Mikä idea on verrata yhtä mersun historian eniten kuluttavaa automallia uuden ässän piheimpään hybridiin?
Sama kuin vertaisi jotain 70-luvun Dodge Monacoaa 7.2 V8-moottorilla uuteen Ford Fusion hybridiin.
Ei tuonkaltaisille autoille ole mitään järkevää vertailukohtaa, koska tuollaisia moottoreita ei henkilöautoissa ole ollut vuosikymmeniin. Törkän kokoinen bensamoottori kuluttaa törkeästi.
60- ja 70-luvuilla monet automallit kuluttivat vielä oikeasti paljon. Kympin keskikulutus saattoi olla yleistä mille tahansa alemmankin keskiluokan autolle. Muutosta alkoi tapahtua nopeasti 80-luvun alussa, jonka jälkeen kehitys onkin ollut sitten paaaljon hitaampaa, kuten aiemmin olen osoittanut.
Mikä idea on verrata yhtä mersun historian eniten kuluttavaa automallia uuden ässän piheimpään hybridiin?
Ehkä ideana on se, että tuo nykyinen pihistelymali on suorituskyvyltään parempi kuin tuo vanhempi bensakrematorio. Voihan olla, että haluavat tuolla tuoda esiin tekniikan kehittymistä. Oikean vastauksen varmuudella osaa antaa vain AMS.
Mikä idea on verrata yhtä mersun historian eniten kuluttavaa automallia uuden ässän piheimpään hybridiin?
Sama kuin vertaisi jotain 70-luvun Dodge Monacoaa 7.2 V8-moottorilla uuteen Ford Fusion hybridiin.
Ei tuonkaltaisille autoille ole mitään järkevää vertailukohtaa, koska tuollaisia moottoreita ei henkilöautoissa ole ollut vuosikymmeniin. Törkän kokoinen bensamoottori kuluttaa törkeästi.
Ei muuten kuluta. Mulla on ollut C6 Z06 vette, josta tuollainen seiskalitrainen löytyi. Tehoisekseen se oli jopa poikkeuksellisen taloudellinen, sai varsin helposti menemään matkaa alle kympillä. Mitä erilaisissa tapahtumissa on noita koulutuksia käyty läpi, niin eipä tuon veten veroista vastaavan ikäistä ole. Uskallan väittää, että 997 turbokin vie käytännössä enemmän.
Ja hyvin taloudelliselta vaikuttaa uusikin vette. Evo-lehden 400 mailin testissä vei 11,3 litraa/100 km. Ja kun kyseisen aviisin tietää, niin tuota on taatusti suuressa osassa testiä poljettu kuin vierasta sikaa. Ihmettelen jos uusikaan Porsche on yhtä taloudellinen.
Ei muuten kuluta. Mulla on ollut C6 Z06 vette, josta tuollainen seiskalitrainen löytyi. Tehoisekseen se oli jopa poikkeuksellisen taloudellinen, sai varsin helposti menemään matkaa alle kympillä. Mitä erilaisissa tapahtumissa on noita koulutuksia käyty läpi, niin eipä tuon veten veroista vastaavan ikäistä ole. Uskallan väittää, että 997 turbokin vie käytännössä enemmän.
Ja hyvin taloudelliselta vaikuttaa uusikin vette. Evo-lehden 400 mailin testissä vei 11,3 litraa/100 km. Ja kun kyseisen aviisin tietää, niin tuota on taatusti suuressa osassa testiä poljettu kuin vierasta sikaa. Ihmettelen jos uusikaan Porsche on yhtä taloudellinen.
jos nyt kumminkin suht taloudellisena pidettäisiin ehkä noin 6 l/100km bensaa tai 4 litraa dieseliä ns rauhallisessa maatieajossa näin nykyaikana, erityisesti jos kyseessä on kahden aikuisen ja vähän matkatavaraa -suorituskykyluokan auto
"Suurempi-kokoluokkaan kuuluvan auton keskimääräiset mitat ovat: pituus 4670 mm, konepellin pituus 1470 mm, leveys 1700 mm ja oven syvyys 140 mm. Suurempi-kokoluokkaan kuuluvia autoja ovat esimerkiksi BMW 7-sarja, Audi A8, Saab 9000, Rover 75, Volkswagen Phaeton ja Opel Omega."
euroopassa taitaa mennä nykyisellään tuohon määritelmään jo aika moni auto. bemun 3-sarjan pituus on jo 4624 mm eli viittä vaille noiden mittojen mukaan suurempi auto. konepellin pituudesta ei tietoa...
jenkeissähän on ns full size car määritelmä, hertzin 2012 listalta
Full Size 4 Door (F, FCAR/FDAR/FSAR)
Chrysler 200 F, D (Formerly SCAR)
Dodge Avenger F FCAR (Formerly SCAR)
Kia Optima F (Formerly ICAR)
Mazda6 F
Buick Verano F, YF
Chevrolet Impala (-'13)/Impala Limited ('14) F, YF FCAR (LT and LTZ trims available)
Chevrolet Impala (2014) F, YF (LS through LTZ trims available)
Chevrolet Malibu F, YF FDAR, FCAR (LS through LTZ trims available; 29 mpg; former FCAR label)
Dodge Charger F, YF
Ford Fusion F, YF
Chevrolet Camaro RS YF (Hardtop, 2-door; RS/base trim; upsell fee may apply)
Ja eihän tämä tosiaan mikään uusi suuntaus ole. Tilastoja katsomatta näiden Mondeoiden ja muiden vastaavien Vauxhallien kuolta-ajat on nähty jo noin 20 vuotta sitten.
Ja eihän tämä tosiaan mikään uusi suuntaus ole. Tilastoja katsomatta näiden Mondeoiden ja muiden vastaavien Vauxhallien kuolta-ajat on nähty jo noin 20 vuotta sitten.
Enkös tästä jo puoli vuotta sitten kirjoittanut jotain saman suuntaista, mitä Tekniikan Maailmakin nyt kirjoitti: "Ylemmässä keskiluokassa menestyvät Euroopassa vain premium-merkit."
Aiemmin oli puhetta isoista autoista ja Suomen markkinoista. Mondeon kohtalo on täysin toisarvoinen asia, kun tarjontaa kuitenkin riittää jokaisen tarpeisiin, kuten hinnaston pituudesta jokainen huomaa. Saatavuus ei ole ollut esteenä 50 vuoteen.
Enkös tästä jo puoli vuotta sitten kirjoittanut jotain saman suuntaista, mitä Tekniikan Maailmakin nyt kirjoitti: "Ylemmässä keskiluokassa menestyvät Euroopassa vain premium-merkit."
Aiemmin oli puhetta isoista autoista ja Suomen markkinoista. Mondeon kohtalo on täysin toisarvoinen asia, kun tarjontaa kuitenkin riittää jokaisen tarpeisiin, kuten hinnaston pituudesta jokainen huomaa. Saatavuus ei ole ollut esteenä 50 vuoteen.
Tarkoitatko nyt sitä, että premiumeiden myynnin lisääntyminen on kompensoinut noiden kansanautomerkkien isompien mallien totaalisen sukeltamisen?
Otetaan vielä yksi esimerkki bemarilta kun merkki on erityisesti kunnostautunut kulutusjahdissa. Tiedot spiritmonitorista.
320d, manuaali
vm. 2000 6,5l
vm. 2003 6,6l
vm. 2006 6,5l
vm. 2009 6,1l (E90 lci tuli näihin aikoihin)
vm. 2012 6,1l
vm. 2013 6.0l (F30 mallia)
Puolen litran kulutuksen lasku.
Sama auto automaattina
vm. 2000 7,5l
vm. 2003 7,7l
vm. 2006 7,3l
vm. 2009 6,8l
vm. 2012 6,1l
vm. 2013 6.3l
-->Yli litran kulutuksen lasku.
F30 korimalli on useimmiten varustettu 8-pykäläisellä automaatilla, mikä on selvästi pudottanut kulutusta. Automaateissa on selvemmin tapahtunut kehitystä ja lukemat lähentelevät käsivaihteistolla varustettua autoa.
Nykyaikaisen turbodieselin ajaminen käsivaihteisena on niin tarkkaa puuhaa, ettei pientä kulutusta saa vain ostamalla manuaalin, vaan sitä pitää myls ajaa koko ajan oikein. Omassa 2008 mallisessa väkisinvaihdettavassa napsahti aina 0.5 - 1 litra lisää matkan keskikulutukseen heti, kun ratin taakse siirtyi mieluummin automaatilla ajava.
Nykyajan monet automaatit on vedetty aavikkovälityksille ja ohjelmoitu niin antamaan kohtuullinen kulutus vaikkei kuljettaja sitä erityisesti hakisikaan.
Tästä ei näe autojen paremmuutta, mutta aktiivinen ja osaava kuljettaja saattaa pärjätä paremmin manuaalilla, mutta laiska ajanee taloudellisemmin hyvin ohjelmoidulla automaatilla.
Ei tainnut puolentoista tonnin bensa-auto kulkea näillä lukemillä 30 vuotta sitten? Pari desiä saa kyllä laittaa lukemaan lisää, että pääsee todelliseen kulutukseen.
Niin, kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö 30 vuodessa olisi kehitystä tapahtunut. Tarina ei kerro, millaisen lenkin tuloksena 55 km/h keskinopeudella on päästy 3,5 litran lukemiin. 80-luvulla rauhallisessa maantieajossa n. 80 km/h keskinopeudella pääsi helposti alle 7 litran lukemiin keskiluokan autoilla.
Niin, kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö 30 vuodessa olisi kehitystä tapahtunut. Tarina ei kerro, millaisen lenkin tuloksena 55 km/h keskinopeudella on päästy 3,5 litran lukemiin. 80-luvulla rauhallisessa maantieajossa n. 80 km/h keskinopeudella pääsi helposti alle 7 litran lukemiin keskiluokan autoilla.
Hmm.. eikös ketjun otsikossa juuri väitetä, ettei kulutukset ole kehittyneet merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana?
Reitti kulki muistikuvieni mukaan satasen ja sadan kahdenkympin nopeusrajoituksia vältellen Tampereen keskustasta Kaukajärven kautta Kangasalan keskustaan, sieltä Sahalahden, Holjan kautta Vihavuoteen, josta matka jatkui Tuuloksen kautta Hämeenlinnaan 10-tietä ja sieltä vanhaa kolmostietä pitkin Ideaparkin nurkille ja Kuljun ja Sääksjärven kautta takaisin Tampereelle. Matkalle sattui vajaa 10km soratietä, n. 70% 80km/h tietä ja loput hitaampaa kaupunki/taajama-aluetta. Ajoin rajoitusten puitteissa muun liikenteen mukana eli muita erityisiä pihistelykeinoja ei tarvittu kuin vältellä moottoritietä ja satasen alueita.
Onhan tuollainen 3,5 litraa erinomainen lukema, mutta minua mietityttää se että siinä kuvassa luki "hybrid". Hankintahinta on korkeampi (Yaris Life 5-ovinen +5900 euroa ), ja tuleeko autoon kallis akunvaihto jossakin vaiheessa eteen?
Dieseleissä hiukkassuodattimen vaihto on uusi kustannus, tosin sitä voinee lykätä valitsemalla parempilaatuista dieselpolttoainetta sen jonkun eurosentin litrahinnan säästön sijaan.
Oma ajotietokoneeni näytti alkuun 5,5 bensalitraa, mutta liikennevalot yms. ovat nostaneet pääkaupunkialueella ajetun lukeman 6,3:een. Verot maksetaan 5,8 litran mukaan. Auton akseliväli on 2,57 cm ja teho 100 hv.
Hankintahinta on korkeampi (Yaris Life 5-ovinen +5900 euroa ), ja tuleeko autoon kallis akunvaihto jossakin vaiheessa eteen?
Mun laskin antaa Yaris Lifen kohdalla hybridin lisähinnaksi 4700 euroa verrattuna litraiseen, ja 3400 euroa verrattuna 1.33-litraiseen. Jälkimmäinen on suorityskyvyltään lähempänä hybridiä.
Hybridiäkään ei ole pakko ostaa uutena ja varsinkin tuontiautona näitä saa mielestäni huvinkin kohtuulliseen hintaan. Toyotan hybrideihin ei ole jouduttu akkuja vaihtelemaan käytännössä ollekaan ja Nettiautossa on myynnissä yli 400tkm ajettuja yksilöitä alkuperäisillä akustoilla. Halvin uusikorinen, vanhempaa en nyt välttämättä ostaisi, 240tkm ajettu Prius NA:ssa vaihtaisi omistajaa 14keurolla, ja jos tuolla vielä toiset 240tkm pudottelee reilun neljän litran keskulutuksella niin esim. 6 litraa kuluttavan perinteisemmän bensa-auton polttoainekuluiksi tulee 8000 euroa enemmän tuolla matkalla.
Katsoin TM:n autohinnastosta Yaris Lifen 1,0:n hinnan lähinnä oletuksella että siinä olisi pienin kulutus ja edullisin hankintahinta. Sinne ei ilmeisesti ollut päivittynyt hybridin alentunut hinta, eli tuo 4700 on tosiaan oikeampi lukema.
Ja onhan se totta että auton moottorilla on muitakin ominaisuuksia kuin vain sen kulutus. Onneksi turbot (ja sähkömoottorit ) ovat mahdollistaneet arkiajoon pienen peruskulutuksen yhdistettynä isomman moottorin suorituskykyyn.
Aika monta turboautoa ennen Priusta omistaneena missään niistä ei ole ollut tarjolla samanlaista vääntöä paikaltaan tai pienistä nopeuksista kiihdyttäessä kuin Priuksessa. Yleensä aina autoilta perätään ison auton tuntua, mutta itse ainakin nautin erityisesti tuosta sähkömoottorin tuomasta pienen auton tunnusta, kun etenkin Power moodissa Prius tuntuu huomattavasti kokoistaan ketterämmältä ja terhakkaammalta kaupunkipyörityksessä.
Hmm.. eikös ketjun otsikossa juuri väitetä, ettei kulutukset ole kehittyneet merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana?
Minä en huomaa siinä viittausta 30 vuoden ajanjaksoon, mutta aloitusviestissä verrataan kulutuksia 10 vuoden takaiseen testiin.
Ajoin rajoitusten puitteissa muun liikenteen mukana eli muita erityisiä pihistelykeinoja ei tarvittu kuin vältellä moottoritietä ja satasen alueita.
Ajoit reitin luultavasti eräällä markkinoiden taloudellisimmista autoista. 80-luvun taloudellisimpaan päähän kuuluvalla kalustolla kulutus olisi ollut luultavasti n. 5 litraa. 60-luvun pikkuautolla kulutus olisi ollut ehkä n. 7 litraa. Suunta on hyvä, mutta ympäristövaikutukset huomioiden valitettavan hidas. Alkoholin käyttö polttoaineessa tosin hiukan parantaa tilannetta, fossiilisia raka-aineita ei ihan yhtä paljon kulu vaikka bensaa palaakin. Liikenteen kasvu n. 2-3% vuodessa syö kuitenkin saavutetun hyödyn.
Eikös teknisesti oikeampi tapa olisi hyödyntää puhdasta alkoholia sille suunnitelluissa viinamoottoreissa? Kun tehollinen keskipaine voitaisiin nostaa paljon bensamoottoria suuremmaksi, parempi hyötysuhde kompensoisi ainakin osan alkoholin pienemmästä energiasisällöistä.
Sekäkäyttäjä bensamoottori näkee vain alkoholilla heikennetyn polttoaineen ja kuluttaa sitä enemmän.
Ei tainnut puolentoista tonnin bensa-auto kulkea näillä lukemillä 30 vuotta sitten? Pari desiä saa kyllä laittaa lukemaan lisää, että pääsee todelliseen kulutukseen.
Onhan tuossa kehitystä, etenkin, kun otetaan huomioon sen aikaisten automaattien kulutuslisä.
Mites käy, jos nostat keskinopeutta?
Valitettavasti pitkän ajan keskiarvo menee yli viitosen. Sekin puolestaan osoittaa, että suuri osa 30 vuoden kehityksestä on kulutettu suorituskykyyn, turvallisuuteen ja mukavuuteen. Kulutus ei ole parantunut niin paljon kuin tekniikan kehittyminen olisi mahdollistanut, jos se olisi käytetty kokonaan polttoainetalouden hyväksi.
Sekäkäyttäjä bensamoottori näkee vain alkoholilla heikennetyn polttoaineen ja kuluttaa sitä enemmän.
Bensassa on alkoholia enintään 10%. Paljonko alkoholia todellisuudessa on, sitä en tiedä. Luultavasti kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kulutus kasvaa, joten kokonaisuus lienee plussalla, kun tarkastellaan uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.
Suomalaisen kannattaa huomioida uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön liittyen se, että meillä merkittävin uusiutuva raaka-aine eli puu on hyödynnetty heikosti. Kuten liikenteen puolella hirvikeskustelussa totesin, puuston kasvua olisi mahdollisuus tehostaa merkittävästi. Lisäksi puuta hakataan kestävää hakkuumahdollisuutta vähemmän samaan aikaan kun Suomi tuo ulkomailta energiaa kestävyysvajeensa verran. Tilanne on sairas ja 2000-luvulla syntyneet lapset tulevat muutaman vuosikymmenen kuluttua hämmästemään nykyisen sukupolven typeryyttä. Se tuhosi luonnon ja talouden.
No vielä en ole nähnyt kutosella alkavaa lukemaa näiden kuuden kuukauden aikana. Motarilla 120km/h tietokone näyttää 5,5L/100 ja sen kovempaa ei juuri ole tarvetta ollut ajaa.
Valitettavasti pitkän ajan keskiarvo menee yli viitosen. Sekin puolestaan osoittaa, että suuri osa 30 vuoden kehityksestä on kulutettu suorituskykyyn, turvallisuuteen ja mukavuuteen. Kulutus ei ole parantunut niin paljon kuin tekniikan kehittyminen olisi mahdollistanut, jos se olisi käytetty kokonaan polttoainetalouden hyväksi.
No jos taloudellisuutta ajattelee vähän laajemmin kuin pelkästään polttoaineenkulutuksen kannalta, niin ehkä niille vuosittain säästetyille 500 ihmishengellekin voisi jonkun arvon laskea? Ja harva kai kuitenkaan nykypäivänä ostaisi 80-luvun turvallisuusominaisuuksin ja mukavuuksin varustellun auton, vaikka kaikki kehitys olisi panostettu pelkästään kulutuksen vähentämiseen.
Mikä idea on verrata yhtä mersun historian eniten kuluttavaa automallia uuden ässän piheimpään hybridiin?
Sama kuin vertaisi jotain 70-luvun Dodge Monacoaa 7.2 V8-moottorilla uuteen Ford Fusion hybridiin.
Ei tuonkaltaisille autoille ole mitään järkevää vertailukohtaa, koska tuollaisia moottoreita ei henkilöautoissa ole ollut vuosikymmeniin. Törkän kokoinen bensamoottori kuluttaa törkeästi.
60- ja 70-luvuilla monet automallit kuluttivat vielä oikeasti paljon. Kympin keskikulutus saattoi olla yleistä mille tahansa alemmankin keskiluokan autolle. Muutosta alkoi tapahtua nopeasti 80-luvun alussa, jonka jälkeen kehitys onkin ollut sitten paaaljon hitaampaa, kuten aiemmin olen osoittanut.
multis:
Ehkä ideana on se, että tuo nykyinen pihistelymali on suorituskyvyltään parempi kuin tuo vanhempi bensakrematorio. Voihan olla, että haluavat tuolla tuoda esiin tekniikan kehittymistä. Oikean vastauksen varmuudella osaa antaa vain AMS.
multis:
Ei muuten kuluta. Mulla on ollut C6 Z06 vette, josta tuollainen seiskalitrainen löytyi. Tehoisekseen se oli jopa poikkeuksellisen taloudellinen, sai varsin helposti menemään matkaa alle kympillä. Mitä erilaisissa tapahtumissa on noita koulutuksia käyty läpi, niin eipä tuon veten veroista vastaavan ikäistä ole. Uskallan väittää, että 997 turbokin vie käytännössä enemmän.
Ja hyvin taloudelliselta vaikuttaa uusikin vette. Evo-lehden 400 mailin testissä vei 11,3 litraa/100 km. Ja kun kyseisen aviisin tietää, niin tuota on taatusti suuressa osassa testiä poljettu kuin vierasta sikaa. Ihmettelen jos uusikaan Porsche on yhtä taloudellinen.
simppa:
jos nyt kumminkin suht taloudellisena pidettäisiin ehkä noin 6 l/100km bensaa tai 4 litraa dieseliä ns rauhallisessa maatieajossa näin nykyaikana, erityisesti jos kyseessä on kahden aikuisen ja vähän matkatavaraa -suorituskykyluokan auto
vähän offtopiccia mutta autojen koko:
http://www.autowiki.fi/index.php/Suuri_auto
"Suurempi-kokoluokkaan kuuluvan auton keskimääräiset mitat ovat: pituus 4670 mm, konepellin pituus 1470 mm, leveys 1700 mm ja oven syvyys 140 mm. Suurempi-kokoluokkaan kuuluvia autoja ovat esimerkiksi BMW 7-sarja, Audi A8, Saab 9000, Rover 75, Volkswagen Phaeton ja Opel Omega."
euroopassa taitaa mennä nykyisellään tuohon määritelmään jo aika moni auto. bemun 3-sarjan pituus on jo 4624 mm eli viittä vaille noiden mittojen mukaan suurempi auto. konepellin pituudesta ei tietoa...
jenkeissähän on ns full size car määritelmä, hertzin 2012 listalta
Full Size 4 Door (F, FCAR/FDAR/FSAR)
Chrysler 200 F, D (Formerly SCAR)
Dodge Avenger F FCAR (Formerly SCAR)
Kia Optima F (Formerly ICAR)
Mazda6 F
Buick Verano F, YF
Chevrolet Impala (-'13)/Impala Limited ('14) F, YF FCAR (LT and LTZ trims available)
Chevrolet Impala (2014) F, YF (LS through LTZ trims available)
Chevrolet Malibu F, YF FDAR, FCAR (LS through LTZ trims available; 29 mpg; former FCAR label)
Dodge Charger F, YF
Ford Fusion F, YF
Chevrolet Camaro RS YF (Hardtop, 2-door; RS/base trim; upsell fee may apply)
Honda Accord YF
Hyundai Sonata YF
Toyota Venza (2WD) YF (Crossover; 2WD tagged YF, AWD tagged Q4)
Volkswagen Passat YF
Nissan Altima* F6 FSAR (31 mpg; not equipped w/ XM; grouped with Camry or similar)
Toyota Camry* F6 FSAR (31 mpg; grouped with Altima or similar)
ei taida olla kuin passatti joka on sama kuin euroversio, luulisin. siis niistä joita tuodaan tänne
Mistähän on repäisty millin tarkat mitat "suurempi-kokoluokalle"? Passatista nimenomaan on omat mallit Atlantin molemmilla puolilla.
Uudessa Tuulilassi kehuvat 170 hv dieseliä polttavan C-Klassen kulutuksen tippuneen 25 prosenttia. Edellesen mallin testi on tehty 7 vuotta sitten.
Herbert:
Muistui mieleen tämä keskustelu TM:n uutisesta:
https://tekniikanmaailma.fi/uutiset/toyota-avensiksen-tarina-paattyy#kommentit
Ja eihän tämä tosiaan mikään uusi suuntaus ole. Tilastoja katsomatta näiden Mondeoiden ja muiden vastaavien Vauxhallien kuolta-ajat on nähty jo noin 20 vuotta sitten.
Täällä on dataa Suomen ajoneuvokannasta helppokäyttöisessä muodossa, ettei tarvitse kenenkään mutuilla: http://www.trafi.fi/palvelut/avoin_data
NHB:
Enkös tästä jo puoli vuotta sitten kirjoittanut jotain saman suuntaista, mitä Tekniikan Maailmakin nyt kirjoitti: "Ylemmässä keskiluokassa menestyvät Euroopassa vain premium-merkit."
Aiemmin oli puhetta isoista autoista ja Suomen markkinoista. Mondeon kohtalo on täysin toisarvoinen asia, kun tarjontaa kuitenkin riittää jokaisen tarpeisiin, kuten hinnaston pituudesta jokainen huomaa. Saatavuus ei ole ollut esteenä 50 vuoteen.
Herbert:
Tarkoitatko nyt sitä, että premiumeiden myynnin lisääntyminen on kompensoinut noiden kansanautomerkkien isompien mallien totaalisen sukeltamisen?
Ei minulla ole tietoa Euroopan tilanteesta.
mikahe:
Mutuilua mitä suurimmissa määrin, kun tässä kulutukset ovat ilmoitettuja kulutuksia, ei niitä mitä tavallinen käyttäjä saa auton kuluttamaan.
Toki juuri noin, ja vanhemmista autoista turhia lukuja ei edes ole tarjolla.
Mutta se mikä tuolta selviää on, miten omapainot ja ilmoitetut tehot ovat kehittyneet. Niihin voi ehkä jopa luottaa.
Otetaan vielä yksi esimerkki bemarilta kun merkki on erityisesti kunnostautunut kulutusjahdissa. Tiedot spiritmonitorista.
320d, manuaali
vm. 2000 6,5l
vm. 2003 6,6l
vm. 2006 6,5l
vm. 2009 6,1l (E90 lci tuli näihin aikoihin)
vm. 2012 6,1l
vm. 2013 6.0l (F30 mallia)
Puolen litran kulutuksen lasku.
Sama auto automaattina
vm. 2000 7,5l
vm. 2003 7,7l
vm. 2006 7,3l
vm. 2009 6,8l
vm. 2012 6,1l
vm. 2013 6.3l
-->Yli litran kulutuksen lasku.
F30 korimalli on useimmiten varustettu 8-pykäläisellä automaatilla, mikä on selvästi pudottanut kulutusta. Automaateissa on selvemmin tapahtunut kehitystä ja lukemat lähentelevät käsivaihteistolla varustettua autoa.
Nykyaikaisen turbodieselin ajaminen käsivaihteisena on niin tarkkaa puuhaa, ettei pientä kulutusta saa vain ostamalla manuaalin, vaan sitä pitää myls ajaa koko ajan oikein. Omassa 2008 mallisessa väkisinvaihdettavassa napsahti aina 0.5 - 1 litra lisää matkan keskikulutukseen heti, kun ratin taakse siirtyi mieluummin automaatilla ajava.
Nykyajan monet automaatit on vedetty aavikkovälityksille ja ohjelmoitu niin antamaan kohtuullinen kulutus vaikkei kuljettaja sitä erityisesti hakisikaan.
Tästä ei näe autojen paremmuutta, mutta aktiivinen ja osaava kuljettaja saattaa pärjätä paremmin manuaalilla, mutta laiska ajanee taloudellisemmin hyvin ohjelmoidulla automaatilla.
Maantieajossa sain mitattua pienimmän kulutuksen matka-ajossa 7,3 keskikulutus pyöri siinä 7,8-8 l/100km talvella litra enemmän.
Ei tainnut puolentoista tonnin bensa-auto kulkea näillä lukemillä 30 vuotta sitten? Pari desiä saa kyllä laittaa lukemaan lisää, että pääsee todelliseen kulutukseen.
https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xap1/t31.0-8/10497452_10152391658353026_494071862026541517_o.jpg
Niin, kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö 30 vuodessa olisi kehitystä tapahtunut. Tarina ei kerro, millaisen lenkin tuloksena 55 km/h keskinopeudella on päästy 3,5 litran lukemiin. 80-luvulla rauhallisessa maantieajossa n. 80 km/h keskinopeudella pääsi helposti alle 7 litran lukemiin keskiluokan autoilla.
Herbert:
Hmm.. eikös ketjun otsikossa juuri väitetä, ettei kulutukset ole kehittyneet merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana?
Reitti kulki muistikuvieni mukaan satasen ja sadan kahdenkympin nopeusrajoituksia vältellen Tampereen keskustasta Kaukajärven kautta Kangasalan keskustaan, sieltä Sahalahden, Holjan kautta Vihavuoteen, josta matka jatkui Tuuloksen kautta Hämeenlinnaan 10-tietä ja sieltä vanhaa kolmostietä pitkin Ideaparkin nurkille ja Kuljun ja Sääksjärven kautta takaisin Tampereelle. Matkalle sattui vajaa 10km soratietä, n. 70% 80km/h tietä ja loput hitaampaa kaupunki/taajama-aluetta. Ajoin rajoitusten puitteissa muun liikenteen mukana eli muita erityisiä pihistelykeinoja ei tarvittu kuin vältellä moottoritietä ja satasen alueita.
Onhan tuollainen 3,5 litraa erinomainen lukema, mutta minua mietityttää se että siinä kuvassa luki "hybrid". Hankintahinta on korkeampi (Yaris Life 5-ovinen +5900 euroa ), ja tuleeko autoon kallis akunvaihto jossakin vaiheessa eteen?
Dieseleissä hiukkassuodattimen vaihto on uusi kustannus, tosin sitä voinee lykätä valitsemalla parempilaatuista dieselpolttoainetta sen jonkun eurosentin litrahinnan säästön sijaan.
Oma ajotietokoneeni näytti alkuun 5,5 bensalitraa, mutta liikennevalot yms. ovat nostaneet pääkaupunkialueella ajetun lukeman 6,3:een. Verot maksetaan 5,8 litran mukaan. Auton akseliväli on 2,57 cm ja teho 100 hv.
E2800:
Mun laskin antaa Yaris Lifen kohdalla hybridin lisähinnaksi 4700 euroa verrattuna litraiseen, ja 3400 euroa verrattuna 1.33-litraiseen. Jälkimmäinen on suorityskyvyltään lähempänä hybridiä.
Hybridiäkään ei ole pakko ostaa uutena ja varsinkin tuontiautona näitä saa mielestäni huvinkin kohtuulliseen hintaan. Toyotan hybrideihin ei ole jouduttu akkuja vaihtelemaan käytännössä ollekaan ja Nettiautossa on myynnissä yli 400tkm ajettuja yksilöitä alkuperäisillä akustoilla. Halvin uusikorinen, vanhempaa en nyt välttämättä ostaisi, 240tkm ajettu Prius NA:ssa vaihtaisi omistajaa 14keurolla, ja jos tuolla vielä toiset 240tkm pudottelee reilun neljän litran keskulutuksella niin esim. 6 litraa kuluttavan perinteisemmän bensa-auton polttoainekuluiksi tulee 8000 euroa enemmän tuolla matkalla.
Katsoin TM:n autohinnastosta Yaris Lifen 1,0:n hinnan lähinnä oletuksella että siinä olisi pienin kulutus ja edullisin hankintahinta. Sinne ei ilmeisesti ollut päivittynyt hybridin alentunut hinta, eli tuo 4700 on tosiaan oikeampi lukema.
Ja onhan se totta että auton moottorilla on muitakin ominaisuuksia kuin vain sen kulutus. Onneksi turbot (ja sähkömoottorit ) ovat mahdollistaneet arkiajoon pienen peruskulutuksen yhdistettynä isomman moottorin suorituskykyyn.
Aika monta turboautoa ennen Priusta omistaneena missään niistä ei ole ollut tarjolla samanlaista vääntöä paikaltaan tai pienistä nopeuksista kiihdyttäessä kuin Priuksessa. Yleensä aina autoilta perätään ison auton tuntua, mutta itse ainakin nautin erityisesti tuosta sähkömoottorin tuomasta pienen auton tunnusta, kun etenkin Power moodissa Prius tuntuu huomattavasti kokoistaan ketterämmältä ja terhakkaammalta kaupunkipyörityksessä.
slowgear:
Minä en huomaa siinä viittausta 30 vuoden ajanjaksoon, mutta aloitusviestissä verrataan kulutuksia 10 vuoden takaiseen testiin.
Ajoit reitin luultavasti eräällä markkinoiden taloudellisimmista autoista. 80-luvun taloudellisimpaan päähän kuuluvalla kalustolla kulutus olisi ollut luultavasti n. 5 litraa. 60-luvun pikkuautolla kulutus olisi ollut ehkä n. 7 litraa. Suunta on hyvä, mutta ympäristövaikutukset huomioiden valitettavan hidas. Alkoholin käyttö polttoaineessa tosin hiukan parantaa tilannetta, fossiilisia raka-aineita ei ihan yhtä paljon kulu vaikka bensaa palaakin. Liikenteen kasvu n. 2-3% vuodessa syö kuitenkin saavutetun hyödyn.
Eikös teknisesti oikeampi tapa olisi hyödyntää puhdasta alkoholia sille suunnitelluissa viinamoottoreissa? Kun tehollinen keskipaine voitaisiin nostaa paljon bensamoottoria suuremmaksi, parempi hyötysuhde kompensoisi ainakin osan alkoholin pienemmästä energiasisällöistä.
Sekäkäyttäjä bensamoottori näkee vain alkoholilla heikennetyn polttoaineen ja kuluttaa sitä enemmän.
slowgear:
Onhan tuossa kehitystä, etenkin, kun otetaan huomioon sen aikaisten automaattien kulutuslisä.
Mites käy, jos nostat keskinopeutta?
Valitettavasti pitkän ajan keskiarvo menee yli viitosen. Sekin puolestaan osoittaa, että suuri osa 30 vuoden kehityksestä on kulutettu suorituskykyyn, turvallisuuteen ja mukavuuteen. Kulutus ei ole parantunut niin paljon kuin tekniikan kehittyminen olisi mahdollistanut, jos se olisi käytetty kokonaan polttoainetalouden hyväksi.
740 GLE:
Bensassa on alkoholia enintään 10%. Paljonko alkoholia todellisuudessa on, sitä en tiedä. Luultavasti kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kulutus kasvaa, joten kokonaisuus lienee plussalla, kun tarkastellaan uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.
Suomalaisen kannattaa huomioida uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön liittyen se, että meillä merkittävin uusiutuva raaka-aine eli puu on hyödynnetty heikosti. Kuten liikenteen puolella hirvikeskustelussa totesin, puuston kasvua olisi mahdollisuus tehostaa merkittävästi. Lisäksi puuta hakataan kestävää hakkuumahdollisuutta vähemmän samaan aikaan kun Suomi tuo ulkomailta energiaa kestävyysvajeensa verran. Tilanne on sairas ja 2000-luvulla syntyneet lapset tulevat muutaman vuosikymmenen kuluttua hämmästemään nykyisen sukupolven typeryyttä. Se tuhosi luonnon ja talouden.
740 GLE:
No vielä en ole nähnyt kutosella alkavaa lukemaa näiden kuuden kuukauden aikana. Motarilla 120km/h tietokone näyttää 5,5L/100 ja sen kovempaa ei juuri ole tarvetta ollut ajaa.
No jos taloudellisuutta ajattelee vähän laajemmin kuin pelkästään polttoaineenkulutuksen kannalta, niin ehkä niille vuosittain säästetyille 500 ihmishengellekin voisi jonkun arvon laskea? Ja harva kai kuitenkaan nykypäivänä ostaisi 80-luvun turvallisuusominaisuuksin ja mukavuuksin varustellun auton, vaikka kaikki kehitys olisi panostettu pelkästään kulutuksen vähentämiseen.