300C ja tahtotilan synty

15 kommenttia

Eilisiltana istuin autonkuljettaja Aallon ominaisuudessa kyydittäviä odottelemassa ja näkökenttääni sattui parahultaisesti lähettyville pysäköity Chrysler 300C. Mitä pidempään sitä katseellani mittailin, sitä enemmän se alkoi herättää ihastusta ja jopa suoranaista omistushalua. Vastaavaa tunnetta en muista kokeneeni aikoihin ja luulin jopa oppineeni järkiperäisen suhtautumisen autoihin, mutta ilmeisesti kyseessä onkin ollut vain haluttavien kohteiden vähäinen tarjonta. Nyt vain odottelemaan rikastumista.

Kiitos, kun sain jakaa tunteeni kanssanne.

  
  • On se aikakin, että jenkit tekevät jenkkiautoja eivätkä yritä kopioida saksalaisia ja japanilaisia huonosti! Tehköön sen mitä parhaiten osaavat: pöyhkeitä kromikaunottaria, joissa kuutiotuumia riittää! Kyllä siinä datsunit ja rättisitikat kalpenee kun Chrysler murahtaa!! Sillä autolla on sielu, toisinkuin jollain E-mersulla, josta Craisu on jalostettu paremmaksi. Jenkit voisivat antaa autosuunnittelussa kehitysapua Eurooppaan.

      
  • Tosin tämäkin edustaa sitä tyypillistä amerikkalaista (auton pitää olla iso, syödä helvetisti polttoainetta ja kuutiotuumia pitää olla PAALJON) lähtökohtaa. Toivottavasti ottavat mersun valikoimista pian jonkun dieselvaihtoehdon bensamöhköjen rinnalle. Eihän se 18 litran kaupunkikulutus mitään haittaisi jos bensa maksaisi 40 senttiä litra, mutta kun 1,2 euroa, niin se jo kirpaisee....tosin jos on varaa ostaa 70 tonttua maksava auto, nin ei kai se muutamasta litrasta ole kiinni...

      
  • Lainaus:
    12.11.2004 klo 17:12 Anders-Simo kirjoitti
    Jenkit voisivat antaa autosuunnittelussa kehitysapua Eurooppaan.


    Ehkä tuon muotoilun, elvistelyn ja mielikuvien osalta, mut kyllä sen tekniikkapuolen suunnittelun voisi jättää tänne. Kiinalaisten lelujen laatu on tähtitieteellisellä tasolla verrattuna amerikkalaisiin autoihin.

      
  • Tahtotila 300C:n on ainakin minulla vähän samanlaista laatua, kun toisinaan bongaa viehättävän tipusen: ilot jäävät monella niiden herättämien mielikuvien varaan.

    Jos rahat riittävät ostelemaan autoja (ja kyvyt pyydystämään niitä tipusia?) mielialojen mukaan, niin 300C Hemi voisi olla mukava muutamaksi kuukaudeksi.

    Kun palataan taas maan pinnalle, niin totuus löytyy saksa-ruotsi -akselilta. Itse törsään mielestäni paljon autoihin, kun vaihtorahaa kuluu keskimäärin 12.000 euroa vuodessa (24.000 euroa 2 vuoden välein). Kuitenkaan 300C ei mahdu tähän budjettiin, enkä tuota autoa myös kokeilleena usko, että jaksaisin sillä mitenkään vaikkapa kahta vuotta ajella. Auton hinta USAssa on ihan eri luokkaa, ja niille markkinoille tilanne on aivan toinen, Suomessahan auto on investointihyödyke, USAssa kulutustavara.

    Sekin on noissa erikoisemmissa autoissa muistettava, että ne herättävät kovasti muiden ihmisten mielenkiintoa - narsistille se toki sopinee. Jagge jopa oikein mainostaa että naapurien katseet saa kaupanpäälle (ja naarmut kylkiin ?).

      
  • Tämä Chrysler 300C on uskomattoman kaunis ja miehekäs auto. Yksi kaverini luuli sitä Bentelyksi aluksi. Chrysler on positiivisella tavalla rohkeasti erilainen! :smile:

      
  • Vein auton huoltoon ja ihmettelin Autokeskusessa kun niillä oli suht tuore BMW M5 vaihtoauto hallissa ja kyselin myyjältä että miten se BMW on tänne joutunut ja myyjä vastas että se vaihdettiin Chryslerin 300:seen. Vaikka itse pidän Chryslerin uudesta 300 niin olin kuitenkin yllättnyt - toisaalta on se 300 makee peli. Niin ja kulutuksesta, jos on varaa ostaa sellaisen auton niin kyllä on varaa maksaa Suomen kallista menovettäkin.

      
  • Tekniikan Maailmassa laitettiin plussaksi 300C:lle polttoainetaloudellisuus. No on siinä varmaan jenkkiautoksi pieni kulutus, kun siinä on tämä hieno systeemi että välillä toimii kahdeksalla ja välillä ei.
    Minun mielestäni 300C:ssä ei ole mitään erityisen alhaista kulutustasoa jos verrataan kilpailijoihin.

      
  • On aivan sama missä maapallon kolkassa 5,7 l:n V8:n valmistaa, sijoittaa sen jotakuinkin 2000 kg painoiseen autoon. Polttoaineen kulutus on aina samansuuruinen, ehkä 300C:ssä pienempi kuin vastaavien Mersujen johtuen lepuutusjärjestelmästä.

    Jenkkiautot eivät koskaan ole olleet erityisen suurikulutuksisia.
    Niiden moottoreiden iskutilavuus ja ajoneuvon paino on verrattu väärin paljon pienempiin autoon. Siitä mututeoria on syntynyt. MB 280S ei kulkenut alle 20 l/100 km, oma 500SEC ei millään kaupunkiajossa alle 28 l/100 km.
    Otetaan mikä tahansa 3,0 litran bensakoneinen euroooppalainen tai japski, heitetään 100 km keikka ympäri Helsinkiä, mitataan kulutus, 16-20 l on käytännön kulutus.

    Dieselit ovat sitten aivan omaa luokkaa.

      
  • Lainaus:
    15.11.2004 klo 21:08 SixPack kirjoitti
    On aivan sama missä maapallon kolkassa 5,7 l:n V8:n valmistaa, sijoittaa sen jotakuinkin 2000 kg painoiseen autoon. Polttoaineen kulutus on aina samansuuruinen, ehkä 300C:ssä pienempi kuin vastaavien Mersujen johtuen lepuutusjärjestelmästä.

    Jenkkiautot eivät koskaan ole olleet erityisen suurikulutuksisia.
    Niiden moottoreiden iskutilavuus ja ajoneuvon paino on verrattu väärin paljon pienempiin autoon. Siitä mututeoria on syntynyt. MB 280S ei kulkenut alle 20 l/100 km, oma 500SEC ei millään kaupunkiajossa alle 28 l/100 km.
    Otetaan mikä tahansa 3,0 litran bensakoneinen euroooppalainen tai japski, heitetään 100 km keikka ympäri Helsinkiä, mitataan kulutus, 16-20 l on käytännön kulutus.

    Dieselit ovat sitten aivan omaa luokkaa.



    Mielikuva on peräisin jostakin ajalta ennen öljykriisiä, jolloin autot tosiaan kuluttivat julmasti, tosin olivat isojakin. Yhtälailla japseja pidetään yhä paperipeltisinä pikkukinnereinä, englantilaisia muuten vaan paskoina jne..

    Lähes kuuden litran veekasia ei voi bensasyöppönä pitää, vaikka kuluttaisi 20 l sadalla. Normaali parilitrainen pikkupata kuluttaa yleensä semmoiset 7-8 litraa, ja sitä voi pitää aika kovana kulutuksena, ottaen huomioon moottorin pieni koko.

      
  • Kyllä suhteellisuudentaju on nyt pahasti karannut. Jos auton yhteiskulutus on yli 15 l. sadalla, on se nykyaikana tolkuton luku välittämättä siitä, vaikka iskutilavuus olisi 10 litraa ja painoa autolla 5000 kg.

    Eikö pitäisi kyseenalaistaa mihin tarvitaan autoja, joiden paino on yli 2000 kg tai iskutilavuus yli 4 litraa? Vähenevien luonnonvarojen ja lisääntyvien säästeiden aikana tällaisten autojen valmistaminen (ja ostaminen) on täysin vastuutonta. Voi pitää autonvalmistajaa täysin kyvyttömänä materiaalien ja moottoritekniikan osalta, jos yllämainittuja kriteereitä ei pysty alittamaan.

    Turboahtimilla (tai vapaasti hengittämälläkin) irtoaa jo alle neljään litraan sellaiset hevosvoimat ja väännöt että kaikki ylimääräiset desilitrat ovat täysin turhia.

      
  • Tämän takia onkin olemassa tehokkaat erittäin pienikulutuksiset dieselit.
    Kerrattakoon vielä. Uusien autojen myynnistä Saksassa on dieseleiden osuus 66%, Ranskassa myös, Itävallassa 88%. Suomi 8%. Kertooko tämä huolta ympäristöstä, säästöstä, tai muuten vain kulutuksesta Suomessa, niin yksityisen autoilijan kuin valtion veropolitiikasta siirtää painopiste johonkin kulutukseltaan edulliseen ryhmään?

      
  • Lainaus:
    16.11.2004 klo 21:02 yaffa0 kirjoitti
    Kyllä suhteellisuudentaju on nyt pahasti karannut. Jos auton yhteiskulutus on yli 15 l. sadalla, on se nykyaikana tolkuton luku välittämättä siitä, vaikka iskutilavuus olisi 10 litraa ja painoa autolla 5000 kg.

    Eikö pitäisi kyseenalaistaa mihin tarvitaan autoja, joiden paino on yli 2000 kg tai iskutilavuus yli 4 litraa? Vähenevien luonnonvarojen ja lisääntyvien säästeiden aikana tällaisten autojen valmistaminen (ja ostaminen) on täysin vastuutonta. Voi pitää autonvalmistajaa täysin kyvyttömänä materiaalien ja moottoritekniikan osalta, jos yllämainittuja kriteereitä ei pysty alittamaan.

    Turboahtimilla (tai vapaasti hengittämälläkin) irtoaa jo alle neljään litraan sellaiset hevosvoimat ja väännöt että kaikki ylimääräiset desilitrat ovat täysin turhia.



    Mihin tarvitaan ? No, vaikkapa siihen, että 5,7 V8 on paljon mukavampi ajella kuin 2 litrainen kierroksilla toimiva pikkukone ! Ei autoa ja sen hankintaa voi, eikä pidä, järjellä ajatella. Muuten teillä liikkuisi pelkkiä nissanmicroja ja smarteja. Jos järjellä siis tarkoitetaan taloudellisuutta. Tarkemmin ajateltuna minä ainakin tarkoitan järjellä auton hankinnassa sitä, että se on mahdollisimman mukava ajaa, ja se tarkoittaa näköä.kokoa, painoa, tehoa ja varusteita. Yksikään kuutio lisää moottorissa ei ole turha. Tuskin kukaan viimeisiä ropojaan autoon sijoittaa, joten jos on varaa esimerkiksi 70ke:n autoon, niin on aivan sama, paljonko kuluttaa, kyllä sen vielä tankattuakin saa.

    Onneksi on kuitenkin olemassa valinnanvapaus. Jos joku haluaa kiduttaa itseään jollakin miniminivaunulla, niin vapaasti saa niin tehdä. Masokismi ei ainakaan vielä ole rikos. Mukavuudenhalu tuntuu olevan, mutta ei paljon kiinnosta !

      
  • pjj:” Ei autoa ja sen hankintaa voi, eikä pidä, järjellä ajatella.”

    Piti tai ei, totuus kuitenkin taitaa olla, että pelkkä järki ei auton hankintapäätöksiä sanele. Saan paljon hupia seuratessani, miten tästä huolimatta ihmiset löytävät paljon järkisyitä MUIDEN autovalintojen epäonnistumisen todisteeksi.

    Varsinaisesta asiasta, eli 300:sta Chrysleristä sen verran, että nähtyäni siitä kuvia ensimmäisiä kertoja tuli mieleen, että kuka helkatin tahvo tuollaisenkin haluaa omistaa. Kun näin sen ekaa kertaa luonnossa, löytyi yksi sellainen tahvo yllättävän läheltä.

    Voi olla, että sen muotoihin kyllästyisi äkkiä jos sillä ajelisi päivittäin, mutta riski siitä, että ”joutuisin” sillä päivittäin ajelemaan on niin pieni, ettei kannata murehtia sen muotoiluun kyllästymistä.

      
  • [quote title="15.11.2004 klo 21:08 SixPack kirjoitti"]
    On aivan sama missä maapallon kolkassa 5,7 l:n V8:n valmistaa, sijoittaa sen jotakuinkin 2000 kg painoiseen autoon. Polttoaineen kulutus on aina samansuuruinen, ehkä 300C:ssä pienempi kuin vastaavien Mersujen johtuen lepuutusjärjestelmästä.

    No ainakin autot missä on samanlainen suorituskyky kutoskoneet ja muut kasit. Kuluttavat vähemmän Audi kuluttaa alle 12 litraa sadalla. Bemari 10 litraa satasella. Suorituskykyyn nähden ainakin se kuluttaa mielestäni normaalia hiukan enemmän. En ainakaan sanoisi taloudellisuutta hyväksi.

    [Tuomas muokkasi tätä viestiä 17.11.2004 klo 13:47]
      


  • Mihin tarvitaan ? No, vaikkapa siihen, että 5,7 V8 on paljon mukavampi ajella kuin 2 litrainen kierroksilla toimiva pikkukone ! Ei autoa ja sen hankintaa voi, eikä pidä, järjellä ajatella. Muuten teillä liikkuisi pelkkiä nissanmicroja ja smarteja. Jos järjellä siis tarkoitetaan taloudellisuutta. Tarkemmin ajateltuna minä ainakin tarkoitan järjellä auton hankinnassa sitä, että se on mahdollisimman mukava ajaa, ja se tarkoittaa näköä.kokoa, painoa, tehoa ja varusteita. Yksikään kuutio lisää moottorissa ei ole turha. Tuskin kukaan viimeisiä ropojaan autoon sijoittaa, joten jos on varaa esimerkiksi 70ke:n autoon, niin on aivan sama, paljonko kuluttaa, kyllä sen vielä tankattuakin saa.

    Onneksi on kuitenkin olemassa valinnanvapaus. Jos joku haluaa kiduttaa itseään jollakin miniminivaunulla, niin vapaasti saa niin tehdä. Masokismi ei ainakaan vielä ole rikos. Mukavuudenhalu tuntuu olevan, mutta ei paljon kiinnosta !



    Väitätkö vakavalla naamalla, että esim. Opelin 3,2 litrainen V6 tai Audin 2,4 V6 on verrattavissa Micran pikkukinnerimoottoreihin.Näinkö minä sanoin aiemmassa viestissä? Sen verran voi järjellä auton hankintaa ajatella, että tuollaisen 5,7 litraisen auton kulutus on mielestäni rikos maailman öljyvaroja kohtaan. Kyse ei ole siis siitä, että 70 k€ maksavaan autoon ei olisi varaa laittaa menovettä.

    Edelleen toistan, että ahtimilla ja alle neljään litraan ahtamattomanakin saadaan sellaiset tehot ja väännöt bensana ja varsinkin turbodieselinä, että pitäisi "näköä", "kokoa", "painoa" (miksi auton pitää painaa yli 2000 kg???) ja "tehoa" olla riittämiin. Esim. BMW:n 530D:ssä on alle kolmeen litraan tehoa 218 hv ja vääntöä 500 nm. Luulisi siinä olevan "mukavuutta", kun yhteiskulutus on vain 6,9 l., 0-100 km/h 7,1 s. ja huippua 245 km/h.

    [yaffa0 muokkasi tätä viestiä 17.11.2004 klo 20:56]
      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit