Koska kalliit ja suuripäästöiset autot ovat pääosin muinaisjäänteitä.
Rahalla saa tekniikkaa, joka mahdollistaa halpaa tekniikkaa selvästi pienemmät päästöt. Päästöpohjainen verotus ohjaa valitsemaan juurikin noita vähäpäästöisiä autoja ja kalliissa autoissa vielä huomattavasti tehokkaammin kuin halvoissa koska euromääräinen ero vähä- ja suuripäästöisen välillä muodostuu suuremmaksi.
Vastasit johonkin muuhun kuin kysymykseeni. Tuossakin yhdistät samaan kalleuden ja suuret päästöt. Miksi noin? Miksei puhuta vain suuripäästöisten autojen olevan muinaisjäänteitä? Ovatko halvat suuripäästöiset autot kehityksen keihään kärki?
Päästöpohjainen verotus ohjaa ostamaan vähäpäästöistä tekniikkaa esimerkiksi tuon 5-sarjan Bemarin tapauksessa sakottamalla hybridiä suuremmalla summalla kuin suuremman päästölukeman perusmallia. Joo onhan se veroprosentti pienempi, mutta mitä sitten?
Verot maksetaan päästöistä ja auton yleisestä myyntihinnasta, kuten on todettu.
Vero maksetaan verotusarvosta, joka on sama kuin myyntihinta vain hyvin harvoin.
Verotuksessa se on nimenomaan vero-osuus joka ratkaisee. Jos verot menisivät suoraan päästöjen mukaan kiinteänä grammamaksuna ilman , että auton hintaa huomioitaisiin mitenkään, johtaisi se regressiiviseen eli alenevaan kokonaisveroon. Kyllä minusta kalliin auton ostajalla on varaa maksaa samassa suhteessa veroja kuin halvemmankin ostajalla, ei niitä kalliita autoja varten tarvitse erikseen alentaa kokonaisveroprosenttia.
Miksi päästöveroa pitäisi periä veron maksajan varallisuuden mukaan? Eikö päästöveroa kuulu maksaa päästön haitallisuuden mukaan? Meillä on jo alv auton hinnassa, joka riippuu hinnasta.
Laskin sen, että vähäpäästöisen auton pitää olla aivan helkutin kallis ennen kuin siitä maksetut verot pääsevät lähellekään halvasta suuripäästöisestä maksettuja veroja. Kerroin on maksimissaan 9,76.
Se suuripäästöinen voi maksaa esimerkiksi tonnin, jolloin siitä ei tarvitse maksaa juuri mitään veroa, vaikka tällainen auto on todennäköisesti joka suhteessa paljon saastuttava.
Se kertoo aika hyvin siitä, että ihmiset ovat valmiita maksamaan haluamastaan autosta myös veroa, ei niitä muuten ostettaisi 31,6% verolla.
Niin, ennen viimeistä muutostahan kannatti ostaa nimenomaan paljon päästävä auto. Kansa myös kiitettävästi kunnioitti tätä veroohjausta.
Autoveron mukainen tuloveromalli olisi se, että ihmisen elämäntavan (auto, asunto, lihansyönti, etelänmatkat jne) aiheuttamien päästöjen perusteella määritettäisiin jokaiselle veroprosentti.
Tuo olisi vastike todellisten päästöjen eli polttoaineen kulutuksen verotukselle. Autoverollahan ei ole paljonkaan tekemistä todellisten päästöjen kanssa.
Luulen että varakkaamman väen keskuudessa syntyisi tuossa veromallissa hirmuinen kilpajuoksu ekologisempaan elämäntapaan, jos esim. 100.000 euron palkasta voisi sillä perusteella maksaa 10% verot nykyisen reilun 40% sijaan. Pienituloisille tuo ei toisi suurta muutosta, koska pienituloiset elävät muutenkin vähän kuluttaen eli ekologisesti eikä nykyinenkään veroprosentti ole kovin korkea.
Suomessa aika harva elää vähän kuluttaen. Ehkä jotku pultsarit, jotka kuluttavat lähinnä etanolia, kuuluvat tuohon porukkaan.
Jos autoissakin siirryttäisiin verottamaan todellisia päästöjä, niin kyllä silloin autoilunkin päästöt tippuisivat. Jos kaikkea kulutusta verotettaisiin sen päästöjen tai energiankulutuksen mukaan, niin se olisi tasapuolinen ja tehokas tapa vähentää päästöjä.
No ei sillä itse asiassa olekaan, kuten autoverossakin on melko sama miten vero määritetään jos sitä kuitenkin kerätään joku määrä. Autonostajat sen kuitenkin maksavat joka tapauksessa.
Miksi luulet, että sveitsiläinen työ on kilpailukykyistä korkeista palkoista huolimatta? Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että verotus ei tapa kilpailukykyä ja ohjaa tekemään työtä? Jos sveitsiläiset korkeat palkat yhdistettäisiin suomalaiseen verotukseen, niin ei muuten tarvitsisi edes tarjouksia lähetellä.
Sama homma autoverossa. Itse näkisin, että tuon hälläväliä asenteen sijaan kannattaisi ohjata kansaa vähentämään päästöjään ja parantaan autojen turvallisuutta.
Grammojen mukaan määräytyvässä kiinteässä päästöveromallissa (jota Opelixi ehdotti) näin tehtäisiin. Jos auton hintaa ei oteta mitenkään mukaan verotukseen ja kiinteä maksu tulee pelkkien päästögrammojen perusteella, se johtaa automaattisesti regressiiviseen verotukseen, eli kalliiden autojen subventoimiseen. Kokonaisveroprosentti olisi tuossa tapauksessa sitä pienempi, mitä kalliimpi auto olisi.
Missä ongelma? Kalliista autosta maksetaan jo alvina veroa tuntuvasti.
Kaikki maksavat autostaan veroa sen päästöjen suhteessa, mitään kateusveroa ei siis ole. Kyllä varakkaalla on varaa maksaa ostoksestaan samalla prosentilla veroa kuin köyhemmälläkin.
'
Mitä sitten vaikka on varaa maksaa veroa? Jos voitat Lotossa tällä viikolla 12 miljoonaa, niin kuuluuko sinulta peria seuraavalla viikolla 11,99 miljoonaa veroa, koska sinulla on varaa maksaa se?
Kyllä toki voidaan. Veronalennus on subventio. Esim. energiantuotannossa maailmalla laajasti käytetty uusiutuvan energian kohdalla.
Tuen ja veron ero on siinä, että raha liikkuu toiseen suuntaan. Jos auton ostamista tuetaan, niin silloin valtio maksaa osan auton hinnasta.
Fiksuus syntyy minusta siitä että mallilla saavutetaan asetetut tavoitteet. Nykyisen mallin vaikutukset myytyjen autojen päästöihin ovat olleet yllättävänkin suuret ja se on kait ollut tavoitekin sen lisäksi että valtio tarvitsee rahaa.
Hah. Minkä lasien läpi katsot tätä veroa? Valtion verotulot ovat jääneet rankasti arvioitua alhaisemmiksi ja Suomen autokannan päästöt ovat korkeat. Sen lisäksi autot ovat turvattomia. Kylläpä hienosti toimiikin.
Tapasi keskittyä johonkin osatotuuteen on perinteistä sumutusta. Iloitset myynnin pudotuksen pienistä prosenteista, vaikka kokonaismyynti on ollut melkein aina heikkoa. Hehkutat uusien autojen pieniä päästöjä, vaikka niiden myydään kovin vähän. Unohda nuo ja ala puhumaan kokonaisuudesta.
Kaikissa veroissa on aina ongelmia, sellaista veroa ei olekaan joka ei aikaansaisi ongelmia. Ja veroton maailma taas aikaansaa sekin ongelmia, mutta erilaisia. Autovero on kuitenkin tutkitusti aika vähäongelmainen kansantalouden kannalta ja siksi se varmaan Suomessa edelleen on voimassa.
Vähäongelmainen kansantaloudelle... Mikä peruste tuo on? Meinaatko sitten, että autoverottomuus tai joku esittämäni vaihtoehtoinen veromalli olisi suuriongelmainen kansantaloudelle? Se on ainakin varmaa, että jokainen autoveron perimiseen tuhlattu veroeuro on ongelma kansantaloudelle. Viimeisten 15 vuoden aikana virkamiehemme ovat tuhlanneet pirusti rahaa autoverohölmöilyissään. Kaikki tämä aivan turhaan! Eikö olisi parempi olla tuhlaamatta verovaroja?
Ja mitenhän oikeustavaltiossa verottaja saa tehdä mitä haluaa? Minusta autoton vaihtoehto ei ole mitenkään typerä, koska se on todellinen vaihtoehto. Johon jo nyt entistä useampi on tarttunut, ihan omassa tuttavapiirissäkin vaikka eivät mitään viherpiipertäjiä olekaan. Eikä siinä autoverolla ole suurta väliä ollut, se on valintakysymys.
Niin demokratiassa tilanne olisikin toinen, mutta virkamiesvaltaisessa yhteiskunnassa kansalaista kurmootetaan miten halutaan. Miten oikeusvaltiossa sain autolle rekisteröintiveron, joka olisi ollut kaksi kertaa auton arvon verran? Miten näin voi käydä oikeusvaltiossa? Aivan, ei niin oikeusvaltiossa voi käydä, mutta Suomessa voi. Voiko oikeusvaltiossa virkamies varastaa kansalaisen autot laittomalla takavarikolla, ajaa ne romuksi ja jättää korvaamatta mitään?
Olen jo useampaan otteeseen kertonut sinulle, että verot joutuu nykymallissa maksamaan mutta halvemman hinnan edun saa pitää itsellään.
Taaskaan et vastaa kysymykseeni.
Jaa, olen useasti sinulle todennut että myyntiluvut vaihtelevat nyt kuten ennenkin talouden kehityksen mukaan. Ei lama-aikana auton kaltaisen joka tapauksessa hyvin kalliin tuotteen myyntiä saa kovin paljon nostettua vaikka alentaisi veroja kuinka. Ja vastaavasti nousukaudella vero ei näytä kovin paljon haittaavan myyntiä, jos katsoo kokonaismyyntilukuja esim. vuodesta 1988 näihin päiviin.
Siis Suomessa on vain kaksi vuotta, jotka ovat omaa luokkaansa. Ne ovat siis vuodet 1988 ja 1989. Elettiinpä lama- tai nousukautta, niin Suomen mynti laahaa kaukana muiden perässä.
No ovatko päästöt alentuneet vai eivät? Minusta ne ovat. Siihen tosin vaikuttaa tuo aiemmin mainittu taloustilannekin.
Tieliikenteen päästöt ovat kyllä kasvaneet koko 2000-luvun. Uusien autojen normipäästöt ovat vähentyneet, mutta se on kyllä itsestään selvyys.
Vaikka en mitenkään eri mieltä olekaan siitä että hyvillä autoilla ja ennen kaikkea hyvillä teillä on turvallisuuteen oma merkityksensä, päävastuu on aina kuljettajalla ja melkein kaikki onnettomuudet johtuvat kuljettajista.
Mitä sitten? Niin kauan kuin ihmiset ohjaavat autoja, kuljettajat tulevat pettämään ja sen jälkeen ratkaisee auton turvallisuus. Kuljettajia emme voi vaihtaa mutta autot voimme. Jos tuolla asenteella olisi suhtauduttu esimerkiksi työturvallisuuteen, niin tilastot olisvat paljon nykyistä rumemmat. Mitä näillä turva- ja suojalaitteilla tekee kun fiksu työmies hölmöile...
No ovatko päästöt alentuneet vai eivät? Minusta ne ovat. Siihen tosin vaikuttaa tuo aiemmin mainittu taloustilannekin.
Tämähän on aika olennainen pointti CO2-pohjaisen verotuksen toimivuutta arvioitaessa. Suomi ei ole uusien autojen CO2-päästöissä muita Euroopan maita edellä. Suuripäästöisten käytettyjen tuonnissa sen sijaan olemme ahkeria. Tämä tarkoittaa sitä, että CO2-pohjainen vero toimii huonosti.
Yksi mielenkiintoinen seikka on sekin, että CO2-vero ei ole tiputtanut Suomessa myytyjen uusien autojen päästöjä yhtään sen enempää kuin mitä muissa Pohjoismassa päästöt ovat tippuneet.
Viime vuonna EU:ssa uusien autojen keskipäästö oli 135,7 g/km ja Suomessa se oli 143,9 g/km. Hienosti toimii... Uusien autojen pieni määrä ja keskipäästöltään 200 g/km maastossa olevat käytetyt nostavat Suomen päästölukemaa entisestään. Kuluvana vuonna Suomessa ollaan menossa lukemassa 140,3 g/km. Eli voisitko perustella, että missä suhteessa autovero toimii? Luvut osoittavat aivan muuta. Suomessa myydään vähän uusia autoja ja niidenkin päästöt ovat EU:n keskiarvon yläpuolella.
Tämähän on aika olennainen pointti CO2-pohjaisen verotuksen toimivuutta arvioitaessa. Suomi ei ole uusien autojen CO2-päästöissä muita Euroopan maita edellä. Suuripäästöisten käytettyjen tuonnissa sen sijaan olemme ahkeria. Tämä tarkoittaa sitä, että CO2-pohjainen vero toimii huonosti.
Ajoneuvovero pois, verottaja ottaa puuttuvat Eurot polttoaineverossa, kaikki tyytyväisiä, vai onko?
80 km/h 100 km/h
Chevrolet 5,8 7,0
Ford 4,3 5,6
Hyundai 5,5 6,6
Kia 5,5 6,8
Näyttää tuo downsizing toimivan, vaikka tämän palstan asiantuntijat väittävät toisin. Samoin Focuksen luvatut EU-kulutukset eivät ole olleenkaan utopistisia.
Otos on kovin pieni, jotta johtopäätöksiä voisi vetää. Enemmän ihmetyttää muiden mallien suhteellisen suuret kulutukset, tekniikasta riippumatta. Johan reilusti alta 7 litran lukuja on satasen nopeudessa saavutettu pitkään ihan perinteiselläkin tekniikalla. Tuossa on kuitenkin apuna turboa, suoraruiskua yms.
No verrataan edelliseen farmaritestiin 18/2011. Mukana Ford, Kia, Opel, Peugeot, Renault ja VW. Testin pienin kulutus oli VW Golf 1.2 TSI:ssä. Focuksesta oli 1.6 (92 kW), joka on saman tehoinen kuin nyt ollut 1.0 ecoboost.
80 km/h 100 km/h
Golf 1.2 TSI (77 kW) 5,1 6,2
Focus 1.6 (92 kW) 5,5 6,6
Focus 1.0 ecoboost (92 kW) 4,3 5,6
Focuksen kulutus on laskenut reilulla litralla. Downsizing näyttää toimivan hyvin. Käytännön kulutus on laskenut saman verran mitä EU-kulutus.
. Tuossakin yhdistät samaan kalleuden ja suuret päästöt. Miksi noin? Miksei puhuta vain suuripäästöisten autojen olevan muinaisjäänteitä? Ovatko halvat suuripäästöiset autot kehityksen keihään kärki?
Päästöpohjainen verotus ohjaa ostamaan vähäpäästöistä tekniikkaa esimerkiksi tuon 5-sarjan Bemarin tapauksessa sakottamalla hybridiä suuremmalla summalla kuin suuremman päästölukeman perusmallia. Joo onhan se veroprosentti pienempi, mutta mitä sitten?
Rahalla saa halutessaan hyvin vähäpäästöistä tekniikkaa. Kallis mutta suuripäästöinen on siksi erityisen typerä laite mielestäni, yleensä kyseessä on isomoottorinen ja isotehoinen iso auto. Sellaisen ostajallaolisi mahdollisuus valita parempi vaihtoehto ja niinhän useimmat nykyverolla tekevätkin.
Sen ymmärtää varmaan jokainen, ettei halvalla yleensä viimeisintä huipputekniikkaa saa. Halpojen autojen mahdollinenvähäpäästöisyys perustuu yleensä pieneen kokoon ja painoon. Halvoissakin ostajat suosivat vähäpäästöisiä, verotus on ihan yhtä kova näissäkin kuin kalliissa autoissa. vaikka et ilmeisesti ymmärrä sitä että halvassa hintaluokassa parin tonnin ylimääräinen vero on yleensä paljon ohjaavampi kuin kalliissa autoissa kymppitonni.
En usko lainkaan, että 520d ja 5 hybridin ostajat olisivat samoja. Teho-ja hintaluokka on ihan eri. 5 hybridi on vaihtoehto isoille kutosille ja kaseille ja niihinnähden se saa huomattavaa veroetua niin prosenteissa kuin kokonaisveroissakin mikä on juuri verotuksen tarkoituskin.
Kun autovero nyt kerran on olemassa, niin minusta kallliin auton ostajalla on varaa maksaa veroja samassa suhteessa ts samalla veroprosentilla kuin halvemmankin auton ostajalla. Sinun mukaasi sen sijaan kalliin auton ostoa tulisi tukea alenevalla kokonaisveroprosentilla.
Minusta on paljon fiksumpaa että päästöt määrittävät vero-osuuden hinnasta riippumatta, se on todistettavasti toiminut hyvin päästöjen laskemisessa. Missään muussa maassa ei tietääkseni ole uusien autojen keskipäästöt pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa tekivät. Onko mallin toteutus sitten muuten paras mahdollinen, se on eri asia.
Selvää on kuitenkin se, että päästöjen mukainen progressio on hyvin tehokas kannustin hankkia aina luokassaan vähäpäästöinen auto.
Koeta sinä ymmärtää, että päästöjen mukaiseen verotukseen ei kuulu hankintahinta ollenkaan.
....
Onko sinusta suuret päästöt haitallisempia, jos ne tulevat Toyotan pakoputken sijaan Mersun pakoputkesta?
Tosiaan hankintahinta ei liity tähän nykymalliseen veroon mitenkään. Veroprosentti ja siten myös progressio määrittyvät ihan riippumatta hinnasta suoraan ilmoitetun eu syklin kulutusten perusteella.
CO 2 Päästöt tosiaan ovat haitoiltaan ihan samoja kaikista autoista. Juuri siksi Mersumiestä ei ole syytä suosia alhaisemmalla kokonaisveroprosentilla, vaan hän voi maksaa ostoksestaan samassa suhteessa veroja kuin samanpäästöisen Toyonkin ostaja. Ja ennenkaikkea, Mesemies varmaan valitsee mallistosta vähäpäästöisemmän Mesen ja Toyomies vähäpäästöisemmän Toyon.
Rahalla saa halutessaan hyvin vähäpäästöistä tekniikkaa. Kallis mutta suuripäästöinen on siksi erityisen typerä laite mielestäni, yleensä kyseessä on isomoottorinen ja isotehoinen iso auto. Sellaisen ostajallaolisi mahdollisuus valita parempi vaihtoehto ja niinhän useimmat nykyverolla tekevätkin.
Suomessa on kautta aikojen ostettu enimmäkseen pienitehoisia malleja. Siihen verottaja ei CO2-meikkiä ole tarvinnut.
Sen ymmärtää varmaan jokainen, ettei halvalla yleensä viimeisintä huipputekniikkaa saa. Halpojen autojen mahdollinenvähäpäästöisyys perustuu yleensä pieneen kokoon ja painoon. Halvoissakin ostajat suosivat vähäpäästöisiä, verotus on ihan yhtä kova näissäkin kuin kalliissa autoissa. vaikka et ilmeisesti ymmärrä sitä että halvassa hintaluokassa parin tonnin ylimääräinen vero on yleensä paljon ohjaavampi kuin kalliissa autoissa kymppitonni.
Mutta miksi tätä vähäpäästöistä huipputekniikkaa pitää rangaista verolla? Eikö CO2-pohjaisen veron tarkoitus ollutkaan tukea vähäpäästöisyyttä?
En usko lainkaan, että 520d ja 5 hybridin ostajat olisivat samoja. Teho-ja hintaluokka on ihan eri. 5 hybridi on vaihtoehto isoille kutosille ja kaseille ja niihinnähden se saa huomattavaa veroetua niin prosenteissa kuin kokonaisveroissakin mikä on juuri verotuksen tarkoituskin.
Itse en taasen ikinä ostaisi viimeisillä rahoillani autoa. Ihan hyvin voisin valita jonkin kalliimmankin auton, jos kokisin saavani lisäpanostuksella riittävästi etua. Tämän uuden vähäpäästöisen tekniikan rankaiseminen verolla heikentää sen houkuttelevuutta. Haluan muutenkin kokeilla uusia asioita, joten vaihtoehtojen rajaaminen tiukasti yhteen ruutuun ei käy edes mielessä.
Miksi haluat keskittyä ohjaamaan myyntiä vain yhden tiukasti määritellyn pienen luokan sisällä? Eikö olisi tehokkaampaa ohjata valitsemaan vähäpäästöisin malli yli luokkarajojen ja ennen kaikkea saada tiputettua mahdollisimman tehokkaasti koko autokannan päästöjä?
Kun autovero nyt kerran on olemassa, niin minusta kallliin auton ostajalla on varaa maksaa veroja samassa suhteessa ts samalla veroprosentilla kuin halvemmankin auton ostajalla. Sinun mukaasi sen sijaan kalliin auton ostoa tulisi tukea alenevalla kokonaisveroprosentilla.
Ajatus siitä, että päästöihin pohjautuvaa veroa pitäisi maksaa varallisuuden mukaan on perin punainen. Mitä tekemistä maksumiehen varallisuudella on CO2-pohjaisuuden kanssa?
En ole tukemassa kalliin auton ostajaa. Olen tukemassa vähäpäästöistä tekniikkaa riippumatta siitä, minkä hintaiseen autoon se on asennettu. Mikä tässä on huonoa?
Lienet yhtä mieltä siitä, että mitä suoremmin päästöt vaikuttavat auton hintaan, sitä tehokkaamin vero ohjaa ostamaan vähäpäästöisiä autoja. Olenko oikeassa? Jos verotuksen tarkoitus on ohjata vähäpäästöisyyteen, niin miksi emme tee sitä tehokkaasti?
Minusta on paljon fiksumpaa että päästöt määrittävät vero-osuuden hinnasta riippumatta, se on todistettavasti toiminut hyvin päästöjen laskemisessa. Missään muussa maassa ei tietääkseni ole uusien autojen keskipäästöt pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa tekivät. Onko mallin toteutus sitten muuten paras mahdollinen, se on eri asia.
Pidit takoa, jotta voit taas aloittaa faktoista piittaamattoman propaganda. Voisit tarkastaa vähän tietojasi. Kovin kaukaa ei tarvitse etsiä. Aloita vaikka tähän ketjuun 27.10.12 10:58 kirjoittamastani viestistä.
Selvää on kuitenkin se, että päästöjen mukainen progressio on hyvin tehokas kannustin hankkia aina luokassaan vähäpäästöinen auto.
Miten niin on selvää? Suomessa myydään hyvin vähän luokissaan vähäpäästöisiä autoja! Ainoastaan sittä, että autoverosuomessa myydään vain vähän uusia autoja, löytyy kiistatonta näyttöä. Tuota väitettä tukevat tilastot kymmenien vuosien ajalta.
NHBSuomessa on kautta aikojen ostettu enimmäkseen pienitehoisia malleja. Siihen verottaja ei CO2-meikkiä ole tarvinnut.
Pienitehoisten mallien ostaminen on Suomen kaltaisten tieolojen ja rajoitusten maassa yksinomaan järkevää. Suuritehoisesta autosta ei ole täällä mitään järjellistä hyötyä.
Autojen ostamisella Suomessa on aina ollut enemmän tekemistä yleisen ostovoiman ja hintojen ja verotuksen kuin suorien autoverojen kanssa. Esim. 400.000 euron autossa veroa on noin 50-60% ja yleensä tuollaisen ostaja maksaa palkastaan veroa myös sen noin 60%. Tarkoittaa, että parinsadantonnin verottoman auton ostamiseen tarvitsee ansaita miljoona. Jokainen näkee, että miljoonasta eurosta maksettu yli puolen miljoonan tulovero on aika paljon merkittävämpi asia auton oston kannalta kuin autovero.
Verovalituksestasi huolimatta Suomessa on jostain syystä autojen kokoluokissa mitaten Euroopan suurimpiin kuuluva autokanta. Ilmeisesti Suomessa on ollut ostajille tärkeää että auto on ja se on iso. Halvemmallakin on uusia sekä käytettyjä autoja koko ajan saanut ja selvästi kulkevampiakin kuin isot autot. Ne vaan eivät Suomessa jostain syystä myy.
Mutta miksi tätä vähäpäästöistä huipputekniikkaa pitää rangaista verolla? Eikö CO2-pohjaisen veron tarkoitus ollutkaan tukea vähäpäästöisyyttä?
Millä verolla sitä nyt rangaistaan? Eikö alennettu veroprosentti ole kannustamista rankaisun sijaan?
5 hybridin kohdalla tuo ei tietysti kovin hyvin toteudu, koska se ei ole mikään erityisen vähäpäästöinen auto.
Tämän uuden vähäpäästöisen tekniikan rankaiseminen verolla heikentää sen houkuttelevuutta.
Minusta vähäpäästöisen auton muita kevyempi verotus lisää sen houkuttelevuutta suhteessa tavallisiin malleihin eikä päinvastoin.
Haluan muutenkin kokeilla uusia asioita, joten vaihtoehtojen rajaaminen tiukasti yhteen ruutuun ei käy edes mielessä.
Kuka kieltää kokeilemasta?
Eikö olisi tehokkaampaa ohjata valitsemaan vähäpäästöisin malli yli luokkarajojen ja ennen kaikkea saada tiputettua mahdollisimman tehokkaasti koko autokannan päästöjä?
Nykyverotus ohjaa jo tuohon. Eikä varsisaisia päästöjä määrittele niinkään autokanta, vaan se miten paljon sillä ajetaan.
Ilman valtion tukea ei ole kuitenkaan mahdollista, että esim. hyvin kalliit sähköautot saataisiin kokonaiskuluiltaan halvemmiksi kuin pienet edulliset autot. Eikä se minusta ole tarpeenkaan. Sähköautojen hinta tulee koko ajan alaspäin ja jossain vaiheessa ne ovat kilpailukykyisiä. Ei siihen valtion erityistukia tarvita, nykyinen verotus jo suosii niitä aika paljon muutenkin.
Tuosta tehokkuudesta: Liikenteen kokonaispäästöt putoavat kaikkein tehokkaimmin silloin, kun verotus on mahdollisimman kova ja autojen ostaminen sekä niillä ajaminen selvästi vähenee. Sekö on tavoitteesi?
Minä ymmärrän asian niin, että on tehtävä joku kompromissi verojen keräämisen, vähäpäästöisyyden suosimisen ja liikenteen toimivuuden välillä. Minusta tämä veromalli ei ole huono kompromissi, jos katsoo sen vaikutuksia myytyihin autoihin.
Ajatus siitä, että päästöihin pohjautuvaa veroa pitäisi maksaa varallisuuden mukaan on perin punainen.
Ei hinnan mukainen tasavero tietääkseni ole mikään punainen ajatus. Päinvastoin, se on kaikkien oikeistolaisten päiväuni. Vai oletko sitä mieltä, että oikeistolaisuuteen kuuluu USA:n punaniskojen tapaan halu saastuttaa maksimaalisesti?
Mitä tekemistä maksumiehen varallisuudella on CO2-pohjaisuuden kanssa?
Ei mitään. Siksi auton hinta ei vaikutakaan mitenkään sen veroprosenttiin. Suurituloisella luulisin olevan varaa maksaa samassa suhteessa veroja kuin pienituloisella.
En ole tukemassa kalliin auton ostajaa. Olen tukemassa vähäpäästöistä tekniikkaa riippumatta siitä, minkä hintaiseen autoon se on asennettu. Mikä tässä on huonoa?
Jos päästövero olisi jokin kiinteä päästömaksu, on matemaattinen selvyys että se johtaa auton hinnan mukaan laskevaan kokonaisverotukseen. Mitä kalliimpi auto, sen pienempi osuus sen hinnasta päästömaksu olisi, ts. kokonaisveroaste laskisi auton hinnan mukana.
Juuri tästä johtuen päästöjen vaikutus veroprosenttiin on tehokkaampi malli, koska se on vaikutukseltaan sama riippumatta auton hinnasta.
Lienet yhtä mieltä siitä, että mitä suoremmin päästöt vaikuttavat auton hintaan, sitä tehokkaamin vero ohjaa ostamaan vähäpäästöisiä autoja.
Vero on sitä tehokkaampi, mitä suoremmin ja tuntuvammin se ohjaa vähäpäästöisyyteen. Juuri siksi päästöjen mukainen progressio on tehokas. Se tuntuu kaiken hintaisissa autoissa.
Miten niin on selvää? Suomessa myydään hyvin vähän luokissaan vähäpäästöisiä autoja!
Voitko kertoa minulle yhdenkin esimerkin maasta, jossa myytyjen uusien autojen päästöt olisivat pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa sen jälkeen kun tämä nykyisenlainen veromalli esiteltiin?
Ennen verouudistusta Suomessa myydyt uudet autot olivat keskimäärin EU-alueen suuripäästöisimpien joukossa. Veromallin muutoksen jälkeen ne ovat EU-alueen keskipäästöjä alhaisemmalla tasolla. Olemme muuten autoveroista mitä mieltä hyvänsä, niin miten sinä selität että veromalli ei toimi, kun tulokset ovat selvästi nähtävissä? Ja tämä siis ennen tätä viimeistä veroasteikon muutosta, joka ohjaa vielä selvästi enemmän vähäpäästöisyyteen.
Kokonaispäästöjen ja liikenteen todellisten haittojen alentamiseen, kuten jo aiemmin totesin, on tehokkaampikin malli. Se perustuisi korkeaan energiaveroon ja haittojen mukaan porrastettuihin tiemaksuihin. Silloin ajaminen olisi halpaa Ylä-Lapissa ja Helsingissä erittäin kallista.
Pienitehoisten mallien ostaminen on Suomen kaltaisten tieolojen ja rajoitusten maassa yksinomaan järkevää. Suuritehoisesta autosta ei ole täällä mitään järjellistä hyötyä.
Jos nyt ei Saksaa lasketa, niin missä sellaisesta on "järjellistä hyötyä"? Enkä nyt väitä, että Saksassakaan suuritehoisen auton omistamisessa mitään sellaista olisi.
AkiK:
Autojen ostamisella Suomessa on aina ollut enemmän tekemistä yleisen ostovoiman ja hintojen ja verotuksen kuin suorien autoverojen kanssa. Esim. 400.000 euron autossa veroa on noin 50-60% ja yleensä tuollaisen ostaja maksaa palkastaan veroa myös sen noin 60%.
Yleensä tuollaisen ostaja maksaa veroa n. 29%
AkiK:
Verovalituksestasi huolimatta Suomessa on jostain syystä autojen kokoluokissa mitaten Euroopan suurimpiin kuuluva autokanta. Ilmeisesti Suomessa on ollut ostajille tärkeää että auto on ja se on iso. Halvemmallakin on uusia sekä käytettyjä autoja koko ajan saanut ja selvästi kulkevampiakin kuin isot autot. Ne vaan eivät Suomessa jostain syystä myy.
Pitkien etäisyyksien Suomessa on oman auton omistaminen käytännön pakko mikäli ei asu "isoimmissa" kaupungeissa ja verotuksesta johtuen kahden auton pitäminen ei ole kannattavaa ellei ole aivan pakko. Tästä johtuen ostetaan sellainen auto, että siihen sopii koko perhe.
Ja jos työmatka koostuu pitkästä pätkästä kapeaa "valtatietä", niin ennemmin kohtaa ne hirvet ym. vähän isommalla autolla.
Voitko kertoa minulle yhdenkin esimerkin maasta, jossa myytyjen uusien autojen päästöt olisivat pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa sen jälkeen kun tämä nykyisenlainen veromalli esiteltiin?
Puhutko nyt CO2-grammoista, vaan suhteellisesta pudotuksesta? Paljostahan on helppo vähentää ja grammat tulevat alas ilman veromuutoksiakin, kun tekniikka kehittyy.
Kannattaa myös huomioida ne paljon päästävät tuontiautot, mitkä johtuvat myös verotuksesta.
Pienitehoisten mallien ostaminen on Suomen kaltaisten tieolojen ja rajoitusten maassa yksinomaan järkevää. Suuritehoisesta autosta ei ole täällä mitään järjellistä hyötyä.
Autojen ostamisella Suomessa on aina ollut enemmän tekemistä yleisen ostovoiman ja hintojen ja verotuksen kuin suorien autoverojen kanssa.
Kuuluuko demokraattiseen sivistysvaltioon se, että AkiK tai joku toinen virkamies kertoo millainen auto on kansalaiselle järkevä? Miksi kansalainen ei saisi tehdä omilla rahoillaan mielestäsi järjetöntä ostosta? Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että vakuutusmaksuista iso osa kuluu autojen kiiltävän maalipinnan ylläpitämiseen. Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että autojen hinnassa maksetaan paljon muotoilusta ja brändistä.
Suomalaisten huono ostovoima on tosiasia, jonka vuoksi mielelläni näkisin tehtävän asian eteen jotain. Tämä autovero on yksi niistä tekijöistä, jotka syövät suomalaisten ostovoimaa. Se on täydellinen esimerkki siitä, kuinka verkomiehet tekevät yksinkertaisesta asiasta monimutkaisen paisuttaen maksimaalisesti julkista sektoria. Samalla tietenkin nostetaan suoraan tuotteiden hintaa verolla ja haitataan ulkomaista kilpailua. Kaikki nämä syövät suomalaisen ostovoimaa.
Verovalituksestasi huolimatta Suomessa on jostain syystä autojen kokoluokissa mitaten Euroopan suurimpiin kuuluva autokanta. Ilmeisesti Suomessa on ollut ostajille tärkeää että auto on ja se on iso. Halvemmallakin on uusia sekä käytettyjä autoja koko ajan saanut ja selvästi kulkevampiakin kuin isot autot. Ne vaan eivät Suomessa jostain syystä myy.
Suomessa mikään auto ei myy. Kun uuteen autoon on varaa lähinnä vanhoilla ihmisillä, niin arvot, joilla autoja valitaan, ovat vanhoilliset. Samoin haetaan kaikkiin tarpeisiin riittävän kokoista yhtä autoa, kun ei ole varaa ostaa kahta autoa. Onhan Suomi toisaalta harvaan asuttu metsäläiskansa maakin, jolloin tila ei ole kriittinen.
Millä verolla sitä nyt rangaistaan?
Autoverolla.
Minusta vähäpäästöisen auton muita kevyempi verotus lisää sen houkuttelevuutta suhteessa tavallisiin malleihin eikä päinvastoin.
Ensimmäinen juttu on se, että verotus ei koskaan lisää houkuttelevuutta. Toinen juttu on se, että jos alhaisesta veroprosentista huolimatta veron määrä on korkea, niin taas ei lisätä houkuttelevuutta. Tässäkin keskustelussa on tuotu esimerkkejä siitä, kuinka bensakrematorion verot ovat olemattomat.
Kuka kieltää kokeilemasta?
Ei kukaan. Ei vain tee mieli luoda rajoituksia elämään.
Nykyverotus ohjaa jo tuohon. Eikä varsisaisia päästöjä määrittele niinkään autokanta, vaan se miten paljon sillä ajetaan.
No nythän menee mielenkiintoiseksi. Luokan sisällä ohjaavuus on ollut sinulle tähän asti yksi peruskiviä. Autoveron aukkoja olet paikannut sillä, että eri luokkien autot eivät ole vaihtehtoja toisilleen, eikä autoveron vaikutus väärään suuntaan ole siksi ongelma eri luokkien välillä. Nyt käänsit takkisi ja yhtä äkkiä autovero ohjaakin luokkien yli.
Tuosta tehokkuudesta: Liikenteen kokonaispäästöt putoavat kaikkein tehokkaimmin silloin, kun verotus on mahdollisimman kova ja autojen ostaminen sekä niillä ajaminen selvästi vähenee. Sekö on tavoitteesi?
Tavoitteeni on se, että suomalaisten ei tarvitsisi kustantaa tarpeetonta byrokratiaa/virkamieselivaltaa, ajaa turvattomilla autoilla, kärsiä verotuksen läpinäkymättömyydeestä ja huonosta ostovoimasta.
Ei hinnan mukainen tasavero tietääkseni ole mikään punainen ajatus. Päinvastoin, se on kaikkien oikeistolaisten päiväuni. Vai oletko sitä mieltä, että oikeistolaisuuteen kuuluu USA:n punaniskojen tapaan halu saastuttaa maksimaalisesti?
Monta kertoo olet korostanut sitä, kuinka rikkaalla on varaa maksaa paljon veroja. Tuo on se kommunistin asenne. Meillä on jo alv, joka on kulutusvero. Se huolehtii siitä, että mielestäsi järjettömän kalliin auton ostaneet maksavat kyllä veroa ostoksestaan. CO2-päästävero on taasen ajatukseltaan täysin eri vero.
Ei mitään. Siksi auton hinta ei vaikutakaan mitenkään sen veroprosenttiin. Suurituloisella luulisin olevan varaa maksaa samassa suhteessa veroja kuin pienituloisella.
Auton hinta vaikuttaa kuintenkin normitestin päästögramman hintaan. Miksi saasteveron pitäisi olla varakkaalle kalliimpi kuin varattomalla? Halutaanko varattomia ohjata saastuttamaan?
Juuri tästä johtuen päästöjen vaikutus veroprosenttiin on tehokkaampi malli, koska se on vaikutukseltaan sama riippumatta auton hinnasta.
Koko ajan maahan virtaa suuripäästöisiä käytettyjä autoja, koska verotus kohtelee niitä edullisesti. Koko autokannan keskipäästö ei laske, koska vähäpäästöisiä autoja myydään vähän. Noilta pohjilta en väittäisi järjestelmää tehokkaaksi.
Voitko kertoa minulle yhdenkin esimerkin maasta, jossa myytyjen uusien autojen päästöt olisivat pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa sen jälkeen kun tämä nykyisenlainen veromalli esiteltiin?
Nyt esität jo suoria valheita. Esimerkiksi vuosien 2005-2010 aikana Suomen uusien autojen päästöt ovat laskeneet vähiten Pohjoismaista. Ruotsi on kirinyt tuona aika paljon enemmän. Missä on CO2-pohjaisen autoveron hyöty?
Se on kuitenkin selvää sinullekin, että Suomessa uusia autoja myydään paljon vähemmän kuin nyt vaikka Ruotsissa. Siksipä autokannan päästöt tippuvat todella hitaasti.
Ennen verouudistusta Suomessa myydyt uudet autot olivat keskimäärin EU-alueen suuripäästöisimpien joukossa. Veromallin muutoksen jälkeen ne ovat EU-alueen keskipäästöjä alhaisemmalla tasolla. Olemme muuten autoveroista mitä mieltä hyvänsä, niin miten sinä selität että veromalli ei toimi, kun tulokset ovat selvästi nähtävissä? Ja tämä siis ennen tätä viimeistä veroasteikon muutosta, joka ohjaa vielä selvästi enemmän vähäpäästöisyyteen.
Tästä löytyvät esimerkiksi EU15:n ja Suomen luvut 2000-luvulta. Suomi on ollut koko ajan noin 10 g/km keskiarvon yläpuolella lukuunottamatta viime vuosikymmynen keskikohtaa, jolloin Suomessa onnistuttiin ylittämään keskiarvo vieläkin pahemmin. Millä perusteella väität mitä väität? Esimerkiksi Rakas naapurimaa Ruotsi kiri vuosien 2001-2011 välillä 58,4 g/km ja Suomi 34,2. Sinä valehtelet kirkkain silmin Suomen olleen paras. Uskomatonta. Samalla Ruotsi myös ohitti Suomen ilman autoveroa.
EU:kin on vihdoin saanut tutkittua norminsa heikkouksia. 2016 luvassa voi tulla jo parannusta tähän. Eihän siinä pitkään mennytkään... Hereillä olevat kuluttajat ja journalistit ovat huomanneet saman jo useita vuosia sitten. Olisipa kyllä mieltä ylentävää maksaa autoveroa sen mukaan, kuinka hyvin valmistajat ovat onnistuneet hyödyntämään normitestin porsaanreikiä.
AkiK: Joko pystyt todistamaan väitteesi Suomessa mytyjen autojen CO2-päästöjen muutoksista?
NHB on onneksi jaksanut korjata suurimmaksi osaksi Aki K:n typeriä väittämiä ja suoranaisia valheita, mutta tähän yleiseen väittämään minunkin on pakko puuttua.
Aki K.
Kokonaispäästöjen ja liikenteen todellisten haittojen alentamiseen, kuten jo aiemmin totesin, on tehokkaampikin malli. Se perustuisi korkeaan energiaveroon ja haittojen mukaan porrastettuihin tiemaksuihin. Silloin ajaminen olisi halpaa Ylä-Lapissa ja Helsingissä erittäin kallista.
En ole ikinä ymmärtänyt sitä ajatusmallia, että jossain lapissa ajamista pitäisi verottaa vähemmän kuin Helsingissä ajamista. Asianhan pitäisi olla juuri päinvastoin, jos nyt yleensä jotain tiemaksuja halutaan. Tiet joita käytetään paljon, on rakennettu tarpeeseen ja niiden lukuisat käyttäjät maksavat nämä tiet jo lukuisina eri veroina. Sen sijaan lappiin tai muuten landelle rakennetaan teitä, joita ei käytä juuri kukaan. Eikö juuri tällaisella tiellä ajamisesta pitäisi verottaa, sillä muutenhan tämän lappalaisen tien maksavat helsinkiläiset, vaikka he eivät edes käytä sitä. Eikö juuri se ole suunnatonta luonnovarojen tuhlaamista, että muutamaa käyttäjää varten rakennetaan maantie (tai yleensä mitä tahansa infraa)? Tuo ajatusmalli, että paljon käytetystä tiestä pitäisi maksa ruuhkamaksua, on vastoin kaikkea muuta kestävän kehityksen ajatusmallia. Ainoa selitys tälle idioottimaiselle ajatusmallille on se, että jälleen kerran halutaan kerätä verorahaa ja lisätä byrokratiaa. Ruuhkamaksuilla ei ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa. Nimenomaan kaupungistuminenhan on joka suhteessa paljon parempi vaihtoehto, kuin se, että ihmiset asuvat pitkien etäysiiksien päässä ja jokaiselle sinne rakennetaan infrat ja jokainen ajaa autolla 100 km matkan töihin.
Jos autolla ajamisesta ja saastuttamisesta halutaan rangaista entistä enemmän verojen muodossa, niin ainoa järkevä keino tähän on polttoaineveron nostaminen. Se olisi täysin tasapuolista kaikille. Silloin maksat juuri niin paljon kuin saastutat ja homma toimii täyisn oikeudenmukaisesti. Tämä tosin taitaa olla rakkaalle liikenneministerillemme liian yksinkertainen ratkaisu, sillä tätä päätöstä varten ei tarvita verorahoilla maksettuja juhlavia kokouksia ja ajatushautomoita kavereiden kesken. Ja mikä oleellisinta, tällä mallilla ei voida nöyryyttää jokaista suomalaista autoilijaa pakollisella GPS-paikantimella, jota normaalisti ei saisi asentaa kuin hyvin vakavista rikoksista tuomituille. Tosin taksissa ja lentokoneessa istuvalle Kyllösellehän yksityisautoilija on sakinhivutusta kaipaava rikollinen.
Kuuluuko demokraattiseen sivistysvaltioon se, että AkiK tai joku toinen virkamies kertoo millainen auto on kansalaiselle järkevä?
Osui ja upposi.
AkiK:
Pienitehoisten mallien ostaminen on Suomen kaltaisten tieolojen ja rajoitusten maassa yksinomaan järkevää. Suuritehoisesta autosta ei ole täällä mitään järjellistä hyötyä.
Muiden kulutustottumuksista on aina helppo tinkiä, joten miksi tyytyä tehon rajoitukseen, kun kansalaisten omaksi parhaaksi olisi järkevää rohkaista vero-ohjauksella kaikkia yli 20 painoindeksin omaavia liikkumaan jalan tai polkupyörällä?
En ole ikinä ymmärtänyt sitä ajatusmallia, että jossain lapissa ajamista pitäisi verottaa vähemmän kuin Helsingissä ajamista. Asianhan pitäisi olla juuri päinvastoin
Ei se ole juuri päinvastoin, vaan luonto ei tiedä mistä pakoputkesta ja missä kunnassa se pakokaasu tulee.
Ajattelija2013:
Nimenomaan kaupungistuminenhan on joka suhteessa paljon parempi vaihtoehto
Joo, muuttakaa kaikki betonivirheät lämmitettyjen jalkakäytävien ja töpselisähkön ääreen paheksumaan puolukat kotikuusen ympäriltä, omenat takapihalta ja hillat ja mustikat mökiltä poimivia luonnon raiskaajia.
Muistakaa käyttää anorakkia ajaessanne maasturikaravaaninne Liminganlahdelle lintuja bongaamaan.
Ajattelija2013:
Jos autolla ajamisesta ja saastuttamisesta halutaan rangaista entistä enemmän verojen muodossa, niin ainoa järkevä keino tähän on polttoaineveron nostaminen. Se olisi täysin tasapuolista kaikille.
Juuri näin, ja myös raide- ja bussiliikenteen subventio kokonaan pois ja jokaiselle istumapaikalle jyvitettynä todellisen päästön mukaan polttoainevero.
Bussivuoroja ei tarvita lisää, vaan pikemminkin täyttöastetta pitää nostaa, koska nytkin ajetaan päästöjen kannalta turhan vajaita kuormia.
740 GLE, osui ja upposi myös sinuun! Aikamoinen tunteenpurkaus.
Tarkennan vielä hieman kirjoitustani. En kannata ruuhka/tiemaksua mihinkään, sillä me autoilijat maksamme (muistaakseni) veroina jo 10 kertaa enemmän, kuin mitä autoiluun laitetaan rahaa. Mutta jos jonnekin tiemaksu pitäisi laittaa, niin ennemmin vähän käytetyille teille, kuin ruuhkaisille teille. Tämä siis ihan vain sen vuoksi, että se joka käyttää, myös maksaa. Luonnon kannaltahan ei ole mitään merkitystä missä saastutat, joten sillä asiaa ei voida lainkaan perustella. Toki infran rakentaminen pitkien etäisyyksien päähän ja harvaan asutuille alueille on epekologista, kun se suhteutetaan käyttäkunnan määrään.
Joo, muuttakaa kaikki betonivirheät lämmitettyjen jalkakäytävien ja töpselisähkön ääreen paheksumaan puolukat kotikuusen ympäriltä, omenat takapihalta ja hillat ja mustikat mökiltä poimivia luonnon raiskaajia.
Ahaa, siis landella kaikki elää omavaraisesti? Itse sanoisin, että päinvastoin. Ensiksi muutetaan maalle ja sitten kun maalla tapahtuu jotain sellaista, joka kuuluu luontoon, esimerkiksi susi ulvoo 20 km päässä, niin johan lähtevät salakaatajat liikenteeseen. Aluksi siis muutetaan landelle ja sitten muutetaan lande sellaiseksi, kuin itselle parhaiten sopii. Ei tosin liity tähän aiheeseen, mutta ei liity marjojen pomiminenkaan.
Juuri näin, ja myös raide- ja bussiliikenteen subventio kokonaan pois ja jokaiselle istumapaikalle jyvitettynä todellisen päästön mukaan polttoainevero.
Bussivuoroja ei tarvita lisää, vaan pikemminkin täyttöastetta pitää nostaa, koska nytkin ajetaan päästöjen kannalta turhan vajaita kuormia.
Joko luit aiheesta tehdyn opinnäytetyön?
Mistä päättelet, että minä puolustan raideliikenteen tukemista? Tiedän varsin hyvin, että nykyisillä käyttöasteilla hiilivoimaa käyttävä raideliikenne tai bussi eivät ole juuri lainkaan henkilöautoa vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Tietysti kyseessä on myös tietynlainen tulojensiirto, jonka kannalta asiaa pitänee myös ajatella. Harvemmin varakkaat ihmiset bussilla matkustavat, he sen kuitenkin maksavat. Mutta väitätkö 740 ihan oikeasti, että te siellä landella ette saa mitään tukiaisia? Eiköhän kaupunkilaiset maksa itse oman joukkoliikenteensä veroissa, käyttivät sitä tai eivät, toisin kuin lappalaiset omat valtatiensä.
Mutta väitätkö 740 ihan oikeasti, että te siellä landella ette saa mitään tukiaisia? Eiköhän kaupunkilaiset maksa itse oman joukkoliikenteensä veroissa, käyttivät sitä tai eivät, toisin kuin lappalaiset omat valtatiensä.
Älä kuitenkaan unohda sitä, että rahaa liikkuu maalta Helsinkiinkin. Valtio muistaakseni mm. osallistuu länsi-metron rakentamiseen, kuten myös Musiikkitaloon jne.
Myös valtion työpaikoista iso osa on Helsingissä eduskuntaa unohtamatta. Sehän voitaisiinkin siirtää vaikka Jyväskylään.
Yrityksien pääkonttorit ovat Helsingissä ja tulos tehdään "landella". Ilman niitä autioita valtateitä ei yritykset saisi raaka-aineita, etelä-suomalaiset kotimaista ruokaa ja jäisipä monelta ne mökki- ja laskettelu reissut tekemättä.
Saa nähdä onnistuuko Helsinki keräämään vielä kunnallisverot presidenttienkin palkasta, kun typerät päättäjät keksivät laittaa palkat verolle.
740 GLE, osui ja upposi myös sinuun! Aikamoinen tunteenpurkaus.
Paljon kompaktimpi silti kuin sinun avautumisesi.
Ajattelija2013:
Mistä päättelet, että minä puolustan raideliikenteen tukemista? Tiedän varsin hyvin, että nykyisillä käyttöasteilla hiilivoimaa käyttävä raideliikenne tai bussi eivät ole juuri lainkaan henkilöautoa vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.
Mistä päättelet, että väitän sinulle vastaan? Aloitin tuon osan vastaustani sanoilla "Juuri näin,..."
Ainoa asia, josta olen kanssasi eri mieltä, on tämä pääkaupunkikeskeisyytesi:
Ajattelija2013:
Ahaa, siis landella kaikki elää omavaraisesti? Itse sanoisin, että päinvastoin. Ensiksi muutetaan maalle ja sitten kun maalla tapahtuu jotain sellaista, joka kuuluu luontoon, esimerkiksi susi ulvoo 20 km päässä, niin johan lähtevät salakaatajat liikenteeseen
...
Mutta väitätkö 740 ihan oikeasti, että te siellä landella ette saa mitään tukiaisia? Eiköhän kaupunkilaiset maksa itse oman joukkoliikenteensä veroissa, käyttivät sitä tai eivät, toisin kuin lappalaiset omat valtatiensä.
Susivertauksesi meni väärin päin. Susi, karhu ja joskus hirvikin tarvitsee suojaa Lapin mieheltä, joka ei tuollaiseen asiaan muiden apua kysele. En kannata oman käden oikeutta, mutta niin tapahtuu yhteiskunnalta apuja kyselemättä. Pikemminkin kaupungissa tuntuu olevan hätä, kun luonto tulee liian lähelle. Vaikkapa vain normaalin talvikelin muodossa.
Suomen viennin suurimmat volyymit tekevät metalli- ja koneenrakennus, metsäteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti.
Jos Helsinki elättää muuta maata, siellä lienee paljon metsiä, kaivoksia, paperitehtaita, matkapuhelintehtaita ja konepajoja.
Mene nyt jo lukemaan se Reko Möttösen opinnäytetyö.
Viime vuonna uusina myytyjen autojen keskipäästö oli Euroopan peräpäässä. Tämä yhditettynä uusien autojen heikkoon myyntiin, vanhaan autokantaan ja suuripäästöisten käytettyjen tuontiin tarkoittaa sitä, että eräiden kirjoittajien kehuman CO2-pohjaisen autoveron tulokset ovat erittäin kyseenalaiset. AkiK kyseli joskus jotain esimerkkejä maista, joissa päästöt olisivat pudonneet Suomea nopeammin. Tuossa niitä on listattuna:
Tuosta tilastosta ei käy ilmi nykyisen verotusmuodon vaikutus päästöihin. Viitteitä saadaan portaista, jotka ova veromuutosten kohdalla.
Suomessa oli jo ennen co2-komponentin käyttöönottoa isommat päästöt kuin muualla. Ero kuitenkin pieneni euroopan keskiarvoon verrattuna. Toisaalta, muuallakin päästötasoa ohjataan verotuksella, joten ei Suomi mitenkään ainutlaatuisessa asemassa ole.
Mutta yksi asia on ihmeellinen. Täällä jaksetaan valittaa kalliista autoista. Kuitenkin talouskriisin kanssa painivissa maissa ajetaan taloudellisilla autoilla ja täällä rohmuilla. Olisiko kuluttajien asenteessa korjattavaa, koska jokaisella on oikeus valita sopivaksi katsomansa malli?
Vertailua varten tarvittaisiin tieto siitä, miten tilanne on kehittynyt meillä ja muualla ennen verouudistusta. Muistaakseni meillä päästötaso polki tuolloin paikoillaan, dieseleiden päästöt jopa kasvoivat. Muusta euroopasta en tiedä.
AkiK:
Vastasit johonkin muuhun kuin kysymykseeni. Tuossakin yhdistät samaan kalleuden ja suuret päästöt. Miksi noin? Miksei puhuta vain suuripäästöisten autojen olevan muinaisjäänteitä? Ovatko halvat suuripäästöiset autot kehityksen keihään kärki?
Päästöpohjainen verotus ohjaa ostamaan vähäpäästöistä tekniikkaa esimerkiksi tuon 5-sarjan Bemarin tapauksessa sakottamalla hybridiä suuremmalla summalla kuin suuremman päästölukeman perusmallia. Joo onhan se veroprosentti pienempi, mutta mitä sitten?
AkiK:
Vero maksetaan verotusarvosta, joka on sama kuin myyntihinta vain hyvin harvoin.
Miksi päästöveroa pitäisi periä veron maksajan varallisuuden mukaan? Eikö päästöveroa kuulu maksaa päästön haitallisuuden mukaan? Meillä on jo alv auton hinnassa, joka riippuu hinnasta.
Se suuripäästöinen voi maksaa esimerkiksi tonnin, jolloin siitä ei tarvitse maksaa juuri mitään veroa, vaikka tällainen auto on todennäköisesti joka suhteessa paljon saastuttava.
Niin, ennen viimeistä muutostahan kannatti ostaa nimenomaan paljon päästävä auto. Kansa myös kiitettävästi kunnioitti tätä veroohjausta.
Tuo olisi vastike todellisten päästöjen eli polttoaineen kulutuksen verotukselle. Autoverollahan ei ole paljonkaan tekemistä todellisten päästöjen kanssa.
Suomessa aika harva elää vähän kuluttaen. Ehkä jotku pultsarit, jotka kuluttavat lähinnä etanolia, kuuluvat tuohon porukkaan.
Jos autoissakin siirryttäisiin verottamaan todellisia päästöjä, niin kyllä silloin autoilunkin päästöt tippuisivat. Jos kaikkea kulutusta verotettaisiin sen päästöjen tai energiankulutuksen mukaan, niin se olisi tasapuolinen ja tehokas tapa vähentää päästöjä.
Miksi luulet, että sveitsiläinen työ on kilpailukykyistä korkeista palkoista huolimatta? Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että verotus ei tapa kilpailukykyä ja ohjaa tekemään työtä? Jos sveitsiläiset korkeat palkat yhdistettäisiin suomalaiseen verotukseen, niin ei muuten tarvitsisi edes tarjouksia lähetellä.
Sama homma autoverossa. Itse näkisin, että tuon hälläväliä asenteen sijaan kannattaisi ohjata kansaa vähentämään päästöjään ja parantaan autojen turvallisuutta.
Missä ongelma? Kalliista autosta maksetaan jo alvina veroa tuntuvasti.
'
Mitä sitten vaikka on varaa maksaa veroa? Jos voitat Lotossa tällä viikolla 12 miljoonaa, niin kuuluuko sinulta peria seuraavalla viikolla 11,99 miljoonaa veroa, koska sinulla on varaa maksaa se?
Tuen ja veron ero on siinä, että raha liikkuu toiseen suuntaan. Jos auton ostamista tuetaan, niin silloin valtio maksaa osan auton hinnasta.
Hah. Minkä lasien läpi katsot tätä veroa? Valtion verotulot ovat jääneet rankasti arvioitua alhaisemmiksi ja Suomen autokannan päästöt ovat korkeat. Sen lisäksi autot ovat turvattomia. Kylläpä hienosti toimiikin.
Tapasi keskittyä johonkin osatotuuteen on perinteistä sumutusta. Iloitset myynnin pudotuksen pienistä prosenteista, vaikka kokonaismyynti on ollut melkein aina heikkoa. Hehkutat uusien autojen pieniä päästöjä, vaikka niiden myydään kovin vähän. Unohda nuo ja ala puhumaan kokonaisuudesta.
Vähäongelmainen kansantaloudelle... Mikä peruste tuo on? Meinaatko sitten, että autoverottomuus tai joku esittämäni vaihtoehtoinen veromalli olisi suuriongelmainen kansantaloudelle? Se on ainakin varmaa, että jokainen autoveron perimiseen tuhlattu veroeuro on ongelma kansantaloudelle. Viimeisten 15 vuoden aikana virkamiehemme ovat tuhlanneet pirusti rahaa autoverohölmöilyissään. Kaikki tämä aivan turhaan! Eikö olisi parempi olla tuhlaamatta verovaroja?
Niin demokratiassa tilanne olisikin toinen, mutta virkamiesvaltaisessa yhteiskunnassa kansalaista kurmootetaan miten halutaan. Miten oikeusvaltiossa sain autolle rekisteröintiveron, joka olisi ollut kaksi kertaa auton arvon verran? Miten näin voi käydä oikeusvaltiossa? Aivan, ei niin oikeusvaltiossa voi käydä, mutta Suomessa voi. Voiko oikeusvaltiossa virkamies varastaa kansalaisen autot laittomalla takavarikolla, ajaa ne romuksi ja jättää korvaamatta mitään?
https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=KvroEHdu6tg#t=408s
...jos hän ei ole selvittänyt omia oikeuksiaan.
Taaskaan et vastaa kysymykseeni.
Siis Suomessa on vain kaksi vuotta, jotka ovat omaa luokkaansa. Ne ovat siis vuodet 1988 ja 1989. Elettiinpä lama- tai nousukautta, niin Suomen mynti laahaa kaukana muiden perässä.
Tieliikenteen päästöt ovat kyllä kasvaneet koko 2000-luvun. Uusien autojen normipäästöt ovat vähentyneet, mutta se on kyllä itsestään selvyys.
Mitä sitten? Niin kauan kuin ihmiset ohjaavat autoja, kuljettajat tulevat pettämään ja sen jälkeen ratkaisee auton turvallisuus. Kuljettajia emme voi vaihtaa mutta autot voimme. Jos tuolla asenteella olisi suhtauduttu esimerkiksi työturvallisuuteen, niin tilastot olisvat paljon nykyistä rumemmat. Mitä näillä turva- ja suojalaitteilla tekee kun fiksu työmies hölmöile...
AkiK:
Tämähän on aika olennainen pointti CO2-pohjaisen verotuksen toimivuutta arvioitaessa. Suomi ei ole uusien autojen CO2-päästöissä muita Euroopan maita edellä. Suuripäästöisten käytettyjen tuonnissa sen sijaan olemme ahkeria. Tämä tarkoittaa sitä, että CO2-pohjainen vero toimii huonosti.
Yksi mielenkiintoinen seikka on sekin, että CO2-vero ei ole tiputtanut Suomessa myytyjen uusien autojen päästöjä yhtään sen enempää kuin mitä muissa Pohjoismassa päästöt ovat tippuneet.
http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2011-523
Viime vuonna EU:ssa uusien autojen keskipäästö oli 135,7 g/km ja Suomessa se oli 143,9 g/km. Hienosti toimii... Uusien autojen pieni määrä ja keskipäästöltään 200 g/km maastossa olevat käytetyt nostavat Suomen päästölukemaa entisestään. Kuluvana vuonna Suomessa ollaan menossa lukemassa 140,3 g/km. Eli voisitko perustella, että missä suhteessa autovero toimii? Luvut osoittavat aivan muuta. Suomessa myydään vähän uusia autoja ja niidenkin päästöt ovat EU:n keskiarvon yläpuolella.
http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/autoverotus/tilastotietoa/index.jsp
Trafin mielipide: Uusien autojen päästöt vähenevät Suomessa hitaasti
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1869/uusien_autojen_paastot_vahenevat_suomessa_hitaasti
http://www.taloussanomat.fi/autot/2012/11/02/kaksi-automerkkia-narahti-kaunistelivat-bensankulutusta/201241276/304
siitä se lähtee...
NHB:
Ajoneuvovero pois, verottaja ottaa puuttuvat Eurot polttoaineverossa, kaikki tyytyväisiä, vai onko?
surffari:
En tunne paremmin asiaa, mutta tuntuu oudolta että valmistaja saa ilmoittaa päästölukemat.
Uudessa TM:ssä oli testissä neljä perhefarmaria:
- Chevrolet Cruze 1.4T (103 kW)
- Ford Focus 1.0 ecoboost (92 kW)
- Hyundai i30 1.6 GDI (99 kW)
- Kia Cee'd 1.6 (99 kW)
Focus kulutti selvästi vähiten.
Näyttää tuo downsizing toimivan, vaikka tämän palstan asiantuntijat väittävät toisin. Samoin Focuksen luvatut EU-kulutukset eivät ole olleenkaan utopistisia.
Otos on kovin pieni, jotta johtopäätöksiä voisi vetää. Enemmän ihmetyttää muiden mallien suhteellisen suuret kulutukset, tekniikasta riippumatta. Johan reilusti alta 7 litran lukuja on satasen nopeudessa saavutettu pitkään ihan perinteiselläkin tekniikalla. Tuossa on kuitenkin apuna turboa, suoraruiskua yms.
Minusta Fordin verrokiksi valitut valmistajat eivät yleisesti loista innovaatioillaan, pistäisin sen hui-hai -luokkaan.
No verrataan edelliseen farmaritestiin 18/2011. Mukana Ford, Kia, Opel, Peugeot, Renault ja VW. Testin pienin kulutus oli VW Golf 1.2 TSI:ssä. Focuksesta oli 1.6 (92 kW), joka on saman tehoinen kuin nyt ollut 1.0 ecoboost.
Focuksen kulutus on laskenut reilulla litralla. Downsizing näyttää toimivan hyvin. Käytännön kulutus on laskenut saman verran mitä EU-kulutus.
NHB:
Rahalla saa halutessaan hyvin vähäpäästöistä tekniikkaa. Kallis mutta suuripäästöinen on siksi erityisen typerä laite mielestäni, yleensä kyseessä on isomoottorinen ja isotehoinen iso auto. Sellaisen ostajallaolisi mahdollisuus valita parempi vaihtoehto ja niinhän useimmat nykyverolla tekevätkin.
Sen ymmärtää varmaan jokainen, ettei halvalla yleensä viimeisintä huipputekniikkaa saa. Halpojen autojen mahdollinenvähäpäästöisyys perustuu yleensä pieneen kokoon ja painoon. Halvoissakin ostajat suosivat vähäpäästöisiä, verotus on ihan yhtä kova näissäkin kuin kalliissa autoissa. vaikka et ilmeisesti ymmärrä sitä että halvassa hintaluokassa parin tonnin ylimääräinen vero on yleensä paljon ohjaavampi kuin kalliissa autoissa kymppitonni.
En usko lainkaan, että 520d ja 5 hybridin ostajat olisivat samoja. Teho-ja hintaluokka on ihan eri. 5 hybridi on vaihtoehto isoille kutosille ja kaseille ja niihinnähden se saa huomattavaa veroetua niin prosenteissa kuin kokonaisveroissakin mikä on juuri verotuksen tarkoituskin.
Kun autovero nyt kerran on olemassa, niin minusta kallliin auton ostajalla on varaa maksaa veroja samassa suhteessa ts samalla veroprosentilla kuin halvemmankin auton ostajalla. Sinun mukaasi sen sijaan kalliin auton ostoa tulisi tukea alenevalla kokonaisveroprosentilla.
Minusta on paljon fiksumpaa että päästöt määrittävät vero-osuuden hinnasta riippumatta, se on todistettavasti toiminut hyvin päästöjen laskemisessa. Missään muussa maassa ei tietääkseni ole uusien autojen keskipäästöt pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa tekivät. Onko mallin toteutus sitten muuten paras mahdollinen, se on eri asia.
Selvää on kuitenkin se, että päästöjen mukainen progressio on hyvin tehokas kannustin hankkia aina luokassaan vähäpäästöinen auto.
Opelixi:
Tosiaan hankintahinta ei liity tähän nykymalliseen veroon mitenkään. Veroprosentti ja siten myös progressio määrittyvät ihan riippumatta hinnasta suoraan ilmoitetun eu syklin kulutusten perusteella.
CO 2 Päästöt tosiaan ovat haitoiltaan ihan samoja kaikista autoista. Juuri siksi Mersumiestä ei ole syytä suosia alhaisemmalla kokonaisveroprosentilla, vaan hän voi maksaa ostoksestaan samassa suhteessa veroja kuin samanpäästöisen Toyonkin ostaja. Ja ennenkaikkea, Mesemies varmaan valitsee mallistosta vähäpäästöisemmän Mesen ja Toyomies vähäpäästöisemmän Toyon.
AkiK:
Suomessa on kautta aikojen ostettu enimmäkseen pienitehoisia malleja. Siihen verottaja ei CO2-meikkiä ole tarvinnut.
Mutta miksi tätä vähäpäästöistä huipputekniikkaa pitää rangaista verolla? Eikö CO2-pohjaisen veron tarkoitus ollutkaan tukea vähäpäästöisyyttä?
Itse en taasen ikinä ostaisi viimeisillä rahoillani autoa. Ihan hyvin voisin valita jonkin kalliimmankin auton, jos kokisin saavani lisäpanostuksella riittävästi etua. Tämän uuden vähäpäästöisen tekniikan rankaiseminen verolla heikentää sen houkuttelevuutta. Haluan muutenkin kokeilla uusia asioita, joten vaihtoehtojen rajaaminen tiukasti yhteen ruutuun ei käy edes mielessä.
Miksi haluat keskittyä ohjaamaan myyntiä vain yhden tiukasti määritellyn pienen luokan sisällä? Eikö olisi tehokkaampaa ohjata valitsemaan vähäpäästöisin malli yli luokkarajojen ja ennen kaikkea saada tiputettua mahdollisimman tehokkaasti koko autokannan päästöjä?
Ajatus siitä, että päästöihin pohjautuvaa veroa pitäisi maksaa varallisuuden mukaan on perin punainen. Mitä tekemistä maksumiehen varallisuudella on CO2-pohjaisuuden kanssa?
En ole tukemassa kalliin auton ostajaa. Olen tukemassa vähäpäästöistä tekniikkaa riippumatta siitä, minkä hintaiseen autoon se on asennettu. Mikä tässä on huonoa?
Lienet yhtä mieltä siitä, että mitä suoremmin päästöt vaikuttavat auton hintaan, sitä tehokkaamin vero ohjaa ostamaan vähäpäästöisiä autoja. Olenko oikeassa? Jos verotuksen tarkoitus on ohjata vähäpäästöisyyteen, niin miksi emme tee sitä tehokkaasti?
Pidit takoa, jotta voit taas aloittaa faktoista piittaamattoman propaganda. Voisit tarkastaa vähän tietojasi. Kovin kaukaa ei tarvitse etsiä. Aloita vaikka tähän ketjuun 27.10.12 10:58 kirjoittamastani viestistä.
Miten niin on selvää? Suomessa myydään hyvin vähän luokissaan vähäpäästöisiä autoja! Ainoastaan sittä, että autoverosuomessa myydään vain vähän uusia autoja, löytyy kiistatonta näyttöä. Tuota väitettä tukevat tilastot kymmenien vuosien ajalta.
Pienitehoisten mallien ostaminen on Suomen kaltaisten tieolojen ja rajoitusten maassa yksinomaan järkevää. Suuritehoisesta autosta ei ole täällä mitään järjellistä hyötyä.
Autojen ostamisella Suomessa on aina ollut enemmän tekemistä yleisen ostovoiman ja hintojen ja verotuksen kuin suorien autoverojen kanssa. Esim. 400.000 euron autossa veroa on noin 50-60% ja yleensä tuollaisen ostaja maksaa palkastaan veroa myös sen noin 60%. Tarkoittaa, että parinsadantonnin verottoman auton ostamiseen tarvitsee ansaita miljoona. Jokainen näkee, että miljoonasta eurosta maksettu yli puolen miljoonan tulovero on aika paljon merkittävämpi asia auton oston kannalta kuin autovero.
Verovalituksestasi huolimatta Suomessa on jostain syystä autojen kokoluokissa mitaten Euroopan suurimpiin kuuluva autokanta. Ilmeisesti Suomessa on ollut ostajille tärkeää että auto on ja se on iso. Halvemmallakin on uusia sekä käytettyjä autoja koko ajan saanut ja selvästi kulkevampiakin kuin isot autot. Ne vaan eivät Suomessa jostain syystä myy.
Millä verolla sitä nyt rangaistaan? Eikö alennettu veroprosentti ole kannustamista rankaisun sijaan?
5 hybridin kohdalla tuo ei tietysti kovin hyvin toteudu, koska se ei ole mikään erityisen vähäpäästöinen auto.
Minusta vähäpäästöisen auton muita kevyempi verotus lisää sen houkuttelevuutta suhteessa tavallisiin malleihin eikä päinvastoin.
Kuka kieltää kokeilemasta?
Nykyverotus ohjaa jo tuohon. Eikä varsisaisia päästöjä määrittele niinkään autokanta, vaan se miten paljon sillä ajetaan.
Ilman valtion tukea ei ole kuitenkaan mahdollista, että esim. hyvin kalliit sähköautot saataisiin kokonaiskuluiltaan halvemmiksi kuin pienet edulliset autot. Eikä se minusta ole tarpeenkaan. Sähköautojen hinta tulee koko ajan alaspäin ja jossain vaiheessa ne ovat kilpailukykyisiä. Ei siihen valtion erityistukia tarvita, nykyinen verotus jo suosii niitä aika paljon muutenkin.
Tuosta tehokkuudesta: Liikenteen kokonaispäästöt putoavat kaikkein tehokkaimmin silloin, kun verotus on mahdollisimman kova ja autojen ostaminen sekä niillä ajaminen selvästi vähenee. Sekö on tavoitteesi?
Minä ymmärrän asian niin, että on tehtävä joku kompromissi verojen keräämisen, vähäpäästöisyyden suosimisen ja liikenteen toimivuuden välillä. Minusta tämä veromalli ei ole huono kompromissi, jos katsoo sen vaikutuksia myytyihin autoihin.
Ei hinnan mukainen tasavero tietääkseni ole mikään punainen ajatus. Päinvastoin, se on kaikkien oikeistolaisten päiväuni. Vai oletko sitä mieltä, että oikeistolaisuuteen kuuluu USA:n punaniskojen tapaan halu saastuttaa maksimaalisesti?
Ei mitään. Siksi auton hinta ei vaikutakaan mitenkään sen veroprosenttiin. Suurituloisella luulisin olevan varaa maksaa samassa suhteessa veroja kuin pienituloisella.
Jos päästövero olisi jokin kiinteä päästömaksu, on matemaattinen selvyys että se johtaa auton hinnan mukaan laskevaan kokonaisverotukseen. Mitä kalliimpi auto, sen pienempi osuus sen hinnasta päästömaksu olisi, ts. kokonaisveroaste laskisi auton hinnan mukana.
Juuri tästä johtuen päästöjen vaikutus veroprosenttiin on tehokkaampi malli, koska se on vaikutukseltaan sama riippumatta auton hinnasta.
Vero on sitä tehokkaampi, mitä suoremmin ja tuntuvammin se ohjaa vähäpäästöisyyteen. Juuri siksi päästöjen mukainen progressio on tehokas. Se tuntuu kaiken hintaisissa autoissa.
Voitko kertoa minulle yhdenkin esimerkin maasta, jossa myytyjen uusien autojen päästöt olisivat pudonneet yhtä nopeasti kuin Suomessa sen jälkeen kun tämä nykyisenlainen veromalli esiteltiin?
Ennen verouudistusta Suomessa myydyt uudet autot olivat keskimäärin EU-alueen suuripäästöisimpien joukossa. Veromallin muutoksen jälkeen ne ovat EU-alueen keskipäästöjä alhaisemmalla tasolla. Olemme muuten autoveroista mitä mieltä hyvänsä, niin miten sinä selität että veromalli ei toimi, kun tulokset ovat selvästi nähtävissä? Ja tämä siis ennen tätä viimeistä veroasteikon muutosta, joka ohjaa vielä selvästi enemmän vähäpäästöisyyteen.
Kokonaispäästöjen ja liikenteen todellisten haittojen alentamiseen, kuten jo aiemmin totesin, on tehokkaampikin malli. Se perustuisi korkeaan energiaveroon ja haittojen mukaan porrastettuihin tiemaksuihin. Silloin ajaminen olisi halpaa Ylä-Lapissa ja Helsingissä erittäin kallista.
AkiK:
Jos nyt ei Saksaa lasketa, niin missä sellaisesta on "järjellistä hyötyä"? Enkä nyt väitä, että Saksassakaan suuritehoisen auton omistamisessa mitään sellaista olisi.
AkiK:
Yleensä tuollaisen ostaja maksaa veroa n. 29%
AkiK:
Pitkien etäisyyksien Suomessa on oman auton omistaminen käytännön pakko mikäli ei asu "isoimmissa" kaupungeissa ja verotuksesta johtuen kahden auton pitäminen ei ole kannattavaa ellei ole aivan pakko. Tästä johtuen ostetaan sellainen auto, että siihen sopii koko perhe.
Ja jos työmatka koostuu pitkästä pätkästä kapeaa "valtatietä", niin ennemmin kohtaa ne hirvet ym. vähän isommalla autolla.
AkiK:
Puhutko nyt CO2-grammoista, vaan suhteellisesta pudotuksesta? Paljostahan on helppo vähentää ja grammat tulevat alas ilman veromuutoksiakin, kun tekniikka kehittyy.
Kannattaa myös huomioida ne paljon päästävät tuontiautot, mitkä johtuvat myös verotuksesta.
http://www.automotorsport.se/artiklar/nyheter/20121116/darfor-vill-tillverkarna-att-du-valjer-en-stor-bil
AkiK:
Kuuluuko demokraattiseen sivistysvaltioon se, että AkiK tai joku toinen virkamies kertoo millainen auto on kansalaiselle järkevä? Miksi kansalainen ei saisi tehdä omilla rahoillaan mielestäsi järjetöntä ostosta? Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että vakuutusmaksuista iso osa kuluu autojen kiiltävän maalipinnan ylläpitämiseen. Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että autojen hinnassa maksetaan paljon muotoilusta ja brändistä.
Suomalaisten huono ostovoima on tosiasia, jonka vuoksi mielelläni näkisin tehtävän asian eteen jotain. Tämä autovero on yksi niistä tekijöistä, jotka syövät suomalaisten ostovoimaa. Se on täydellinen esimerkki siitä, kuinka verkomiehet tekevät yksinkertaisesta asiasta monimutkaisen paisuttaen maksimaalisesti julkista sektoria. Samalla tietenkin nostetaan suoraan tuotteiden hintaa verolla ja haitataan ulkomaista kilpailua. Kaikki nämä syövät suomalaisen ostovoimaa.
Suomessa mikään auto ei myy. Kun uuteen autoon on varaa lähinnä vanhoilla ihmisillä, niin arvot, joilla autoja valitaan, ovat vanhoilliset. Samoin haetaan kaikkiin tarpeisiin riittävän kokoista yhtä autoa, kun ei ole varaa ostaa kahta autoa. Onhan Suomi toisaalta harvaan asuttu metsäläiskansa maakin, jolloin tila ei ole kriittinen.
Autoverolla.
Ensimmäinen juttu on se, että verotus ei koskaan lisää houkuttelevuutta. Toinen juttu on se, että jos alhaisesta veroprosentista huolimatta veron määrä on korkea, niin taas ei lisätä houkuttelevuutta. Tässäkin keskustelussa on tuotu esimerkkejä siitä, kuinka bensakrematorion verot ovat olemattomat.
Ei kukaan. Ei vain tee mieli luoda rajoituksia elämään.
No nythän menee mielenkiintoiseksi. Luokan sisällä ohjaavuus on ollut sinulle tähän asti yksi peruskiviä. Autoveron aukkoja olet paikannut sillä, että eri luokkien autot eivät ole vaihtehtoja toisilleen, eikä autoveron vaikutus väärään suuntaan ole siksi ongelma eri luokkien välillä. Nyt käänsit takkisi ja yhtä äkkiä autovero ohjaakin luokkien yli.
Tavoitteeni on se, että suomalaisten ei tarvitsisi kustantaa tarpeetonta byrokratiaa/virkamieselivaltaa, ajaa turvattomilla autoilla, kärsiä verotuksen läpinäkymättömyydeestä ja huonosta ostovoimasta.
Monta kertoo olet korostanut sitä, kuinka rikkaalla on varaa maksaa paljon veroja. Tuo on se kommunistin asenne. Meillä on jo alv, joka on kulutusvero. Se huolehtii siitä, että mielestäsi järjettömän kalliin auton ostaneet maksavat kyllä veroa ostoksestaan. CO2-päästävero on taasen ajatukseltaan täysin eri vero.
Auton hinta vaikuttaa kuintenkin normitestin päästögramman hintaan. Miksi saasteveron pitäisi olla varakkaalle kalliimpi kuin varattomalla? Halutaanko varattomia ohjata saastuttamaan?
Koko ajan maahan virtaa suuripäästöisiä käytettyjä autoja, koska verotus kohtelee niitä edullisesti. Koko autokannan keskipäästö ei laske, koska vähäpäästöisiä autoja myydään vähän. Noilta pohjilta en väittäisi järjestelmää tehokkaaksi.
Nyt esität jo suoria valheita. Esimerkiksi vuosien 2005-2010 aikana Suomen uusien autojen päästöt ovat laskeneet vähiten Pohjoismaista. Ruotsi on kirinyt tuona aika paljon enemmän. Missä on CO2-pohjaisen autoveron hyöty?
Se on kuitenkin selvää sinullekin, että Suomessa uusia autoja myydään paljon vähemmän kuin nyt vaikka Ruotsissa. Siksipä autokannan päästöt tippuvat todella hitaasti.
http://www.eea.europa.eu/publications/monitoring-co2-emissions-from-new
Tästä löytyvät esimerkiksi EU15:n ja Suomen luvut 2000-luvulta. Suomi on ollut koko ajan noin 10 g/km keskiarvon yläpuolella lukuunottamatta viime vuosikymmynen keskikohtaa, jolloin Suomessa onnistuttiin ylittämään keskiarvo vieläkin pahemmin. Millä perusteella väität mitä väität? Esimerkiksi Rakas naapurimaa Ruotsi kiri vuosien 2001-2011 välillä 58,4 g/km ja Suomi 34,2. Sinä valehtelet kirkkain silmin Suomen olleen paras. Uskomatonta. Samalla Ruotsi myös ohitti Suomen ilman autoveroa.
Ruotsissako ei verohyvitystä?
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/autotuojat+ruotsista+veromallia/201207211087
http://europe.autonews.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20130210/ANE/302089802/automakers-exploit-loopholes-to-boost-green-credentials-eu-report#axzz2Ka8npf2P
EU:kin on vihdoin saanut tutkittua norminsa heikkouksia. 2016 luvassa voi tulla jo parannusta tähän. Eihän siinä pitkään mennytkään... Hereillä olevat kuluttajat ja journalistit ovat huomanneet saman jo useita vuosia sitten. Olisipa kyllä mieltä ylentävää maksaa autoveroa sen mukaan, kuinka hyvin valmistajat ovat onnistuneet hyödyntämään normitestin porsaanreikiä.
AkiK: Joko pystyt todistamaan väitteesi Suomessa mytyjen autojen CO2-päästöjen muutoksista?
NHB on onneksi jaksanut korjata suurimmaksi osaksi Aki K:n typeriä väittämiä ja suoranaisia valheita, mutta tähän yleiseen väittämään minunkin on pakko puuttua.
Aki K.
En ole ikinä ymmärtänyt sitä ajatusmallia, että jossain lapissa ajamista pitäisi verottaa vähemmän kuin Helsingissä ajamista. Asianhan pitäisi olla juuri päinvastoin, jos nyt yleensä jotain tiemaksuja halutaan. Tiet joita käytetään paljon, on rakennettu tarpeeseen ja niiden lukuisat käyttäjät maksavat nämä tiet jo lukuisina eri veroina. Sen sijaan lappiin tai muuten landelle rakennetaan teitä, joita ei käytä juuri kukaan. Eikö juuri tällaisella tiellä ajamisesta pitäisi verottaa, sillä muutenhan tämän lappalaisen tien maksavat helsinkiläiset, vaikka he eivät edes käytä sitä. Eikö juuri se ole suunnatonta luonnovarojen tuhlaamista, että muutamaa käyttäjää varten rakennetaan maantie (tai yleensä mitä tahansa infraa)? Tuo ajatusmalli, että paljon käytetystä tiestä pitäisi maksa ruuhkamaksua, on vastoin kaikkea muuta kestävän kehityksen ajatusmallia. Ainoa selitys tälle idioottimaiselle ajatusmallille on se, että jälleen kerran halutaan kerätä verorahaa ja lisätä byrokratiaa. Ruuhkamaksuilla ei ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa. Nimenomaan kaupungistuminenhan on joka suhteessa paljon parempi vaihtoehto, kuin se, että ihmiset asuvat pitkien etäysiiksien päässä ja jokaiselle sinne rakennetaan infrat ja jokainen ajaa autolla 100 km matkan töihin.
Jos autolla ajamisesta ja saastuttamisesta halutaan rangaista entistä enemmän verojen muodossa, niin ainoa järkevä keino tähän on polttoaineveron nostaminen. Se olisi täysin tasapuolista kaikille. Silloin maksat juuri niin paljon kuin saastutat ja homma toimii täyisn oikeudenmukaisesti. Tämä tosin taitaa olla rakkaalle liikenneministerillemme liian yksinkertainen ratkaisu, sillä tätä päätöstä varten ei tarvita verorahoilla maksettuja juhlavia kokouksia ja ajatushautomoita kavereiden kesken. Ja mikä oleellisinta, tällä mallilla ei voida nöyryyttää jokaista suomalaista autoilijaa pakollisella GPS-paikantimella, jota normaalisti ei saisi asentaa kuin hyvin vakavista rikoksista tuomituille. Tosin taksissa ja lentokoneessa istuvalle Kyllösellehän yksityisautoilija on sakinhivutusta kaipaava rikollinen.
NHB:
Osui ja upposi.
AkiK:
Muiden kulutustottumuksista on aina helppo tinkiä, joten miksi tyytyä tehon rajoitukseen, kun kansalaisten omaksi parhaaksi olisi järkevää rohkaista vero-ohjauksella kaikkia yli 20 painoindeksin omaavia liikkumaan jalan tai polkupyörällä?
Ajattelija2013:
Ei se ole juuri päinvastoin, vaan luonto ei tiedä mistä pakoputkesta ja missä kunnassa se pakokaasu tulee.
Ajattelija2013:
Joo, muuttakaa kaikki betonivirheät lämmitettyjen jalkakäytävien ja töpselisähkön ääreen paheksumaan puolukat kotikuusen ympäriltä, omenat takapihalta ja hillat ja mustikat mökiltä poimivia luonnon raiskaajia.
Muistakaa käyttää anorakkia ajaessanne maasturikaravaaninne Liminganlahdelle lintuja bongaamaan.
Ajattelija2013:
Juuri näin, ja myös raide- ja bussiliikenteen subventio kokonaan pois ja jokaiselle istumapaikalle jyvitettynä todellisen päästön mukaan polttoainevero.
Bussivuoroja ei tarvita lisää, vaan pikemminkin täyttöastetta pitää nostaa, koska nytkin ajetaan päästöjen kannalta turhan vajaita kuormia.
Joko luit aiheesta tehdyn opinnäytetyön?
740 GLE, osui ja upposi myös sinuun! Aikamoinen tunteenpurkaus.
Tarkennan vielä hieman kirjoitustani. En kannata ruuhka/tiemaksua mihinkään, sillä me autoilijat maksamme (muistaakseni) veroina jo 10 kertaa enemmän, kuin mitä autoiluun laitetaan rahaa. Mutta jos jonnekin tiemaksu pitäisi laittaa, niin ennemmin vähän käytetyille teille, kuin ruuhkaisille teille. Tämä siis ihan vain sen vuoksi, että se joka käyttää, myös maksaa. Luonnon kannaltahan ei ole mitään merkitystä missä saastutat, joten sillä asiaa ei voida lainkaan perustella. Toki infran rakentaminen pitkien etäisyyksien päähän ja harvaan asutuille alueille on epekologista, kun se suhteutetaan käyttäkunnan määrään.
Ahaa, siis landella kaikki elää omavaraisesti? Itse sanoisin, että päinvastoin. Ensiksi muutetaan maalle ja sitten kun maalla tapahtuu jotain sellaista, joka kuuluu luontoon, esimerkiksi susi ulvoo 20 km päässä, niin johan lähtevät salakaatajat liikenteeseen. Aluksi siis muutetaan landelle ja sitten muutetaan lande sellaiseksi, kuin itselle parhaiten sopii. Ei tosin liity tähän aiheeseen, mutta ei liity marjojen pomiminenkaan.
Mistä päättelet, että minä puolustan raideliikenteen tukemista? Tiedän varsin hyvin, että nykyisillä käyttöasteilla hiilivoimaa käyttävä raideliikenne tai bussi eivät ole juuri lainkaan henkilöautoa vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Tietysti kyseessä on myös tietynlainen tulojensiirto, jonka kannalta asiaa pitänee myös ajatella. Harvemmin varakkaat ihmiset bussilla matkustavat, he sen kuitenkin maksavat. Mutta väitätkö 740 ihan oikeasti, että te siellä landella ette saa mitään tukiaisia? Eiköhän kaupunkilaiset maksa itse oman joukkoliikenteensä veroissa, käyttivät sitä tai eivät, toisin kuin lappalaiset omat valtatiensä.
Ajattelija2013:
Älä kuitenkaan unohda sitä, että rahaa liikkuu maalta Helsinkiinkin. Valtio muistaakseni mm. osallistuu länsi-metron rakentamiseen, kuten myös Musiikkitaloon jne.
Myös valtion työpaikoista iso osa on Helsingissä eduskuntaa unohtamatta. Sehän voitaisiinkin siirtää vaikka Jyväskylään.
Yrityksien pääkonttorit ovat Helsingissä ja tulos tehdään "landella". Ilman niitä autioita valtateitä ei yritykset saisi raaka-aineita, etelä-suomalaiset kotimaista ruokaa ja jäisipä monelta ne mökki- ja laskettelu reissut tekemättä.
Saa nähdä onnistuuko Helsinki keräämään vielä kunnallisverot presidenttienkin palkasta, kun typerät päättäjät keksivät laittaa palkat verolle.
Ajattelija2013:
Paljon kompaktimpi silti kuin sinun avautumisesi.
Ajattelija2013:
Mistä päättelet, että väitän sinulle vastaan? Aloitin tuon osan vastaustani sanoilla "Juuri näin,..."
Ainoa asia, josta olen kanssasi eri mieltä, on tämä pääkaupunkikeskeisyytesi:
Ajattelija2013:
Susivertauksesi meni väärin päin. Susi, karhu ja joskus hirvikin tarvitsee suojaa Lapin mieheltä, joka ei tuollaiseen asiaan muiden apua kysele. En kannata oman käden oikeutta, mutta niin tapahtuu yhteiskunnalta apuja kyselemättä. Pikemminkin kaupungissa tuntuu olevan hätä, kun luonto tulee liian lähelle. Vaikkapa vain normaalin talvikelin muodossa.
Suomen viennin suurimmat volyymit tekevät metalli- ja koneenrakennus, metsäteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti.
Jos Helsinki elättää muuta maata, siellä lienee paljon metsiä, kaivoksia, paperitehtaita, matkapuhelintehtaita ja konepajoja.
Mene nyt jo lukemaan se Reko Möttösen opinnäytetyö.
Viime vuonna uusina myytyjen autojen keskipäästö oli Euroopan peräpäässä. Tämä yhditettynä uusien autojen heikkoon myyntiin, vanhaan autokantaan ja suuripäästöisten käytettyjen tuontiin tarkoittaa sitä, että eräiden kirjoittajien kehuman CO2-pohjaisen autoveron tulokset ovat erittäin kyseenalaiset. AkiK kyseli joskus jotain esimerkkejä maista, joissa päästöt olisivat pudonneet Suomea nopeammin. Tuossa niitä on listattuna:
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/uusien-autojen-co2-paastot-pudonneet-42-gkm-viidessa-vuodessa
Tuosta tilastosta ei käy ilmi nykyisen verotusmuodon vaikutus päästöihin. Viitteitä saadaan portaista, jotka ova veromuutosten kohdalla.
Suomessa oli jo ennen co2-komponentin käyttöönottoa isommat päästöt kuin muualla. Ero kuitenkin pieneni euroopan keskiarvoon verrattuna. Toisaalta, muuallakin päästötasoa ohjataan verotuksella, joten ei Suomi mitenkään ainutlaatuisessa asemassa ole.
Mutta yksi asia on ihmeellinen. Täällä jaksetaan valittaa kalliista autoista. Kuitenkin talouskriisin kanssa painivissa maissa ajetaan taloudellisilla autoilla ja täällä rohmuilla. Olisiko kuluttajien asenteessa korjattavaa, koska jokaisella on oikeus valita sopivaksi katsomansa malli?
Eli tilanne näkyy jostakin tilapäisestä markkinahäiriöstä, mutta pidemmän aikavälin tapahtumat ja vertailu muuhun maailmaan ei kerro mitään.
Vertailua varten tarvittaisiin tieto siitä, miten tilanne on kehittynyt meillä ja muualla ennen verouudistusta. Muistaakseni meillä päästötaso polki tuolloin paikoillaan, dieseleiden päästöt jopa kasvoivat. Muusta euroopasta en tiedä.