Mersun viime vuosien panostus aerodynamiikkaan alkaa tuottamaan tulosta. Uusien mallien muotokertoimet ovat kautta linjan hyviä ja CLA:n kerroin on omaa luokkaansa. Mersu kehuu myös uutta tuulitunneliaan, jonka pitäisi olla hyvin kehittynyt mittaamaan ilmavirran aiheuttamaa melua. Tämän pitäisi kuulua vähempinä suhinoina.
CLA:n pohja kertoo kuinka paljon aerodynamiikkaan on panostettu. Jopa tukivarret on muotoiltu ilmanvastuksen ehdoilla ja koko pohja on tasainen.
http://media.emercedesbenz.com/magazine/wp-content/uploads/Mercedes-Benz-13C105_07-230x130.jpg
https://www.youtube.com/watch?v=uNXgYSbEaKg
http://www.emercedesbenz.com/autos/mercedes-benz/corporate-news/mercedes-benz-aerodynamics-an-in-depth-look-part-1/
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Pohjan ilmavirtauksia tutkiessa luulisi että alustan pitäisi myös liikkua luonnolisesti. Saisi paremman käsityksen siitä miten myös oikeassa elämässä ilma käyttäytyy auton alla.
Kuten tässä https://www.youtube.com/watch?v=NfVAnr2PP-c#at=160
http://media.daimler.com/dcmedia/0-921-658782-1-1574402-1-0-0-0-0-0-11702-0-0-1-0-0-0-0-0.html
Huomasin kyllä videolla että siinä on kapea liukuhihna. Onko se sitten yhtähyvä kuin koko auton levyinen tai leveämpi jossa ilmavirrat voivat levitä luonnollisesti sivusuunnassa kuten oikealla tiellä. BMW tunnelin hihna on 3.2m leveä ja mittauksia saa 300km/h nopeudesta.
http://www.7-forum.com/news/2009/innovationstag/aerolab.php
Hyvä tunneli varmasti Mersulla sitä en väitä.
Bemarilla on siis yksi leveä hihna ja Mersulla auton renkaiden väliin jäävä päähihna ja pieni erillinen hihna jokaisen renkaan alla. Tuskinpa Mersu on valinnut tuota monimutkaisempaa rakennetta ilman hyvää syytä. Helpompaa ja halvempaa olisi ollut toteuttaa tunneli yhdella hihnalla Bemarin tapaan.
Kuuluu kuitenkin vihellystä.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288588451235.html
Derrick:
Mutkissakin kuuluu jotain ihmeellistä vikinää renkaista. Ihan selvästi aerodynaaminen ongelma sekin.
Mikään erityinen ilmanvastus tai taloustaituri ei CLA ole Mersun malliston sisällä. Toki CLA:lla on erittäin pieni ilmanvastus perusrengastuksella. Tosin kaikki CLA:t mitä olen nähnyt, on varustettu alkuperäistä leveämmillä renkailla.
Esim. CLA 250 ja E250 ovat varustettu samalla moottorilla, kuitenkin isomman ja painavamman E250 CO2 päästöt ovat hitusen pienemmät. En tiedä johtuuko se siitä, että CLA:n ilmanvastus 225 (vakiokoko CLA250) levyisillä renkailla huononee arvoon 0,28. Joka on arvona huonompi kuin saman levyisillä renkailla varustetun (E250) E-sarjan Mersun.
Paljon mielenkiintoisempi tekninen yksityiskohta CLA:ssa on Mersun uusi 2-litrainen moottori. Siinä on harvinainen turbon ja laihaseos toiminnan yhdistäminen samaan moottoriin.
0,22 on muotokerroin, joka on alan huippu, pyörittelipä sitä miten vain. Vastaavaa ei ole tarjolla muissa Mersun malleissa. Tuskinpa E-Klasse pääsisi tuohon arvoon, vaikka siinä olisi 185 leveät renkaat. Esimerkiksi rengaskoon tiputtaminen 225:stä 205:een pitää ilmoitetun kertoimen samassa arvossa eli 0,26:ssa. Tuosta on vielä pitkä matka 0,22:een.
Lienee selvää, että CLA:n muotokerroin nousee niin nopeasti moottoritehon mukaan, ettei kyse ole pelkästään renkaista. Ei raskaaseen E-Klasseen edes voi laittaa kovin kapeita renkaita. E-Klassen pituus tekee myös hyvän muotokertoimen saamisesta helpompaa.
NHB:
renkaiden alle tulevilla hihnoilla voidaan mitata erikseen eri renkaiden aiheuttama vastus, siis vierinvastus ja vanteen aerodynamiikka ja tietty voimansiirron jne vaikutus. vanteiden hiomiseen sopii hyvin.
yhdellä hihnalla saa vain kokonaisilmanvastuksen ja renkaisiin kiinnitetyn tuen avulla kokonaisvoiman.
isompien moottoreiden tapauksessa (tai siis tehokkaampien) huippunopeus kasvaa ja auton nostetta pitää vähentää. samalla varmaan varaudutaan isoimpien moottoreiden jäähdytystarpeeseen eli konehuoneen kautta kulkee enemmän ilmaa. moisesta aiheutuu reippaasti painehäviötä eli ilmanvastusta. tarkoittaa siis että vain tuon yhden mallin osalta on optimoitu jäähdytys erikseen ja ilmaa ohjataan auton yli sulkemalla nokkaa.
Olis mielenkiintoista tietää, kuinka paljon pohjalevyillä ja uusilla pohjan kikoilla on vaikutusta muotokertoimeen. Siis verrattuna siihen että ei olis pohjapanssarin lisäksi mitään härpäkkeitä.
Yhtä mielenkiintoista olis nähdä ukkeli päästämässä kaasua vaikka ysäribiilien ympärillä.
Tuossa on käsittääkseni sahalaitaiset rengas-spoilerit. Onko ne jotain roiskeläpän tapaisia lärpäkkeitä, mutta pienempiä ja renkaiden etupuolella?
Onko rengaspoileri esim. se 5 cm korkea pystysuora muovilippa mitä näkee joidenkin autojen takarenkaiden etupuolella? Jos ei ole, niin mikä tarkoitus sillä lipalla on?
Tarkoitatko tätä:
http://files.mercedes-fans.de/gallery_pictures/2011/06/mercedes-benz-b-klasse-neue-generatio-technik-aerodynamik-sports-tourer13o.jpg
Serrated wheel spoilers and a host of detail aero features
Innovative serrated spoilers at the front and rear wheel arches (above) combine with slots in the arches and optimised hub caps to reduce drag around the wheel arches. Daimler has a patent pending on the serrated spoilers.
Jep.
Hmm, tuollaisethan voisi itsekin väsätä omaan autoonsa... Yksityishenkilön ei onneksi tarvi patenteista paljoa välittää.
vanhoissa autoissa pohja on yleensä täysin kattamatta, siellä löytyisi kotikonstivirityksille hyvin tilaa. primääritarkoitus on ollut saada virtausmelua pienennettyä ja auton ulkonäön saaminen "dynaamikseksi". pohja on siten jäänyt kokonaan huomiotta kun sitä ei näe eikä oikein kuulekaan.
renkaan eteen "spoilereita" voisi kanssa varmaan suht helposti tehdä. mikäli kuvasta oikein arvoin, niin vain se oikeimmanpuoleisin läppä on renkaan kohdalla ja muut kammastukset on muihin tarkoituksiin. tuolla ei ainakaan saa tehtyä ongelmia.
helpoin lienee kumminkin ns "talvipahvi"-tyylinen virittely. tosin nykykoneissa moinen haitannee myös välijäähdytinten ja ilmastoinnin toimintaa. itse perusjäähdytys lienee mitoitettu toimimaan myös aavikolla, joten ilmaa menee tarpeeseen nähden aika paljon liikaa konehuoneeseen. ilmastointi saattaa kärsiä niin paljon että se syö enemmän polttoainetta kuin mitä talvipahvi säästää.
NHB:
Halusin tuoda esille vertailulla pari seikkaa. Kaikissa CLA malleissa ei ilmanvastus kerroin ole mitenkään erikoinen.
Samalla 2-litraisella(CLA250 ja E250) moottorilla CLA:lla on suurempi ilmanvastus kerroin, kuin saman merkin vanhemmalla mallilla. Myös sen ilmoitettu kulutus on suurempi, kuin on 200 kiloa painavammalla ja isommalla saman merkin edustajalla. Saavutus on kehno uudelta mallilta.
Renkaan leveydellä on vaikutusta ilmanvastuskertoimeen. Se ettei autotehtaat aina sitä ilmoita ei sitä muuksi muuta. Vaikka CLA:n tapauksessa moottoritilasta poistettava tehokkaamman moottorin aiheuttama lämpökuorman kasvu on tärkein syy ilmanvastuskertoimen kasvuun.
surffari:
Yksi helppo ja tehokas tapa pienentää ilmanvastusta on peittää pyöräkotelot ja asentaa sileät kiekkomaista profiilia renkaaseen tuovat pölykapselit. Samoin kapeat ja mielellään aerodynaamisesti muotoillut renkaat auttavat.
Siististi toteutettuja muutoksia:
https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/543855_702333673113854_2026866434_n.jpg
BMW:ssä on ollut parikymmentä vuotta pienet lipat renkaiden edessä. Niiden tärkein tehtävä on vähentää renkaisiin kohdistuvan ilmavirran aiheuttamaa melua. Toki niillä on myös vaikutusta ilmanvastukseen.
Pohjan ja alustan suunnittelussa aerodynamiikkaan panostaminen ei sekään ole mikään uusi juttu. Mm. Citroen DS:ssä vuodelta 1955 oli jo tähän asiaan panostettu.
Jos pitäisi joku mainittava tekninen innovaatio aerodynamiikan alalta lähimenneisyydestä mainita, tulee ensimmäisenä mieleen Audi 100 C3 vuodelta 1982. Auton aerodynamiikka oli aikalaisiaan huomattavasti edellä,samaan tapaan kuin oli DS aikanaan.
Audin suurin innovaatio ei ollut muoto tai vesikourujen muotoilu (kummatkin edelleen kehitettyjä NSU RO 80 mallista), vaan tekniikka miten avattavat sivuikkunat saatiin tuotantomallissa nostettua koripintojen tasalle. Tällä oli huomattava vaikutus aerodynamiikkaan. Nykyään tässä ei ole mitään ihmeellistä, kaikissa nykyautoissa lasit ovat näin asennettu.
NHB:
Mitenköhän kuvan auton jarrut jäähtyvät? Noh, voihan ajotapaa muuttaa...
Onneksi oman auton alkuperäiset pölykapselit ovatkin melkein tuollaiset, mutta ulkokehällä on hillityt aukot joista ilma vaihtuu tehokkaasti.
Oman auton alustassa on paljon parannettavaa. Ehkä pahin kohta on takana, missä takapuskurin alareunan ja alustan rungon takareunan välissä on kunnon rako, josta tuuli pääsee pyörimään puskurin sisäpuolelle, jossa tilaa on paljon, mutta ei mitään järkevää ulospääsykanavaa. Siis kuin tuulisieppari. Vesi, lika ja suola menee sinne myös.
Pitääpi asentaa peräkamera josta sateella näkee, kuinka ilma käyttäytyy sedanin takana. Mielenkiintoista olisi myös kamera auton alustassa kuvaamassa taaksepäin, etenkin kun on alustanvirittelyprojektia menossa.