtyi 63,5 m. Voiko tuo ero olla noin suuri, vai tekikö kielitaitoni tepposen? Aika moni ajaa kuitenkin esim motarilla tuota 130 km/h vauhtia.

    Jarrutuserot vieläpä vaan kasvavat kun perässä on raskas kärry, onneksi nopeus on silloin pienempi.

      
  • Vene minullakin tulee auton perässä. Paketti vain on kevyt (yht. vajaa 400 kg), joten etuvedolla pärjää rampilla. Pyöreäksi huuhtoutunut luonnonsora on tietysti paha paikka, jos sellainen rampin pohja kohdalle sattuu.

    Aisapainon kanssa kikkaileminen voi vähän auttaa. Joskus kuitenkin on tullut mieleeni, että jonkinasteinen alennusvaihteisto voisi olla hyväksi. Sellaista ei taida kuitenkaan kaksivetoiseen olla ollut saatavilla 20 vuoteen, jolloin Mitsu luopui 2*4 vaihteisesta systeemistään. Subarukin käyttää sitä vain nelivetoisissa malleissaan.

    Firmalla oli kerran nelivetoinen Hiace, josta oli etuveto hajonnut. Takavetoisena alennusvaihteistolla ajaen pääsi yllättävän pahoista paikoista.

      
  • Nuo kärryjen sallitut vetopainot löytyy kätevästi täältä:

    http://www.ajovalo.net/Vaunupainot2.htm

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit