Daimler Chrysler on kehittänyt ihan kätevän keinon, miten voidaan saada kalliista kehityskuluista enemmän irti. Kun MB:n tekniset ratkaisut vanhenevat ja on aika esitellä uusi malli, vanhan mallin rakenne siirrteään Chrysleriin ja muotoillaan uusi kuori päälle. Näin voidaan myydä ns. Pirkka Mersuja, eli vanhentunutta tekniikkaa eri merkillä.
Näinhän on nyt toimittu Crossfiren ja 300C:n kohdalla. Crossfiressä on vanhasta SLK:sta lähes kaikki kojelautaa, alustaa, voimansiirtoa ja konetta myöten, kun nuo kaikki uusittiin samoihin aikoihin uudempaan SLK:hon.
300C taas perustuu edellisen korimallin E-sarjaan, eli väyryseen. Samaa on ainakin alusta ja voimansiirto. Tällä tavalla auto on vanhentunut jo markkinoille tullessaan pirteästä ulkomuodostaan huolimatta. Sen näkee hyvin esim huonosta suorituskyvystä tehoon nähden, esim 3.5 litrainen 253 hv versio kuluttaa kaupungissa 16 litraa satasella, mutta 0-100 km/h kestää 9.2 sekunttia ja huiput 220 km/h. Eurooppalaisissa lehdissä (esim Evon uusin nro) autosta sanottiin, ettei se millään pysty kilpailemaan ajo-ominaisuuksissa tai viimeistelyssä samanluokan Euroja vastaan, esim MB:n E-sarjaa tai BMW:n 5-sarjaa vastaan. Se olisikin suoranainen ihme, jos vanhentuneella tekniikalla varustettu auto tuohon pystyisi. Hyvää autossa on ilmeisesti tilat, erilainen ulkonäkö ja kasikoneisen version äänet..
Se on kätevä keino päästä eroon vanhemmasta tekniikasta, vielä jos sitä on jäänyt varastoon asti.
Näin tekee GM/Opel Daewoossa, Mitsubishi Huyndaissa, Renault vaikka missä, Audi ja VW Kiinan markkinoilla jne. jne. Lista on pitkä jos sitä oikein tarkastelisi. Ilmeisesti Daimler-Chrysler ei niin kilpaile keskenään ainakaan Euroopassa. USA voi ottaa Chryslerin enemmän omakseen, ja Mersu on selkeä tuontiauto. Meillä kaikki autot ovat tuoniautoja, joten niitä ja statusarvoja puntaroidanaan eri tavalla. Muualla maailmassa ei olla tässä suhteessa kovin herkkiä.
Niin, näin siinä käy kun joku automerkki joutuu saksalaisten käsiin; heti niistä tulee epäkelpoja ja vanhentuneita.
Enpä muuten usko, että 300 Ceellä olisi vaikeuksia päihittää BMW M5 ajo-ominaisuuksissa, sillä ajettavuuden huippu oli vuonna 1979 Cadillacissa. Sen jälkeen on kaikki autot vain tulleet huonommiksi ajaa. Kaikenlaisia jäykkäohjauksisia kivirekiä kuten Pemareita markkinoidaan autoina. Kumma ettei EU puutu asiaan.
Enpä muuten usko, että 300 Ceellä olisi vaikeuksia päihittää BMW M5 ajo-ominaisuuksissa, sillä ajettavuuden huippu oli vuonna 1979 Cadillacissa. Sen jälkeen on kaikki autot vain tulleet huonommiksi ajaa. Kaikenlaisia jäykkäohjauksisia kivirekiä kuten Pemareita markkinoidaan autoina. Kumma ettei EU puutu asiaan.
Sulla on kyllä eriväriset lasit päässä kuin muilla, samaan tasoon juttus menee kommareiden kanssa, jotka ainakin pitivät Ladaa maailman parhaana autona, koska se oli heidän mielestään ylivoimaisen järjestelmän aikaan saannos. Hyvää matkaa sinullekkin, ja älä vaan ota lasejasi pois, maailma saattaa näyttää yllättävän erilaiselta.
Joku on muten joskus fiksusti sanonut, että jos ei ole mitään faktaa tai perusteluja väitteilleen, viisaan ihmisen tunnistaa siitä, että se tajuaa olla hiljaa..
Rysyn suoritusarvojen heikkoudesta saa hyvän kuvan kun vertaa niitä luokkaa suurempaan autoon, eli esim 735ia Bemariin, joka on painavampi. Silti sen kulutus on pienempi (kaup 15,7 litraa) ja suorituskyky huomattavasti parempi (0-100 km/h 7,5 s ja huiput 250 km/h)
Heminkin suoritusarvot ovat aika heikot tehoihin nähden verrattuna Eurooppalaisiin, esim vaikka 545ia, 0-100 km/h 5,9 ja kul kaup 15.8, 745ia, Mb E500 tai S500. Taitaa tuokin todistaa, että tuo jenkkien moottoriteknologia laahaa edelleen huomattavasti Eurooppaa ja Japania jäljessä, ainakin kun siihen yhdistetään vanhentuneita osia..
Peruste mielipiteelleni on jo siinä, että olen sitä mieltä tai että minusta tuntuu siltä. Tokihan minulla on oikeus siihen. Jos sanon, että 1979-mallinen Cadillac on ajettavuuden huippu, niin silloin se on. Jos joku toinen omaa erilaisen maun, ei se horjuta minun kokemustani asiasta. Jos minä pidän kaakaosta ja te pidätte vuohenmaidosta, ei se "fakta", että te pidätte vuohenmaitoa parempana tarkoita, että minä olisin väärässä tai että minun kokemukseni olisi vähempiarvoinen kuin teidän kokemuksenne. Molemmat ovat oikeassa. Mutta te etsitte jotakin "faktoja", jotta voisitte todistaa muille, että TE olette oikeassa. Kerronpa jotakin; sellaisia faktoja ei ole olemassa. Lopultakin kyse on vain näkökulmasta, painotuksesta, arvomaailmasta ja makuasioista - faktaa ei ole, mitä tulee jonkin tuotteen ja sen käyttäjän välisiin hienovaraisiin suhteisiin. Oppikaa tämä, ja olette jo pitkällä elämän filosofisessa oivalluksessa.