EU-on kaikessa hiljaisuudessa aloittanut city-auto projektin, jonka kustannukset rahoitetaan myös EU-rahoilla, eli meidän. Tämä aloitettiin jo v. 2002, tarkoitus on tuoda markkinoille 2 paikkainen auto, joka on kolmipyöräinen kaupunkiauto. Ajatus on tuoda ketteryys ja pääsy ruuhkaisilla katuosuuksilla, kuten moottoripyörällä, silti unohtamatta auton turvallisuutta.
Tällä projektilla on nimikin. Clever (Compact Low Emission Vehicle For Urban Transport). "Autossa" on maakaasumoottori, ja se nojaa mutkissa. Korkeus on tavallisen auton mitoissa, mutta se on vain 1 m leveä. Tarkoitus on, että auto/ajoeneuvo veisi vain 1/5:n siitä mitä tavallinen auto. Mikäli tuotantopäätös tästä ajoneuvosta tehdään, tulee se aikaisintaan markkinoille v. 2005 ja maksaa pyöreät 10 000.
Miten lie miedän 2:s-auton -86 diesel Jetan kanssa.
Olen mitannut maantiekulutuksen 100 km/h. 4,1 l/100 km. Kaupunkiajossa ei olla vielä saatu menemään yli 5.0 litraa. Autossa ei ole turboa, kirja ilmoittaa tehoksi 40 kW, ja auto on pirteä kulkemaan.
Ihan hyvä, että tuollaista kehitystä tehdään, mutta tietenkin voisi kysyä, etteikö mikään kaupallinen yritys olisi jo vastaavaa toimintaa harjoittanut.
Huvittavaa asiassa on se, että jatkuvasti vaaditaan autoilun kustannuksia laskettavaksi. Jos autojen hinnat laskevat, hankitaan yhtä kallis auto kuin ennenkin, mutta se tietysti on aikaisempaa hienompi, suurempi ja painavampi eli yleisesti ottaen siinä on suurempi kulutus. Näin ainakin voisi päätellä, kun verrataan Suomen ja Ruotsin autokantaa. Autojen keskihinta on samaa luokkaa, Suomessa Corolla maksaa vähän yli 20000 e, Ruotsissa samalla rahalla saa pienen Volvon. Corollassa on yleensä 1.4 - 1,6 litrainen kone, Volvossa yli 2-litrainen. Kulutuskin on vastaavasti eri tasolla. Toisaalta, vaikka autojen hinnat pysyisivät samalla tasolla, mutta elintaso nousee, siirrytään samoin suurempiin autoihin. Eipä taida olla enää Suomessakaan markkinoita esim. Fiat 600:sen kaltaisille pienille ja askeettisille, mutta edullisille autoille.
Suomen valtio on siis luodessaan ankaran autoverojärjestelmän säästänyt öljyvaroja valtavasti, koska kansalaiset on pakotettu ajamaan niin pienellä autolla kuin kohtuudella voidaan vaatia. Halvempien autojen maissa on samaan aikaan porskuteltu suurempikulutuksisilla autoilla välittämättä maapallon tulevaisuudesta, esimerkkinä vaikkapa USA.
Euroopan suurkaupungeissa näkyy jonkin verran Smarteja, mutta ei niin paljon, että sillä olisi merkittävää vaikutusta liikenteen kokonaiskulutukseen. Jotta city-autolle saadaan luotua kannattavat markkinat, täytyy jonkinlainen muutos yhteiskunnan järjestelmissä ja ihmisten asenteissa tapahtua. Muuten autokannan keskikulutus ei putoa.
City autossa on turbotettu bensa/diesel takamoottori (takaveto) kuten smartissa se on muovia ja kevytmetalleja(ei ruostu ja on kevyt) ja sen etu pyörät kääntyvät 90 astetta kumpaankin suuntaan koska vetolaitteet eivät ole tiellä(helppo parkkeerata)Pyörät melkein kulmissa. Tekniikan tulee olla varmaa kuten hondissa
Kun autovero Suomessa aleni, siirtyy painopiste suurempiin autoihin. Kuka nyt hakisi Corollan Saksasta? Tottakai joku senkin on tehnyt, ja saan kohta kirpeän vastauksen. Suuremmat autot kuluttavat enemmän polttoainetta (valtiolle hyvä asia), sitten tulevat turvallisuus-, imago-, status- ym. kysymykset. Alemmuuden tunne ja kompleksi, joka suomalaisilla on ollut muihin maihin verrattuna, saadaan kurottua umpeen. Onhan lehdissäkin saanut joskus lukea "matkustakaa Suomeen, näette maailman suurimman autojen ulkoilmamuseon"!
Jättikulutuksesta voi hyvin syyttää USA:ta, olkoonkin, että Toyota on myydyin merkki siellä. Palaanpa lempiaiheeseeni pikkuisen taas: Ketkä tarvitsevat oikeasti kaikkia citymaastureita, smurffiautoja, loosercruisereita, tila-autoja ym. Oma arvioni oli, että Suomessa n. 10% näillä ajavista on todellinen tarve. Jos käy sellainen vahinko, että tila-autoon saadaan kerralla kaikki 7 henkilöä, niin rahtitavarana saa lähettää matkatavarat määränpäähän. Tai se suksiboksi sitten katolle. En voisi kuvitella itseäni ajamassa yksin tyhjää 7 henkilön autoa, edestakaisin töihin, kauppaan jne. Entä kun nämä ovat käytettyjä, pitkät rivistöt joita kukaan ei huoli bensakulujen takia. Vähän niinkuin Jenkki-STW:t tuli -80 luvulla. Kuka huolii päivittäiseksi käyttöautokseen sellaisen, ja talvella paljon kylmää turhaa tilaa koko ajan matkassa, lasit puolihuurteessa, kun ei lämpiä 15 km matkalla.
Autojen kehitystä ja sen suuntaa maailmalla määrää Saksa. Saksa siksi, että siellä on vapaat nopeudet. Autojen on selvittävä vakaasti, hallitusti vielä 250 km/h nopeuksissa. Kaikkien valmistajien on seurattava tätä suuntausta, vaikka suurin osa autojen omistajista ei näitä ominaisuuksia tarvitse, eikä maissa jossa ne myydään, tämä ole edes sallittua. Tehobuumi on nyt tullut Eurooppaan, 30-40 vuotta USA:ta jäljessä. Hyviäkin puolia on. Turvallisuus. Siinä se melkein sitten onkin. Niin, tietenkin niillä jolla rahaa on, mutta se on eri leikkikenttä sitten. Tavallinen kuluttaja joutuu kuitenkin maksamaan autonvalmistajien monien miljardien tuotekehityskulut. Sellaisista ominaisuuksista joista meillä harvoin on hyötyä, poislukien tämä loppuunkulunut turvallisuustermi. Kohta ei voi edes syödä ellei haarukka ole jollain tapaa turvallinen. Suomi on oikein hyperturvaintoilijoiden maa, sitä toitotetaan lehdissä, TV:ssä joka pirun mainoksessa, onkohan minun kalsareissa turvallisuusmerkintä, onkohan mökin maali turvallinen, entä kalkki sinne huussiin...! Perhana, tämä turva ja turvattomuus joka ikisessä asiassa.
Ilmankos joka toinen nuori on uusavuton. Ei saada yhtä soosia tehty ellei koko litaniaa lueta pussin kyljestä. Ei saada astianpesukonetta päälle, ellei näytetä kädestä pitäen.
No joo, olkoon, meinasin pyyhkäistä nämä viimeiset jutut, mutta .....
"Suuremmat autot kuluttavat enemmän polttoainetta (valtiolle hyvä asia)"
Tuota yksityiskohtaa voisi pohtia laajemminkin.
Onko se hyvä asia? Verotuloja kyllä saadaan, mutta toisaalta Kioton sopimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjä pitäisi rajoittaa, mikä myös taitaa aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi jos asiaa ajatellaan vähän eri näkökulmasta, hyvinvointimme ei välttämättä lisäänny, vaikka bruttokansantuote kasvaa, jos poltamme paljon öljyä. On olemassa käsite vihreä bkt, joka tarkoittaa sitä, että bruttokansantuotteeseen lasketaan vain sellainen toiminta, joka ei pilaa ympäristöä, toisin kuin uusitumattomien luononvarojen käyttö. Vihreä bkt on ymmärrettävästi hieman vaikeasti laskettava käsite, mutta antaa osviittaa siitä, mikä on oikeasti kannattavaa toimintaa.