Uudessa TM:ssa oli ansiokas vertailu isoista n. 60.000 egen automaattivaihteisista "lähes edustusautoista". Mutta missä oli Volvo? S80 2.5T AWD A Kinetic olisi hintansa puolesta sopinut erittäin hyvin ryhmään, ja olisi ollut erittäin mielenkiintoista lukea miten se olisi pärjännyt, mutta estikö neliveto osallistumisen? Jos esti, niin miksi, koska pituus, hinta, normaali perheautoja suurempi moottori ja tomaattilaatikkohan olivat kai päällimmäiset kriteerit?
[Byrokraatti muokkasi tätä viestiä 05.01.2005 klo 08:51]
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Olisihan tuo sopinut joukkoon hyvin. Eipä tuotakaan autoa ole näkynyt pahemmin vertailussa. Luulen kumminkin että Volvo olisi tullut toiseksi viimeiseksi, Jaguarin edelle.
Meinasi päästä nauru, kun ensin osui jutun otsikosta silmään autot, ja sitten tekstistä : ...perheautoja suuremmat moottorit jne.
Ei kai 2,5 pataa kukaan tosissaan suurena pidä !! Mersussa on sitäpaitsi 1,8 !! Ainoa edes lähellä suurempaa moottoria oli Chrysler 3,5 :llään. Sitäkään en lähtisi vielä isoksi kehumaan !!
Kaikista testin autoista lienee saatavana isollakin, kasikoneella olevia versioita, mutta taitaa hinnat karata jo sellaisiksi, että pitänee tyytyä katselemaan vain kuvia !! Olisi silti ollut mielenkiintoisempi testi.
Minkähän takia testiin piti ottaa E-luokan mersu, vaikka se on selvästi liian kallis. Nythän testiin saatiin 1.8 E200. C-luokasta olisi löytynyt varmasti paremmin luokkaan sopiva auto, esim c240 tai c320. Yleensäkin suomalaiset lehdet ottaa mukaan saksalaisista usein ison mallin pienellä koneella ja huonolla varustelulla, kun taas ulkomaiset lehdet ottaa pienemmän mallin isommalla koneella.
Harmi että chrysler on ylihinnoitellut 300:n suomessa. Varsinkin v6 mallit ovat lähinnä perheautoja jenkeissä. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä jos vertailuun olisi saatu mukaan 300c hemillä.
Ei kraisleri, tai mikään muukaan itteensä ole ylihinnoitellut, vaan suomen valtio.
Chrysler 300 on ainakin 10k eur ylihintanen kun vertaa muihin chryslereihin joita myydään suomessa ja jenkeissä.
Minua ihmetytti eniten - ja näytti ihmetyttävän TM:n toimitustakin - että mikään vertailussa olleista ei ollut edukseen MAANTIEAJOSSA !!!
TM:n mukaan ero tavallisiin perheautoihin on olematon.
Juuri maantieajoonhan tuon luokan autoja ostetaan -luulisi tuohon hintaan olevan varaa rakentaa jo kunnon ajettavuus.
Ongelmia oli ohjaustuntuman, keskialueen palautuksen, uraherkkyyden,tien kaltevuuden aiheuttaman puoltamisen ja sivutuulesta johtuvan vaeltelun ja heijaamisen kanssa.
Tuosta testistä pisti lähinnä silmään Chryslerin ja Jaguarin tehoon nähden onneton suorituskyky. Chryslerissa 186 kilowatin kone ja silti hitaampi kuin BMW. Samoin Jaguar oli jopa hitaampi kuin MB, vaikka 27 kilowattia tehokkaampi kone. Yksi todennäköinen syy on surkea vaihteisto, Chryslerissa iänikuinen 4-vaihteinen ja Jaguarissa liian pitkäksi välitetty 6-vaihteinen.
TM:n mukaan ero tavallisiin perheautoihin on olematon.
Juuri maantieajoonhan tuon luokan autoja ostetaan -luulisi tuohon hintaan olevan varaa rakentaa jo kunnon ajettavuus.
Ongelmia oli ohjaustuntuman, keskialueen palautuksen, uraherkkyyden,tien kaltevuuden aiheuttaman puoltamisen ja sivutuulesta johtuvan vaeltelun ja heijaamisen kanssa.
Ei se vaan mene noin. Brandiostajat vaan luulevat niin, jossain lehdessä oli juuri maininta, että Ford Focus pesee 99 %:a autoista ajettavuudessa, oli ne autot sitten 1000 euroa tai 100 000 euroa hinnaltaan.
koska pituus, hinta, normaali perheautoja suurempi moottori ja tomaattilaatikkohan olivat kai päällimmäiset kriteerit?
Itse mainitset syyn, 'lähes edustusautot', siinä se on. Volvo on enemmänkin tavallinen perheauto. Ja onhan ko Volvosarjan (s60, v70 ja s80) perushintaluokka noin 35-40t eur, Vertailuun valitut alkavat noin 50 t eurosta ylöspäin. Mainitsemasi pituus, hinta, suurempi moottori tai automaattivaihteisto ei tässä ratkaise. Nämä kriteerit täyttäviä autoja on monia muitakin. Selkeästi haettiin Mercedes - BMW - Audi -luokkaa, Jaguarin imago myös riittää. Minua ehkä ihmetyttää Chryslerin mukaanotto. No ehkä otettiin amerikkalaiseksi vertailukohteeksi.
Mersun "pieni" kone on kuitenkin kompressoriahdettu, joka käytännön ajettavuudessa ja väännössä vastaa useimpia 2,5 litraisia vapaasti hengittäviä.
Itse olisin nähnyt mielelläni S80:n lisäksi Skoda Superb Elegance V6 Aut:n. Tilojen, pituuden (TM:ssä mainittu tärkeä kriteeri), moottorin ja varustelun puolesta nämä olisivat ilman muuta samaan luokkaan kuuluvia ja kiinnostavia autoja.
Valitettava tuntuma on, että TM saattaa tosiaan nykyisellään pudottaa vertailusta autoja pois edullisen hintansa takia. (vrt. TM 9/2004 ja edullisen Fiat Stilon poisjättäminen Golf-luokan vertailusta ?).
Sen toki ymmärrän että kaikkia kiintoisia automalleja ei aina mukaan saada vaikka olisi arvovaltainenkin lehti yrittämässä, sen sijaan kilpasiskojaan edullisemman hinnan takia poisjättämistä pidän huonona asiana joka ei lukijaa ja kuluttajaa juuri palvele. Jo nykyisellään TM:n vertailumalliin kuuluu orastavalla mutta terveellä tavalla kustannusten (vakuutus, varaosat, renkaat) eikä vain itse fyysisen auton vertailu; tähän ajatusmalliin istuisi kuin nenä päähän että kustannuksista suurimpaan eli hankintahintaan otettaisiin kuluttajaystävällinen lähestymistapa. Jos joku onnistuu tuomaan markkinoille auton joka pesee parikymppiä kallimmat autot, niin eikös asian julkistaminen toisi lukijalle lisäarvoa ja olisi autolle iso plussa kustannussarakkeessa sen sijaan että aiheuttaa hylkäysmerkinnän toimituksen vertailuunkelvoittamislomakkeessa.
Käsittämätöntä, että ylvään Chryslerin rinnalle otetaan vertailukohteiksi jotain arkisen imagon omaavia, mopomoottorisia rimpuloita, jotka todellisuudessa ovat noin paria luokkaa alempana!
Ainoastaan Jaguaria noista muista voi pitää jo vähän parempana autona, mitä edustavuuteen, imagoon ja arvokkuuteen tulee.
Ja taas maristiin ajettavuudesta. Hohhoijaa, jos jollekulle ei normaaliajoon riitä kyseisten autojen ajettavuus, niin ei se vika ole niissä autoissa vaan PAHASTI vääristyneissä asenteissa!
Tuollaisen suuren Craisun tulee lipua pehmeästi ja ylväästi, joku brutaali 'ohjaustunto' vain pilaisi elämyksen. Sellainen ohjaustunto kuuluu ehkä mikroautoihin ja rata-autoihin, ehkä myös mäkiautoihin, muttei ainakaan edustusautoihin.
Näin siinä käy kun autolehtiä toimittavat henkisesti 14-vuotiaan tasolle jääneet, mikroautoista innostuneet pojannulikat, jotka kilpailevat siitä, kenen prööööm-prööööm-auto kulkeekin kovempaa mutkassa kun toisen pojan prööööm-prööööm-auto tai kenen isin autossa on jäykin ( siis huonoin ) ohjaus eli kenen isillä otsasuonet eniten pullistuvat kun isi ajaa lähikioskille vuokraamaan pornova.
Jee jee.
Sen toki ymmärrän että kaikkia kiintoisia automalleja ei aina mukaan saada vaikka olisi arvovaltainenkin lehti yrittämässä, sen sijaan kilpasiskojaan edullisemman hinnan takia poisjättämistä pidän huonona asiana joka ei lukijaa ja kuluttajaa juuri palvele.
...
Jos joku onnistuu tuomaan markkinoille auton joka pesee parikymppiä kallimmat autot, niin eikös asian julkistaminen toisi lukijalle lisäarvoa ja olisi autolle iso plussa kustannussarakkeessa sen sijaan että aiheuttaa hylkäysmerkinnän toimituksen vertailuunkelvoittamislomakkeessa.
Tässä asiassa olisi todellakin sekä yleisellä tasolla että myös toimittajilla kehittymisen varaa. Vertailuryhmä kannattaisikin jatkossa laatia ilmoitettujen ominaisuuksien perusteella, ei pelkästään hinnan tai moottorikoon mukaan, kuten nykyään usein tapahtuu. Ominaisuuksistahan kuluttajan on järkevää maksaa, ei itseisarvoista. Voihan tietysti joku varata auton hankintaan 50 000 e ja ostaa niin hieno BMW kuin tuolla summalla saa. Tällaista kuluttajaa ei kuitenkaan puolueeton vertailu palvele, koska se on tehty väärin ja ostoperusteina ovat ominaisuudet, joita ei voi puolueettomasti vertailla.
Volvon ja Saabin paremmuutta samankokoisiin, mutta halvempiin kilpailijoihin toisaalla joku perusteli mm. sillä, että hintakin kertoo jotain tilanteesta. Samaan hengenvetoon todettiin kuitenkin, että on se vain tyhmää maksaa liikaa.
Toisaalla mainitsin vertailusta Mazda vastaan Audi. Muistaakseni Mazdaa kehuttiin ajettavuudessa jopa Audiakin enemmän. Kuitenkin yleisesti aiheesta keskusteltaessa pidetään itsestäänselvänä, että kalliimman luokan auto on parempi ajettava. Tuskin Mazdakaan on hintaluokassaan poikkeuksellisen hyvä ja Audi poikkeuksellisen huono ajettava.
Kalliimman auton hankintaa voi perustella itselleen statusarvolla. Tämä on tietysti jokaisen henkilökohtainen asia. Eikö kuitenkin tietoisuus asiasta, että itse ajaa halvemmalla, mutta ominaisuuksiltaan "paremmalla" autolla kuin naapuri, tarjoa suunnatonta nautintoa puhumattakaan siitä jos naapuri kuitenkin luulee ajavansa "paremmalla" autolla?
TM:n mukaan ero tavallisiin perheautoihin on olematon.
Tuo maantieajo on hyvin olennainen seikka tuossa autoluokassa, tai se on ainakin syy ostaa tuollainen auto. Kannattaa kai siis on pienempi auto isommalla koneella ja varusteilla?
Mietin sitä että miten tuo Suberb olisi pärjännyt testissä? Kun se voitti autobildissä loppujen lopuksi aika kevyesti mersun.
Vertailuun olisi ominaisuuksien puolesta sopineet vielä mm:
AlfaRomeo, Cadillac, Lexus, Saab, Skoda, Subaru, Volkswagen ja Volvo...
MB E 200 Kompeessor ei minusta kuulu tähän lähes edustusauto tasoon, eikö näillä ole tarkoitus ajaa mahdollisesti kuormattunakin. Laitetaan esim. 4 lähes "melkein edustustason pomoa kyytiin about 138 kg/á pomo. Ja jos autolla vaikea lähteä liikkeelle ilman huudattamatta, tosi mukavaa kyytiä kunhan ensin. liikkeelle päästään, mutta eikö tämän tason autoilla pitäisi myös pystyä ryömimään tyhjäkäynnillä?
Ja onhan toikin aika outoa jos ohjaus ei palauta kunnolla niin eihän se maksakaan kun sen 60 tuhatta.
Miksi testissä ollut esim. E 320 A. Olemmehan me kaikki tottuneet että mersu voi maksaa 15 tuh/ enemmän kun muut.
Ihanan kallis mersu... elämä on.
Lähes kaikissa (99,9 %) tuotteissa on jo aikaa sitten saavutettu toiminnallinen taso, jotka tyydyttävät suurinta osaa kuluttajista. Silti me haluamme, jos varamme riittävät aina jotain parempaa ja hienompaa. Ei kukaan väitä ettei Citizen ole yhtä hyvä ajan näyttäjä kuin Rolex. Silti ei liene epäselvää kumpaan valinta kohdistuisi ( ilman taloudellisia realiteetteja) normaalein vietein varustetulla ihmisellä.
Totta kai kun vertaillaan samankokoisia autoja, joista toinen maksaa esim. kaksi kertaa enemmän toista, niin jossainhan ero tuntuu. Tavallinen ihminen huomaa sen sisustan materiaalin laadukkuudella, viimeistelyssä, pienistä yksityiskohdista, hiljaisuudessa jne. Samaten siinä ovat tekniikan viimeiset saavutukset, jotka tulevat viiveellä myös halvempiin autoihin. Ei kalliimpi ole silti kaksi kertaa parempi mieluummin raha summa kasvaa potenssiin. Olen joskus käyttänyt vertailua että 20000 ja 35000 hintaisen auton ero suunnilleen sama kuin 35000 ja 60000 hintaisten auton ero.
Vertailun voittaja lienee tämän hetken kannattavin autotehdas, jokaista tehtyä autoa kohden he saavat katetta enemmän kuin muut. Se tuntuu myös kiinnostavan monia, sen talvi ominaisuuksia koskeva viestiketju lienee kaikkien aikojen pisin. Suomessakin yhä useamman tulotaso sallii tämän luokan auton hankkimisen, on niitä tulevaisuudessa entistä enemmän liikenteessä ihailtavana.
Ps. Ajo-ominaisuuksista puhuttaessa kannattaa lukea Jarmo Sukavan koeajo TM:ssä 16/03 530 d:llä, joka oli otsikoitu Paremmin kuin hyvin
...
Miksi testissä ollut esim. E 320 A.
Sama kori riipumatta siitä onko kyseessä E 200 tai E 55 AMG. Varusteet ja osa tekniikkaa vain vaihtelee. Aivan hyvin sopii joukkoon, joka suomessa siteerataan "edustusautona." Ei nyt aivan pidä paikkaansa, mutta...
Ryömiminen ei voimaa vaadi. Vaikka lastaisit kantavuuden rajalle tuo auto liikkuisi silti kaupunkinopeuksilla ja suomen tienopeuksilla vallan mainiosti. Taikasana "automaattivaihteisto" Pedaalia pitää polkea, mutta auto liikkuu.
320 tai 240:stä minäkin olisin testiin halunnut. Tuo valinta on vähän niin ja näin, toisaalta ihmisillä on usein se 'summa n' rahaa ja se halutaan maksimoida, mutta se ei aivan joka kerta päde tässä ja ylemmissä sarjoissa. Omasta kannastani valintaryhmään suht samankokoisia, samoilla moottorikoilla ja varusteilla, hinnasta viis. Jos testiin taas tulevat edustusautot niin sitten kyllä on jo naurun paikka jos valintaperusteet ovat vieläkin rajattu hintaan.
Vertailun voittaja lienee tämän hetken kannattavin autotehdas, jokaista tehtyä autoa kohden he saavat katetta enemmän kuin muut.
Kaksi asiaa.
Ensiksi. Citizen on selvästi Rolexia tarkempi. Rolexin keskimääräräinen "virhe" on 5 sekuntia/kk. Miksi maksaa enemmän huonommasta kellosta? En minä ainakaan.
Toiseksi. Liikemaailmassa on tapana verrata voittoa suhteessa liikevaihtoon. Se on ehdottomasti järkevin tapa vertailla eri yritysten kannattavuutta.
Liikemaailmassa on tapana verrata voittoa suhteessa liikevaihtoon. Se on ehdottomasti järkevin tapa vertailla eri yritysten kannattavuutta.
Minusta on kivaa ajaa sekä kesällä että talvella takavetoisella ja muita autoja selvästi hiljaisemmalla rivikuutos-BMW:llä. Kun saksalainen autonvalmistaja vielä tekee parempaa tulosta kuin kilpailijansa, se on pelkästään hyvä asia, sillä BMW käyttää käytännössä perheyhtiönä (Quandt) hyvää tulosta tuotekehitykseen - eikä jaa voittoa osakkeenomistajille niin kuin jenkkipöljät tekevät, mikä sitten näkyy surkeina autoina - jolloin jatkossakin BMW on tuotekehityksen kärjessä ja säilyttää etulyöntiaseman kilpailijoihin. Halukkaat voivat ajaa Volvo-traktoreilla; se ei ole minulta pois. Prätkiä BMW ei osaa tehdä, joten siellä puolella luotan alansa ykköseen eli Hondaan.
Jutussakin sanottiin mersun koneen vaativan kovasti kierroksia. Vaikka se vastaisikin 2,5 normaalia konetta, niin mitä sitten ? 2,5 ei ole mikään iso kone.
Ensiksi. Citizen on selvästi Rolexia tarkempi. Rolexin keskimääräräinen "virhe" on 5 sekuntia/kk. Miksi maksaa enemmän huonommasta kellosta? En minä ainakaan.
Yksi asia. Minun elämässäni ei ole mitään merkitystä sillä, onko kelloni käynti synkronoitu maailman tarkimpaan atomikelloon vai heittääkö se minuutin viikossa. Siksipä ranteessani onkin mekaaninen automaatti, jos kohta suht' edullinen japanilainen sellainen. Tarkkuutta ei voi kehua, mutta minulle kello antaa vissiä omistamisen mielihyvää ja jos siihen joskus tulee vikaa, oikea kelloseppä voi korjata sen muutenkin kuin ravistelemalla koneiston roskikseen ja tipauttamalla uuden tilalle. Miksi maksaisin jostain kertakäyttö-Citizenistä, kun aitoja kellojakin on myytävänä? Nykyisen kelloni korvaa aikanaan perintökalu, isäukon automaatti-Omega.
Joillain voi olla samansuuntaisia tuntemuksia autoja kohtaan.
Ainoastaan Jaguaria noista muista voi pitää jo vähän parempana autona, mitä edustavuuteen, imagoon ja arvokkuuteen tulee.
Ja taas maristiin ajettavuudesta. Hohhoijaa, jos jollekulle ei normaaliajoon riitä kyseisten autojen ajettavuus, niin ei se vika ole niissä autoissa vaan PAHASTI vääristyneissä asenteissa!
Tuollaisen suuren Craisun tulee lipua pehmeästi ja ylväästi, joku brutaali 'ohjaustunto' vain pilaisi elämyksen. Sellainen ohjaustunto kuuluu ehkä mikroautoihin ja rata-autoihin, ehkä myös mäkiautoihin, muttei ainakaan edustusautoihin.
Näin siinä käy kun autolehtiä toimittavat henkisesti 14-vuotiaan tasolle jääneet, mikroautoista innostuneet pojannulikat, jotka kilpailevat siitä, kenen prööööm-prööööm-auto kulkeekin kovempaa mutkassa kun toisen pojan prööööm-prööööm-auto tai kenen isin autossa on jäykin ( siis huonoin ) ohjaus eli kenen isillä otsasuonet eniten pullistuvat kun isi ajaa lähikioskille vuokraamaan pornova.
Jee jee.
Oletko ajanut 300C:tä ? Luultavasti et, joten käyppä kokeilemassa, petyt pahasti. Chryslerin ohjaus ei nimittäin ole mikään hyvä. Jos sokkotestinä voisi autoa ajaa, niin ohjauksen raskauden perusteella voisi luulla bemariksi, niin raskasta voimaa vaatii kraisun ohjaus. Eihän se tietenkään moottoritiellä niin haittaa, mutta auto kun pitäisi valitettavasti joskus pysäköidäkin, ja välillä ajaa muuallakin kuin pikatiellä.. Silloin ei enää pelkkä etusormi riitä kääntelyyn.
Välillä tulee mieleen, että onko nykyautoihin unohdettu laittaa ohjaustehostin.
Testiin olisi sopinut hyvin myös Cadillac CTS, ainakin hintansa ja kokonsa puolesta. Vai onko liian sporttikärry edustusluokkaan ?
Niinpä, vertailtujen menopelien lisäksi moni muukin merkki ja malli ja olisi sopinut mukaan vertailuun, mutta kaikkiahan ei mukaan voi ottaa.
Erityisesti Volvoa peräänkuulutin lähinnä sen takia, että erityisesti myyntilukujen valossa se on varsin monia kiinnostava merkki ja kaikesta päätellen myös kohtuullisen arvostettu Suomessa. Monet kokevatkin Volvon todellisena vaihtoehtona näille ns. Premium-merkeille. Vertailu olisi antanut kiinnostavaa tietoa siitä, olisiko Volvo todella varteenotettava vaihtoehto.
Omakohtainen testaaminen on tietysti se paras mittari, mutta tiettyjä asioita on vaikea itse testata ja vertailla suht lyhyiden ja usein pitkällekin aikavälille sijoittuvien koeajosessioiden puitteissa.
Omakohtainen testaaminen on tietysti se paras mittari, mutta tiettyjä asioita on vaikea itse testata ja vertailla suht lyhyiden ja usein pitkällekin aikavälille sijoittuvien koeajosessioiden puitteissa.
Totta.
Saa lehtien testeistä osviittaa sikäli, että jos auto pärjää kokeessa hyvin, sitä ei kannata edes koeajaa. TM:n arvosteluperusteilla saa kyllä hyvän auton, jos sillä on tarkoitus ajaa koko ajan nappi laudassa äärirajoilla, mutta jos haluaa hyvän ja mukavan käyttöauton normaaliliikennöintiin, ei tm:n arvosteluperusteilla on mitään tekoa.
Cadillac olisi tosiaan ollut mielenkiintoinen lisä tuohon vertailuun. USA:ssa sitä kyllä markkinoidaan C-luokkaa ja 300-sarjaa vastaan mutta Euroopassa E-luokka ja 500-sarja taitavat olla loogisempia vastustajia.
Samaa voisi sanoa Nissanista tai Opelista, eli myyntilukujen valossa nekin ovat monia kiinnostava merkki. Se ei kuitenkaan ole peruste mukaan ottamiselle. Ja vaikka Volvo kaikilla varusteilla ympättynä saadaan hintansa puolesta kriteereihin, on s80- mallin hintaluokka alkaen tuo n. 40k eur. kun testin autojen hintaluokka on alkaen 50k eur. Eli puhutaan eri luokan autoista. Tässä 50-60t luokassa Volvo tuskin enää on "monia kiinnostava merkki". Ja onhan Volvo s80 elinkaarensa loppupuolella (joka lisäksi vaikuttaisi jos kyse olisi saman luokan autosta).
Volvo on monille tuossa(kin) yli 50 te:n hintaluokassa kiinnostava vaihtoehto, mutta siinä hintaluokassa Nissanin ja Opelin imu lienee aika olematon? Kaikki eivät hae autoltaan statusarvoa á la BMW, Mersu ja Jaguar, vaan hintaluokassaan parhaita käyttö- ja ajo-ominaisuuksia. Paljon tuolla kaduilla näkee liikkeellä kalliitakin Volvoja ja vertailu olisi osaltaan selventänyt onko Volvo tuossa luokassa kilpailukykyinen. Mutta kuten sanottu, kaikkia ei valitettavasti saa vertailuun mukaan.
Volvo S80 alkaen 42k, Audi A6 alkaen45k, BMW 5 alkaen 48k, MB E alkaen 54k ja Jaguar S alkaen 58k joten kyllä Volvo olisi mukaan sopinut aivan loistavasti ja miksipä ei myös Saab 9-5, alkaen 38k .