Nauta kierrättää hyvin hiilidioksidia. Tuorerehupellot sitovat sitä paremmin kuin metsät. Suurin ongelma on metaani joka on paljon pahempi "kasvihuonekaasu" kuin CO2! Onneksi nykyään pystytään hyödyntään energiana jos halua ja rahaa riittää, siis lannasta tuleva, pieruja ei kait vielä?
Mielestäni maasturi on sallituilla nopeuksilla suhteellisen turvallinen. Päästot ovat vertailukelpoisia henkilöautoihin nähden. Se miksi niitä hankitaan, johtunee ihmisten tulotason reippaasta noususta, eli on mahdollisuus valita mieltymysten eikä vaan kukkaron takia. Sen verran, mitä olen niitä koeajanut, niin hyvä näkyvyys edellä ajavan katon yli sekä vaivaton autoon nouseminen miellyttää. Pidän myös hyvänä puolena erillisrunkoa, ei siis itsekantavaa koria. Ns. alemman kategoirian ns. Citymaasturit ovat jo eri asia. Koska ajan paljon kehä-kolmosen ulkopuolella, ja kun tiedetään nykyinen teiden kunnossapito, varsinkin talvella säästävät aurauksissa, niin pistää vakavasti harkitsemaan hankintaa.
Maasturi ei ole yhtä turvallinen kuin henkilöauto. Sen pito-ominaisuudet ovat huomattavasti heikommat. Vastaavan turvallisuuden saavuttamiseksi maasturilla on ajettava paljon henkilöautoa hitaammin. Kaatumisherkkyyskin on todettu suuremmaksi.
Päästöt eivät missään tapauksessa ole vertailukelpoisia henkilöautojen kanssa. Maasturit vaativat paljon suuremman tehon vastaavaan suorituskykyyn, eli ei voi vertailla samankokoisilla moottoreilla varustettuja maatureita ja henkilöautoja. Ja sen päälle vielä lisätään maastureiden suurempi paino ja usen vielä tiheämmät välityssuhteet, niin jos samantehoisilla koneilla maasturit kuluttavat enemmän, saati sitten kun hlöautot vaativat pienemmän koneen.
Kumma että pidät autoon nousemista helpompana kun muualla on nimenomaan pidetty vaikeampana nousta maasturiin kuin henkilöautoon.
Vanhanaikaisesta erillirunkoisesta maasturista ei ole hyötyä kuin aivan pahimmassa maastossa jonne ei useimmat omaa autoaan veisi kolhiintumaanja naarmuuntumaan. Muualla siitä on jo huomattavaa haittaa. Uusimmat Land Roveritkaan eivät taida olla erillisrunkoisia?
Se ettei nelivetoisella henkilöautolla pärjäisi lumen takia on jo äärimmäisen poikkeuksellinen tilanne ja tuskin juuri kenellekään syy maasturien lukuisten huonojen puolien sietämiseen.
En kritisoi sitä että joku haluaa ajaa hienolla autolla. Samaten en usko että vihreiden "palataan kivikauteen"-linjalla saavutetaan ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia. Ihmiset eivät luovu "saavutetuista eduista"-
Kritisoin sitä että ajetaan typerillä, kelvotonta teknologiaa edustavalla autolla. Ja sitä että niitä edelleen valmistetaan ja autolehdissä kehutaan, vaikka parempiakin vaihtoehtoja on kaikissa autoluokissa. Esimerkiksi Norjan verotus: tehdään mahdottomaksi ostaa vaikkapa BMW 550i, kun 535d on olemassa. Tahi Lexus puhtaalla bensakoneella vs. hybridimalli. Muistan lukeneeni Auto Motor und Sport -lehden testejä, joissa esim. Ferraria on kritisoitu turhasta kulutuksesta. Tekniikan maailmassa tällaista on turha hakea.
Kritisoin myös sitä ettei suurikulutuksisia autoja kontrolloida verotuksellisesti, koska valtiovallan ainoa intressi on saada mahdollisimman paljon verotuloja polttoaineen myynnistä.
Verotuksen tulisi olla sellainen että se ohjaa autotehtaita kehittämään ympäristöystävällistä teknologiaa. Nyt autotehtaissa harrastetaan vain silmänlumetta ja "kehitetään" edelleen sellaisia teknologioita (=perinteinen bensamoottori, jonka hyötysuhde juuri voii muuttua ihan ideaalisyklistä lähtienkään), joihin on olemassa melko lailla valmiit tuotantolinjat ja alihankintaverkostot ym.
Ei bensakone ole mitenkään huono verrattuna dieseliin. Juuri nyt on vielä dieselillä pieni etu isoissa koneissa, mutta johtuu siitä ettei bensakoneiden suorasuihkutegnologia ole kuin vasta tuloillaan. Bensakoneet ovat nimenomaan saamassa lähiaikoina suuria harppauksia eteenpäin.
550i/535d -vertaus on todella huono, ne eivät ole vertailupari. 540i:kin on vielä aika huono, 530i on lähempänä varsinkin juuri tulossa olevalla suorasuihkukoneella. On parempi verrata kuutoskoneita keskenään päästöjen suhteen, V8 päästää väkisinkin hieman enemmän. Tosin minusta 550i huomattavasti tehokkaampana ei silti ole päästöiltään mitenkään älyttömästi huonompi kuin 535d: 550i 267g/100km ja 535d 211g/km. Jos taas katsotaan lähes vastaavaa 530i:tä ja 535d:tä ero on vielä kapeampi: 530i:n päästöt ovat vain 231g/km. Mitä kevyempiin autoihin mennään, sitä parempi tilanne on bensakoneille. 3-srjassa samoilla koneilla ero on enää 10 grammaa. Ja bensakoneilla on myös muita etuja jotka pitää ottaa vertailussa huomioon, mm. paremmat käyntiominaisuudet ja pienempi paino.
Siitä kirjoitetaan, mikä kansan päiväunelmia palvelee.
Noin vertailukohtana voi miettiä vaikkapa kumpi saa enemmän palstatilaa (ylipäätään lehdistössä): Vaikkapa BMW:n 100-sarja pienimmällä moottorilla vai uusi M-tagilla varustettu merkkinsä edustaja? Kyllä se M vie voiton, vaikka autossa ei mitään järkeä olekaan. Ahdas sedani/coupe, jossa on valtava moottori, jota ei voi oikein missään täysipainoisesti hyödyntää. Puhumattakaan kulkineen päästöistä.
Olen muuten samaa mieltä kirjoituksistasi, mutta häiritsee tuo väite että M-mallit olisivat ahtaita tai ettei niissä olisi mitään järkeä. Kaikki on tietty suhteellista, mutta eiköhän M-mallit ole kaukana ahtaista. Minusta niitä ei voi moittia ahtaiksi, M5:sesta puhumattakaan. Niissä, toisin kuin monissa kilpailijoiden autoissa, ei ole pääasiana valtava moottori. Ja täytyy muistaa että Suomi-siperiaa lukuunottamatta niiden ominaisuuksia voi hyödyntää laajastikin. Muualla on nimittäin hyvin yleistä nauttia autoistaan viikonloppuisin moottoriradoilla. Lisäksi hyvät ajo-ominaisuudet ja pito on varmasti hyödyllistä vaaratilanteissa. Esimerkiksi M3 CSL on hyvinkin käytännöllinen ja järkevä auto moniin muihin urheiluautoihin nähden. Suhteessa halpa, tilava ja täysin normaalielämään soveltuva auto joka pystyy yhtä hyvin lasten viemiseen tarhaan kuin jopa Mersu-McLaren SLR:ää parempiin kierrosaikoihin. Ja pysähtyy jopa 32,4 metrissä satasesta.
Autot ovat paitsi kulkuvälineitä myös tarkoitettu tuomaan nautintoa ja iloa. Hienoa tekniikkaa voi ihailla eikä kaunis koneen sointi ole pikkujuttu. Vaikka urheiluauton suorituskykyä ei voi tieliikenteessä hyödyntää ajamalla äärirajoilla, hyvin suuri osa (ainakin urheilu-)autoilijoista nauttii välillä ajamalla reippaasti nautittavalla tiellä. Silloin tylsä perusauto ei tuota samaa iloa kuin hiottu esimerkillisesti käyttäytyvä ja hyvän tuntuman antava urheiluauto.
Minusta silloin kun pääasia ei ole valtava moottori vaan älykkäästi toteutettu kokonaisuus joka maksimoi suorituskyvyn kuten M3 CSL:n kohdalla, niin ei voida puhua järjettömästä autosta. Olen kuitenkin samaa mieltä järjettömyydestä kun puhutaan autoista kuten MB:n hitaat tehokolossit, Audi TT(tavallaan, ei ole niin paha kuitenkaan), RS6, Volvo S 60 R, Bentley Continental GT, ja kaikki 'urheilulliset' maasturit.
Tämä on aika sivussa aiheesta, mutta halusin vain ilmaista tyytymättömyyteni tuohon luonnehdintaan.
Erityisesti seuraava kohta tekstissä antaa ajattelemisen aihetta, vaikka toisaalta aika huvittava onkin:
Kör jag på bensin ger motorn 210 hästkrafter, när jag tryckte in vätgasknappen lämnade jag hälften av effekten kvar i bensintanken. Kvar blir 109 hästkrafter.
Det känns som om motorn plötsligt drabbades av jordens baksmälla. Jag sitter och kör en av världens snyggaste sportvagnar – med Corolla-prestanda! Men spelar roll. Vad var det min gamla mor brukade säga? ”Man får ändå bara köra i femtio”. Överrocken låter likadan. ”80 kW is not big power, but enough in town”, muttrar han.
Tehovaje johtuu ilmeisesti siitä kun koneen täytyy sekä BMW:n että Mazdan vetyautoissa käydä myös bensalla. BMW on arvioinut pääsevänsä noin 136hv/litraan kun kone käy vain vedyllä.
En pidä saavutettuja arvoja kovin huonoina verrattuna bensakoneisiin, joita on kuitenkin ehditty kehittää jo sata vuotta.
Jos kulminoitumispiste luottamuksen suhteen saavutetaan, vedyn jakeluverkosto on aika nopeasti rakennettu. Pääasia on riskin hallinta, vasta kun voidaan varmistua sijoitusten tulevasta tuotosta (mm. selviytymällä alun kustannusten ja pienien tuottojen vaiheen yli) voi työ alkaa. Kautta historian ihmiset ovat toteuttaneet jättimäisiä projekteja, ja nytkin sijoittajia riittäisi, mutta ei ennenkuin hallitukset sitoutuvat varmistamaan suotuisat olosuhteet. Suoranaista tukea ei välttämättä tarvitse, mutta ikäviä yllätyksiä verotuksen tms. suhteen ei saa tulla. Nykyiseen hallitukseen ei voisi luottaa kun saattavat ajattelematta suosia ties mitä 'bio'polttoaineita joka vääristäisi markkinoita ja tuhoaisi herkässä käynnistysvaiheessa olevan liiketoiminnan.
Nauta kierrättää hyvin hiilidioksidia. Tuorerehupellot sitovat sitä paremmin kuin metsät.
Suurin ongelma on metaani joka on paljon pahempi "kasvihuonekaasu" kuin CO2!
Onneksi nykyään pystytään hyödyntään energiana jos halua ja rahaa riittää, siis lannasta tuleva, pieruja ei kait vielä?
Maasturi ei ole yhtä turvallinen kuin henkilöauto. Sen pito-ominaisuudet ovat huomattavasti heikommat. Vastaavan turvallisuuden saavuttamiseksi maasturilla on ajettava paljon henkilöautoa hitaammin. Kaatumisherkkyyskin on todettu suuremmaksi.
Päästöt eivät missään tapauksessa ole vertailukelpoisia henkilöautojen kanssa. Maasturit vaativat paljon suuremman tehon vastaavaan suorituskykyyn, eli ei voi vertailla samankokoisilla moottoreilla varustettuja maatureita ja henkilöautoja. Ja sen päälle vielä lisätään maastureiden suurempi paino ja usen vielä tiheämmät välityssuhteet, niin jos samantehoisilla koneilla maasturit kuluttavat enemmän, saati sitten kun hlöautot vaativat pienemmän koneen.
Kumma että pidät autoon nousemista helpompana kun muualla on nimenomaan pidetty vaikeampana nousta maasturiin kuin henkilöautoon.
Vanhanaikaisesta erillirunkoisesta maasturista ei ole hyötyä kuin aivan pahimmassa maastossa jonne ei useimmat omaa autoaan veisi kolhiintumaanja naarmuuntumaan. Muualla siitä on jo huomattavaa haittaa. Uusimmat Land Roveritkaan eivät taida olla erillisrunkoisia?
Se ettei nelivetoisella henkilöautolla pärjäisi lumen takia on jo äärimmäisen poikkeuksellinen tilanne ja tuskin juuri kenellekään syy maasturien lukuisten huonojen puolien sietämiseen.
Kritisoin sitä että ajetaan typerillä, kelvotonta teknologiaa edustavalla autolla. Ja sitä että niitä edelleen valmistetaan ja autolehdissä kehutaan, vaikka parempiakin vaihtoehtoja on kaikissa autoluokissa. Esimerkiksi Norjan verotus: tehdään mahdottomaksi ostaa vaikkapa BMW 550i, kun 535d on olemassa. Tahi Lexus puhtaalla bensakoneella vs. hybridimalli. Muistan lukeneeni Auto Motor und Sport -lehden testejä, joissa esim. Ferraria on kritisoitu turhasta kulutuksesta. Tekniikan maailmassa tällaista on turha hakea.
Kritisoin myös sitä ettei suurikulutuksisia autoja kontrolloida verotuksellisesti, koska valtiovallan ainoa intressi on saada mahdollisimman paljon verotuloja polttoaineen myynnistä.
Verotuksen tulisi olla sellainen että se ohjaa autotehtaita kehittämään ympäristöystävällistä teknologiaa. Nyt autotehtaissa harrastetaan vain silmänlumetta ja "kehitetään" edelleen sellaisia teknologioita (=perinteinen bensamoottori, jonka hyötysuhde juuri voii muuttua ihan ideaalisyklistä lähtienkään), joihin on olemassa melko lailla valmiit tuotantolinjat ja alihankintaverkostot ym.
Ei bensakone ole mitenkään huono verrattuna dieseliin. Juuri nyt on vielä dieselillä pieni etu isoissa koneissa, mutta johtuu siitä ettei bensakoneiden suorasuihkutegnologia ole kuin vasta tuloillaan. Bensakoneet ovat nimenomaan saamassa lähiaikoina suuria harppauksia eteenpäin.
550i/535d -vertaus on todella huono, ne eivät ole vertailupari. 540i:kin on vielä aika huono, 530i on lähempänä varsinkin juuri tulossa olevalla suorasuihkukoneella. On parempi verrata kuutoskoneita keskenään päästöjen suhteen, V8 päästää väkisinkin hieman enemmän. Tosin minusta 550i huomattavasti tehokkaampana ei silti ole päästöiltään mitenkään älyttömästi huonompi kuin 535d: 550i 267g/100km ja 535d 211g/km. Jos taas katsotaan lähes vastaavaa 530i:tä ja 535d:tä ero on vielä kapeampi: 530i:n päästöt ovat vain 231g/km. Mitä kevyempiin autoihin mennään, sitä parempi tilanne on bensakoneille. 3-srjassa samoilla koneilla ero on enää 10 grammaa. Ja bensakoneilla on myös muita etuja jotka pitää ottaa vertailussa huomioon, mm. paremmat käyntiominaisuudet ja pienempi paino.
Noin vertailukohtana voi miettiä vaikkapa kumpi saa enemmän palstatilaa (ylipäätään lehdistössä): Vaikkapa BMW:n 100-sarja pienimmällä moottorilla vai uusi M-tagilla varustettu merkkinsä edustaja? Kyllä se M vie voiton, vaikka autossa ei mitään järkeä olekaan. Ahdas sedani/coupe, jossa on valtava moottori, jota ei voi oikein missään täysipainoisesti hyödyntää. Puhumattakaan kulkineen päästöistä.
Olen muuten samaa mieltä kirjoituksistasi, mutta häiritsee tuo väite että M-mallit olisivat ahtaita tai ettei niissä olisi mitään järkeä. Kaikki on tietty suhteellista, mutta eiköhän M-mallit ole kaukana ahtaista. Minusta niitä ei voi moittia ahtaiksi, M5:sesta puhumattakaan. Niissä, toisin kuin monissa kilpailijoiden autoissa, ei ole pääasiana valtava moottori. Ja täytyy muistaa että Suomi-siperiaa lukuunottamatta niiden ominaisuuksia voi hyödyntää laajastikin. Muualla on nimittäin hyvin yleistä nauttia autoistaan viikonloppuisin moottoriradoilla. Lisäksi hyvät ajo-ominaisuudet ja pito on varmasti hyödyllistä vaaratilanteissa. Esimerkiksi M3 CSL on hyvinkin käytännöllinen ja järkevä auto moniin muihin urheiluautoihin nähden. Suhteessa halpa, tilava ja täysin normaalielämään soveltuva auto joka pystyy yhtä hyvin lasten viemiseen tarhaan kuin jopa Mersu-McLaren SLR:ää parempiin kierrosaikoihin. Ja pysähtyy jopa 32,4 metrissä satasesta.
Autot ovat paitsi kulkuvälineitä myös tarkoitettu tuomaan nautintoa ja iloa. Hienoa tekniikkaa voi ihailla eikä kaunis koneen sointi ole pikkujuttu. Vaikka urheiluauton suorituskykyä ei voi tieliikenteessä hyödyntää ajamalla äärirajoilla, hyvin suuri osa (ainakin urheilu-)autoilijoista nauttii välillä ajamalla reippaasti nautittavalla tiellä. Silloin tylsä perusauto ei tuota samaa iloa kuin hiottu esimerkillisesti käyttäytyvä ja hyvän tuntuman antava urheiluauto.
Minusta silloin kun pääasia ei ole valtava moottori vaan älykkäästi toteutettu kokonaisuus joka maksimoi suorituskyvyn kuten M3 CSL:n kohdalla, niin ei voida puhua järjettömästä autosta. Olen kuitenkin samaa mieltä järjettömyydestä kun puhutaan autoista kuten MB:n hitaat tehokolossit, Audi TT(tavallaan, ei ole niin paha kuitenkaan), RS6, Volvo S 60 R, Bentley Continental GT, ja kaikki 'urheilulliset' maasturit.
Tämä on aika sivussa aiheesta, mutta halusin vain ilmaista tyytymättömyyteni tuohon luonnehdintaan.
http://www.teknikensvarld.se/provkorningar/mazda/rx8_hydrogen/index.xml
Erityisesti seuraava kohta tekstissä antaa ajattelemisen aihetta, vaikka toisaalta aika huvittava onkin:
Kör jag på bensin ger motorn 210 hästkrafter, när jag tryckte in vätgasknappen lämnade jag hälften av effekten kvar i bensintanken. Kvar blir 109 hästkrafter.
Det känns som om motorn plötsligt drabbades av jordens baksmälla. Jag sitter och kör en av världens snyggaste sportvagnar – med Corolla-prestanda!
Men spelar roll. Vad var det min gamla mor brukade säga?
”Man får ändå bara köra i femtio”.
Överrocken låter likadan.
”80 kW is not big power, but enough in town”, muttrar han.
Tehovaje johtuu ilmeisesti siitä kun koneen täytyy sekä BMW:n että Mazdan vetyautoissa käydä myös bensalla. BMW on arvioinut pääsevänsä noin 136hv/litraan kun kone käy vain vedyllä.
En pidä saavutettuja arvoja kovin huonoina verrattuna bensakoneisiin, joita on kuitenkin ehditty kehittää jo sata vuotta.
Jos kulminoitumispiste luottamuksen suhteen saavutetaan, vedyn jakeluverkosto on aika nopeasti rakennettu. Pääasia on riskin hallinta, vasta kun voidaan varmistua sijoitusten tulevasta tuotosta (mm. selviytymällä alun kustannusten ja pienien tuottojen vaiheen yli) voi työ alkaa. Kautta historian ihmiset ovat toteuttaneet jättimäisiä projekteja, ja nytkin sijoittajia riittäisi, mutta ei ennenkuin hallitukset sitoutuvat varmistamaan suotuisat olosuhteet. Suoranaista tukea ei välttämättä tarvitse, mutta ikäviä yllätyksiä verotuksen tms. suhteen ei saa tulla. Nykyiseen hallitukseen ei voisi luottaa kun saattavat ajattelematta suosia ties mitä 'bio'polttoaineita joka vääristäisi markkinoita ja tuhoaisi herkässä käynnistysvaiheessa olevan liiketoiminnan.