10 auton CO2 päästöt

Hyvä veto TM:ltä, kiitokset tästä!



Muista lähteistä kuulunut valitus ettei normilukemaa saavuteta jollain määrätyllä normista poikkeavalla ajotavalla on aika ponnetonta.



Mittausympäristö pitää mittauksen toistettavuuden vuoksi ja myös muista käytännön syistä olla simuloitu, mutta TM näyttää osoittavan simulaatiossa aika suuren virhelähteen.

740 GLE:

Hyvä veto TM:ltä, kiitokset tästä!

Muista lähteistä kuulunut valitus ettei normilukemaa saavuteta jollain määrätyllä normista poikkeavalla ajotavalla on aika ponnetonta.

Mittausympäristö pitää mittauksen toistettavuuden vuoksi ja myös muista käytännön syistä olla simuloitu, mutta TM näyttää osoittavan simulaatiossa aika suuren virhelähteen.

Vastuksen tietysti pitäisi määritellä luotettavasti. Ei polttomoottoriauto voi älyttömän vähän viedä, jostain se energia liikkumiseen on otettava.



Mutta ajotapa ja nopeus vaikuttaa kuitenkin edelleen eniten siihen kulutukseen. Jo pienikin muutos niissä tekee taloudellisuudelle ihmeitä. samoin erilaiset lisälaitteet nostavat aina kulutusta, mitä moni ei lainkaan huomioi.

Kale_tm:

Luulis verottajan kiinnostuvan tästä. Helposti saataisiin 20% lisää autovero kerättyä vain mittaamalla CO2-tulokset riippumattomissa labroissa.

Niinpä, toivottavasti joskus autoverot vielä laitetaan sinne minne ne kuuluu, eli polttoaineeseen, ja päästään tälläisistä mielivaltaisista verotusperusteista.

Nyt on todellakin laadukasta luettavaa! Tämän eteen on nähty vaivaa, eikä toistella speksisheettejä ja valmistajan iltasatuja!



Kysymys oikeastaan kuuluu, onko joku päässyt uudehkolla (alle 2v vanha) alle eu-kulutuksen maantiellä (tasainen tie, tuuleton päivä, suunnilleen sama keskinopeus)? Kaupungissa muuttujat on niin suuria, ettei kannata vertailla ja toiseksi harvalla keskinopeus on yhtä alhainen kuin eu-testissä (alle 19km/h).



Huomattavaa on myös, että jo käyttämämme 10%-etanolibensan takia kulutus on suurempi kuin testissä. VTT:n mukaan 1%, mutta TM testissä joillakin autoilla vaikutus oli 4% paikkeilla.



Mielenkiintoista oli lukea myös itse eu-testistäkin, mutta mainitsematta jäi sähkölaitteiden käyttämättömyys (mm. ohjaustehostin). Kukapa sitä ottaisi pois käytöstä? Myös start-stoppia hyödynnetään vain puoliteholla, 6+ vaihdettakin voi käyttää vain pienen ajan. Tekstistä ei käynyt ilmi voiko valmistajat ajattaa testin millä vaihteella vain alle 100km/h nopeudella? Siitähän voisi syntyä eroa, jos valmistaja käyttää pienempiä kierroksia kuin testin vaihto-ohjelmassa on. Olisi mielellään nähnyt automaatinkin kulutuslisän todellisuudessa.

Style66:

Nyt on todellakin laadukasta luettavaa! Tämän eteen on nähty vaivaa, eikä toistella speksisheettejä ja valmistajan iltasatuja!

Tosiaan, pitkästä aikaa TM on sillä tasolla, jota siltä on lupa odottaa. Jopa Yle on noteerannut asian:



http://yle.fi/uutiset/tm_vahvisti_myytin_autojen_kulutus_ja_paastoarvot_kaukana_todellisuudesta/6274692



Erikoista on se, että vasta nyt asiaan kiinnitettiin huomiota. Tiedossa ongelma on ollut jo kauan.



https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t4533,240#m57400



Mielenkiinnolla odotan autoalan edustajien selityksiä. Todennäköisesti vaikenevat asian kuoliaaksi, koska TM ei ilmeisesti ala aihetta tämän enempää kaivelemaan. Esittihän se kaipuun puolueettoman testiorganisaation puolesta. Ja kuka asiasta on edes suomalaiselle kuluttajalle ja viranomaiselle vastuussa? Valmistaja, maahantuoja vai jälleenmyyjä?

Kysymys oikeastaan kuuluu, onko joku päässyt uudehkolla (alle 2v vanha) alle eu-kulutuksen maantiellä (tasainen tie, tuuleton päivä, suunnilleen sama keskinopeus)? Kaupungissa muuttujat on niin suuria, ettei kannata vertailla ja toiseksi harvalla keskinopeus on yhtä alhainen kuin eu-testissä (alle 19km/h).

Käytännössä maantieajossa pääsee yhdistetyn lukuihin tai parhaimmillaan hiukan alle. Asian todentamista vaikeuttaa mittarivirhe tai ajotietokoneen tarkkuus. Mutta jos tarkkoja ollaan, kysymyksesi on väärin aseteltu. Autojen kulutus ilmoitetaan normikokeen mukaan, se on eri asia kuin käytännön liikenne lukemattomine muuttujineen. Tarkoitus on siis verrata autojen suhteellista paremmuutta keskenään, vaikka aivan absoluuttista totuutta ei normikoe siihenkään anna. Toinen auto toimii paremmin tietyissä olosuhteissa (ajotapa, kuorman määrä, lämpötila jne) kuin toinen.

JiiJiiReal:

Mielenkiintoinen artikkeli, erityisesti pisti silmiin dieseleiden päästöt jotka ovat aika hurjia, mikäs järki tuossa on että dieseli saa saastuttaa kymmenkertaisesti bensa-autoon verrattuna? On tainnut tämä CO2 villitys sokaista muiden, ihan oikeasti myrkyllisten päästöjen vähentämisen

Sepä se, ja siitä ovat tähän nykyiseen ilmastonmuutoshysteriaan kriittisesti suhtautuneet skeptikot pitäneet ääntä kyllä jo useamman vuoden, mutta edelleenkin päättäjät tekevät CO2-hysterian varjolla jatkuvasti entistä idioottimaisempia päätöksiä, kuten nyt vaikka hehkulamppujen kielto ja tuulivoiman takuuhintajärjestelmä sekä ihmisruoaksi kelpaavan maissin kasvatus biopolttoaineeksi USA:ssa.

Meillä on Prius II. kesäaikaan pääsee motari- ja kaupunkipainotteisella ajolla 4,8 - 5,4 l/100 km tankkausvälikulutuksiin. Kovimmilla pakkasilla ollaan hiukan yli 6 l/100 km lukemissa. Viralliset normikulutukset ovat

Kaupunkikulutus 5.0 l/100km, Maantiekulutus 4.2 l/100km ja Yhdistetty kulutus 4.3 l/100km. Kohtuu lähelle kaupunkikulutusta pääsee ja joskus harvoin, kun maantiellä kokeillut max 80 nopeudella ollaan melko lähellä 4 l/100 km kulutusta. Stressaantuneena ja kiireisenä ajaessa raskaalla kaasujalalla saa tietysti kulumaan kesälläkin reilusti yli 6l/100 km. Ei enempää. Siis pitkässä ajossa. Lämmityslaite saa fiksusti lämpöä pakosarjan kautta kiertävästä liemestä.

kuruma:

Olin kyllä hieman pettynyt testiin. Olin odottanut, että siinä testattaisiin vastaako EU-kulutus käytännön kulutusta. Nyt testatiin vastaako EU-kulutus EU-kulutusta.

Testiä olisi pitänyt jatkaa ajamalla EU-syklit käytännössä suljetulla radalla, mitata kulutukset ja verrata niitä EU-kulutuksiin.

Käytännön kulutustahan testataan jokaisessa testissä ja suuremmassa koeajossa. Siitä vaan vertailemaan.

kuruma:

Olin kyllä hieman pettynyt testiin. Olin odottanut, että siinä testattaisiin vastaako EU-kulutus käytännön kulutusta. Nyt testatiin vastaako EU-kulutus EU-kulutusta.

Testiä olisi pitänyt jatkaa ajamalla EU-syklit käytännössä suljetulla radalla, mitata kulutukset ja verrata niitä EU-kulutuksiin.

Ei sitä tarvi enää testata, koska tiedän jo EU-normin vastaavan minun todellisuuttani erittäin hyvin. Mutta sinun todellisuutesi voi olla toisenlainen.



Käyttötilanteet ja ajotavat poikkeavat luonnostaan niin paljon toisistaan, ettei kaikkia normaaleja käyttötilanteita ole järkevää sisällyttää samaan normiin.



Kylmäkulutus ja -päästöt jakson alussa lämmitys automaattiasennossa olisivat hyvä lisätieto suomalaiselle ostajalle, mutta myypä tämä idea Etelä-Eurooppalaisille?



Kovin paljon alle nykyautojen normilukemien et voi ajaa, joten sinun käyttötilanteeseesi saa lisätietoa kulutuslukemista vaikkapa Tekniikan Maailmasta. Huomasithan, että TM:n oman testiradan kulutusmittaus osuu hienosti vain muutaman desin päähän kokeellisin ajovastusarvoin ajetusta EU-normimittauksesta? (tosin aivan eri ajosyklein, joten mittaustapana näitä ei ole järkevää verrata)



Suurin "virhe" on Volvon puolen litran ero. Kaikilla autoilla TM:n oma mittaussykli ulkona ajettuna on lähempänä korjattua EU-normilukemaa kuin valmistajan "garbage in - garbage out" -menetelmällä syntetisoima toivottu kulutus.



Juuri tämän mittaustavan manipuloitavuuden kokeellinen osoittaminen on tämän jutun meriitti.



Mittausnormissakin olisi korjattavaa, mutta muutokset pitää tehdä harkiten, koska ne rikkovat vertailukelpoisuuden vanhoihin mittauksiin. Tosin TM osoittaa, ettei niillä vanhoilla mittauksilla ole paljoa arvoa. Ei siksi, että lukemat olisivat liian alhaisia, vaan koska ne ovat liian satunnaisia skaalauskertoimella korjattavaksi.

740 GLE:

Ei sitä tarvi enää testata, koska tiedän jo EU-normin vastaavan minun todellisuuttani erittäin hyvin. Mutta sinun todellisuutesi voi olla toisenlainen.

Minun ajo on aika lailla EU-syklin mukaista. Käytännön kulutus on myös alle EU-arvojen. Olen kirjannut tankkaukset usen vuoden ajan ja laskenut niistä kulutuksen (mittarivirhe on tarkistettu ja on luokkaa -1%, eli tarkka). Maantiellä menee alle EU-maantiekulutuksen. Keskikulutus on alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Pyrin ajamaan mahdollisimman taloudellisesti, käytän lohkolämmitintä, jne.



EU-kulutuksista maantielukema on hankalin alittaa. Se alittuu, jos ajaa taloudellisesti eikä ole paljon 80 km/h nopeampaa osuutta. Jos on runsaasti 100 km/h tai moottoritietä, ei lukemaan pääse.

NHB:

Putput:

TM ei osaa näköjään testata YHTÄÄN mitään. Harrastelijaporukkaakin epärehellisempää kun väittävät vielä olevansa tieteellisellä tasolla ja samaan aikaan jättävät lukemattomat asiat huomiotta ja tietenkin mainitsematta.

Ostakaa, ostakaa, lööppi'tutkimus'! Uskokaa kaikki mitä Otavamedia teille myy!!

Eipä tuo sinunkaan ilmaisu erityisen tarkkaa ole siin noin niinku ammattilaiselle. Kerro edes jotain esimerkkejä huomioimatta jääneistä tekijöistä.

Ilman sen suurempaa tuntemusta moottoritekniikasta & lukion pitkällä fysiikalla tuli itselle mieleen seuraavia seikkoja:

- Renkaiden vierintäkitkan vaikutus vs. autonvalmistajan käyttämät renkaat, jäljempänä ilmoittama vastusarvo. Tuskinpa ne jotain sattumanvaraisia ensiasennus renkaita testissä käyttävät. Olennaisesti testitulokseen ja vierintävastukseen vaikuttaa myös renkaiden kuluneisuus ja käytetty seostyyppi.



- Ainakin kuvassa mm. Audissa oli 18 tuumaiset vanteet suhteellisen leveäprofiiliset nakit alla. Jotenkin en jaksa uskoa, että vastaavia olisi käytetty tehtaan CO2 mittauksissa. Toiset valmistajathan ilmoittavat CO2 päästöt erikokoisilla vanteilla.



- Etanolipolttonesteen pienempi lämpöarvo = hitaampi moottorin lämpeneminen ja vähemmän energiasisältöä. Tuo esitetty 1 % kulutuksen lisääntyminen käytettäessä 95E10:tä on ihan täyttä humpuukia, kenties hyvällä moottorinohjauksella ja turbolla varustetussa uudessa autossa. Ja niissäkin osassa edellyttää sitä, että moottorinohjauksen bensiinikarttoja erikseen säädetään sopivammaksi tuolle polttoaineseokselle. Jokin 4-5 % vaihteluväli on lähempänä todellisuutta.



- Moottorikohtaiset erot, oliko autoja penkitetty ennen testejä? Toimiko auto niin kuin piti, tehtaan ilmoittamat väännöt ja hevosvoimat tallella? Tarkkailtiinko testin aikana autojen Live-dataa OBD:n kautta, jolloin varmistuttiin siitä että kaikki pelaa niin kuin pitääkin? Oman kokemuksen mukaan autokohtaisia eroja voi olla helposti 10 % kulutuksessa, ei tarvitse kuin ilmamäärämittarin tai happitunnistimen vähän vedellä omiaan niin johan soppa maistuu. Ja nykyään kun autotehtaat tilaavat komponentit alihankkijoilta, niin mitään takuuta osien lopullisesta toiminnasta ei ole.



- Suomalaiset tiet ja asfaltin laatu ovat täyttä kuraa verrattuna esim. Saksaan. Iskunvaimentimet muuttavat myös liike-energiaa lämmöksi pienilläkin epätasaisuuksilla, mistähän siihen tarvittava energia tulee?



- Jutun objektiivisuus, nopealla lukemisella en huomannut sellaista osiota, jossa olisi objektiivisesti mietitty, että onko TM:n testeissä mennyt mahdollisesti jotain pieleen tai jotkin seikat jätetty huomiotta ja mietitty rehellisesti mahdollisia eroihin vaikuttavia tekijöitä. Isoon ääneen vaan syyteltiin autotehtaita, heidän testeissä ilmoittamia vastustuskertoimia ja testin tuloksena CO2 lukemia, ihan kuin suomen TM:n testi olisi jokin uusi universaali totuus.

TM:n jutusta on kaivettavissa kullekin autolle kulutustieto kolmin eri perustein.



1. valmistajan ilmoitus (perustuu laboratoriosimulaatioon)

2. TM:n koeajomittaus (sama minkä lehti tekee aina koeajo-/testiautoille)

3. TM:n laboratoriosimulaatio (joka pyrkii toistamaan kohdan 1. valmistajan testin)



Vaikka TM:n koeajomittaus ja laboratoriosimulaatiot eivät pyri toistamaan samaa rasitusta eri olosuhteissa, molempien tarkoitus on kuitekin antaa mahdollisimman todenmukaista tietoa auton kulutuksesta kaupungissa ja maantiellä.



Laboratoriomittauksilla pyritään saamaan välillisesti tietoa kulutuksesta todellisessa tilanteessa, kun taas koeajomittaus on se todellinen tilanne. Tämän vuoksi koeajomittauksen tulokset ovat näistä kolmesta mittaustavasta se, joihin laboratoriomittauksia tulee verrata.



Alla kullekin autolle yo. kolmet eri kulutuslukemat muodossa:



maantie: valmistajan ilmoitus | TM:n koeajomittaus | TM:n laboratoriosimulaatio

kaupunki: valmistajan ilmoitus | TM:n koeajomittaus | TM:n laboratoriosimulaatio





BENSA



Audi

m: 4,8 | 5,6 | 6,4 y

k: 7,4 | 8,4 | 10,3 v



BMW

m: 4,8 | 5,1 | 5,7 v

k: 7,2 | 7,2 | 10,3 v



Citroen

m: 3,8 | 4,1 | 4,5 v

k: 5,1 | 5,4 | 6,4 v



Dacia

m: 5,5 | 5,8 | 6,5 v

k: 9,5 | 7,6 | 10,8 v???



Toyota

m: 4,8 | 5,0 | 5,6 v

k: 6,5 | 6,5 | 8,7 v



DIESEL



Fiat

m: 2,9 | 3,9 | 4,1 tm

k: 4,5 | 5,0 | 6,5 v



Ford

m: 3,9 | 4,2 | 5,0 v

k: 5,0 | 5,9 | 6,8 y



Opel

m: 3,9 | 4,4 | 5,2 v

k: 5,6 | 6,4 | 8,2 v



Skoda

m: 3,4 | 3,6 | 4,1 v

k: 4,7 | 5,4 | 6,5 v



Volvo

m: 4,1 | 4,6 | 5,1 y

k: 5,3 | 6,5 | 7,6 tm



Kunkin numerorivin perässä on kirjain, joka osoittaa, kumpi laboratoriosimulaatio on lähempänä koeajolla mitattua kulutusta (erot katsottu litroina eikä suhteina, pahoittelen laiskuutta)



v = valmistajan ilmoitus lähempänä

y = yhtä lähellä

tm = tm:n laboratoriosimulaatio lähempänä



Tulokset:



v = 15/20

y = 3/20

tm = 2/20



Murskaavan ylivoimaisesti valmistajan laboratoriosimulaatio kuvasi auton todellista kulutusta tarkemmin kuin TM:n laboratoriosimulaatio. Ja tässä ei ole huomioitu erojen suuruutta, useissa tapauksissa (Audi k, BMW k, Toyota k, Fiat k, Opel k) TM:n laboratoriossa saamat lukemat erosivat todella merkittävästi todellisesta kulutuksesta. Dacian kaupunkikulutuksessa pitää epäillä mittausvirhettä.



Nyt kysymykseni kuuluu, minkä vuoksi tämän testin perusteella pitäisi olla sitä mieltä, että valmistajien laboratoriosimulaatio antaa vääriä tuloksia? Em. lukujen perusteella se on TM:n laboratoriosimulaatio, joka on perseellään.