Eipä ole kulutukset paljoa kehittyneet

518 kommenttia
«13456718

Vertasin uusimman farkkutestin kulutuksia vanhaan 2004 tehtyyn testiin, jossa ollut automaattivaihteinen 7-paikkainen bensarohmu tila-auto näytti kuluttavan vähemmän kuin kolme tähän uusimpaan farkkutestiin osallistunutta autoa.

  
  • Kerrohan nyt vähän tarkempaa tietoa kyseisestä autosta ja kulutuksista.

      
  • Veikkaisin, että vuoden 2004 vertailun pienikulutuksinta autoa verrataan nyt vuoden 2014 vertailun suurikulutuksisimpiin. Samalla myös unohdetaan, että 2014 kehittyneimmät voimalinjat kuluttavan selvästi vähemmän ja ainakin osa niistä tarjoaa myös paljon paremman suorituskyvyn. SSekin taitaa unohtua, että tuona aikana on polttoaineen energiasisältökin laskenut.



    Miten olisi vaikka vuoden 2004 vertailun pienikulutuksismman vertailu vuoden 2014 kahteen pienikulutuksimpaan? Onko kehitystä tapahtunut?

      
  • On sitä kuitenkin tapahtunut huomattavasti vähemmän kuin numerot antavat odottaa! En usko, että esim Golf-Focus-Corolla kokoluokan autojen kulutus on tippunut 10 vuodessa kuin maksimissaan puoli litraa, jos sitäkään. Jo 2004 vuonna löytyi 5 tähden turvallisuutta tarjoavia autoja, joten lisäturvallisuuden tuomalla painolla asia ei selity. Painothan ovat itseasiassa reilusti laskeneet viimeiaikoina, joten eroa ei edes ole kovin paljon.



    Suorituskyky on parempi, mutta normikäytössä kaikki Matti Meikäläiset pärjäisivät hienosti jo 1.4 litraisella Corolla/Golfilla. Niihin nähden (molemmilla pääsee helposti alle 7 litran kulutukseen) kulutusetu on pieni. Etu on tullut suorituskykypuolelle, jota kaikki eivät arvosta. Pienempi iskutilavuus on tosin pienentänyt plussapuolella vakuutusmaksuja. Entäpä henkilö joille riittä se perussuorituskyky, mutta halutaan minimikulutus? He ovat saaneet ei-välttämätöntä suorituskykyä ja miltei saman kulutuksen. Kaupanpäälle tulee suurempi vikaantumisriski turbojen myötä.



    Sen suuruutta nyt ei pidä liioitella, mutta eivät nämä pikkuturbot mututuntumalla ole niin huolettomia olleet kuin vaparibensat jotka ne ovat korvanneet.



    Volkswagenilla aitoa kulutusetua tuo DSG-vaihteisto, jota ei kaiketi ollut vielä 2004 käytössä? Sen osalta voidaan kuitenkin ilman mutua puhua selvästä riskistä, joka realisoituessaan tuhoaa taloudellisuusajattelun täysin. Myös puheita DSG-auton jälleenmyynnin vaikeudesta ja heikoista hyvityksistä on kuultu.



    Corollan osalta taas en usko uuden mallin olevan käytännössä juuri lainkaan taloudellisempi kuin edeltäjänsä oli. Konsepti on täysin sama (vapari 1.4/1.6) ja paino hieman suurempi, joten hienosäädöllä tuskin on kummoisia saavutettu, paitsi laboratoriossa. Toki automaattipuolella tulee kulutusetua kun 2004 vuoden Corollassa käytettiin vielä antiikkista 4-vaihteista automaattia.



    Focus taasen uudella turbokoneellaan varmasti on taloudellisempi kuin edeltäjänsä, mutta samat turbokoneen riskit on silläkin selässään. Näin ollen ei autojen kokonaistaloudellisuus ole parantunut juurikaan, vaikka viralliset kulutukset näyttävät kaikille automalleille hienoa kehitystä. Toki vain oma näkemys.

      
  • Ajattelija2013:

    Kerrohan nyt vähän tarkempaa tietoa kyseisestä autosta ja kulutuksista.




    60 80 100 120

    Corolla Verso Autom. 95kW

    5,2 6,2 7,4 8,9

    Focus Autom. 92kW

    5,6 6,3 7,5 8,9

    i30 Autom. 99kW

    5,4 6,5 7,7 9,2

    Astra Autom. 103kW

    5,2 6,1 7,5 8,9



    Ja tuo Verso on sentään aika korkea tötterö noihin muihin verrattuna. Onneksi sentään Auris, Octavia ja Golf kuluttavat vähemmän.

      
  • Tuo Verson MMT-M on muuten robottivaihteisto, ei perinteinen automaatti. Väheksymättä Verson suoritusta, on sekin hyvä huomioida.

      
  • Miten olisi vertailu kaupunki ja maantie kulutuksista? Nuo kai ne parhaiten kuvaavat auton ominaisuuksia sekalaisessa käytössä. Tasaisen nopeuden mittauksissa automaattilaatikko ei edes vaihda eli sen vaikutus jää näkymättä. Suorituskyvystä vaikka 0-100 ja joku ohituskiihtyvyys. Pari parasta molemmista testeistä tai jos intoa riittää, niin miksei myös enemmänkin.

      
  • LMJ:

    Ajattelija2013:
    Kerrohan nyt vähän tarkempaa tietoa kyseisestä autosta ja kulutuksista.


    60 80 100 120
    Corolla Verso Autom. 95kW
    5,2 6,2 7,4 8,9
    Fokus Autom. 92kW
    5,6 6,3 7,5 8,9
    i30 Autom. 99kW
    5,4 6,5 7,7 9,2
    Astra Autom. 103kW
    5,2 6,1 7,5 8,9

    Ja tuo Verso on sentään aika korkea tötterö noihin muihin verrattuna. Onneksi sentään Auris, Octavia ja Golf kuluttavat vähemmän.




    Kerrotko missä TM numerossa tuo testi tehtiin vai tarkoititko Corollan koeajoa numerossa 11/2004?

      
  • 11/2004

      
  • On sitä kuitenkin tapahtunut huomattavasti vähemmän kuin numerot antavat odottaa!




    No tuo ei kai kenellekään autoalaa vähänkään seuraavalle tule enää yllätyksenä. Mutta kyllä kulutukset ovat pienentyneet, jos verrataan autoja, joilla on sama suorituskyky. Tämän lisäksi etenkin käytännön suorituskyky on parantunut selvästi.



    Ja kuten NHB sanoi, vakionopeudella ajon kulutuksia ei ole kovin järkevää vertailla, kuin ehkä suuremmilla nopeuksilla. Alle 80 nopeutta ajaessa kiihdytellään ja jarrutellaan jatkuvasti ja juuri siellä sitä säästöä luultavasti on syntynyt, kiitos parempien moottoreiden ja etenkin parempien vaihteistojen.

      
  • Corolla/Focus/i30/Astra



    Moottoritie: 8,6/-/-/-

    Kestotie: 7,1/6,4/6,6/6,4

    Kaupunkiajo: 8,9/8,4/9,2/8,5

      
  • Ainakin Focuksen osalta tuo automaattiin yhdistetty moottori edustaa aika vanhaa konekantaa. Tietysti Fordin oma ratkaisu edelleen myydä tuota vanhanaikaista konetta, vaikka huomattavasti taloudellisempiakin mallistosta löytyy.



    Mutta ei tuo uusien bensakoneiden tarina ainakaan hiukkaspäästöjen osalta ihan ruusuinen ole: http://www.hs.fi/kotimaa/a1305754819621



      
  • Penteles:

    Corolla/Focus/i30/Astra

    Moottoritie: 8,6/-/-/-
    Kestotie: 7,1/6,4/6,6/6,4
    Kaupunkiajo: 8,9/8,4/9,2/8,5




    Ja vuonna 2014:



    Auris/ Ocu/Golf/Focus/Astra/i30



    maantie: 5,0/5,7/5,9/6,4/6,4/6,6

    kaupunki: 5,4/7,4/7,7/8,4/8,5/9,2



    Eli keskiarvoisesti kulutukset ovat laskeneet noin 10 prosenttia, vaikka autota ovat samalla kasvaneet, suorituskyky on parantunut ja polttoaineen energiatiheys on heikentynyt. Ihan selkeä parannushan tässä on näkyvillä.

      
  • Itse puhuinkin vain kulutuksesta. Toki suorituskyky on parantunut, mutta jos verrataan aikanaan vastaavaan vapariin turbokoneista, ei ero ole suuri. Toki jos verrataan 1.2 TSI:tä johonkin kaksilitraiseen vapariin on ero selvä. Tämä ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista. Jos se TSI korvasi 1.4 ja 1.6 litraisen koneen verrataan sitä niihin. Suorituskyvystä voi antaa plussan, jos sen kokee antavan lisäarvoa, muttei muuten. Huomionarvoista on, että vanhemmilla koneilla pääsee oikeastikin yhdistettyyn kulutukseen tai jopa alle. Näillä uusilla ei edes Jumala itse pääse lähelle, hyvä jos ero on alle litra satasella. Varsinkin kaupunkiajossa eron luulisi olevan pieni, sillä uusien autojen aerodynaamisuus ei tuo etua, mutta niiden hieman suurempi paino taas tuo haittaa. Tämä oma epäilykseni. Pelkkä TM:n mittaus ei vielä minulle riitä.

      
  • On tietysti väärin verrata yhtä vanhaa autoa kuuteen uuteen, joissa mittaus on tehty eri ajankohtina, erilaisella bensalla ja eri olosuhteissa, mutta vertaan silti.



    Corolla / TM:n testiryhmä

    Kulutus kaupunki: 8,9 / 7,8 (5,4-9,2). Ero Corollalle +14%. Corollan mittaus on tehty keskinopeudella 38 km/h, testiryhmän keskinopeus 40 km/h. Kuulostaa pieneltä erolta, mutta kaupungissa tuolla voi olla jo merkitystä. Luultavasti Corolla antaa siis vähän tasoitusta.



    Kulutus maantie: 7,1 / 6,0 ( 5,0-6,6). Ero Corollalle +13%. Corollan mittaus on tehty keskinopeudella 83 km/h, testiryhmän keskinopeus 79 km/h. En lähde arvioimaan, mikä on tässä tapauksessa 4 km/h:n eron vaikutus kulutukseen. Varmaa on vain se, että tulosten vertailu ei ole kestävällä pohjalla. Tasoitusta Corolla antaa 13 cm korkeammalla korilla, tosin 3 cm kapeammalla. Poikkipinta-ala on Corollassa 7% isompi äärimittojen mukaan laskettuna.



    Ilmoitettu keskikulutus ja co2-päästö:

    7,5 l/100 km (179 g/km) / 5,7 l/100 km (133 g/km). Ero Corollalle n. +33%. Tämän ja mitattujen tulosten ero ei enää selity 2-4 km/h eroilla keskinopeuksissa.



    Kiihtyvyys 0-400 m:

    18,5 s / 17,9 s

    Kiihtyvyys 60-120 km/h

    313 m / 285 m



    Ero ei ole minusta merkitsevä, koska Corollan suorituskyky on riittävä.



      
  • Tuo kiihtyvyyskään 60-120 km/h (313 m / 285 m) ei ole aivan vertailukelpoinen, sillä se on tehty Versolle "sitkeysmittauksena" yhdellä vaihteella ja nykyiselle testiryhmälle täyskiihdytyksenä.



    Kun otetaan huomioon tila-auton suurempi ilmanvastus ja ryhmän keskiarvoa suurempi paino, päädytään siihen ettei kehitystä ole tapahtunut yhtään. Erityismaininnan minusta kuitenkin ansaitsevat tuosta farkkutestistä Skoda, joka perinteisellä tekniikallakin kuluttaa kiitettävän vähän ja Auris, joka ylipäätään kuluttaa äärimmäisen vähän. Esim. 6,3 l 120 km/h nopeudessa on mielestäni bensiinikäyttöiselle autolle vähän.

      
  • Ei ero valtavasti kasva, vaikka aikaväliä pidennetään 20-30 vuoteen.



    Nämä saksalaisesta tietokannasta autoilijoiden totuetuneita kulutuksia. Bensakoneita.



    muna kadett 7,2 keskimäärin (vm 1991--&gt:wink:

    opel astra 1994 7,2 keskimäärin (alle 60kw)

    opel astra 2004 7,16 keskimäärin (alle 80kw)

    opel astra 2013-->6,8 keskimäärin (alle 80kw)



    23 vuodessa alle puoli litraa!



    Tehot rajattu, jotta "tehoversioiden" kulutukset ei vaikuttaisi kansanmallien kulutuksiin. Vanhemmissa autoissa oli keskimäärin vähemmän tehoa (ja myös painoa), joten siksi tarkempi tehorajaus.

      
  • ja toinen esimerkki:



    bmw 320i, manuaali bensa.



    vm: kulutus

    1976: 9,2l

    1984: 10,4l

    1992: 9,2l

    2002: 9,5l

    2010: 7.0l (kpl suhteellisen vähän)

    2013: 8,3l



    10% lasku kulutuksessa 37v aikana.

      
  • Toteutuneet kulutukset? Käyttäjäkohtaiset kulutukset hieman vaihtelee ajotavoista riippuen. Toinen pääsee vähällä ja toinen ei sinne päinkään. Kyllä tuon taloudellisen ajotavan oppii jos ei ole täysin toivoton.





    BMW E21 1975-1983 320i 92kW.



    BMW E30 1982-1991 320i 92kW, 320iS 141kW



    BMW E36 1991-1998 320i 110kW



    BMW E46 1998-2004 320i 110kW



    BMW E90 2005-2011 320i 110kW



    BMW F30 2011-2017 320i 135kW

      
  • Style66:

    Ei ero valtavasti kasva, vaikka aikaväliä pidennetään 20-30 vuoteen.

    Nämä saksalaisesta tietokannasta autoilijoiden totuetuneita kulutuksia. Bensakoneita.

    muna kadett 7,2 keskimäärin (vm 1991--&gt:wink:
    opel astra 1994 7,2 keskimäärin (alle 60kw)
    opel astra 2004 7,16 keskimäärin (alle 80kw)
    opel astra 2013-->6,8 keskimäärin (alle 80kw)

    23 vuodessa alle puoli litraa!

    Tehot rajattu, jotta "tehoversioiden" kulutukset ei vaikuttaisi kansanmallien kulutuksiin. Vanhemmissa autoissa oli keskimäärin vähemmän tehoa (ja myös painoa), joten siksi tarkempi tehorajaus.




    Mites auton koko? Ettei tässä vain verrata pieniä autoja paljon isompiin autoihin.



    Jos tätä testiryhmää katsotaan, niin etsittäköön Auriksen kokoinen ja samalla suorituskyvyllä varustettu automaattivaihteinen menneisyydestä ja katsottakoon sen kulutusta eri tilanteissa. Väitän, että eroa on aika rutkasti.



    Pointtihan tässä on osittain se, että tekniikan paraneminen on ulosmitattu isommilla autoilla. Suurempi koko ja massa tulee sekä turvallisuudesta että sisätilojen kasvamisesta.

      
  • Minusta on hyvä pitää mielessä myös autonvalmistajien oppimat kikkailut pienentää normikulutusta. Kulutuksen ero kahdella eri aikakauden autoilla saman kuljettajan toimesta voi olla merkittävästi pienempi kuin ilmoitetut viralliset kulutusluvut antavat ymmärtää. Tästähän on tullut julkisuuteen testituloksia, testikuljettajan ajamat kulutukset vs ilmoitetut ovat etääntyneet selvästi toisistaan viimeisen, reilun kymmenen vuoden aikana.

    Toisaalta, 0.5-1.0 litraa sinne tänne, ero on ihan mitätön kun ajatellaan autoilun kokonaiskustannuksia. Toistan edelleen vanhaa virttä, ettei tonnia enempää kannata autosta, verrattuna johonkin toiseen, maksaa polttoaineen säästämistarkoituksessa.

      
  • Jorma L:

    Minusta on hyvä pitää mielessä myös autonvalmistajien oppimat kikkailut pienentää normikulutusta. Kulutuksen ero kahdella eri aikakauden autoilla saman kuljettajan toimesta voi olla merkittävästi pienempi kuin ilmoitetut viralliset kulutusluvut antavat ymmärtää. Tästähän on tullut julkisuuteen testituloksia, testikuljettajan ajamat kulutukset vs ilmoitetut ovat etääntyneet selvästi toisistaan viimeisen, reilun kymmenen vuoden aikana.
    Toisaalta, 0.5-1.0 litraa sinne tänne, ero on ihan mitätön kun ajatellaan autoilun kokonaiskustannuksia. Toistan edelleen vanhaa virttä, ettei tonnia enempää kannata autosta, verrattuna johonkin toiseen, maksaa polttoaineen säästämistarkoituksessa.




    Näin varmasti on. Mutta ihmettelen tuota yleistä nurinaa asiasta. Minulle on (taloudellisesti) aivan sama, kuluttaako autoni 7 vai 8 litraa. Kiitän kuitenkin autovalmistajia siitä, että he ovat "kikkailleet", koska tämän ansiosta autoni on tuhansia euroja halvempi verotuksen osalta. Tuo kikkailu siis hyödyttää nimenomaan meitä auton ostajia ja sillä on paljon enemmän merkitystä, kuin pienelle erolla kulutuksissa.

      
  • Jos oletetaan, että tuo farkkuvertailun Huyndai kuluttaa keskim. 3l/100km enemmän kuin tuo Auris, keskimääräiseksi käyttöiäksi oletetaan esim. 400000 km ja polttoaineen oletetaan maksavan 1,6 €/l niin Auris näyttäisi säästävän 19200 € tuona aikana polttoainekuluissa.

      
  • Hiilipäästö:


    Mites auton koko? Ettei tässä vain verrata pieniä autoja paljon isompiin autoihin.

    Jos tätä testiryhmää katsotaan, niin etsittäköön Auriksen kokoinen ja samalla suorituskyvyllä varustettu automaattivaihteinen menneisyydestä ja katsottakoon sen kulutusta eri tilanteissa. Väitän, että eroa on aika rutkasti.




    Skodakin suorituskykynsä ja tilojensa puolesta asettaa melkoisen haasteen tuollaisessa vertailussa. 70-luvulta verrokiksi pitäisi valita joku noin 3 litraisella moottorilla varustettu silloisen isojen autojen luokan edustaja. Tuollaisen kulutus olisi nykybensalla aivan eri luokkaa kuin Skodan.

      
  • Style66:

    ja toinen esimerkki:

    bmw 320i, manuaali bensa.

    vm: kulutus
    1976: 9,2l
    1984: 10,4l
    1992: 9,2l
    2002: 9,5l
    2010: 7.0l (kpl suhteellisen vähän)
    2013: 8,3l

    10% lasku kulutuksessa 37v aikana.




    Joillakin museoautoilla käyttö on todennäköisesti "hieman" rauhallisempaa kuin baanoja kiitävillä uudemmilla bemareilla.

      
  • NHB:

    Hiilipäästö:

    Mites auton koko? Ettei tässä vain verrata pieniä autoja paljon isompiin autoihin.

    Jos tätä testiryhmää katsotaan, niin etsittäköön Auriksen kokoinen ja samalla suorituskyvyllä varustettu automaattivaihteinen menneisyydestä ja katsottakoon sen kulutusta eri tilanteissa. Väitän, että eroa on aika rutkasti.


    Skodakin suorituskykynsä ja tilojensa puolesta asettaa melkoisen haasteen tuollaisessa vertailussa. 70-luvulta verrokiksi pitäisi valita joku noin 3 litraisella moottorilla varustettu silloisen isojen autojen luokan edustaja. Tuollaisen kulutus olisi nykybensalla aivan eri luokkaa kuin Skodan.




    Minusta tuollaista vertailua ei kannatakaan tehdä. Jos pysytellään Stylen esimerkin Opeleissa/vastaavissa malleissa ja 90-luvulla 70-luvun sijaan, niin ennenkin alemman keskiluokan Kadetit/vastaavat olivat suosittuja ja nykyään vastaavat ajot hoidetaan isommilla ja painavammilla Astroilla/vastaavilla alemman keskiluokan autoilla. Ympäristön ja käyttökulujen takiahan kulutusta pyritään alentamaan, eikä luonto tai omistajan kukkaro tiedä, että Opelin pituus on nykyään 4.6 m kun se ennen oli 4,2 m. Tältä pohjalta yhdentekevää on myös se, että Astra kiihtyy nykyään hiukan nopeammin kuin Kadett aikanaan. Tämä on myös asia, joka on syytä huomioida, kun perustellaan autokannan uusiutumista kulutuksen alenemisella. Automallien kasvaessa kysyntä ei siirry pykälää alempaan luokkaan.



      
  • Tuollainen vertailu on kuitenkin se, joka kertoo teknologian kehittymisestä. Ihmisten kulutustottumukset ovat jo toinen tarina. Tuolla logiilakalla joku muutaman hevosvoiman auton alkuaikojen kottero on se paras. Olemattoman tehoinen kone ei ehdi millään kuluttaa kovin paljon eikä hitailla, epäluotettavilla ja -mukavilla autoilla kukaan kovin paljon viitsi edes ajaa.



    90- ja 2000-luvuilla monelle merkille on tullut entistä uusi malli malliston pienimpään päähän. Joku niilläkin ajaa eli jotain kysynnän siirtymistä täytyy tapahtua. Niin on toki tullut lisää tila-autoja ja maastureitakin. Samalla monet isot sedanit ovat kadonneet.

      
  • NHB:

    Samalla monet isot sedanit ovat kadonneet.




    Mitkä isot sedanit ovat kadonneet? Monen koko on kasvanut entisestään.



      
  • Style66:

    ja toinen esimerkki:

    bmw 320i, manuaali bensa.

    vm: kulutus
    1976: 9,2l
    1984: 10,4l
    1992: 9,2l
    2002: 9,5l
    2010: 7.0l (kpl suhteellisen vähän)
    2013: 8,3l

    10% lasku kulutuksessa 37v aikana.




    Mistä tuo tieto on peräisin ja tarkalleen mistä autosta tuossa oikein puhutaan? 320 oli välillä myös 6-sylinterinen.



    Tunnnen hyvin 1970-luvun lopun 318:n (E21), tehoa en muistanut mutta sitä oli wikipedian mukaan 98 hv. Kulutus oli kyllä normaalissa liikenteessä selkeästi 10 litran "paremmalla" puolella. Tuo vuoden 1976 tehokkaamman koneen lukema kuulostaa minusta siis varsin optimistiselta. Sekin kannattaa muistaa, että auto painoi neloskoneisena alle 1100 kg, joten nykyiseen autokalustoon verrattuna puhutaan todella pikkuautosta.



    Ja jos haluaa vertailla koneiden kehitystä, niin voisi tietysti ottaa mukaan myös dieselit. Siitä löytyy jo aika paljon kehitystä.



      
  • Knight Rider:

    NHB:
    Samalla monet isot sedanit ovat kadonneet.


    Mitkä isot sedanit ovat kadonneet? Monen koko on kasvanut entisestään.




    Esimerkiksi Ford Granada, Opel Omega, Pösö 60X, Tojon Crown...

      
  • On joo ulosmitattu paremmat tehot koon kasvulla. Kertaan vielä oman kokemuksen tähän liittyen:



    Oltiin Kaskain kanssa vierekkäisillä kaistoilla kääntymässä vasemmalle Tuusulanväylälle ja sälli siinä kärkkyi valoissa kuin Suumahheri, josta päättelin että tää on näitä "minun eteen et tule kiilaamaan"-tapauksia. Noh, eipä ole tapanakaan sikailla sillä tavoin...



    Valot vaihtui ja päästyäni väylälle, kuulin kuin alkoi takaoikealla turbo vinkumaan ja vilkaisin vinkunan suuntaan ja siellähän se olikin pääsemässä takaisin vierelle. Jotenkin siinä vttuunnuin miettiessäni että siellä se ääliö luulee että itse olen samanlainen ääliö ja edelleen koittaa päästä rinnalle estääkseen sikailuyritykseni.



    Pistin tallan pohjaan niin johan loppui Gasgain saavuttamiset, äijä kiroili naama punaisen ja lopulta se antautui ja myöhemmin vaihtoi itse vielä kaistaa oikealle liittyäkseen kehäykköselle.



    Paljonhan tuota näkee Hesassa , eikä pitäisi provosoitua, mutta joskus vaan ei ole omatkaan palikat kohdallaan ja silloin tulee lähdettyä mukaan leikkiin.



    Kulutksen vertailuissa pitää ottaa polttoaineen heikentyneen energiasisällön lisäksi huomioon, renkaiden kehitys, alustalevyjen lisääntynyt käyttö, huomiovalojen tuoma säästö ja mitä kaikkia noita nyt onkaan.



    Vanhempia autoja on mukavampi verrata, kun niissä ei ollut noita kikkailuja käytetty, mutta uusiin autoihin verratessa pitää tarkkaan tietää, mitä kaikkia kikkoja on ollut verrokissa käytössä.



    Mielenkiintoista olisi verrata modernisoitua 20 v. autoa orkkikseen: mitä vaikuttaa huomiovalojen käyttä yms. kulutukseen. Kumma muuten, että jos huomiovalot riittää päiväkäytössä, niin miksei parkkivalot lain mukaan riitä?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit