Lexuksesta on tosiaan vaikea löytää tuota, koska se ei ole ollut yhdessäkään kunnon koeajossa Suomessa mikä kestäisi lähdekritiikin, siis jonkin autolehden laaja koeajo tai vertailu
Öö...tota noin. Oliko oma koeajosi sitten kriittisesti tarkasteltuna tarpeeksi laaja. Koeajo-tv testasi Lexus GS300 viikon ajan ja isompikoneisella tehtiin lyhyempi testikierros. Näin sanotaan esim. edellämainitun omilla sivuilla ja asia mainittiin myös tv-ohjelmassa. Olisi luullut erilaista suomalaista tiestöä tulevan tutuksi enemmän kuin sinun testilenkilläsi.
Käsittääkseni kyseiset henkilöt ajavat melko paljon erilaisia autoja joten kai jonkinasteinen vertailupohja on syntynyt. Muistaakseni hiljaisuuden ovat kirjanneet mm. Aamulehden ja Iltasanomien testaajat. Samanlaisia amatööritestailijoitako kaikki...sinä mukaan luettuna?
Kuka sitten on oikeassa. Jos omaat ilmiömäiset korvat ja taas 20 muuta testaajaa on erimieltä...suhde 1/20. Vastaava otanta esim. 10 sinun korvaista ja 200 toteaa auton hiljaiseksi...enemmistön mukaan autoa voinee siis sanoa hiljaiseksi.
Mielestäni painotetaan usein liikaa voittaja-autoon joka on numero 1. Kuitenkin 3:s tai jopa 4:s auto voi yltää parin pinnan päähän voittaja-autosta. Se saattaa kaapia kaikilta osa-aluelta hyvät pisteet ollen tasaisesti hyvä kaikilla osa-alueilla, hieman kuin rengastesteissä.
No mutta...enpä olisi sixpackin suusta uskonut kuulevani juuri tätä lausahdusta. Sillä juuri tähän perustuu esim. Toyotan hyvä menestyminen erilaisissa testeissä...tasaisen ja riittävän hyvä kaikilla osa-alueilla usein sijoilla 2-4
Menihän taas vähän aidanseipääseen tämä keskustelu. Kyseessähän oli ruotsalaisen autolehden päätelmä suhteessa 5-sarjan ESP:hen. Eiköhän homma kuitenkin kääntynyt muiden mollaamiseen
Onko tilanne niin, ettei Bemaria saa kritisoida? Täytyy vain niellä AMS:in arviot ja olla hiljaa - enpä usko. En ole viitosta "pakollista" koeajoa pidempään ajanut mutta hienolta tuntui. Uutta kolmosta kävin ajamassa pidempään kun oltiin autoa vaihtamassa. Ei tullut ostettua.
Lexuksen ja Infinitin ja Acuran menestys jenkkilehdissä ihmetyttää hieman. Olkoonkin, että seison aiemmin esittämäni arvion jenkkiautolehtien kuulumisesta huumoriosastoon takana.
[KonstaKoo muokkasi tätä viestiä 26.10.2005 klo 19:46]
Kuka sitten on oikeassa. Jos omaat ilmiömäiset korvat ja taas 20 muuta testaajaa on erimieltä...suhde 1/20. Vastaava otanta esim. 10 sinun korvaista ja 200 toteaa auton hiljaiseksi...enemmistön mukaan autoa voinee siis sanoa hiljaiseksi.
No tuon rengasmelua on haukuttu myös muissa lehdissä, joten menee edelleen ristiin myös muiden arviot. Lisäksi GS voi olla suht hiljainen kaikkiin autoihin suhteutettuna, mutta ei omassa luokassaan rengasmelun osalta suomalaisella asvaltilla. Muutenhan se on hiljainen auto, nyt päästään jo siihen, että mitä melua kukin tarkoittaa. Itseäni haittaa eniten juuri rengasmelu ja melun sävyn häiritsevyys, ja tuota juuri Lexuksessa on enemmän kuin muille jakaa luokassaan, vaikka onkin muuten hiljainen, hitaassa ajossa jopa aavemainen. Edelleen, mikään noista esittelyistä ei ole verrannut autoa mihinkään muuhun samanluokan autoon, mutta minä olen. Jos sitä ei halua uskoa, niin ok. Ei ehkä kannata sitten itse kokeilla Lexusta ikinä, saattaa pilvilinnat romahtaa. Nyt on hyvä puhua täällä asiantuntijan äänellä pelkästään mielikuviin pohjautuen.
Onko C-Mersu teistä täydellinen auto? Minusta ei, mutta koeajo.tv ei siitäkään keksinyt juuri mitään haukuttavaa. Tuo on se taso, mitä ko. julkaisu edustaa.
Toinen esimerkki ristiin menevästä asiasta on rengastestit. Itsellä on ollut Nokia Hakkapeliitta 4 kahdessa eri autossa ja pidän sitä ihan älyttömän äänekkäänä renkaana, enkä halua niitä enää koskaan, vaikka muuten tosi hyvä rengas. Samaa mieltä oli Tuulilasi, jossa oli ihan db mittaus. Kuitenkaan TM:n tai Autobildin testissä tuota ei tuotu millään lailla esiin. Viestini on siis, että älkää nyt ihmeessä uskoko kaikkea sanasta sanaan viimeisenä totuutena, mitä varsinkaan pinnallisessa viihteessä arvostellaan (esim Koeajo.Tv, Ilta-Sanomat, yms), vaan kokeilkaa myös itse.. Voisin esim viitata juttuun 5-sarjan Bemarista, että se on valittu maailman parhaaksi autoksi ainakin alla olevan jutun mukaan, mutta siinäkin on paljon huonoja ominaisuuksia. Se vaan riippuu siitä, kuinka syvällisen jutun toimittaja haluaa tehdä, kertooko se vaan fiiliksistä vai vertaa todellisuudessa autoa muihin saman luokan autoihin, mitä alla ei ole tehty, eikä missään Lexuksen testissä Suomessa:
Mielestäni painotetaan usein liikaa voittaja-autoon joka on numero 1. Kuitenkin 3:s tai jopa 4:s auto voi yltää parin pinnan päähän voittaja-autosta. Se saattaa kaapia kaikilta osa-aluelta hyvät pisteet ollen tasaisesti hyvä kaikilla osa-alueilla, hieman kuin rengastesteissä.
No mutta...enpä olisi sixpackin suusta uskonut kuulevani juuri tätä lausahdusta. Sillä juuri tähän perustuu esim. Toyotan hyvä menestyminen erilaisissa testeissä...tasaisen ja riittävän hyvä kaikilla osa-alueilla usein sijoilla 2-4
Näin se kuitenkin on, Toyotan ja muiden japsien seassa saa monesti lukea esim. Opel Vectran erittäin hyvistä ominaisuuksista sekä AMS 100.000km testissä kuten TM:in kehui, Pösöt menestyvät ja monet muut merkit tai mallit ovat kärjen tuntumassa. Mutta erojakin löytyy riippuen missä maassa tai mikä lehti nämä testit suorittavat. Toimittajakin on subjektiivinen vaikka pyrkii toimimaan objektiivisesti. Jokaisella autotoimittajalla on varmasti oma mielimerkki sekä "lukkarinrakkautta" johonkin malliin, ja joillain osa-alueilla tämä saattaa paistaa läpi.
Toinen esimerkki ristiin menevästä asiasta on rengastestit. Itsellä on ollut Nokia Hakkapeliitta 4 kahdessa eri autossa ja pidän sitä ihan älyttömän äänekkäänä renkaana, enkä halua niitä enää koskaan, vaikka muuten tosi hyvä rengas. Samaa mieltä oli Tuulilasi, jossa oli ihan db mittaus. Kuitenkaan TM:n tai Autobildin testissä tuota ei tuotu millään lailla esiin. Viestini on siis, että älkää nyt ihmeessä uskoko kaikkea sanasta sanaan viimeisenä totuutena, mitä varsinkaan pinnallisessa viihteessä arvostellaan (esim Koeajo.Tv, Ilta-Sanomat, yms), vaan kokeilkaa myös itse..
Aivan, autoissakin on eroja: joihinkin autoihin rengasmelu (esim. Hakkapeliitta nelosista) kuuluu ärsyttävämmin kuin toisiin. Rengasmeluhan ei välity "ilmateitse", vaan renkaat aiheuttavat värinää auton rakenteissa, ja tämä rakenteiden värinä taas kaiuttimen tavoin liikuttaa ilmaa auton matkustamossa. TM:ssä koeajoautona oli Alfa 156, Tuulilasissa Opel Astra ja AutoBildissä (eli oikeasti :Teknikens Världissä!) Volvo V50.
Tässä tapauksessa kaikissa testeissä käytettiin samaa rengaskokoa (205/55 R16), mutta huomautettakoon, että rengaskoon muutoskin vaikuttaa ominaisuuksiin, mm. meluun.
Bemarin 500 sarjan väistövaikeuksista olen jäävi sanomaan, kun olen ajanut uutta 525 farkkua vain 350 km, enkä kokeillut radalla. Kaistanvaihto moottoritiellä ainakin tuntui täsmälliseltä.
Nämä seikat sen sijaan olivat syitä miksi en lämmennyt tälle n. 60 000 baijerilaiskomistukselle:
- Takapään kovuus; Lahden moottoritien jokainen katkos täräytti niskojamme (3 henkilön kuorma). Jonkin verran auttoi, kun pudotin rengaspaineet reilusti alle suositusten. Renkaat Nokian Rsi kitkat.
- Suoraan ajamisen hienoinen haku. Pitää Suomen urateillä koko ajan vähän ohjailla, jotta auto kulkee suoraan.
- Kiinni jääminen 7 cm lumikinokseen kesämökin pihassa.
- Rengasmelu karkealla asfaltilla
INDIVIDULILLE: Mikäs auto sinulla on ollut alla, kun nuo Nokian Hakkapeliitat ovat tuntuneet meluislta? Perheessämme on kolme sarjaa Hakkiksia, joista juuri eilen vaihdoin yhdet alle. Hämmästykseni oli suuri, kun nastan ropinaa ei kuulu yhtään ja melutason nousu oli aika pieni siirryttäessä uusista Michelin Pilot Primacy (on aika hiljainen) kumeista Hakkiksiin. Ja kumit on jo 5 talvea kovettuneet !
Katsoin muuten 5-sarjan väistökokeesta tehdyn videon (oli muuten työn ja tuskan takana saada se Teknikens Världin sivuilta - ja vielä toimivana! Ehkä kertoo enemmän pc-taidoistani kuin mistään muusta). Varsinainen väistökoe ei näyttänyt kovin dramaattiselta - BMW:tä vain ei saatu pysymään keilakujalla. Koeajaja epäili, että ESP (tai mikä se nyt BMW:llä onkaan) olisi epäkunnossa, ts. toimimaton. Niinpä tehtiin uusi testi, jossa ESP oli kokonaan kytketty toiminnasta. Silloin BMW lähti aika totaalisti kuskin käsistä!
On arvailtu, että tehtaat saattavat jättää alustan kehittelyn vähemmälle, kun ESP hoitaa ääritilanteet. Olisikohan 5-sarjakin esimerkki siitä??
Bemarin 500 sarjan väistövaikeuksista olen jäävi sanomaan, kun olen ajanut uutta 525 farkkua vain 350 km, enkä kokeillut radalla. Kaistanvaihto moottoritiellä ainakin tuntui täsmälliseltä.
Nämä seikat sen sijaan olivat syitä miksi en lämmennyt tälle n. 60 000 baijerilaiskomistukselle:
- Takapään kovuus; Lahden moottoritien jokainen katkos täräytti niskojamme (3 henkilön kuorma). Jonkin verran auttoi, kun pudotin rengaspaineet reilusti alle suositusten. Renkaat Nokian Rsi kitkat.
- Suoraan ajamisen hienoinen haku. Pitää Suomen urateillä koko ajan vähän ohjailla, jotta auto kulkee suoraan.
- Kiinni jääminen 7 cm lumikinokseen kesämökin pihassa.
- Rengasmelu karkealla asfaltilla
INDIVIDULILLE: Mikäs auto sinulla on ollut alla, kun nuo Nokian Hakkapeliitat ovat tuntuneet meluislta? Perheessämme on kolme sarjaa Hakkiksia, joista juuri eilen vaihdoin yhdet alle. Hämmästykseni oli suuri, kun nastan ropinaa ei kuulu yhtään ja melutason nousu oli aika pieni siirryttäessä uusista Michelin Pilot Primacy (on aika hiljainen) kumeista Hakkiksiin. Ja kumit on jo 5 talvea kovettuneet !
Juu, ei se 5-sarjan Bemarikaan todellakaan mikään täydellinen ole, se on vaan tällä hetkellä MINUN arvostamissani ominaisuukissa luokkansa onnistunein auto, mutta jonkin toisen mittareilla ehkä ei. Kokonaisuudessaan tuo ilmeisesti on ainakin lehdistönkin mielestä suht onnistunut kokonaisuus, kun se on aika monen vertailun voittanut tai ollut ihan kärjessä. Kuitenkaan Bemari ei mielestäni sovi kaikille ja Runflat renkaat tulisi ehdottomasti vaihtaa normaaleihin.
Minulla oli HKPL4 ensin Mb SLK:ssa ja sitten Mb CLK:ssa, jossa ne piti häiritsevää meteliä erityisesti jossain 60-80 km/h vauhdissa. Vuoden 2001 S-sarjan Mersussa nastojen rapinaa ei taas kuulunut häiritsevästi, joten osaksi tuo on myös autosta kiinni. Kyse on siis juuri uusimmasta Hakkapeliitta4:stä, ainakin Hakkapeliitta2 on huomattavasti hiljaisempi. Tuulilasissa oli viime numerossa db mittaus noista ja Nokia oli selvästi äänekkäin kaikista testin renkaista kaikilla nopeusalueilla juuri käyttämässäni koossa 205/55/16. Nyt ostin sitten Gislavedin kitkat juuri hiljaisuuden takia.
[individual muokkasi tätä viestiä 27.10.2005 klo 12:35]
On arvailtu, että tehtaat saattavat jättää alustan kehittelyn vähemmälle, kun ESP hoitaa ääritilanteet. Olisikohan 5-sarjakin esimerkki siitä??
Veikkaisi, en tosin tiedä, että tähänkin olis syynä nuo Runflat renkaat. Aiemmin sama auto oli ilman noita renkaita ja sen ääritilannekäytöstä kehuttiin testeissä. Itse kokeilin myös viime talvena muutaman kierroksen jäärataa 530da:lla ja auto oli erittäin looginen ajaa ainakin takatuuppareihin tottuneelle. En tosin ole minäkään paljaalla asvaltilla kokeillut tuolla mitään "hirvitestiä".
Onkos Lexus-faneilla dokumentteja ylikuormatun Lexuksen hirvitesteistä. Löytyykö Car and Driverista ovaalilla tehty hirvitesti jonka Plexus olisi voittanut. Saammeko lukea, please. Kovia hirvimiehiä nuo Teknikens Världin pojat. Iltalehden mukaan herrat kutsuttiin BMW:n tehtaille näyttämään miten E 60 kaadetaan. Ruotsalaisherrat eivät jostain syystä kuitenkaan suostuneet esittelemään ajotaitojaan. Esittelevät kuulemma taitojaan vain Ruotsissa, vaikka Saksaan tehtaalle menivätkin. Kovasti on astian makua koko hässäkässä edelleen. Bemarin perä heilahti, ok en kiistä videonauhan näkymää. Olen myös samaa mieltä puhkeamattomien renkaiden huonosta vaikutuksesta auton ajo-ominaisuuksiin. Tehtaan kannattaisi harkita niiden käyttöönottoa uudelleen. Mitä tulee ajovakautusjärjestelmän toimintaan niin tähän saakka kaikki autotoimittajat ovat valitelleet niiden liian innokkaita säätöjä. No kerran näinkin päin...
Jos autossa on tehokkaasti toimiva ESP (tai vastaava) sitä moititaan siitä, että ESP puuttuu peliin liian aikaisin eikä ajaminen ole kivaa. No, taatusti ei tietysti luista.
Sitten kun valvonta viritetään siten, että se sallii luistot, niin ei ole sekään hyvä. Eihän mikään ESP pysäytä luistoa, jos se pääsee liian pitkälle.
Ei silti, en epäile etteivätkö isot Volvot tai Saabit menisi suoraan vaikka minkälaisessa väistössä, koska mutkiinhan niitä on kovin vaikea saada taipumaan
Tuulilasi-lehden numerossa 11/2005 oli automaattivaihteisten remi umi -autojen vertailu: Audi A6 3.2 Quattro , BMW 530i, Cadillac STS 3,6, Lexus GS300. Kaikilla oli vaikeuksia väistössä kuormattuna; Audilla vähiten.
On aika vetää johtopäätökset: takavetoisten aika on ohi. Tähän asti niillä on jonkunlaista arvoa ollut kesäautoina, mutta nyt näyttää sekin vuodenaika aiheuttavan ongelmia.
Muuten: arvostelivat myös moottorinääniä. Audi oli vahvimmilla, Lexus ja BMW seuraavina, "heikoin" Cadillac.
On aika vetää johtopäätökset: takavetoisten aika on ohi. Tähän asti niillä on jonkunlaista arvoa ollut kesäautoina, mutta nyt näyttää sekin vuodenaika aiheuttavan ongelmia.
Muuten: arvostelivat myös moottorinääniä. Audi oli vahvimmilla, Lexus ja BMW seuraavina, "heikoin" Cadillac.
Johtuisikohan tuo väistöongelma kuitenkaan vetotavasta? Eikös autokoulussakin nykyään opeteta, että ensin polkaistaan jarrut pohjaan ja sitten väistetään ABS:t ronksuttaen? Eihän vetotapa silloin vaikuta mitenkään väistöön. Itse asiassa takavetoisen luulisi olevan tasapainoisempi tässä jarrutusväistössä, koska siinä on (ainakin Bemarissa) jotakuinkin 50-50 painojakauma.
Ja toisaalta, jos väistetään vedättämällä, pitää kuskinkin olla niin kokenut että vetotapa tuskin aiheuttaa ongelmia.
Miksiköhän tuossakin testissä on jostain syystä nelivetoaudi, mutta ei nelivetoa Bemarilta tai esim. Mersulta... Löytyyhän 5-sarjastakin 530 xi, ja hintaa on 67500 euroa, kun Audi A6 3,2 FSI Quattro maksaa 68900 euroa. Hivenen haiskahtaa puolueelliselta tuo testi siis.
Moottoriääniä hivenen ihmettelen. BMW:n moottori toki murisee, mutta sekä 5-sarjassa että A6:ssa istuneena voisin kyllä sanoa, että Bemari on kokonaisuutena selvästi hiljaisempi kuin Audi.
Itse pidän takavetoisista, kyllä on mukava ajaa C-mersulla kun kaarteissa ja kaupunkimutkissa ohjaus ei vetele kaasun tahtiin. Etuvedossa on puolensa, mutta mitään ongelmia vetotavan suhteen ei ole takavetoisella ollut missään normaaleissa tieoloissa, pikemminkin päinvastoin. Kuinkahan monelta (tehokasta) etuvetoautoa ajavalta lähtee auto kesällä käsistä, kun ohjausta ei talla pohjassa saakaan käännettyä tai kun pyörät oikenevat kaasua lisätessä? Sitä ruotsalaiset eivät ilmeisesti kuitenkaan testaa.
On aika vetää johtopäätökset: takavetoisten aika on ohi. Tähän asti niillä on jonkunlaista arvoa ollut kesäautoina, mutta nyt näyttää sekin vuodenaika aiheuttavan ongelmia.
Muuten: arvostelivat myös moottorinääniä. Audi oli vahvimmilla, Lexus ja BMW seuraavina, "heikoin" Cadillac.
Johtuisikohan tuo väistöongelma kuitenkaan vetotavasta? Eikös autokoulussakin nykyään opeteta, että ensin polkaistaan jarrut pohjaan ja sitten väistetään ABS:t ronksuttaen? Eihän vetotapa silloin vaikuta mitenkään väistöön. Itse asiassa takavetoisen luulisi olevan tasapainoisempi tässä jarrutusväistössä, koska siinä on (ainakin Bemarissa) jotakuinkin 50-50 painojakauma.
Ja toisaalta, jos väistetään vedättämällä, pitää kuskinkin olla niin kokenut että vetotapa tuskin aiheuttaa ongelmia.
Miksiköhän tuossakin testissä on jostain syystä nelivetoaudi, mutta ei nelivetoa Bemarilta tai esim. Mersulta... Löytyyhän 5-sarjastakin 530 xi, ja hintaa on 67500 euroa, kun Audi A6 3,2 FSI Quattro maksaa 68900 euroa. Hivenen haiskahtaa puolueelliselta tuo testi siis.
Moottoriääniä hivenen ihmettelen. BMW:n moottori toki murisee, mutta sekä 5-sarjassa että A6:ssa istuneena voisin kyllä sanoa, että Bemari on kokonaisuutena selvästi hiljaisempi kuin Audi.
Itse pidän takavetoisista, kyllä on mukava ajaa C-mersulla kun kaarteissa ja kaupunkimutkissa ohjaus ei vetele kaasun tahtiin. Etuvedossa on puolensa, mutta mitään ongelmia vetotavan suhteen ei ole takavetoisella ollut missään normaaleissa tieoloissa, pikemminkin päinvastoin. Kuinkahan monelta (tehokasta) etuvetoautoa ajavalta lähtee auto kesällä käsistä, kun ohjausta ei talla pohjassa saakaan käännettyä tai kun pyörät oikenevat kaasua lisätessä? Sitä ruotsalaiset eivät ilmeisesti kuitenkaan testaa.
Ehkä se väistöongelma johtuu taka-akseliston rakenteesta?
Testi saattaa hyvinkin olla puolueellinen: BMW voitti vertailun.
Moottoriääniä kuunneltiin ikäänkuin "musiikkina"; BMW:ssä ja Lexuksessa musiikki soi liian hiljaa, Cadillacissa raaásti, Audissa sopivasti.
Ajo-olosuhteiltaan kesä ei ole mielestäni pahinta aikaa; talvi on haastellisempi autoilun kannalta. Kyllähän kesällä hurjastellessa aina vahinkoja sattuu, mutta talvella niin voi käydä jopa normaalisti liikennöidessäkin...
Ehkä se väistöongelma johtuu taka-akseliston rakenteesta?
Testi saattaa hyvinkin olla puolueellinen: BMW voitti vertailun.
Moottoriääniä kuunneltiin ikäänkuin "musiikkina"; BMW:ssä ja Lexuksessa musiikki soi liian hiljaa, Cadillacissa raaásti, Audissa sopivasti.
Ajo-olosuhteiltaan kesä ei ole mielestäni pahinta aikaa; talvi on haastellisempi autoilun kannalta. Kyllähän kesällä hurjastellessa aina vahinkoja sattuu, mutta talvella niin voi käydä jopa normaalisti liikennöidessäkin...
BMW toki voitti kokonaistestin, mutta rataominaisuuksista puhuttaessa olisi silti mukava verrata teknisesti vastaavia laitteita keskenään - eli tässä tapauksessa nelivetoja.
Moottorinäänet ovat tietysti hyvin paljon makuasia. Itse en pidä V6:n äänestä, se on jotenkin aika raaka vedätettäessä. Bemari käy sivistyneemmin. Desibelimittari kertoo tietysti myös paljon (tässäkin Bemu on parempi), mutta ei äänen sävyä. Bemareissahan on ymmärtääkseni tarkoituksella jätetty osa moottorinäänistä vaihmentamatta, yleensä pakoputkesta kuuluu mukava pärähdys siinä vaiheessa kun polkaisee kunnolla. Joka tapauksessa, saattaisin itse ottaa näistä autoista tällä hetkellä Audin. En ole oikein sinut tuon BMW:n uuden muotoilukielen kanssa ja pidän Audin sisätiloista, minusta Bemarin kolmonen on paremmin onnistunut kuin vitonen. Farmarina 5-sarja on hyvän näköinen ja siinä valinta menisi vaikeaksi. Yleensä ainakin meilläpäin 5-sarja on ollut huomattavasti helpompi jälleenmyydä kuin A6. Lexus nyt olisi täysin poissa laskuista, sitä kun ei saa edes huollettua paikkakunnalla.
Suurin osa vakavista ulosajoista sattuu kesällä - syynä liian suuri kitka (tehdään liian suuria ohjausliikkeitä ehkä, ja pienetkin ohjausvirheet kostautuvat?). Kesällä ei myöskään usein oteta olosuhteita huomioon, esim moottoritietä vedetään kaatosateella ihan samaa vauhtia kuin aurinkoisella ilmallakin.
Suurin osa vakavista ulosajoista sattuu kesällä - syynä liian suuri kitka (tehdään liian suuria ohjausliikkeitä ehkä, ja pienetkin ohjausvirheet kostautuvat?). Kesällä ei myöskään usein oteta olosuhteita huomioon, esim moottoritietä vedetään kaatosateella ihan samaa vauhtia kuin aurinkoisella ilmallakin.
Ja suurin osa ulosajajista on nuoria miehiä ja suurimmassa osassa kesäisistä ulosajoista on hurjasteltu. Ei ihme, että ulosajot ovat silloin vakavia. Mutta saattaapa käydä niinkin, että kun ajokkinsa hallinnan menettää, joku sattuu tielle ennen ulosajoa: rekka, toinen henkilöauto, pyöräilijä tai jalankulkija. Ei tulekaan ulosajoa vaan kolari.
Talvella lumi on monissa ulosajoissa mukavasti pehmentävä elementti - toisaalta "hurjastelurajakin" on nopeudeltaan alhaisempi, eli vauriot vähäisempiä.
[MatLog muokkasi tätä viestiä 04.11.2005 klo 13:02]
[ BMW toki voitti kokonaistestin, mutta rataominaisuuksista puhuttaessa olisi silti mukava verrata teknisesti vastaavia laitteita keskenään - eli tässä tapauksessa nelivetoja.
Linkistä löytyy rata-aika Mersulle, Audille ja BMW:lle. Tosin ainoastaan Audi on nelivetoinen. Ja BMW näyttää olevan yli kaksi sekuntia nopeampi kuin muut. Ero on samaa luokkaa kuin Minardilla ja Mclarenilla.. Hirvitestin saksalainen vastine löytyy myös eli slalom testi ja siinäkin takavetoiset ovat parempia.
Ja suurin osa ulosajajista on nuoria miehiä ja suurimmassa osassa kesäisistä ulosajoista on hurjasteltu. Ei ihme, että ulosajot ovat silloin vakavia. Mutta saattaapa käydä niinkin, että kun ajokkinsa hallinnan menettää, joku sattuu tielle ennen ulosajoa: rekka, toinen henkilöauto, pyöräilijä tai jalankulkija. Ei tulekaan ulosajoa vaan kolari.
Jep. Nykyisellä takavedolla pidän kuitenkin hallinnan menetystä itse vetotavan takia talvikelilläkin mahdottomana, koska niissä kaikissa on ESP/vastaava ja toisaalta liukkauden huomaa varsin äkkiä vetotavan huomioiden. Useat etuvedot ovat paljon tasapainottomampia ajaa talvella kuin esim. BMW. Monella etuvedolla saa mukavan täysin hallitsemattoman luisun aikaan, kun muistaa löysätä kaasun äkillisesti ohitustilanteessa. Usein näissä tapauksissa alla on ns. "talviturvallinen" etuvetoauto ja nastarenkaat...
Audi 80 oli muuten auto, josta sai perän varsin helposti irti pienellä kaasun löysäyksellä. Nykyisessä 407:ssä on vähän samaa, mutta siinä on ESP joten se ei oikeastaan haittaa. Äkkinäiselle tuo Audin ominaisuus oli ehkä vaarallinen, mutta itse pidin siitä että sitä pystyi ajamaan toisin kuin juna-etuvetoja.
[ BMW toki voitti kokonaistestin, mutta rataominaisuuksista puhuttaessa olisi silti mukava verrata teknisesti vastaavia laitteita keskenään - eli tässä tapauksessa nelivetoja.
Linkistä löytyy rata-aika Mersulle, Audille ja BMW:lle. Tosin ainoastaan Audi on nelivetoinen. Ja BMW näyttää olevan yli kaksi sekuntia nopeampi kuin muut. Ero on samaa luokkaa kuin Minardilla ja Mclarenilla.. Hirvitestin saksalainen vastine löytyy myös eli slalom testi ja siinäkin takavetoiset ovat parempia.
Aika hyvin ne kaikki näyttää käyttäytyvän - ilman kuormaa. Samoin oli Teknikens Världin hirvitestissä ja Tuulilasi-vertailussakin: vasta kuorma aiheutti ongelmia.
Slalomtesti ei vastaa "hirvitestiä". Hirvitestissä ajetaan määränopeudella pitkin suoraa ajorataa, jonka jälkeen tehdään raju "äkkiväistö" esteen ohi.
Slalom rataa ajettaessa on mielestäni kyllä kyseessä hyvinkin samanlainen tilanne, kuin ruotsalaisten hirvitestissä. Kummassakin kierretään eteen tuleva este, paitsi että slalom testissä liike toistetaan useaan kertaan peräkkäin.
Slalom rata ajetaan mahdollisemman tasaisella nopeudella koskematta jarruun ja tasaisella kaasulla pyrittäessä parhaaseen tulokseen. Eli nopeus asetetaan jo ennen keilojen kiertämistä siksi millä on rata tarkoitus läpi ajaa.
Pari kertaa aikoinaan lajia kokeilleena olen huomannut, kaikilta autoilta löytyneen nopeus millä hallinta menetetään ja sen seurauksena perä irtoaa tai auto puskee keula edellä. Mitä suuremmassa nopeudessa auto lähtee käsistä sen rajummat ovat hallinnan menettämisen jälkeiset kuviot.
Slalom rataa ajettaessa on mielestäni kyllä kyseessä hyvinkin samanlainen tilanne, kuin ruotsalaisten hirvitestissä. Kummassakin kierretään eteen tuleva este, paitsi että slalom testissä liike toistetaan useaan kertaan peräkkäin.
Slalom rata ajetaan mahdollisemman tasaisella nopeudella koskematta jarruun ja tasaisella kaasulla pyrittäessä parhaaseen tulokseen. Eli nopeus asetetaan jo ennen keilojen kiertämistä siksi millä on rata tarkoitus läpi ajaa.
Pari kertaa aikoinaan lajia kokeilleena olen huomannut, kaikilta autoilta löytyneen nopeus millä hallinta menetetään ja sen seurauksena perä irtoaa tai auto puskee keula edellä. Mitä suuremmassa nopeudessa auto lähtee käsistä sen rajummat ovat hallinnan menettämisen jälkeiset kuviot.
Teknikens Värld vertaa omaa "hirvitestiään" mm. BMW:n itsensä tekemään "väistötestiin":
Istället för att fingera en panikmanöver (som TV använder testet till) rattar BMW-föraren bilen lugnt och metodiskt. Därför blir reaktionerna inte lika stora. Att någon skulle gira undan en älg i en verklig situation på det viset håller vi för otroligt.
Eli hirvitetissä tehdään rauhallisen ja metodisen ohjaamisen sijaan "paniikkiohjausliike"; sama ero on myös "hirvitestin" ja "slalomtestin" välillä.
Ruotsissa on saatu aikaan melkoinen kiistely tästä asiasta. Ruotsinkielinen Auto Motor Sport meni kommentoimaan asiaa ja nyt tunteet käyvät kuumana lehden nettisivujen keskusteluosiossa.
Minusta tuntuu, ettei nyt Ruotsalaisilla ole ymmärrystä Slalom ajosta. Kun ajetaan rata mahdollisemman nopeasti, joutuu rattia kääntämään puolelta toiselle kyllä niin nopeasta kuin pystyy. Ellei sitten keilat ole kilometrin välein.
Kun auton kulkusuuntaa käännetään etupyörien sortokulmaa muuttamalla, pyrkii auto kulkemaan edelleen kulkusuuntaansa vastustaen etupyörien antamaa uutta suuntaa. Jos etupyörillä on pitoa eli voimaa painovoiman ansiosta enemmän muuttaa kulkusuuntaa, kuin autolla on massan ja nopeuden ansiosta vastustaa kulku suunnan muutosta, kääntyy auto.
Kun auto kääntyy vaikkapa vasemmalle keula kääntyy samaan suuntaan, mutta perä kääntyy oikealle. Auto kääntyy painopisteensä ympärillä. Mitä keskemmällä on painopiste, sitä paremmin on kääntyminen hallittavissa. Samaten painavien osien tulisi olla mahdollisemman lähellä painopistettä, näin kääntymiseen tarvittava voima olisi mahdollisemman pieni.
Siksi jotta hirvitesti olisi luotettava ja toistettavissa samoin tuloksin useampaan kertaan on väistöliikkeen oltava samanlainen (eli rattia olisi käännettävä tarpeellinen määrä esteen ohittamiseksi samalla etäisyydellä esteestä) jotta tuloksia voisi verrata keskenään. Saati että eri autoja ja näiden ominaisuuksia voitaisiin verrata keskenään. Jos sortokulmaa lisätään mielivaltaisesti enemmän, kuin on tarvetta auton suunnan muutoksessa. Putoaa esteen ohittamisessa käytettävä nopeus, tai auton hallinta menetetään pienemmässä nopeudessa. Tällöin onkin kyseessä enemmän auton kuljettajan taitojen mittaaminen, ja itse auton ominaisuuksien merkitys vähenee.
Tästä syystä uskon, miksi oheisen linkin videossa on vaivautuneita ruotsalaisia ja turhaantuneita saksalaisia. Kummatkin tietävät, että tässä kokeessa kuljettajan osuus on onnistumisen kannalta ratkaiseva.
Teknikens Värld teki omista lähtökohdistaan katsottuna ainoan oikean ratkaisun kun he eivät suostuneet ajamaan hirvitestiä BMW:n testiradalla. Heillä olisi ollut tilanteessa vain hävittävää.
Siksi jotta hirvitesti olisi luotettava ja toistettavissa samoin tuloksin useampaan kertaan on väistöliikkeen oltava samanlainen (eli rattia olisi käännettävä tarpeellinen määrä esteen ohittamiseksi samalla etäisyydellä esteestä) jotta tuloksia voisi verrata keskenään.
Tästä syystä uskon, miksi oheisen linkin videossa on vaivautuneita ruotsalaisia ja turhaantuneita saksalaisia. Kummatkin tietävät, että tässä kokeessa kuljettajan osuus on onnistumisen kannalta ratkaiseva.
"Ei silti, en epäile etteivätkö isot Volvot tai Saabit menisi suoraan vaikka minkälaisessa väistössä, koska mutkiinhan niitä on kovin vaikea saada taipumaan"
"Ja joku toinen kyseli, että eihän BMW käytä ESP:iä". Voi olla syy ettei kaikki kulje se, ettei käytä sitä. No, tämä kommentti oli vähän sarkastinen.
Noin päältäpäin katsottuna näyttää vähän siltä, että keskustelijoilla on varsin vanhat ennakkoasetelmat päällä. Edes pieni yritys objektiiviseen ajatteluun saattaisi olla paikallaan.
Koettakaa poijat, vaikka kuinka ehdottomia olette oman merkin paremmuudesta niin yrittäkää edes ajatella kokonaisuutta. Helposti sitä vaan lipsahdetaan noiden stereotypioiden viemäksi.
Indy totesi:
Lexuksesta on tosiaan vaikea löytää tuota, koska se ei ole ollut yhdessäkään kunnon koeajossa Suomessa mikä kestäisi lähdekritiikin, siis jonkin autolehden laaja koeajo tai vertailu
Öö...tota noin. Oliko oma koeajosi sitten kriittisesti tarkasteltuna tarpeeksi laaja. Koeajo-tv testasi Lexus GS300 viikon ajan ja isompikoneisella tehtiin lyhyempi testikierros. Näin sanotaan esim. edellämainitun omilla sivuilla ja asia mainittiin myös tv-ohjelmassa. Olisi luullut erilaista suomalaista tiestöä tulevan tutuksi enemmän kuin sinun testilenkilläsi.
Käsittääkseni kyseiset henkilöt ajavat melko paljon erilaisia autoja joten kai jonkinasteinen vertailupohja on syntynyt. Muistaakseni hiljaisuuden ovat kirjanneet mm. Aamulehden ja Iltasanomien testaajat. Samanlaisia amatööritestailijoitako kaikki...sinä mukaan luettuna?
Kuka sitten on oikeassa. Jos omaat ilmiömäiset korvat ja taas 20 muuta testaajaa on erimieltä...suhde 1/20.
Vastaava otanta esim. 10 sinun korvaista ja 200 toteaa auton hiljaiseksi...enemmistön mukaan autoa voinee siis sanoa hiljaiseksi.
SixPack totesi:
Mielestäni painotetaan usein liikaa voittaja-autoon joka on numero 1. Kuitenkin 3:s tai jopa 4:s auto voi yltää parin pinnan päähän voittaja-autosta. Se saattaa kaapia kaikilta osa-aluelta hyvät pisteet ollen tasaisesti hyvä kaikilla osa-alueilla, hieman kuin rengastesteissä.
No mutta...enpä olisi sixpackin suusta uskonut kuulevani juuri tätä lausahdusta. Sillä juuri tähän perustuu esim. Toyotan hyvä menestyminen erilaisissa testeissä...tasaisen ja riittävän hyvä kaikilla osa-alueilla usein sijoilla 2-4
Menihän taas vähän aidanseipääseen tämä keskustelu. Kyseessähän oli ruotsalaisen autolehden päätelmä suhteessa 5-sarjan ESP:hen. Eiköhän homma kuitenkin kääntynyt muiden mollaamiseen
Onko tilanne niin, ettei Bemaria saa kritisoida? Täytyy vain niellä AMS:in arviot ja olla hiljaa - enpä usko. En ole viitosta "pakollista" koeajoa pidempään ajanut mutta hienolta tuntui. Uutta kolmosta kävin ajamassa pidempään kun oltiin autoa vaihtamassa. Ei tullut ostettua.
Lexuksen ja Infinitin ja Acuran menestys jenkkilehdissä ihmetyttää hieman. Olkoonkin, että seison aiemmin esittämäni arvion jenkkiautolehtien kuulumisesta huumoriosastoon takana.
Vastaava otanta esim. 10 sinun korvaista ja 200 toteaa auton hiljaiseksi...enemmistön mukaan autoa voinee siis sanoa hiljaiseksi.
No tuon rengasmelua on haukuttu myös muissa lehdissä, joten menee edelleen ristiin myös muiden arviot. Lisäksi GS voi olla suht hiljainen kaikkiin autoihin suhteutettuna, mutta ei omassa luokassaan rengasmelun osalta suomalaisella asvaltilla. Muutenhan se on hiljainen auto, nyt päästään jo siihen, että mitä melua kukin tarkoittaa. Itseäni haittaa eniten juuri rengasmelu ja melun sävyn häiritsevyys, ja tuota juuri Lexuksessa on enemmän kuin muille jakaa luokassaan, vaikka onkin muuten hiljainen, hitaassa ajossa jopa aavemainen. Edelleen, mikään noista esittelyistä ei ole verrannut autoa mihinkään muuhun samanluokan autoon, mutta minä olen. Jos sitä ei halua uskoa, niin ok. Ei ehkä kannata sitten itse kokeilla Lexusta ikinä, saattaa pilvilinnat romahtaa. Nyt on hyvä puhua täällä asiantuntijan äänellä pelkästään mielikuviin pohjautuen.
Onko C-Mersu teistä täydellinen auto? Minusta ei, mutta koeajo.tv ei siitäkään keksinyt juuri mitään haukuttavaa. Tuo on se taso, mitä ko. julkaisu edustaa.
Toinen esimerkki ristiin menevästä asiasta on rengastestit. Itsellä on ollut Nokia Hakkapeliitta 4 kahdessa eri autossa ja pidän sitä ihan älyttömän äänekkäänä renkaana, enkä halua niitä enää koskaan, vaikka muuten tosi hyvä rengas. Samaa mieltä oli Tuulilasi, jossa oli ihan db mittaus. Kuitenkaan TM:n tai Autobildin testissä tuota ei tuotu millään lailla esiin. Viestini on siis, että älkää nyt ihmeessä uskoko kaikkea sanasta sanaan viimeisenä totuutena, mitä varsinkaan pinnallisessa viihteessä arvostellaan (esim Koeajo.Tv, Ilta-Sanomat, yms), vaan kokeilkaa myös itse.. Voisin esim viitata juttuun 5-sarjan Bemarista, että se on valittu maailman parhaaksi autoksi ainakin alla olevan jutun mukaan, mutta siinäkin on paljon huonoja ominaisuuksia. Se vaan riippuu siitä, kuinka syvällisen jutun toimittaja haluaa tehdä, kertooko se vaan fiiliksistä vai vertaa todellisuudessa autoa muihin saman luokan autoihin, mitä alla ei ole tehty, eikä missään Lexuksen testissä Suomessa:
http://www.iltasanomat.fi/autot/BMW+530D/585313
Palataan asiaan, kun saadaan suomalainen vertailu aiheesta.
Mielestäni painotetaan usein liikaa voittaja-autoon joka on numero 1. Kuitenkin 3:s tai jopa 4:s auto voi yltää parin pinnan päähän voittaja-autosta. Se saattaa kaapia kaikilta osa-aluelta hyvät pisteet ollen tasaisesti hyvä kaikilla osa-alueilla, hieman kuin rengastesteissä.
No mutta...enpä olisi sixpackin suusta uskonut kuulevani juuri tätä lausahdusta. Sillä juuri tähän perustuu esim. Toyotan hyvä menestyminen erilaisissa testeissä...tasaisen ja riittävän hyvä kaikilla osa-alueilla usein sijoilla 2-4
Näin se kuitenkin on, Toyotan ja muiden japsien seassa saa monesti lukea esim. Opel Vectran erittäin hyvistä ominaisuuksista sekä AMS 100.000km testissä kuten TM:in kehui, Pösöt menestyvät ja monet muut merkit tai mallit ovat kärjen tuntumassa. Mutta erojakin löytyy riippuen missä maassa tai mikä lehti nämä testit suorittavat. Toimittajakin on subjektiivinen vaikka pyrkii toimimaan objektiivisesti. Jokaisella autotoimittajalla on varmasti oma mielimerkki sekä "lukkarinrakkautta" johonkin malliin, ja joillain osa-alueilla tämä saattaa paistaa läpi.
Aivan, autoissakin on eroja: joihinkin autoihin rengasmelu (esim. Hakkapeliitta nelosista) kuuluu ärsyttävämmin kuin toisiin.
Rengasmeluhan ei välity "ilmateitse", vaan renkaat aiheuttavat värinää auton rakenteissa, ja tämä rakenteiden värinä taas kaiuttimen tavoin liikuttaa ilmaa auton matkustamossa.
TM:ssä koeajoautona oli Alfa 156, Tuulilasissa Opel Astra ja AutoBildissä (eli oikeasti :Teknikens Världissä!) Volvo V50.
Tässä tapauksessa kaikissa testeissä käytettiin samaa rengaskokoa (205/55 R16), mutta huomautettakoon, että rengaskoon muutoskin vaikuttaa ominaisuuksiin, mm. meluun.
Bemarin 500 sarjan väistövaikeuksista olen jäävi sanomaan, kun olen ajanut uutta 525 farkkua vain 350 km, enkä kokeillut radalla. Kaistanvaihto moottoritiellä ainakin tuntui täsmälliseltä.
Nämä seikat sen sijaan olivat syitä miksi en lämmennyt tälle n. 60 000 baijerilaiskomistukselle:
- Takapään kovuus; Lahden moottoritien jokainen katkos täräytti niskojamme (3 henkilön kuorma). Jonkin verran auttoi, kun pudotin rengaspaineet reilusti alle suositusten. Renkaat Nokian Rsi kitkat.
- Suoraan ajamisen hienoinen haku. Pitää Suomen urateillä koko ajan vähän ohjailla, jotta auto kulkee suoraan.
- Kiinni jääminen 7 cm lumikinokseen kesämökin pihassa.
- Rengasmelu karkealla asfaltilla
INDIVIDULILLE: Mikäs auto sinulla on ollut alla, kun nuo Nokian Hakkapeliitat ovat tuntuneet meluislta? Perheessämme on kolme sarjaa Hakkiksia, joista juuri eilen vaihdoin yhdet alle. Hämmästykseni oli suuri, kun nastan ropinaa ei kuulu yhtään ja melutason nousu oli aika pieni siirryttäessä uusista Michelin Pilot Primacy (on aika hiljainen) kumeista Hakkiksiin. Ja kumit on jo 5 talvea kovettuneet !
Katsoin muuten 5-sarjan väistökokeesta tehdyn videon (oli muuten työn ja tuskan takana saada se Teknikens Världin sivuilta - ja vielä toimivana! Ehkä kertoo enemmän pc-taidoistani kuin mistään muusta).
Varsinainen väistökoe ei näyttänyt kovin dramaattiselta - BMW:tä vain ei saatu pysymään keilakujalla. Koeajaja epäili, että ESP (tai mikä se nyt BMW:llä onkaan) olisi epäkunnossa, ts. toimimaton. Niinpä tehtiin uusi testi, jossa ESP oli kokonaan kytketty toiminnasta. Silloin BMW lähti aika totaalisti kuskin käsistä!
On arvailtu, että tehtaat saattavat jättää alustan kehittelyn vähemmälle, kun ESP hoitaa ääritilanteet. Olisikohan 5-sarjakin esimerkki siitä??
Nämä seikat sen sijaan olivat syitä miksi en lämmennyt tälle n. 60 000 baijerilaiskomistukselle:
- Takapään kovuus; Lahden moottoritien jokainen katkos täräytti niskojamme (3 henkilön kuorma). Jonkin verran auttoi, kun pudotin rengaspaineet reilusti alle suositusten. Renkaat Nokian Rsi kitkat.
- Suoraan ajamisen hienoinen haku. Pitää Suomen urateillä koko ajan vähän ohjailla, jotta auto kulkee suoraan.
- Kiinni jääminen 7 cm lumikinokseen kesämökin pihassa.
- Rengasmelu karkealla asfaltilla
INDIVIDULILLE: Mikäs auto sinulla on ollut alla, kun nuo Nokian Hakkapeliitat ovat tuntuneet meluislta? Perheessämme on kolme sarjaa Hakkiksia, joista juuri eilen vaihdoin yhdet alle. Hämmästykseni oli suuri, kun nastan ropinaa ei kuulu yhtään ja melutason nousu oli aika pieni siirryttäessä uusista Michelin Pilot Primacy (on aika hiljainen) kumeista Hakkiksiin. Ja kumit on jo 5 talvea kovettuneet !
Juu, ei se 5-sarjan Bemarikaan todellakaan mikään täydellinen ole, se on vaan tällä hetkellä MINUN arvostamissani ominaisuukissa luokkansa onnistunein auto, mutta jonkin toisen mittareilla ehkä ei. Kokonaisuudessaan tuo ilmeisesti on ainakin lehdistönkin mielestä suht onnistunut kokonaisuus, kun se on aika monen vertailun voittanut tai ollut ihan kärjessä. Kuitenkaan Bemari ei mielestäni sovi kaikille ja Runflat renkaat tulisi ehdottomasti vaihtaa normaaleihin.
Minulla oli HKPL4 ensin Mb SLK:ssa ja sitten Mb CLK:ssa, jossa ne piti häiritsevää meteliä erityisesti jossain 60-80 km/h vauhdissa. Vuoden 2001 S-sarjan Mersussa nastojen rapinaa ei taas kuulunut häiritsevästi, joten osaksi tuo on myös autosta kiinni. Kyse on siis juuri uusimmasta Hakkapeliitta4:stä, ainakin Hakkapeliitta2 on huomattavasti hiljaisempi. Tuulilasissa oli viime numerossa db mittaus noista ja Nokia oli selvästi äänekkäin kaikista testin renkaista kaikilla nopeusalueilla juuri käyttämässäni koossa 205/55/16. Nyt ostin sitten Gislavedin kitkat juuri hiljaisuuden takia.
Veikkaisi, en tosin tiedä, että tähänkin olis syynä nuo Runflat renkaat. Aiemmin sama auto oli ilman noita renkaita ja sen ääritilannekäytöstä kehuttiin testeissä. Itse kokeilin myös viime talvena muutaman kierroksen jäärataa 530da:lla ja auto oli erittäin looginen ajaa ainakin takatuuppareihin tottuneelle. En tosin ole minäkään paljaalla asvaltilla kokeillut tuolla mitään "hirvitestiä".
Onkos Lexus-faneilla dokumentteja ylikuormatun Lexuksen hirvitesteistä. Löytyykö Car and Driverista ovaalilla tehty hirvitesti jonka Plexus olisi voittanut. Saammeko lukea, please.
Kovia hirvimiehiä nuo Teknikens Världin pojat. Iltalehden mukaan herrat kutsuttiin BMW:n tehtaille näyttämään miten E 60 kaadetaan. Ruotsalaisherrat eivät jostain syystä kuitenkaan suostuneet esittelemään ajotaitojaan. Esittelevät kuulemma taitojaan vain Ruotsissa, vaikka Saksaan tehtaalle menivätkin.
Kovasti on astian makua koko hässäkässä edelleen. Bemarin perä heilahti, ok en kiistä videonauhan näkymää. Olen myös samaa mieltä puhkeamattomien renkaiden huonosta vaikutuksesta auton ajo-ominaisuuksiin. Tehtaan kannattaisi harkita niiden käyttöönottoa uudelleen. Mitä tulee ajovakautusjärjestelmän toimintaan niin tähän saakka kaikki autotoimittajat ovat valitelleet niiden liian innokkaita säätöjä. No kerran näinkin päin...
http://www.aftonbladet.se/vss/bil/story/utskrift/0,3258,716805,00.html
Mielestäni bmw:ssä ei ole "esp:tä" vaan DSC 8.0 ajovakaudenhallintajärjestelmä
Nus nus
Sama asia eri kirjaimin.
Jos autossa on tehokkaasti toimiva ESP (tai vastaava) sitä moititaan siitä, että ESP puuttuu peliin liian aikaisin eikä ajaminen ole kivaa. No, taatusti ei tietysti luista.
Sitten kun valvonta viritetään siten, että se sallii luistot, niin ei ole sekään hyvä. Eihän mikään ESP pysäytä luistoa, jos se pääsee liian pitkälle.
Ei silti, en epäile etteivätkö isot Volvot tai Saabit menisi suoraan vaikka minkälaisessa väistössä, koska mutkiinhan niitä on kovin vaikea saada taipumaan
Tuulilasi-lehden numerossa 11/2005 oli automaattivaihteisten remi umi -autojen vertailu:
Audi A6 3.2 Quattro , BMW 530i, Cadillac STS 3,6, Lexus GS300.
Kaikilla oli vaikeuksia väistössä kuormattuna; Audilla vähiten.
On aika vetää johtopäätökset: takavetoisten aika on ohi. Tähän asti niillä on jonkunlaista arvoa ollut kesäautoina, mutta nyt näyttää sekin vuodenaika aiheuttavan ongelmia.
Muuten: arvostelivat myös moottorinääniä. Audi oli vahvimmilla, Lexus ja BMW seuraavina, "heikoin" Cadillac.
On aika vetää johtopäätökset: takavetoisten aika on ohi. Tähän asti niillä on jonkunlaista arvoa ollut kesäautoina, mutta nyt näyttää sekin vuodenaika aiheuttavan ongelmia.
Muuten: arvostelivat myös moottorinääniä. Audi oli vahvimmilla, Lexus ja BMW seuraavina, "heikoin" Cadillac.
Johtuisikohan tuo väistöongelma kuitenkaan vetotavasta? Eikös autokoulussakin nykyään opeteta, että ensin polkaistaan jarrut pohjaan ja sitten väistetään ABS:t ronksuttaen? Eihän vetotapa silloin vaikuta mitenkään väistöön. Itse asiassa takavetoisen luulisi olevan tasapainoisempi tässä jarrutusväistössä, koska siinä on (ainakin Bemarissa) jotakuinkin 50-50 painojakauma.
Ja toisaalta, jos väistetään vedättämällä, pitää kuskinkin olla niin kokenut että vetotapa tuskin aiheuttaa ongelmia.
Miksiköhän tuossakin testissä on jostain syystä nelivetoaudi, mutta ei nelivetoa Bemarilta tai esim. Mersulta... Löytyyhän 5-sarjastakin 530 xi, ja hintaa on 67500 euroa, kun Audi A6 3,2 FSI Quattro maksaa 68900 euroa. Hivenen haiskahtaa puolueelliselta tuo testi siis.
Moottoriääniä hivenen ihmettelen. BMW:n moottori toki murisee, mutta sekä 5-sarjassa että A6:ssa istuneena voisin kyllä sanoa, että Bemari on kokonaisuutena selvästi hiljaisempi kuin Audi.
Itse pidän takavetoisista, kyllä on mukava ajaa C-mersulla kun kaarteissa ja kaupunkimutkissa ohjaus ei vetele kaasun tahtiin. Etuvedossa on puolensa, mutta mitään ongelmia vetotavan suhteen ei ole takavetoisella ollut missään normaaleissa tieoloissa, pikemminkin päinvastoin. Kuinkahan monelta (tehokasta) etuvetoautoa ajavalta lähtee auto kesällä käsistä, kun ohjausta ei talla pohjassa saakaan käännettyä tai kun pyörät oikenevat kaasua lisätessä? Sitä ruotsalaiset eivät ilmeisesti kuitenkaan testaa.
On aika vetää johtopäätökset: takavetoisten aika on ohi. Tähän asti niillä on jonkunlaista arvoa ollut kesäautoina, mutta nyt näyttää sekin vuodenaika aiheuttavan ongelmia.
Muuten: arvostelivat myös moottorinääniä. Audi oli vahvimmilla, Lexus ja BMW seuraavina, "heikoin" Cadillac.
Johtuisikohan tuo väistöongelma kuitenkaan vetotavasta? Eikös autokoulussakin nykyään opeteta, että ensin polkaistaan jarrut pohjaan ja sitten väistetään ABS:t ronksuttaen? Eihän vetotapa silloin vaikuta mitenkään väistöön. Itse asiassa takavetoisen luulisi olevan tasapainoisempi tässä jarrutusväistössä, koska siinä on (ainakin Bemarissa) jotakuinkin 50-50 painojakauma.
Ja toisaalta, jos väistetään vedättämällä, pitää kuskinkin olla niin kokenut että vetotapa tuskin aiheuttaa ongelmia.
Miksiköhän tuossakin testissä on jostain syystä nelivetoaudi, mutta ei nelivetoa Bemarilta tai esim. Mersulta... Löytyyhän 5-sarjastakin 530 xi, ja hintaa on 67500 euroa, kun Audi A6 3,2 FSI Quattro maksaa 68900 euroa. Hivenen haiskahtaa puolueelliselta tuo testi siis.
Moottoriääniä hivenen ihmettelen. BMW:n moottori toki murisee, mutta sekä 5-sarjassa että A6:ssa istuneena voisin kyllä sanoa, että Bemari on kokonaisuutena selvästi hiljaisempi kuin Audi.
Itse pidän takavetoisista, kyllä on mukava ajaa C-mersulla kun kaarteissa ja kaupunkimutkissa ohjaus ei vetele kaasun tahtiin. Etuvedossa on puolensa, mutta mitään ongelmia vetotavan suhteen ei ole takavetoisella ollut missään normaaleissa tieoloissa, pikemminkin päinvastoin. Kuinkahan monelta (tehokasta) etuvetoautoa ajavalta lähtee auto kesällä käsistä, kun ohjausta ei talla pohjassa saakaan käännettyä tai kun pyörät oikenevat kaasua lisätessä? Sitä ruotsalaiset eivät ilmeisesti kuitenkaan testaa.
Ehkä se väistöongelma johtuu taka-akseliston rakenteesta?
Testi saattaa hyvinkin olla puolueellinen: BMW voitti vertailun.
Moottoriääniä kuunneltiin ikäänkuin "musiikkina"; BMW:ssä ja Lexuksessa musiikki soi liian hiljaa, Cadillacissa raaásti, Audissa sopivasti.
Ajo-olosuhteiltaan kesä ei ole mielestäni pahinta aikaa; talvi on haastellisempi autoilun kannalta. Kyllähän kesällä hurjastellessa aina vahinkoja sattuu, mutta talvella niin voi käydä jopa normaalisti liikennöidessäkin...
Ehkä se väistöongelma johtuu taka-akseliston rakenteesta?
Testi saattaa hyvinkin olla puolueellinen: BMW voitti vertailun.
Moottoriääniä kuunneltiin ikäänkuin "musiikkina"; BMW:ssä ja Lexuksessa musiikki soi liian hiljaa, Cadillacissa raaásti, Audissa sopivasti.
Ajo-olosuhteiltaan kesä ei ole mielestäni pahinta aikaa; talvi on haastellisempi autoilun kannalta. Kyllähän kesällä hurjastellessa aina vahinkoja sattuu, mutta talvella niin voi käydä jopa normaalisti liikennöidessäkin...
BMW toki voitti kokonaistestin, mutta rataominaisuuksista puhuttaessa olisi silti mukava verrata teknisesti vastaavia laitteita keskenään - eli tässä tapauksessa nelivetoja.
Moottorinäänet ovat tietysti hyvin paljon makuasia. Itse en pidä V6:n äänestä, se on jotenkin aika raaka vedätettäessä. Bemari käy sivistyneemmin. Desibelimittari kertoo tietysti myös paljon (tässäkin Bemu on parempi), mutta ei äänen sävyä. Bemareissahan on ymmärtääkseni tarkoituksella jätetty osa moottorinäänistä vaihmentamatta, yleensä pakoputkesta kuuluu mukava pärähdys siinä vaiheessa kun polkaisee kunnolla. Joka tapauksessa, saattaisin itse ottaa näistä autoista tällä hetkellä Audin. En ole oikein sinut tuon BMW:n uuden muotoilukielen kanssa ja pidän Audin sisätiloista, minusta Bemarin kolmonen on paremmin onnistunut kuin vitonen. Farmarina 5-sarja on hyvän näköinen ja siinä valinta menisi vaikeaksi. Yleensä ainakin meilläpäin 5-sarja on ollut huomattavasti helpompi jälleenmyydä kuin A6. Lexus nyt olisi täysin poissa laskuista, sitä kun ei saa edes huollettua paikkakunnalla.
Suurin osa vakavista ulosajoista sattuu kesällä - syynä liian suuri kitka (tehdään liian suuria ohjausliikkeitä ehkä, ja pienetkin ohjausvirheet kostautuvat?). Kesällä ei myöskään usein oteta olosuhteita huomioon, esim moottoritietä vedetään kaatosateella ihan samaa vauhtia kuin aurinkoisella ilmallakin.
Suurin osa vakavista ulosajoista sattuu kesällä - syynä liian suuri kitka (tehdään liian suuria ohjausliikkeitä ehkä, ja pienetkin ohjausvirheet kostautuvat?). Kesällä ei myöskään usein oteta olosuhteita huomioon, esim moottoritietä vedetään kaatosateella ihan samaa vauhtia kuin aurinkoisella ilmallakin.
Ja suurin osa ulosajajista on nuoria miehiä ja suurimmassa osassa kesäisistä ulosajoista on hurjasteltu. Ei ihme, että ulosajot ovat silloin vakavia. Mutta saattaapa käydä niinkin, että kun ajokkinsa hallinnan menettää, joku sattuu tielle ennen ulosajoa: rekka, toinen henkilöauto, pyöräilijä tai jalankulkija. Ei tulekaan ulosajoa vaan kolari.
Talvella lumi on monissa ulosajoissa mukavasti pehmentävä elementti - toisaalta "hurjastelurajakin" on nopeudeltaan alhaisempi, eli vauriot vähäisempiä.
BMW toki voitti kokonaistestin, mutta rataominaisuuksista puhuttaessa olisi silti mukava verrata teknisesti vastaavia laitteita keskenään - eli tässä tapauksessa nelivetoja.
http://www.autozeitung.de/index.php?page=3er-vergleichstest&action=detail&id=1264&tb=8¤t=2
Linkistä löytyy rata-aika Mersulle, Audille ja BMW:lle. Tosin ainoastaan Audi on nelivetoinen. Ja BMW näyttää olevan yli kaksi sekuntia nopeampi kuin muut. Ero on samaa luokkaa kuin Minardilla ja Mclarenilla.. Hirvitestin saksalainen vastine löytyy myös eli slalom testi ja siinäkin takavetoiset ovat parempia.
Jep. Nykyisellä takavedolla pidän kuitenkin hallinnan menetystä itse vetotavan takia talvikelilläkin mahdottomana, koska niissä kaikissa on ESP/vastaava ja toisaalta liukkauden huomaa varsin äkkiä vetotavan huomioiden. Useat etuvedot ovat paljon tasapainottomampia ajaa talvella kuin esim. BMW. Monella etuvedolla saa mukavan täysin hallitsemattoman luisun aikaan, kun muistaa löysätä kaasun äkillisesti ohitustilanteessa. Usein näissä tapauksissa alla on ns. "talviturvallinen" etuvetoauto ja nastarenkaat...
Audi 80 oli muuten auto, josta sai perän varsin helposti irti pienellä kaasun löysäyksellä. Nykyisessä 407:ssä on vähän samaa, mutta siinä on ESP joten se ei oikeastaan haittaa. Äkkinäiselle tuo Audin ominaisuus oli ehkä vaarallinen, mutta itse pidin siitä että sitä pystyi ajamaan toisin kuin juna-etuvetoja.
BMW toki voitti kokonaistestin, mutta rataominaisuuksista puhuttaessa olisi silti mukava verrata teknisesti vastaavia laitteita keskenään - eli tässä tapauksessa nelivetoja.
http://www.autozeitung.de/index.php?page=3er-vergleichstest&action=detail&id=1264&tb=8¤t=2
Linkistä löytyy rata-aika Mersulle, Audille ja BMW:lle. Tosin ainoastaan Audi on nelivetoinen. Ja BMW näyttää olevan yli kaksi sekuntia nopeampi kuin muut. Ero on samaa luokkaa kuin Minardilla ja Mclarenilla.. Hirvitestin saksalainen vastine löytyy myös eli slalom testi ja siinäkin takavetoiset ovat parempia.
Aika hyvin ne kaikki näyttää käyttäytyvän - ilman kuormaa. Samoin oli Teknikens Världin hirvitestissä ja Tuulilasi-vertailussakin: vasta kuorma aiheutti ongelmia.
Slalomtesti ei vastaa "hirvitestiä". Hirvitestissä ajetaan määränopeudella pitkin suoraa ajorataa, jonka jälkeen tehdään raju "äkkiväistö" esteen ohi.
Slalom rataa ajettaessa on mielestäni kyllä kyseessä hyvinkin samanlainen tilanne, kuin ruotsalaisten hirvitestissä. Kummassakin kierretään eteen tuleva este, paitsi että slalom testissä liike toistetaan useaan kertaan peräkkäin.
Slalom rata ajetaan mahdollisemman tasaisella nopeudella koskematta jarruun ja tasaisella kaasulla pyrittäessä parhaaseen tulokseen. Eli nopeus asetetaan jo ennen keilojen kiertämistä siksi millä on rata tarkoitus läpi ajaa.
Pari kertaa aikoinaan lajia kokeilleena olen huomannut, kaikilta autoilta löytyneen nopeus millä hallinta menetetään ja sen seurauksena perä irtoaa tai auto puskee keula edellä. Mitä suuremmassa nopeudessa auto lähtee käsistä sen rajummat ovat hallinnan menettämisen jälkeiset kuviot.
Slalom rata ajetaan mahdollisemman tasaisella nopeudella koskematta jarruun ja tasaisella kaasulla pyrittäessä parhaaseen tulokseen. Eli nopeus asetetaan jo ennen keilojen kiertämistä siksi millä on rata tarkoitus läpi ajaa.
Pari kertaa aikoinaan lajia kokeilleena olen huomannut, kaikilta autoilta löytyneen nopeus millä hallinta menetetään ja sen seurauksena perä irtoaa tai auto puskee keula edellä. Mitä suuremmassa nopeudessa auto lähtee käsistä sen rajummat ovat hallinnan menettämisen jälkeiset kuviot.
Teknikens Värld vertaa omaa "hirvitestiään" mm. BMW:n itsensä tekemään "väistötestiin":
Istället för att fingera en panikmanöver (som TV använder testet till) rattar BMW-föraren bilen lugnt och metodiskt. Därför blir reaktionerna inte lika stora. Att någon skulle gira undan en älg i en verklig situation på det viset håller vi för otroligt.
Eli hirvitetissä tehdään rauhallisen ja metodisen ohjaamisen sijaan "paniikkiohjausliike"; sama ero on myös "hirvitestin" ja "slalomtestin" välillä.
Ruotsissa on saatu aikaan melkoinen kiistely tästä asiasta.
Ruotsinkielinen Auto Motor Sport meni kommentoimaan asiaa ja nyt tunteet käyvät kuumana lehden nettisivujen keskusteluosiossa.
http://www.automotorsport.se/nyhetsmall.asp?version=25978
Minusta tuntuu, ettei nyt Ruotsalaisilla ole ymmärrystä Slalom ajosta. Kun ajetaan rata mahdollisemman nopeasti, joutuu rattia kääntämään puolelta toiselle kyllä niin nopeasta kuin pystyy. Ellei sitten keilat ole kilometrin välein.
Kun auton kulkusuuntaa käännetään etupyörien sortokulmaa muuttamalla, pyrkii auto kulkemaan edelleen kulkusuuntaansa vastustaen etupyörien antamaa uutta suuntaa. Jos etupyörillä on pitoa eli voimaa painovoiman ansiosta enemmän muuttaa kulkusuuntaa, kuin autolla on massan ja nopeuden ansiosta vastustaa kulku suunnan muutosta, kääntyy auto.
Kun auto kääntyy vaikkapa vasemmalle keula kääntyy samaan suuntaan, mutta perä kääntyy oikealle. Auto kääntyy painopisteensä ympärillä. Mitä keskemmällä on painopiste, sitä paremmin on kääntyminen hallittavissa. Samaten painavien osien tulisi olla mahdollisemman lähellä painopistettä, näin kääntymiseen tarvittava voima olisi mahdollisemman pieni.
Siksi jotta hirvitesti olisi luotettava ja toistettavissa samoin tuloksin useampaan kertaan on väistöliikkeen oltava samanlainen (eli rattia olisi käännettävä tarpeellinen määrä esteen ohittamiseksi samalla etäisyydellä esteestä) jotta tuloksia voisi verrata keskenään. Saati että eri autoja ja näiden ominaisuuksia voitaisiin verrata keskenään. Jos sortokulmaa lisätään mielivaltaisesti enemmän, kuin on tarvetta auton suunnan muutoksessa. Putoaa esteen ohittamisessa käytettävä nopeus, tai auton hallinta menetetään pienemmässä nopeudessa. Tällöin onkin kyseessä enemmän auton kuljettajan taitojen mittaaminen, ja itse auton ominaisuuksien merkitys vähenee.
Tästä syystä uskon, miksi oheisen linkin videossa on vaivautuneita ruotsalaisia ja turhaantuneita saksalaisia. Kummatkin tietävät, että tässä kokeessa kuljettajan osuus on onnistumisen kannalta ratkaiseva.
http://www.bmw.se/523i/
Kannattaa lukea myös Teknikens Världin vastine:
http://www.teknikensvarld.se/arkivet/bmw/bmw_qoa.xml
Teknikens Värld teki omista lähtökohdistaan katsottuna ainoan oikean ratkaisun kun he eivät suostuneet ajamaan hirvitestiä BMW:n testiradalla. Heillä olisi ollut tilanteessa vain hävittävää.
Siksi jotta hirvitesti olisi luotettava ja toistettavissa samoin tuloksin useampaan kertaan on väistöliikkeen oltava samanlainen (eli rattia olisi käännettävä tarpeellinen määrä esteen ohittamiseksi samalla etäisyydellä esteestä) jotta tuloksia voisi verrata keskenään.
Tästä syystä uskon, miksi oheisen linkin videossa on vaivautuneita ruotsalaisia ja turhaantuneita saksalaisia. Kummatkin tietävät, että tässä kokeessa kuljettajan osuus on onnistumisen kannalta ratkaiseva.
http://www.bmw.se/523i/
Hyvä havainto, joka pitää paikkansa. Slalom-testi on vertailukelpoisempi.
"Ei silti, en epäile etteivätkö isot Volvot tai Saabit menisi suoraan vaikka minkälaisessa väistössä, koska mutkiinhan niitä on kovin vaikea saada taipumaan"
"Ja joku toinen kyseli, että eihän BMW käytä ESP:iä". Voi olla syy ettei kaikki kulje se, ettei käytä sitä. No, tämä kommentti oli vähän sarkastinen.
Noin päältäpäin katsottuna näyttää vähän siltä, että keskustelijoilla on varsin vanhat ennakkoasetelmat päällä. Edes pieni yritys objektiiviseen ajatteluun saattaisi olla paikallaan.
Koettakaa poijat, vaikka kuinka ehdottomia olette oman merkin paremmuudesta niin yrittäkää edes ajatella kokonaisuutta. Helposti sitä vaan lipsahdetaan noiden stereotypioiden viemäksi.