Sivun loppupäässä on esimerkiksi vertailu välillä 2000-2011. Suomessa päästöt ovat tippuneet maailman parhaasta autoverosta huolimatta hieman keskiarvoa hitaammin. Sen lisäksi luonnollisesti autokannan uusiutuminen on heikkoa, uusiekin päästötaso on korkea ja käytettyjä suuripäästöisiä tuodaan maahan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi joku puolustaa tätä järjestelmää. Tai no tietenkin siinä tapauksessa, jos autokaupan kilpailun rajoittaminen ja virkamiesten elättäminen ovat lähellä sydäntä, niin luonnollisesti kannattaa yrittää kampanjoida tämän järjettömyyden puolesta.
Meillä autovero ohjaa kuluttajien käyttäytymistä, vaikka veromalli muuten olisi kuinka puutteellinen. Kun päästöerojen vaikutus hintaan on helposti satoja tai jopa tuhansia euroja, tästä ei kannata edes keskustella.
Muissa maissa, jossa ei samanlaista verotusta ole, on kuitenkin muita verotusmuotoja, joilla on samansuuntainen vaikutus. Siksi arvostelusi autoveron ohjaavuuden heikkoudesta on vailla pohjaa.
Käytettyjen maahantuonti vapautui, kun virkamiehet joutuivat antamaan periksi eu:lle. Nyt se onkin huono juttu. Tuo ei kuitenkaan liity millään tavalla uusien autojen päästöihin, eikä asiaa ole tarvetta tähän keskusteluun kytkeä.
Meillä autovero ohjaa kuluttajien käyttäytymistä, vaikka veromalli muuten olisi kuinka puutteellinen. Kun päästöerojen vaikutus hintaan on helposti satoja tai jopa tuhansia euroja, tästä ei kannata edes keskustella.
Aivan totta. Tuhansien ja kymmenien tuhansien uusien autojen autovero ohjaa olemaan ostamatta uutta autoa tai hankkimaan suuripäästöisen käytetyn auton. Tästä on kattavaa tilastotietoa.
Muissa maissa, jossa ei samanlaista verotusta ole, on kuitenkin muita verotusmuotoja, joilla on samansuuntainen vaikutus. Siksi arvostelusi autoveron ohjaavuuden heikkoudesta on vailla pohjaa.
Täytyy kyllä tunnustaa, että nyt en ymmärrä pointtiasi laiskinkaan. Selitkö, että millä tavalla muiden maiden muut verot antavat anteeksi Suomalaisen autoeveron epäonnistumiset ja ongelmat?
Käytettyjen maahantuonti vapautui, kun virkamiehet joutuivat antamaan periksi eu:lle. Nyt se onkin huono juttu. Tuo ei kuitenkaan liity millään tavalla uusien autojen päästöihin, eikä asiaa ole tarvetta tähän keskusteluun kytkeä.
Jotenkin tuntuu, että hukkaan vain aikaani, mutta yritetäänpä vielä kerran selittää ilmeistä. Käytettyjen tuontia estäneen mielivallan romuttaminen on tietenkin hyvä asia. Huonoa sen sijaan on uuden auton ostamisen rankaiseminen ja tuonnin ohjaaminen käytettyihin.
Jännä havaita, että kun linkitin pyyntösi mukaiset tilastot, niin käänsit puheenaiheen pois tilastoista. Yrität kaivella nyt aukkoja tilaston linkittäjän kirjoituksista. Kun niitä ei näytä löytyvän, niin pelkät aivopierutkin näyttävät riittävän. "Et voi arvostella Suomalaista autoveroa, koska muissa maissa on muita veroja"...
Kommentissasi oli hyvää se, että sanot kun et ymmärrä. Huonoa on se, että asiaa, jota et ymmärrä, nimität aivopieruksi.
Mikään vero ei meillä kannusta hankkkimaan suuripäästöistä autoa. Sen tekee vain sinun ja muiden kaltaistesi halu ajaa sellaisella. Ethän edes ota vertailuun vanhan mersun rinnalle uutta 100-125 g/km Octaviaa, jonka saisi halvemmalla kuin vanhan mersusi.
Muiden maiden verot eivät vaikuta suomalaiseen veroon. Mutta tilastoistasi ei ilemene suomalaisen veron vaikutus kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Siitä ilmenee vain meidän ja muiden maiden tilanne myytyjen autojen suhteen. Jos olet eri mieltä, kerro mikä on verotuksemme vaikutus ja perustele vastauksesi.
Jos Eurot ottaa mukaan valintoihin, kulutuksella tai veroilla ei ole läheskään niin isoa merkitystä kuin tuliterän auton arvonalennuksella. En laita tähän mitään lukuja että vältytään pilkunhieronnalta, kysymys on kuitenkin suuruusluokasta: auton arvo laskee kymmenen kertaa enemmän vuodessa kuin voit uudemmalla mallilla polttoaineessa säästää (keskimääräisellä ajolla, ei taksi).
Kyllähän tämä suomalainen veropuuhastelu on lähinnä silmänlumetta. Siinä ei pyritäkään oikeasti verottamaan todellista kulutusta/päästöjä vaan verotus koskee auton potentiaalia tuottaa päästöjä, sillä eihän isokaan auto, jolla ajetaan 5000km vuodessa kun se vie 15l/100km tuota todellisuudessa edes niinkään paljon päästöjä kuin pienempi auto, jolla ajetaan 30000km vuodessa 5l/100km kulutuksella. Kuitenkin ison auton ostohinnassa päästöveroja on moninkertaisesti pienemmän auton ostohintaan verrattuna. Pistetään verot polttoaineeseen niin se kirpaisee juuri niitä eniten jotka tuottavat eniten päästöjä ja vieläpä lineaarisesti ilman mitään rangaistuskertoimia. Näin kuluttajana ja autoilijana olisi kiva joskus kuulla päättäjien suusta kaikki ne ihan oikeat syyt, joiden vuoksi suomalainen autoverotus on näin käsittämättömän monimutkainen himmeli.
Kommentissasi oli hyvää se, että sanot kun et ymmärrä. Huonoa on se, että asiaa, jota et ymmärrä, nimität aivopieruksi.
Mikään vero ei meillä kannusta hankkkimaan suuripäästöistä autoa. Sen tekee vain sinun ja muiden kaltaistesi halu ajaa sellaisella. Ethän edes ota vertailuun vanhan mersun rinnalle uutta 100-125 g/km Octaviaa, jonka saisi halvemmalla kuin vanhan mersusi.
Muiden maiden verot eivät vaikuta suomalaiseen veroon. Mutta tilastoistasi ei ilemene suomalaisen veron vaikutus kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Siitä ilmenee vain meidän ja muiden maiden tilanne myytyjen autojen suhteen. Jos olet eri mieltä, kerro mikä on verotuksemme vaikutus ja perustele vastauksesi.
Hyvää riittää lisää: en vieläkään ymmärrä perusteluasi. Selitätkö vielä kerran sen, miten muiden maiden muut verot vievät pohjan suomalaisen autoveron arvostelulta?
Se on totta, että Suomen autovero ei ohjaa ostamaan suuripäästöistä autoa. Sen sijaan autovero ohjaa ostamaan halpoja autoja, jotka ovat monesti käytettyjä tai vain kehittymättömiä uusia autoja . Päästöveron idea ei vain toteudu edes teoriassa ja pyytämäsi tilastot osoittavat sen epäonnistuvan myös käytännössä. Aino voi kierrellä totuutta sivuseikkoihin takertumalla, mutta puhdas fakta on se, että päästöjen laskemisella markkinoita suomalainen autovero ei ole aiheuttanut mitään hyvää Suomen autokannan päästöihin.
Kyllähän tämä suomalainen veropuuhastelu on lähinnä silmänlumetta. Siinä ei pyritäkään oikeasti verottamaan todellista kulutusta/päästöjä vaan verotus koskee auton potentiaalia tuottaa päästöjä, sillä eihän isokaan auto, jolla ajetaan 5000km vuodessa kun se vie 15l/100km tuota todellisuudessa edes niinkään paljon päästöjä kuin pienempi auto, jolla ajetaan 30000km vuodessa 5l/100km kulutuksella. Kuitenkin ison auton ostohinnassa päästöveroja on moninkertaisesti pienemmän auton ostohintaan verrattuna. Pistetään verot polttoaineeseen niin se kirpaisee juuri niitä eniten jotka tuottavat eniten päästöjä ja vieläpä lineaarisesti ilman mitään rangaistuskertoimia. Näin kuluttajana ja autoilijana olisi kiva joskus kuulla päättäjien suusta kaikki ne ihan oikeat syyt, joiden vuoksi suomalainen autoverotus on näin käsittämättömän monimutkainen himmeli.
Veron määräytymisperuste korreloi huonosti ominaispäästöjen kanssa ja auton käyttökilometrien kanssa se ei korreloi ollenkaan. Kun vielä tähän yhdistetään eniten veron määrään vaikuttava ja todellisista päästöistä riippumaton tekijäeli auton hinta, niin lopputuloksena on päästövero, jonka olematon vaikutus päästöihin ei pitäisi yllättää ketään. Ihme kyllä, näkyypä tuota joku puolustavan. Herää vain kysymys, että millä motiiveilla toimimatonta päästöveroa puolustetaan.
Hyvää riittää lisää: en vieläkään ymmärrä perusteluasi. Selitätkö vielä kerran sen, miten muiden maiden muut verot vievät pohjan suomalaisen autoveron arvostelulta?
Vertailu muihin maihin kertoo vain sen, miten tilanne meillä ja muualla on päästöjen suhteen kehittynyt. Vertailu ei kerro sitä, kuinka hyvin meikäläinen verotus ohjaa kuluttajien käytöstä.
Sen sijaan autovero ohjaa ostamaan halpoja autoja, jotka ovat monesti käytettyjä tai vain kehittymättömiä uusia autoja .
Alemman keskiluokan autot ovat hyvin kehittyneitä, esim. VW Golfin tekniikka. Ei ylemmän keskiluokan autoissa tai tätäkin kalliimmissa niin paljon hienompaa tekniikkaa ole, että ne olisivat päästöjen suhteen parempi valinta. Jotkut yksittäiset mallit tietysti poikkeuksena, mutta kokonaisuutta on syytä katsoa. Toisaalta tilastojesi mukaan kärjessä on maat, joissa suositaan pikkuautoja. Nehän ovat vähättelemiäsi halpoja, kehittymättömiä autoja. Mutta päästöt niissä on silti pieniä. Toisaalta Ruotsi on kautta historian ollut meitä huonompi autoveron puutteesta huolimatta. Sielläkin suositaan isoja autoja, kuten meillä. Autokanta on myös vanhaa.
Ruotsiin vertaiu onkin kiinnostavaa. Ennen päästöjen nousua merkitykseltään nykyiseen tasoon, meillä ihailtiin ruotsalaisen autokannan paremmuutta. Siellä oli varaa ostaa isoja ja kalliita perheautoja.
Päästöveron idea ei vain toteudu edes teoriassa ja pyytämäsi tilastot osoittavat sen epäonnistuvan myös käytännössä.
Miten perustelet tilastojen osoittavan asian, jota tilastot eivät kerro? Miten tuosta tilastosta ilmenee autoveron vaikutus päästöjen kehitykseen?
Aino voi kierrellä totuutta sivuseikkoihin takertumalla, mutta puhdas fakta on se, että päästöjen laskemisella markkinoita suomalainen autovero ei ole aiheuttanut mitään hyvää Suomen autokannan päästöihin.
Että kun 120 gramman auto saa satojen eurojen veroedun 150 gramman autoon verrattuna, tuolla ei ole mitään vaikutusta ostokäytökseen? En usko väitettäsi.
Veron määräytymisperuste korreloi huonosti ominaispäästöjen kanssa ja auton käyttökilometrien kanssa se ei korreloi ollenkaan. Kun vielä tähän yhdistetään eniten veron määrään vaikuttava ja todellisista päästöistä riippumaton tekijäeli auton hinta, niin lopputuloksena on päästövero, jonka olematon vaikutus päästöihin ei pitäisi yllättää ketään. Ihme kyllä, näkyypä tuota joku puolustavan. Herää vain kysymys, että millä motiiveilla toimimatonta päästöveroa puolustetaan.
Minä en puolusta nykyistä päästöveroa. Minulle sopii, että nykyistä mallia kehitetään paremmaksi. Olen vain eri mieltä kanssasi siitä, mitä nykyinen vero vaikuttaa ja mitä tilastoistasi voi päätellä.
Vertailu muihin maihin kertoo vain sen, miten tilanne meillä ja muualla on päästöjen suhteen kehittynyt. Vertailu ei kerro sitä, kuinka hyvin meikäläinen verotus ohjaa kuluttajien käytöstä.
Miten perustelet tilastojen osoittavan asian, jota tilastot eivät kerro? Miten tuosta tilastosta ilmenee autoveron vaikutus päästöjen kehitykseen?
Muutama tilastollinen fakta:
-Teillä myydään vähän uusia autoja
--Teidän uusien autojen keskimääräinen päästö on suuri
-Teillä päästöt eivät ole laskeneet muita maita nopeammin
-Teillä on vanha autokanta
-Tuotte paljon käytettyjä suuripäästöisiä autoja maahan
Eikö tuo tosiaan kerro mitään verotuksen ohjaavuden toimivuudesta? Jos kaikki tärkeimmät mittarit osoittavat, ettei autokanta ole vähän päästävä ja se päästöt eivät tipu yhtään normaalia nopeammin, niin miten ihmeessä veron ohjaavuus voisi olla hyvä?
Alemman keskiluokan autot ovat hyvin kehittyneitä, esim. VW Golfin tekniikka.
Hyvä esimerkki. Esimerkiksi Golfin kehittynein bensakone saa pienistä päästöistään rangaistukseksi viisi tuhatta syytä olla ostamatta tuota uutta tekniikka. Dacia Sanderon saa kiitokseksi tuntuvasti isommista päästöistään puolet pienemmän rangaistuksen.
Saksaan verrattuna Suomessa joutuu maksamaan kolmasosan enemmän Golfin pienipäästöisimmästä bendakoneesta. Ei liene ihme, että autoja ostetaan vain vähän suomessa.
Että kun 120 gramman auto saa satojen eurojen veroedun 150 gramman autoon verrattuna, tuolla ei ole mitään vaikutusta ostokäytökseen? En usko väitettäsi.
Joo onhan siellä sataset ohjaamassa päästöstä pienipäästöiseen suuntaan, mutta toiseen suuntaan vetävät tonnit. Ohjaako satanen sinua tonnia enemmän?
Minä en puolusta nykyistä päästöveroa. Minulle sopii, että nykyistä mallia kehitetään paremmaksi. Olen vain eri mieltä kanssasi siitä, mitä nykyinen vero vaikuttaa ja mitä tilastoistasi voi päätellä.
Kun mielestäni tärkeimmät luvut eivät kerro mielestäsi yhtään mitään, niin kerro toki mistä autoveron hyvät ohjausvaikutukset näkyvät?
Kun mielestäni tärkeimmät luvut eivät kerro mielestäsi yhtään mitään, niin kerro toki mistä autoveron hyvät ohjausvaikutukset näkyvät?
Minä en tiedä, mistä ohjausvaikutuksen saa näkyviin. Minä en ole väittänyt, että sellaista missään tilastossa näkyy. Emme voi tietää, millaisia autoja nyt myytäisiin, jos verotukseen ei aikanaan olisi otettu mukaan co2-komponenttia. Mutta verotuksen tullessa käyttöön, päästöissä tapahtui selvä pudotus, joten oletettavasti ohjausvaikutusta on. Sama toistui, kun verotusta kiristettiin.
Jos kaikki tärkeimmät mittarit osoittavat, ettei autokanta ole vähän päästävä ja se päästöt eivät tipu yhtään normaalia nopeammin, niin miten ihmeessä veron ohjaavuus voisi olla hyvä?
Luettele faktojesi jatkoksi muiden maiden verotukselliset keinot, jolla on vastaavaa ohjausvaikutusta. Mutta kun huomioidaan valtiontalouden tila, ei monissa maissa olla terveellä pohjalla verotuksen suhteen. Siinä onkin mukava ostella autoja, mutta olla maksamatta veroja. Yksi tilasto näyttää kauniilta, mutta toinen ei.
Hyvä esimerkki. Esimerkiksi Golfin kehittynein bensakone saa pienistä päästöistään rangaistukseksi viisi tuhatta syytä olla ostamatta tuota uutta tekniikka. Dacia Sanderon saa kiitokseksi tuntuvasti isommista päästöistään puolet pienemmän rangaistuksen.
Se, että myös hinta vaikuttaa autoveron suuruuteen, ei mitätöi ohjaavaa vaikutusta.
Saksaan verrattuna Suomessa joutuu maksamaan kolmasosan enemmän Golfin pienipäästöisimmästä bendakoneesta. Ei liene ihme, että autoja ostetaan vain vähän suomessa.
Suomessa kuitenkin myydään vähäpäästöisempiä autoja kuin Saksassa.
Joo onhan siellä sataset ohjaamassa päästöstä pienipäästöiseen suuntaan, mutta toiseen suuntaan vetävät tonnit. Ohjaako satanen sinua tonnia enemmän?
Ihan tavallisessa bensakoneella varustetussa katumaasturissa puhutaan tonneista, joten kyllä sekin tietysti saa ostajan käyttämään tarveharkintaa autokaupassa.
Minä en tiedä, mistä ohjausvaikutuksen saa näkyviin. Minä en ole väittänyt, että sellaista missään tilastossa näkyy. Emme voi tietää, millaisia autoja nyt myytäisiin, jos verotukseen ei aikanaan olisi otettu mukaan co2-komponenttia. Mutta verotuksen tullessa käyttöön, päästöissä tapahtui selvä pudotus, joten oletettavasti ohjausvaikutusta on. Sama toistui, kun verotusta kiristettiin.
Kun olet eri mieltä kanssani veron vaikutuksesta ja tilastojen osoittamista asioista, niin kai perustat vastakkaisen mielipiteesi johonkin? Vai väitätkö kenties vastaan perusteetta?
Käsitelläänpä tuo tuoreempi esimerkkisi. Se on totta, että uutena rekisteröityjen keskipäästö laski muutoksen aikoihjin. Mitä muuta tapahtui? Ennen muutosta keskipäästö kasvoi ja myynti oli korkealla tasolla. Muutoksen jälkeen myynti tyrehtyi todella alas ja päästöt kävivät alhaalla. Vaikka muutos tapahtui vuoden alkupuolella, niin koko vuoden lukema ei tippunut yhtään nopeammin kuin Euroopan muissa maissa. Kyseessä oli siis tilapäinen markkinahäiriö, jolla ei pitkäaikaista päästöjä laskevaa vaikutusta. Jos jaksat katsoa tilastoja, joita tunnut kovin kärkkäästi kommentoivat, niin huomaat nyt oltavan tasolla, johon Suomen ja muun Euroopan keskipäästön käyrä on vienyt viimeiset viisi vuotta.
Luettele faktojesi jatkoksi muiden maiden verotukselliset keinot, jolla on vastaavaa ohjausvaikutusta. Mutta kun huomioidaan valtiontalouden tila, ei monissa maissa olla terveellä pohjalla verotuksen suhteen. Siinä onkin mukava ostella autoja, mutta olla maksamatta veroja. Yksi tilasto näyttää kauniilta, mutta toinen ei.
Virkamies näkee ongelmaksi verotuksen vähyyden, joku toinen näkee ongelmaksi liian suuren verovarojen kulutuksen. Itse näen verovaroja tuhlaavan äärimmäisen tehottoman veronperinnän ja ohjaamattoman ohjausveron isona ongelmana.
Se, että myös hinta vaikuttaa autoveron suuruuteen, ei mitätöi ohjaavaa vaikutusta.
Ei niin. Siinä vaiheessa kun se hinta vain vaikuttaa päästöjä enemmän, kannattaa tarkkaan miettiä kumpaa vaikutusta kannattaa painottaa.
Suomessa kuitenkin myydään vähäpäästöisempiä autoja kuin Saksassa.
Joo todellakin. Jato Dynamicsin mukaan ero oli viime vuonna huimat 1,3 g/km. Tuohan on siis melkein prosentti!
Kummassa maassa luulet olevan autokannan päästöt pienempiä, kun huomiodaan Saksan tureempi autokanta ja Saksasta Suomeen haalitut suuripäästöiset käytetyt? Siitähän tässä pitäisi olla kyse. Koko autokannan päästöjähän tässä pitäisi pienentää, eikä keskittyä minimoimaan jonkin osaryhmän päästöjä kokonaisuuden kustannuksella.
Ihan tavallisessa bensakoneella varustetussa katumaasturissa puhutaan tonneista, joten kyllä sekin tietysti saa ostajan käyttämään tarveharkintaa autokaupassa.
Paljon enemmän veroissa säästää kun jättää koko maasturin ostamatta. Tai jos nyt sellaisen välttämättä tarvitsee, niin ainahan voi hakea sellaisen ulkomailta. Siihenhän verotus ohjaa paljon voimakkaammin kuin ostamaan sen taloudellisemman uuden vaihtoehdon.
Kyseessä oli siis tilapäinen markkinahäiriö, jolla ei pitkäaikaista päästöjä laskevaa vaikutusta. Jos jaksat katsoa tilastoja, joita tunnut kovin kärkkäästi kommentoivat, niin huomaat nyt oltavan tasolla, johon Suomen ja muun Euroopan keskipäästön käyrä on vienyt viimeiset viisi vuotta.
Kun edelleen vertaat kehitystä muihin maihin ja väität verotustra tehottomaksi, pitäisi sinun viimeinkin vastata kysymykseen, miten muissa maissa kannustetaan valitsemaan vähäpäästöinen auto. Meillä autoverotus on yksi osa, joten jos tuota tekijää ei olisi, tilanne olisi luultavasti nykyistä huonompi.
Virkamies näkee ongelmaksi verotuksen vähyyden, joku toinen näkee ongelmaksi liian suuren verovarojen kulutuksen. Itse näen verovaroja tuhlaavan äärimmäisen tehottoman veronperinnän ja ohjaamattoman ohjausveron isona ongelmana.
Tietysti noinkin, mutta jos nyt vaikka katsotaan listan kärkipään maita, löytyy sieltä pahasti velkaantuneita kriisimaita. Ne eivät selviydy tilanteesta ilman merkittäviä verojen korotuksia, joten tällä hetkellä me jopa tuetaan pahimien maiden elämää ja muutama muuten vain syö velaksi. Huolimatta meikäläistä alemmasta verotuksesta.
Riippumatta julkisen puolen kustannustehokkuudesta, terve tilanne ei ole. Samaa mieltä olen siitä, että meilläkin tilanne on surkea, mitta silti talous kuuluu eu:n parhaiten onnistuneihin.
Jato Dynamicsin mukaan ero oli viime vuonna huimat 1,3 g/km. Tuohan on siis melkein prosentti!
Ei huonosti kaiken sen jälkeen, mitä Suomen verotuksesta olet sanonut. Portugali on meitä edellä 16%, joten ei tässä mistään radikaaleista eroista muutenkaan puhuta.
Millaisia autoja muuten veikkaat Portugalissa myytävän? Myydäänkö siellä halpoja, yksinkertaisia pikkuautoja, vai jotenkin erityisen kehittyneitä ja verottomalta hinnaltaan kalliimpia autoja?
Kummassa maassa luulet olevan autokannan päästöt pienempiä, kun huomiodaan Saksan tureempi autokanta ja Saksasta Suomeen haalitut suuripäästöiset käytetyt? Siitähän tässä pitäisi olla kyse.
Kerran uutena myyty auto ajetaan aina loppuun jossain. Jos ei meillä niin jossain muualla sitten. Siksi uutena myytyjen autojen päästöillä on enemmän merkitystä kuin käytettyjen kaupassa liikkuvalla kalustolla.
Koko autokannan päästöjähän tässä pitäisi pienentää, eikä keskittyä minimoimaan jonkin osaryhmän päästöjä kokonaisuuden kustannuksella.
Tuo ratkea vain paalaamalla vanhat. En edelleenkään vastusta muutoksia, joten minulle sopii paalauspalkkio, jonka suuruus laskettaisiin esim. päästöjen ja iän antamien kertoimien mukaan.
Ihan tavallisessa bensakoneella varustetussa katumaasturissa puhutaan tonneista, joten kyllä sekin tietysti saa ostajan käyttämään tarveharkintaa autokaupassa.
Paljon enemmän veroissa säästää kun jättää koko maasturin ostamatta. Tai jos nyt sellaisen välttämättä tarvitsee, niin ainahan voi hakea sellaisen ulkomailta.
Katumaastureita ostetaan, kun sellainen halutaan. Aivan kuten muitakin autoja. Mutta kun katumaastureiden hinta on verotuksen takia suhteessa kovempi kuin tavallisen henkilöauton, ohjaa se myyntiä ihan taatusti. Ei tätä asiaa tarvitse käsitellä joko/tai-tyyppisesti, kun niin ei todellisuudessakaan tapahdu.
Eiköhän tuo että Etelä-Euroopassa suositaan pienempiä autoja johdu ihan yksinkertaisesti siitä, että siellä niitä on luokkaa kymmenen kertaa enemmän jokaiselle neliökilometrillä. Portugal on Suomen Lapin kokoinen alue eli vajaa kolmasosa Suomesta, jolla asuu kaksi kertaan sen verran ihmisiä kuin koko Suomessa ja jossa autoja on lähes tuplasti se mitä koko Suomessa. Italia on taas hieman Suomea pienempi, jossa asuu 11 kertaa niin paljon ihmisiä ja jossa autoja on 13 kertaa enemmän jokaista neliökilometria kohden.
Jollain tavalla minun kyllä tekisi mieleni liittyä NHB:n esittämään kritiikkiin järjestelmää kohtaan.
Nykyisellään käytännön valinnanvaraa kuvaavalla alueella vero on liki tasainen. Jos auto päästää 120 g/km nimellisesti, vero on 20,1 %. Jos auto päästää 150 g/km, vero on 25,8 %. Viiden prosentin ero hukkuu helposti autojen välisiin eroihin, jolloin ohjausvaikutus on heikko. Ohjatakseen toimintaa käyrän pitäisi olla niin jyrkkä, että ostopäätöksen hetkellä kahdesta autosta vähäpäästöisempi on paljon houkuttelevampi. Silloin ei puhuta veroprosenteista päästöllä 200 g/km ja 90 g/km.
Vero on toisaalta siitä oiva väline, että sillä on saavutettavissa valtion kannalta veroneutraali ratkaisu, jolla uuden auton ostajat motivoituvat olemaan ostamatta kovin korkeilla päästöillä olevia autoja. Pulmana tosin on, että tällaisessa ratkaisussa autojen ostaminen tulee kalliimmaksi, koska siinä otetaan valtiolle sama raha ja ohjataan ostajat ostamaan kalliimman teknologian autoja.
Toinen vaihtoehto olisi työntää kaikki ajoneuvoveroon. Sen voisi laittaa suoraan CO2-verrannolliseksi ja säätää tason siten, että valtio saa miljardinsa. Ratkaisussa olisi sekin hyvä, että käytettyjen autojen kanssa tapahtuva venkslaus voitaisiin unohtaa saman tien. Oletettavasti ratkaisu kuitenkin olisi monille tahoille poliittisesti hyvin epämieluisa, koska se siirtäisi verotaakkaa eri väestöryhmien välillä merkittävästi. Autokanta uusiutuisi, ja autoiluun käytettävä rahakin voisi kasvaa.
Kolmas vaihtoehto olisi verottaa kaikki polttoaineessa. Tämä olisi varsin kohtuullista päästöjä ajatellen. Käytännössä kuitenkin polttoaineen hinta menisi niihin sfääreihin, että erilaisesta pimeästä bensasta ja dieselistä tulisi elinkeino tietyille Suomen alueille. Ja tässäkin on tietty poliittinen ulottuvuus, joka vie mahdollisuuksia realistiselta ratkaisulta.
Uusien autojen verottaminen on ohjauskeinona todennäköisesti tehokkain. Tärkein auton päästöjä määräävä hetki on kuitenkin uuden auton ostopäätös. Veroa pitäisi kuitenkin jyrkentää ja ehkä muuttaa vähemmän riippuvaiseksi auton ostohinnasta. Valtion kukkaron vajaus näiltä osin voidaan sitten täyttää tekemällä vuosiveroa vähän tuntuvammaksi ja jyrkemmäksi. Tämä muuttaisi tilannetta myös käytettyjen tuonnin osalta.
Tärkein auton päästöjä määräävä hetki on kuitenkin uuden auton ostopäätös. Veroa pitäisi kuitenkin jyrkentää ja ehkä muuttaa vähemmän riippuvaiseksi auton ostohinnasta.
Kovin suuren ennustajan meriittiä ei saa, jos veikkaa kulmakertoimen jatkossa kasvavan. Tuohan oli jo arvattavissa, kun verotuksen nollakohta jäi yllättävän korkeille co2-päästöille co2-komponentin mukaan tulon yhteydessä. Nythän ensimmäinen kiristys on jo tehty ja viimeistään seuraava hallitus tekee sen uudestaan.
Omaa autoani tuodessani laskin samannäköiselle korille kolme vaihtoehtoa. Vanha moottori + automaatti, vanha moottori + manuaali, uusi vähäpäästöisempi moottori + manuaali. Uuden vähemmän kuluttavan moottorin ja automaatin yhdistelmälle en nähnyt mitään järjellistä perustetta, joten sitä en laskenut.
Koska automaatti ei ollut lähelläkään varustelistan kärkeä, sain itselleni sopivamman auton käyttämällä taloudellisemmalla vaihteistolla varustetun auton pienemmän veron lähtömaassa kalliimpaan paremmin varusteltuun yksilöön.
Suomen veromalli siis ohjasi minut valitsemaan vähemmän kuluttavan mallin. Toisaalta selvästi alempi verokanta olisi tuonut uudemman vielä vähemmän kuluttavan mallin budjettini rajoihin, eli tässä mielessä verotus rajasi kaikkein uusimman ja puhtaimman tekniikan ulottumattomiini. Itse ajattelen vaihtaneeni automaatin sijasta minulle tärkeämpiä varusteita.
Veromalli saattaa ohjatakin monia ostajia vähemmän (normi)kuluttaviin malleihin, mutta toisaalta alempi kokonaisveroaste nopeuttaisi uudemman tekniikan käyttöönottoa. Kokonaiskustannuksiaan laskeva saattaa minun tavoin vaihtaa pienemmän lähtöhinnan ja arvon aleneman suurempaan kulutukseen.
Suomalaisella on useampikin syy ajaa Keski-Eurooppalaisia suuremmalla autolla. Minunkin kotikaupunkini on suurempi kuin puoli tusinaa pientä valtiota yhteensä. Mökki on naapurikunnassa, joka on selvästi suurempi.
Lyhyiden ajomatkojen ja ruuhkien vaikutus näkyy Keski-Eurooppalaisten suurten kaupunkien liikenteessä. Halvempien autojen maassa saattaa kakkosautona olla useammin uudehko oikeasti kaupunkiin sopiva pikkuauto, kun taas meillä kakkosauton tunnistaa aika usein sen iästä.
Jos ihmisiä aletaan ohjeistaa vähentämään tilan tarvettaan liikenteessä, miksi tyytyvä juustohöyläämään vaihtamalla puolitoistatonninen malmikasa vain tonnin painoiseen? Pariisista tai mistä tahansa italialaisesta kaupungista löytyy tehokkaampi ratkaisu ja se on suuri ja mukava megaskootteri.
Päättäjien on turha valittaa suomalaista tapaa ostaa muita suurempia autoja, koska siihenhän he ovat meidät opettaneet. Aika moni todellisuudessa tarvitsisi vielä suuremmankin, kuin sen mihin varat riittävät.
Vero on toisaalta siitä oiva väline
...
Toinen vaihtoehto olisi työntää kaikki ajoneuvoveroon. Sen voisi laittaa suoraan CO2-verrannolliseksi ja säätää tason siten
...
Kolmas vaihtoehto olisi verottaa kaikki polttoaineessa...
Ainoa ilman selityksiä kulutuksen pienentämiseen motivoiva ratkaisu on tuo viimeinen. Se ohjaa toimintaa myös auton ostamisen jälkeen jokaisena päivänä.
Jos ajat paljon kuluttavalla autolla, maksat lisää. Jos ajat vähänkin kuluttavalla autolla paljon, maksat lisää.
Laskennallisiin päästöihin nojautuva ajoneovovero ja/tai autovero on taloudellisten kuljettajien subventio osaamattomille ja piittaamattomille.
Myönnettäisiin vain, että tarkoitus ei ole maailman pelastaminen, ei taloudelliset autot, vaan tarkoitus on, että me maksamme.
Veronarkkari on koukussa, eikä pääse siitä eroon, koska ei edes halua. Miksi pitäisi, kun ei edes näe nykytilanteessa mitään ongelmaa?
polttoaineverotuksen ongelma on se, että se on aika nopea ja autoilla on tietty käyttöikä. se ei myöskään ohjaa uuden auton ostajaa kovin paljoa. vaikkapa 30000 euron autossa ei nyt niin kovasti ole väliä että onko polttoainekulu 1500 vai 1700 egeä vuodessa. ja tätähän kyllä kanssa on nostettu. ja varmaan nostetaan hissukseen lisää koko ajan, erityisesti kun kulutus pienenee ja verorahojen hinku kasvaa. kohta varmaan jotkut 10 litraa kuluttavat autot viedään afrikkaan missä ihmisillä on varaa moisilla ajella. kulutustahan se ei pienennä jos sillä ajetaan afrikassa loppukilometrit.
uuden auton ostaja sinänsä päättää koko auton elinkaaren kulutuksesta suurimman osan. CO2-progressiolla ohjataan tätä. hyöty "jaetaan" ostajan ja autonvalmistajan/myyjän välillä. parinsadan ero polttoainelaskussa ohjaa vähemmän kuin vaikkapa 5% lisää hintaa, 30 donan tapauksessa 1500 egeä lisää veroa. autonvalmistajan pitää myös arpoa myyntimixinsä päästötasot sopivan alas, eli saattaa tulevaisuudessa käydä silleen että isokulutuksisen auton hintaa nostetaan koska pitää myydä 4 pienikulutuksista.
vanhoista autoista luopumista voidaan edistää korottelemalla vuosimaksua tai vaikkapa estämällä pääsy keskustoihin jos auton päästötaso on vaikkapa euro3 tai alle. sitten suomalaiset käy ostamassa sellaiset tänne saksasta... ja auton myynyt saksalainen ostaa saksalaisen auton, eikä suomalainen osta korollaa tms.
Ainoa syy, miksi auto/CO2 verotus on niin pirun monimutkaista, on siinä, että näin saadaan taas tyuöllistettyä 1000 virkamiestä ja heidän konsulttikaverinsa. Pian Shellin hallituksen jäsen Jorma Ollila (jota ennen kunnioitin) ajaa läpi vielä seurantajärjestelmän, jolla autoilijoita seurataan tiukemmin kuin rikollisia. Onpa yllättävää, että Shellin hallituksessa istuva entinen Nokian pääjohtaja Ollila ei ehdota polttoaineverojen kiristämistä, vaan hän ehdottaa pakollista paikantamisjärjestelmää jokaiseen suomalaiseen autoon. Kuikaan paljon Ollila muuten omistaa sellaisten yritysten osakkeita, jotka ovat kytköksissä paikantamisjärjestelmän toteutukseen. Miten ihmeessä näin räikeästi puolueellinen ihminen voi edes olla ajamassa tällaista systeemiä!
Kysyn myös jälleen kerran, että minkä ihmeen logiikan mukaan kaupungissa lyhyen matkan ajaminen on jotenkin pahempi asia, kuin tyhjällä maantiella paahtaminen? Onhan se parempi asia, että ne tiet jotka rakennetaan, ovat kunnollisessa käytössä, kuin se, että jokaiselle suomalaiselle rakennetaan yksityistie jonnekin metsän keskelle 200 km päähän lähimmistä palveluista ja työpaikoista.
Kuten täällä jo todettiin, ainoa reilu ja oikeudenmukainen tapa verottaa päästöjä, olisi nostaa polttoaineen hintaa. Ajatellaanpa jotain Ferraria, jonka päästöt ovat melko korkeat. Ajetaanko sillä Ferrarilla kuitenkaan kovinkaan paljoa? Ei varmasti lainkaan talvella ja kesälläkin vain silloin tällöin. Nyt sellaisen ostamisesta menee käsittääkseni ainakin 100.000 euroa CO2 veroihin, vaikka se Ferrari ei tuota päästöjä juuri lainkaan, koska sillä ei ajeta paljoa. Ferrarin omistaja, joka polkee 250 päivää vuodessa fillarilla ja nautiskelee muutamina kesäpäivinä hienosta autosta, joutuu maksamaan hirvittävät verot "saastuttamisesta".
Ferrari-kuljettajan naapuri ajaa eco-volvollaan kaasu/jarru pohjassa (kuten eco-autoilla näemmä aina ajetaan) kaikki yli 50 metrin matkat ja tuottaa huomattavasti enemmän päästöjä kuin tämä Ferrarikuljettaja. Silti Ferraristi maksaa järjettömästi enemmän CO2 veroa. Onko tässä yhtään mitään järkeä!? Tässä vain yksi räikeä ja hieman kärjistetty, mutta kuitenkin täysin todellinen esimerkki systeemin epäoikeudenmukaisuudesta. Onko polttoaineen verottaminen vain liian yksinkertaista Suomen virkamiesarmeijalle?
Tämän kaiken lisäksi se mitä NHB on kirjoittanut, pitää täysin paikkansa. Nythän CO2 veroa maksetaan nimenomaan kalliista autosta, ei niinkään paljon saastuttavasta autosta.
Ei huonosti kaiken sen jälkeen, mitä Suomen verotuksesta olet sanonut. Portugali on meitä edellä 16%, joten ei tässä mistään radikaaleista eroista muutenkaan puhuta.
Niin no, mitään positiivista veron aiheuttamaa kehitystä ei tunnu vain löytyvän. Sinä kiellät vertailun muihin maihin, mutta omasta mielestäni tuo kieltosi on järjetön. Jos tällä Suomen verolla olisi ollut joku positiivinen vaikutus, niin miksei tilastot osoita positiivista kehitystä?
Kerran uutena myyty auto ajetaan aina loppuun jossain. Jos ei meillä niin jossain muualla sitten. Siksi uutena myytyjen autojen päästöillä on enemmän merkitystä kuin käytettyjen kaupassa liikkuvalla kalustolla.
Mitä tuo loppuun ajaminen tarkoittaa? Sitäkö, että asennetaan Ladan moottoreita vanhoihin Jekkilinttoihin Kuuban tyyliin? Ei tästä nyt ole edes kovin kauan aikaa, kun Suomessakin hitsailtiin aitoihin uusia pohjia ruostuneiden tilalle ja moottorin vaihtaminen tai koneistaminen oli normaali huoltotoimi auton elinkaaren aikana.
Niin no, mitään positiivista veron aiheuttamaa kehitystä ei tunnu vain löytyvän. Sinä kiellät vertailun muihin maihin, mutta omasta mielestäni tuo kieltosi on järjetön. Jos tällä Suomen verolla olisi ollut joku positiivinen vaikutus, niin miksei tilastot osoita positiivista kehitystä?
Tietenkään mitään positiivista ei löydy, koska ei ole mitään mihin verrata.
Sinulla on edelleen listaamatta muissa maissa tehdyt toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään uusien autojen päästötasoa. Mutta koska et tuohon pysty, on täysi mahdottomuus tuon tilaston perusteella edes yrittää arvioida Suomen verotuksen co2-komponentin vaikutusta päästöjen kehitykseen. Hämmästyttävää kuitenkin on, että saat tilastosta esiin sen, ettei vaikutusta ole, vaikka tilastosta ei tuollaista tulosta ole mahdollista eristää.
Sinulla on edelleen listaamatta muissa maissa tehdyt toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään uusien autojen päästötasoa. Mutta koska et tuohon pysty, on täysi mahdottomuus tuon tilaston perusteella edes yrittää arvioida Suomen verotuksen co2-komponentin vaikutusta päästöjen kehitykseen. Hämmästyttävää kuitenkin on, että saat tilastosta esiin sen, ettei vaikutusta ole, vaikka tilastosta ei tuollaista tulosta ole mahdollista eristää.
Kun yhdelläkään mittarilla mitattuna tilanne ei ole Suomessa hyvällä tasolla verrattuna muihin maihin, niin on hankala ymmärtää perusteluasi. Tulokset ovat huonoja, mutta sitä ei ilmeisesti saa ääneen sanoa. Ne muiden maiden toimet... Kai nyt osaat googlea käyttää sen verran, että voit itsekin kaivaa esiin näitä muiden maiden toimia? Jos se on kuitenkin googlen käyttäminen ylivoimaisen vaikeaa ja tuollainen listaus on suomalaisen verojäjestelmän kritisoinnin ehdoton edellytys, niin ole hyvä: http://www.acea.be/images/uploads/files/20100420_CO2_tax_overview.pdf
Onko nyt ok kritisoida Suomen veroa? Käyköhän tämän kanssa samalla tavalla kuin edellisten pyytämiesi tilastojen kanssa?
http://www.smmt.co.uk/co2report
Sivun loppupäässä on esimerkiksi vertailu välillä 2000-2011. Suomessa päästöt ovat tippuneet maailman parhaasta autoverosta huolimatta hieman keskiarvoa hitaammin. Sen lisäksi luonnollisesti autokannan uusiutuminen on heikkoa, uusiekin päästötaso on korkea ja käytettyjä suuripäästöisiä tuodaan maahan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi joku puolustaa tätä järjestelmää. Tai no tietenkin siinä tapauksessa, jos autokaupan kilpailun rajoittaminen ja virkamiesten elättäminen ovat lähellä sydäntä, niin luonnollisesti kannattaa yrittää kampanjoida tämän järjettömyyden puolesta.
Meillä autovero ohjaa kuluttajien käyttäytymistä, vaikka veromalli muuten olisi kuinka puutteellinen. Kun päästöerojen vaikutus hintaan on helposti satoja tai jopa tuhansia euroja, tästä ei kannata edes keskustella.
Muissa maissa, jossa ei samanlaista verotusta ole, on kuitenkin muita verotusmuotoja, joilla on samansuuntainen vaikutus. Siksi arvostelusi autoveron ohjaavuuden heikkoudesta on vailla pohjaa.
Käytettyjen maahantuonti vapautui, kun virkamiehet joutuivat antamaan periksi eu:lle. Nyt se onkin huono juttu. Tuo ei kuitenkaan liity millään tavalla uusien autojen päästöihin, eikä asiaa ole tarvetta tähän keskusteluun kytkeä.
Herbert:
Aivan totta. Tuhansien ja kymmenien tuhansien uusien autojen autovero ohjaa olemaan ostamatta uutta autoa tai hankkimaan suuripäästöisen käytetyn auton. Tästä on kattavaa tilastotietoa.
Täytyy kyllä tunnustaa, että nyt en ymmärrä pointtiasi laiskinkaan. Selitkö, että millä tavalla muiden maiden muut verot antavat anteeksi Suomalaisen autoeveron epäonnistumiset ja ongelmat?
Jotenkin tuntuu, että hukkaan vain aikaani, mutta yritetäänpä vielä kerran selittää ilmeistä. Käytettyjen tuontia estäneen mielivallan romuttaminen on tietenkin hyvä asia. Huonoa sen sijaan on uuden auton ostamisen rankaiseminen ja tuonnin ohjaaminen käytettyihin.
Jännä havaita, että kun linkitin pyyntösi mukaiset tilastot, niin käänsit puheenaiheen pois tilastoista. Yrität kaivella nyt aukkoja tilaston linkittäjän kirjoituksista. Kun niitä ei näytä löytyvän, niin pelkät aivopierutkin näyttävät riittävän. "Et voi arvostella Suomalaista autoveroa, koska muissa maissa on muita veroja"...
Kommentissasi oli hyvää se, että sanot kun et ymmärrä. Huonoa on se, että asiaa, jota et ymmärrä, nimität aivopieruksi.
Mikään vero ei meillä kannusta hankkkimaan suuripäästöistä autoa. Sen tekee vain sinun ja muiden kaltaistesi halu ajaa sellaisella. Ethän edes ota vertailuun vanhan mersun rinnalle uutta 100-125 g/km Octaviaa, jonka saisi halvemmalla kuin vanhan mersusi.
Muiden maiden verot eivät vaikuta suomalaiseen veroon. Mutta tilastoistasi ei ilemene suomalaisen veron vaikutus kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Siitä ilmenee vain meidän ja muiden maiden tilanne myytyjen autojen suhteen. Jos olet eri mieltä, kerro mikä on verotuksemme vaikutus ja perustele vastauksesi.
Jos Eurot ottaa mukaan valintoihin, kulutuksella tai veroilla ei ole läheskään niin isoa merkitystä kuin tuliterän auton arvonalennuksella. En laita tähän mitään lukuja että vältytään pilkunhieronnalta, kysymys on kuitenkin suuruusluokasta: auton arvo laskee kymmenen kertaa enemmän vuodessa kuin voit uudemmalla mallilla polttoaineessa säästää (keskimääräisellä ajolla, ei taksi).
Kyllähän tämä suomalainen veropuuhastelu on lähinnä silmänlumetta. Siinä ei pyritäkään oikeasti verottamaan todellista kulutusta/päästöjä vaan verotus koskee auton potentiaalia tuottaa päästöjä, sillä eihän isokaan auto, jolla ajetaan 5000km vuodessa kun se vie 15l/100km tuota todellisuudessa edes niinkään paljon päästöjä kuin pienempi auto, jolla ajetaan 30000km vuodessa 5l/100km kulutuksella. Kuitenkin ison auton ostohinnassa päästöveroja on moninkertaisesti pienemmän auton ostohintaan verrattuna. Pistetään verot polttoaineeseen niin se kirpaisee juuri niitä eniten jotka tuottavat eniten päästöjä ja vieläpä lineaarisesti ilman mitään rangaistuskertoimia. Näin kuluttajana ja autoilijana olisi kiva joskus kuulla päättäjien suusta kaikki ne ihan oikeat syyt, joiden vuoksi suomalainen autoverotus on näin käsittämättömän monimutkainen himmeli.
Herbert:
Hyvää riittää lisää: en vieläkään ymmärrä perusteluasi. Selitätkö vielä kerran sen, miten muiden maiden muut verot vievät pohjan suomalaisen autoveron arvostelulta?
Se on totta, että Suomen autovero ei ohjaa ostamaan suuripäästöistä autoa. Sen sijaan autovero ohjaa ostamaan halpoja autoja, jotka ovat monesti käytettyjä tai vain kehittymättömiä uusia autoja . Päästöveron idea ei vain toteudu edes teoriassa ja pyytämäsi tilastot osoittavat sen epäonnistuvan myös käytännössä. Aino voi kierrellä totuutta sivuseikkoihin takertumalla, mutta puhdas fakta on se, että päästöjen laskemisella markkinoita suomalainen autovero ei ole aiheuttanut mitään hyvää Suomen autokannan päästöihin.
slowgear:
Veron määräytymisperuste korreloi huonosti ominaispäästöjen kanssa ja auton käyttökilometrien kanssa se ei korreloi ollenkaan. Kun vielä tähän yhdistetään eniten veron määrään vaikuttava ja todellisista päästöistä riippumaton tekijäeli auton hinta, niin lopputuloksena on päästövero, jonka olematon vaikutus päästöihin ei pitäisi yllättää ketään. Ihme kyllä, näkyypä tuota joku puolustavan. Herää vain kysymys, että millä motiiveilla toimimatonta päästöveroa puolustetaan.
NHB:
Vertailu muihin maihin kertoo vain sen, miten tilanne meillä ja muualla on päästöjen suhteen kehittynyt. Vertailu ei kerro sitä, kuinka hyvin meikäläinen verotus ohjaa kuluttajien käytöstä.
Alemman keskiluokan autot ovat hyvin kehittyneitä, esim. VW Golfin tekniikka. Ei ylemmän keskiluokan autoissa tai tätäkin kalliimmissa niin paljon hienompaa tekniikkaa ole, että ne olisivat päästöjen suhteen parempi valinta. Jotkut yksittäiset mallit tietysti poikkeuksena, mutta kokonaisuutta on syytä katsoa. Toisaalta tilastojesi mukaan kärjessä on maat, joissa suositaan pikkuautoja. Nehän ovat vähättelemiäsi halpoja, kehittymättömiä autoja. Mutta päästöt niissä on silti pieniä. Toisaalta Ruotsi on kautta historian ollut meitä huonompi autoveron puutteesta huolimatta. Sielläkin suositaan isoja autoja, kuten meillä. Autokanta on myös vanhaa.
Ruotsiin vertaiu onkin kiinnostavaa. Ennen päästöjen nousua merkitykseltään nykyiseen tasoon, meillä ihailtiin ruotsalaisen autokannan paremmuutta. Siellä oli varaa ostaa isoja ja kalliita perheautoja.
Miten perustelet tilastojen osoittavan asian, jota tilastot eivät kerro? Miten tuosta tilastosta ilmenee autoveron vaikutus päästöjen kehitykseen?
Että kun 120 gramman auto saa satojen eurojen veroedun 150 gramman autoon verrattuna, tuolla ei ole mitään vaikutusta ostokäytökseen? En usko väitettäsi.
NHB:
Minä en puolusta nykyistä päästöveroa. Minulle sopii, että nykyistä mallia kehitetään paremmaksi. Olen vain eri mieltä kanssasi siitä, mitä nykyinen vero vaikuttaa ja mitä tilastoistasi voi päätellä.
Herbert:
Muutama tilastollinen fakta:
-Teillä myydään vähän uusia autoja
--Teidän uusien autojen keskimääräinen päästö on suuri
-Teillä päästöt eivät ole laskeneet muita maita nopeammin
-Teillä on vanha autokanta
-Tuotte paljon käytettyjä suuripäästöisiä autoja maahan
Eikö tuo tosiaan kerro mitään verotuksen ohjaavuden toimivuudesta? Jos kaikki tärkeimmät mittarit osoittavat, ettei autokanta ole vähän päästävä ja se päästöt eivät tipu yhtään normaalia nopeammin, niin miten ihmeessä veron ohjaavuus voisi olla hyvä?
Hyvä esimerkki. Esimerkiksi Golfin kehittynein bensakone saa pienistä päästöistään rangaistukseksi viisi tuhatta syytä olla ostamatta tuota uutta tekniikka. Dacia Sanderon saa kiitokseksi tuntuvasti isommista päästöistään puolet pienemmän rangaistuksen.
Saksaan verrattuna Suomessa joutuu maksamaan kolmasosan enemmän Golfin pienipäästöisimmästä bendakoneesta. Ei liene ihme, että autoja ostetaan vain vähän suomessa.
Joo onhan siellä sataset ohjaamassa päästöstä pienipäästöiseen suuntaan, mutta toiseen suuntaan vetävät tonnit. Ohjaako satanen sinua tonnia enemmän?
Herbert:
Kun mielestäni tärkeimmät luvut eivät kerro mielestäsi yhtään mitään, niin kerro toki mistä autoveron hyvät ohjausvaikutukset näkyvät?
NHB:
Minä en tiedä, mistä ohjausvaikutuksen saa näkyviin. Minä en ole väittänyt, että sellaista missään tilastossa näkyy. Emme voi tietää, millaisia autoja nyt myytäisiin, jos verotukseen ei aikanaan olisi otettu mukaan co2-komponenttia. Mutta verotuksen tullessa käyttöön, päästöissä tapahtui selvä pudotus, joten oletettavasti ohjausvaikutusta on. Sama toistui, kun verotusta kiristettiin.
NHB:
Luettele faktojesi jatkoksi muiden maiden verotukselliset keinot, jolla on vastaavaa ohjausvaikutusta. Mutta kun huomioidaan valtiontalouden tila, ei monissa maissa olla terveellä pohjalla verotuksen suhteen. Siinä onkin mukava ostella autoja, mutta olla maksamatta veroja. Yksi tilasto näyttää kauniilta, mutta toinen ei.
Se, että myös hinta vaikuttaa autoveron suuruuteen, ei mitätöi ohjaavaa vaikutusta.
Suomessa kuitenkin myydään vähäpäästöisempiä autoja kuin Saksassa.
Ihan tavallisessa bensakoneella varustetussa katumaasturissa puhutaan tonneista, joten kyllä sekin tietysti saa ostajan käyttämään tarveharkintaa autokaupassa.
Herbert:
Kun olet eri mieltä kanssani veron vaikutuksesta ja tilastojen osoittamista asioista, niin kai perustat vastakkaisen mielipiteesi johonkin? Vai väitätkö kenties vastaan perusteetta?
Käsitelläänpä tuo tuoreempi esimerkkisi. Se on totta, että uutena rekisteröityjen keskipäästö laski muutoksen aikoihjin. Mitä muuta tapahtui? Ennen muutosta keskipäästö kasvoi ja myynti oli korkealla tasolla. Muutoksen jälkeen myynti tyrehtyi todella alas ja päästöt kävivät alhaalla. Vaikka muutos tapahtui vuoden alkupuolella, niin koko vuoden lukema ei tippunut yhtään nopeammin kuin Euroopan muissa maissa. Kyseessä oli siis tilapäinen markkinahäiriö, jolla ei pitkäaikaista päästöjä laskevaa vaikutusta. Jos jaksat katsoa tilastoja, joita tunnut kovin kärkkäästi kommentoivat, niin huomaat nyt oltavan tasolla, johon Suomen ja muun Euroopan keskipäästön käyrä on vienyt viimeiset viisi vuotta.
Herbert:
Virkamies näkee ongelmaksi verotuksen vähyyden, joku toinen näkee ongelmaksi liian suuren verovarojen kulutuksen. Itse näen verovaroja tuhlaavan äärimmäisen tehottoman veronperinnän ja ohjaamattoman ohjausveron isona ongelmana.
Ei niin. Siinä vaiheessa kun se hinta vain vaikuttaa päästöjä enemmän, kannattaa tarkkaan miettiä kumpaa vaikutusta kannattaa painottaa.
Joo todellakin. Jato Dynamicsin mukaan ero oli viime vuonna huimat 1,3 g/km. Tuohan on siis melkein prosentti!
Kummassa maassa luulet olevan autokannan päästöt pienempiä, kun huomiodaan Saksan tureempi autokanta ja Saksasta Suomeen haalitut suuripäästöiset käytetyt? Siitähän tässä pitäisi olla kyse. Koko autokannan päästöjähän tässä pitäisi pienentää, eikä keskittyä minimoimaan jonkin osaryhmän päästöjä kokonaisuuden kustannuksella.
Paljon enemmän veroissa säästää kun jättää koko maasturin ostamatta. Tai jos nyt sellaisen välttämättä tarvitsee, niin ainahan voi hakea sellaisen ulkomailta. Siihenhän verotus ohjaa paljon voimakkaammin kuin ostamaan sen taloudellisemman uuden vaihtoehdon.
NHB:
Kun edelleen vertaat kehitystä muihin maihin ja väität verotustra tehottomaksi, pitäisi sinun viimeinkin vastata kysymykseen, miten muissa maissa kannustetaan valitsemaan vähäpäästöinen auto. Meillä autoverotus on yksi osa, joten jos tuota tekijää ei olisi, tilanne olisi luultavasti nykyistä huonompi.
NHB:
Tietysti noinkin, mutta jos nyt vaikka katsotaan listan kärkipään maita, löytyy sieltä pahasti velkaantuneita kriisimaita. Ne eivät selviydy tilanteesta ilman merkittäviä verojen korotuksia, joten tällä hetkellä me jopa tuetaan pahimien maiden elämää ja muutama muuten vain syö velaksi. Huolimatta meikäläistä alemmasta verotuksesta.
Riippumatta julkisen puolen kustannustehokkuudesta, terve tilanne ei ole. Samaa mieltä olen siitä, että meilläkin tilanne on surkea, mitta silti talous kuuluu eu:n parhaiten onnistuneihin.
Ei huonosti kaiken sen jälkeen, mitä Suomen verotuksesta olet sanonut. Portugali on meitä edellä 16%, joten ei tässä mistään radikaaleista eroista muutenkaan puhuta.
Millaisia autoja muuten veikkaat Portugalissa myytävän? Myydäänkö siellä halpoja, yksinkertaisia pikkuautoja, vai jotenkin erityisen kehittyneitä ja verottomalta hinnaltaan kalliimpia autoja?
Kerran uutena myyty auto ajetaan aina loppuun jossain. Jos ei meillä niin jossain muualla sitten. Siksi uutena myytyjen autojen päästöillä on enemmän merkitystä kuin käytettyjen kaupassa liikkuvalla kalustolla.
Tuo ratkea vain paalaamalla vanhat. En edelleenkään vastusta muutoksia, joten minulle sopii paalauspalkkio, jonka suuruus laskettaisiin esim. päästöjen ja iän antamien kertoimien mukaan.
Katumaastureita ostetaan, kun sellainen halutaan. Aivan kuten muitakin autoja. Mutta kun katumaastureiden hinta on verotuksen takia suhteessa kovempi kuin tavallisen henkilöauton, ohjaa se myyntiä ihan taatusti. Ei tätä asiaa tarvitse käsitellä joko/tai-tyyppisesti, kun niin ei todellisuudessakaan tapahdu.
Eiköhän tuo että Etelä-Euroopassa suositaan pienempiä autoja johdu ihan yksinkertaisesti siitä, että siellä niitä on luokkaa kymmenen kertaa enemmän jokaiselle neliökilometrillä. Portugal on Suomen Lapin kokoinen alue eli vajaa kolmasosa Suomesta, jolla asuu kaksi kertaan sen verran ihmisiä kuin koko Suomessa ja jossa autoja on lähes tuplasti se mitä koko Suomessa. Italia on taas hieman Suomea pienempi, jossa asuu 11 kertaa niin paljon ihmisiä ja jossa autoja on 13 kertaa enemmän jokaista neliökilometria kohden.
Jollain tavalla minun kyllä tekisi mieleni liittyä NHB:n esittämään kritiikkiin järjestelmää kohtaan.
Nykyisellään käytännön valinnanvaraa kuvaavalla alueella vero on liki tasainen. Jos auto päästää 120 g/km nimellisesti, vero on 20,1 %. Jos auto päästää 150 g/km, vero on 25,8 %. Viiden prosentin ero hukkuu helposti autojen välisiin eroihin, jolloin ohjausvaikutus on heikko. Ohjatakseen toimintaa käyrän pitäisi olla niin jyrkkä, että ostopäätöksen hetkellä kahdesta autosta vähäpäästöisempi on paljon houkuttelevampi. Silloin ei puhuta veroprosenteista päästöllä 200 g/km ja 90 g/km.
Vero on toisaalta siitä oiva väline, että sillä on saavutettavissa valtion kannalta veroneutraali ratkaisu, jolla uuden auton ostajat motivoituvat olemaan ostamatta kovin korkeilla päästöillä olevia autoja. Pulmana tosin on, että tällaisessa ratkaisussa autojen ostaminen tulee kalliimmaksi, koska siinä otetaan valtiolle sama raha ja ohjataan ostajat ostamaan kalliimman teknologian autoja.
Toinen vaihtoehto olisi työntää kaikki ajoneuvoveroon. Sen voisi laittaa suoraan CO2-verrannolliseksi ja säätää tason siten, että valtio saa miljardinsa. Ratkaisussa olisi sekin hyvä, että käytettyjen autojen kanssa tapahtuva venkslaus voitaisiin unohtaa saman tien. Oletettavasti ratkaisu kuitenkin olisi monille tahoille poliittisesti hyvin epämieluisa, koska se siirtäisi verotaakkaa eri väestöryhmien välillä merkittävästi. Autokanta uusiutuisi, ja autoiluun käytettävä rahakin voisi kasvaa.
Kolmas vaihtoehto olisi verottaa kaikki polttoaineessa. Tämä olisi varsin kohtuullista päästöjä ajatellen. Käytännössä kuitenkin polttoaineen hinta menisi niihin sfääreihin, että erilaisesta pimeästä bensasta ja dieselistä tulisi elinkeino tietyille Suomen alueille. Ja tässäkin on tietty poliittinen ulottuvuus, joka vie mahdollisuuksia realistiselta ratkaisulta.
Uusien autojen verottaminen on ohjauskeinona todennäköisesti tehokkain. Tärkein auton päästöjä määräävä hetki on kuitenkin uuden auton ostopäätös. Veroa pitäisi kuitenkin jyrkentää ja ehkä muuttaa vähemmän riippuvaiseksi auton ostohinnasta. Valtion kukkaron vajaus näiltä osin voidaan sitten täyttää tekemällä vuosiveroa vähän tuntuvammaksi ja jyrkemmäksi. Tämä muuttaisi tilannetta myös käytettyjen tuonnin osalta.
kaksi autoa,sama kuski,sama vuodenaika,samat reitit:
auto1 co2 ilmoitettu 262g/km
auto2 co2 ilmoitettu 172g/km
KULUTUSERO 1.0 l/100km auto2:n eduksi
-laskekaa viisaat mitä se tarkoittaa päästöinä.
minun puolesta työntäkää pääästöveronne sinne minne ei aurinko paista .... siis suomeen !
pahoittelen lukihäiriötä.
Hiilipäästö:
Kovin suuren ennustajan meriittiä ei saa, jos veikkaa kulmakertoimen jatkossa kasvavan. Tuohan oli jo arvattavissa, kun verotuksen nollakohta jäi yllättävän korkeille co2-päästöille co2-komponentin mukaan tulon yhteydessä. Nythän ensimmäinen kiristys on jo tehty ja viimeistään seuraava hallitus tekee sen uudestaan.
Muutama oma miete, joita en edes yritä todistaa:
Omaa autoani tuodessani laskin samannäköiselle korille kolme vaihtoehtoa. Vanha moottori + automaatti, vanha moottori + manuaali, uusi vähäpäästöisempi moottori + manuaali. Uuden vähemmän kuluttavan moottorin ja automaatin yhdistelmälle en nähnyt mitään järjellistä perustetta, joten sitä en laskenut.
Koska automaatti ei ollut lähelläkään varustelistan kärkeä, sain itselleni sopivamman auton käyttämällä taloudellisemmalla vaihteistolla varustetun auton pienemmän veron lähtömaassa kalliimpaan paremmin varusteltuun yksilöön.
Suomen veromalli siis ohjasi minut valitsemaan vähemmän kuluttavan mallin. Toisaalta selvästi alempi verokanta olisi tuonut uudemman vielä vähemmän kuluttavan mallin budjettini rajoihin, eli tässä mielessä verotus rajasi kaikkein uusimman ja puhtaimman tekniikan ulottumattomiini. Itse ajattelen vaihtaneeni automaatin sijasta minulle tärkeämpiä varusteita.
Veromalli saattaa ohjatakin monia ostajia vähemmän (normi)kuluttaviin malleihin, mutta toisaalta alempi kokonaisveroaste nopeuttaisi uudemman tekniikan käyttöönottoa. Kokonaiskustannuksiaan laskeva saattaa minun tavoin vaihtaa pienemmän lähtöhinnan ja arvon aleneman suurempaan kulutukseen.
Suomalaisella on useampikin syy ajaa Keski-Eurooppalaisia suuremmalla autolla. Minunkin kotikaupunkini on suurempi kuin puoli tusinaa pientä valtiota yhteensä. Mökki on naapurikunnassa, joka on selvästi suurempi.
Lyhyiden ajomatkojen ja ruuhkien vaikutus näkyy Keski-Eurooppalaisten suurten kaupunkien liikenteessä. Halvempien autojen maassa saattaa kakkosautona olla useammin uudehko oikeasti kaupunkiin sopiva pikkuauto, kun taas meillä kakkosauton tunnistaa aika usein sen iästä.
Jos ihmisiä aletaan ohjeistaa vähentämään tilan tarvettaan liikenteessä, miksi tyytyvä juustohöyläämään vaihtamalla puolitoistatonninen malmikasa vain tonnin painoiseen? Pariisista tai mistä tahansa italialaisesta kaupungista löytyy tehokkaampi ratkaisu ja se on suuri ja mukava megaskootteri.
Päättäjien on turha valittaa suomalaista tapaa ostaa muita suurempia autoja, koska siihenhän he ovat meidät opettaneet. Aika moni todellisuudessa tarvitsisi vielä suuremmankin, kuin sen mihin varat riittävät.
Hiilipäästö:
Ainoa ilman selityksiä kulutuksen pienentämiseen motivoiva ratkaisu on tuo viimeinen. Se ohjaa toimintaa myös auton ostamisen jälkeen jokaisena päivänä.
Jos ajat paljon kuluttavalla autolla, maksat lisää. Jos ajat vähänkin kuluttavalla autolla paljon, maksat lisää.
Laskennallisiin päästöihin nojautuva ajoneovovero ja/tai autovero on taloudellisten kuljettajien subventio osaamattomille ja piittaamattomille.
Myönnettäisiin vain, että tarkoitus ei ole maailman pelastaminen, ei taloudelliset autot, vaan tarkoitus on, että me maksamme.
Veronarkkari on koukussa, eikä pääse siitä eroon, koska ei edes halua. Miksi pitäisi, kun ei edes näe nykytilanteessa mitään ongelmaa?
polttoaineverotuksen ongelma on se, että se on aika nopea ja autoilla on tietty käyttöikä. se ei myöskään ohjaa uuden auton ostajaa kovin paljoa. vaikkapa 30000 euron autossa ei nyt niin kovasti ole väliä että onko polttoainekulu 1500 vai 1700 egeä vuodessa. ja tätähän kyllä kanssa on nostettu. ja varmaan nostetaan hissukseen lisää koko ajan, erityisesti kun kulutus pienenee ja verorahojen hinku kasvaa. kohta varmaan jotkut 10 litraa kuluttavat autot viedään afrikkaan missä ihmisillä on varaa moisilla ajella. kulutustahan se ei pienennä jos sillä ajetaan afrikassa loppukilometrit.
uuden auton ostaja sinänsä päättää koko auton elinkaaren kulutuksesta suurimman osan. CO2-progressiolla ohjataan tätä. hyöty "jaetaan" ostajan ja autonvalmistajan/myyjän välillä. parinsadan ero polttoainelaskussa ohjaa vähemmän kuin vaikkapa 5% lisää hintaa, 30 donan tapauksessa 1500 egeä lisää veroa. autonvalmistajan pitää myös arpoa myyntimixinsä päästötasot sopivan alas, eli saattaa tulevaisuudessa käydä silleen että isokulutuksisen auton hintaa nostetaan koska pitää myydä 4 pienikulutuksista.
vanhoista autoista luopumista voidaan edistää korottelemalla vuosimaksua tai vaikkapa estämällä pääsy keskustoihin jos auton päästötaso on vaikkapa euro3 tai alle. sitten suomalaiset käy ostamassa sellaiset tänne saksasta... ja auton myynyt saksalainen ostaa saksalaisen auton, eikä suomalainen osta korollaa tms.
surffari:
kyllä se tuntuu kun tarpeeksi nostetaan, samalla autojen ostohinta alenee, kun siirretään veroa päästöihin
Ainoa syy, miksi auto/CO2 verotus on niin pirun monimutkaista, on siinä, että näin saadaan taas tyuöllistettyä 1000 virkamiestä ja heidän konsulttikaverinsa. Pian Shellin hallituksen jäsen Jorma Ollila (jota ennen kunnioitin) ajaa läpi vielä seurantajärjestelmän, jolla autoilijoita seurataan tiukemmin kuin rikollisia. Onpa yllättävää, että Shellin hallituksessa istuva entinen Nokian pääjohtaja Ollila ei ehdota polttoaineverojen kiristämistä, vaan hän ehdottaa pakollista paikantamisjärjestelmää jokaiseen suomalaiseen autoon. Kuikaan paljon Ollila muuten omistaa sellaisten yritysten osakkeita, jotka ovat kytköksissä paikantamisjärjestelmän toteutukseen. Miten ihmeessä näin räikeästi puolueellinen ihminen voi edes olla ajamassa tällaista systeemiä!
Kysyn myös jälleen kerran, että minkä ihmeen logiikan mukaan kaupungissa lyhyen matkan ajaminen on jotenkin pahempi asia, kuin tyhjällä maantiella paahtaminen? Onhan se parempi asia, että ne tiet jotka rakennetaan, ovat kunnollisessa käytössä, kuin se, että jokaiselle suomalaiselle rakennetaan yksityistie jonnekin metsän keskelle 200 km päähän lähimmistä palveluista ja työpaikoista.
Kuten täällä jo todettiin, ainoa reilu ja oikeudenmukainen tapa verottaa päästöjä, olisi nostaa polttoaineen hintaa. Ajatellaanpa jotain Ferraria, jonka päästöt ovat melko korkeat. Ajetaanko sillä Ferrarilla kuitenkaan kovinkaan paljoa? Ei varmasti lainkaan talvella ja kesälläkin vain silloin tällöin. Nyt sellaisen ostamisesta menee käsittääkseni ainakin 100.000 euroa CO2 veroihin, vaikka se Ferrari ei tuota päästöjä juuri lainkaan, koska sillä ei ajeta paljoa. Ferrarin omistaja, joka polkee 250 päivää vuodessa fillarilla ja nautiskelee muutamina kesäpäivinä hienosta autosta, joutuu maksamaan hirvittävät verot "saastuttamisesta".
Ferrari-kuljettajan naapuri ajaa eco-volvollaan kaasu/jarru pohjassa (kuten eco-autoilla näemmä aina ajetaan) kaikki yli 50 metrin matkat ja tuottaa huomattavasti enemmän päästöjä kuin tämä Ferrarikuljettaja. Silti Ferraristi maksaa järjettömästi enemmän CO2 veroa. Onko tässä yhtään mitään järkeä!? Tässä vain yksi räikeä ja hieman kärjistetty, mutta kuitenkin täysin todellinen esimerkki systeemin epäoikeudenmukaisuudesta. Onko polttoaineen verottaminen vain liian yksinkertaista Suomen virkamiesarmeijalle?
Tämän kaiken lisäksi se mitä NHB on kirjoittanut, pitää täysin paikkansa. Nythän CO2 veroa maksetaan nimenomaan kalliista autosta, ei niinkään paljon saastuttavasta autosta.
Herbert:
Niin no, mitään positiivista veron aiheuttamaa kehitystä ei tunnu vain löytyvän. Sinä kiellät vertailun muihin maihin, mutta omasta mielestäni tuo kieltosi on järjetön. Jos tällä Suomen verolla olisi ollut joku positiivinen vaikutus, niin miksei tilastot osoita positiivista kehitystä?
Mitä tuo loppuun ajaminen tarkoittaa? Sitäkö, että asennetaan Ladan moottoreita vanhoihin Jekkilinttoihin Kuuban tyyliin? Ei tästä nyt ole edes kovin kauan aikaa, kun Suomessakin hitsailtiin aitoihin uusia pohjia ruostuneiden tilalle ja moottorin vaihtaminen tai koneistaminen oli normaali huoltotoimi auton elinkaaren aikana.
NHB:
Tietenkään mitään positiivista ei löydy, koska ei ole mitään mihin verrata.
Sinulla on edelleen listaamatta muissa maissa tehdyt toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään uusien autojen päästötasoa. Mutta koska et tuohon pysty, on täysi mahdottomuus tuon tilaston perusteella edes yrittää arvioida Suomen verotuksen co2-komponentin vaikutusta päästöjen kehitykseen. Hämmästyttävää kuitenkin on, että saat tilastosta esiin sen, ettei vaikutusta ole, vaikka tilastosta ei tuollaista tulosta ole mahdollista eristää.
Herbert:
Kun yhdelläkään mittarilla mitattuna tilanne ei ole Suomessa hyvällä tasolla verrattuna muihin maihin, niin on hankala ymmärtää perusteluasi. Tulokset ovat huonoja, mutta sitä ei ilmeisesti saa ääneen sanoa. Ne muiden maiden toimet... Kai nyt osaat googlea käyttää sen verran, että voit itsekin kaivaa esiin näitä muiden maiden toimia? Jos se on kuitenkin googlen käyttäminen ylivoimaisen vaikeaa ja tuollainen listaus on suomalaisen verojäjestelmän kritisoinnin ehdoton edellytys, niin ole hyvä: http://www.acea.be/images/uploads/files/20100420_CO2_tax_overview.pdf
Onko nyt ok kritisoida Suomen veroa? Käyköhän tämän kanssa samalla tavalla kuin edellisten pyytämiesi tilastojen kanssa?