SUV vai asfalttiauto hintaluokassa 48.500 euroa ?

Toki ostoa pitää lykätä koska autovero laskee, mutta kysymys oli ns. periaatteellisluontoinen, kuitenkin lähtien käytännöllisistä aspekteista, ja nimenomaan kohdistuen premium-suuntautuneisiin käyttäjiin.

andertz:

Ajelin eilen eri paikoissa matalalla autolla, ja nuo hidastetöyssyt alkoivat raivostuttaa. Niitä oli monessa eri paikkaa. Jos tuollaiseen täräyttää vaikka BMW:llä, niin sehän voida lyödä alustan rikki, siis se töyssy.

Minä olen ajellut sekä maasturilla, pakettiautolla että matalalla henkilöautolla. Yhtä hiljaa kaikilla pitää töyssyihin ajaa. Mikään ei ole mennyt rikki, mutta samalla tavalla se töyssy kaikkia autoja ravistaa ja varmaan rikkookin. Ei se XC niistä yhtään nätimmin selviä, joten on huono tekosyy suvin hankintaan.



Voihan tietysti ajatella niinkin, että jos ei huomaa jarruttaa suojatien kohdalla, ainahan sitä puutetta ajotaidossa voi yrittää kompensoida korkeammalla autolla. Itse kyllä lähtisin purkamaan tuota ongelmaa toisesta suunnasta.

Herbert:

ainahan sitä puutetta ajotaidossa voi yrittää kompensoida korkeammalla autolla. Itse kyllä lähtisin purkamaan tuota ongelmaa toisesta suunnasta.

-niin, maasturilla ajelu ilman OIKEAA tarvetta maasturin ominaisuuksille onkin avuttomille ja itsekeskeisille kuljettajille. Pitää saada istua korkeammalla, jotta näkee muiden autojen yli, ja tärvelee samalla muiden näkyvyyttä.



Ja pitää olla korkea auto, sillä jos rysähtää niin jyrää sen matalemman alleen. Kätevää tuokin.



Olenpa kuullut tuota perustellun jopa ajomelulla. Tuokin on silkkaa mukavuudenhalua, muiden turvallisuuden kustannuksella. Sillä tarpeeksi hiljaisia ja turvallisia autoja on saatavilla muistakin korimalleista.

Herbert:

Minusta töyssy on merkki epäonnistuneesta liikennejärjestelystä.



Se voi olla laitettu tiehen myös siksi, että mikään muu ei ole tepsinyt liikenteen rauhoittamiseksi (no epäonnistumista sekin)? Mutta jos ei (alhainen) nopeusrajoitusmerkki, suojatiemerkki, "varo lapsia" -merkki tms. tuo riittävää suojaa jossakin kriittisessä kadunpätkässä, niin sitten töyssy saattaa sen tehdä? Aika "extremeä", mutta meistä kuskeistahan homman on ollut kiinni. Ääritapauksessa joku kuolononnettomuus on nostattanut äläkän asujaimistossa ja töyssyt on "pakotettu" laittamaan kohdalle.



Mutta edelleen, kuten itsekin sanoit, syitä pitäisi etsiä mielummin sieltä toisesta suunnasta, eli kuskien päästä.

Bugracer:

Koska olen itse kiinnostunut autoista joissa on tehty ratkaisuja tuomaan mukavuutta (kuten korkealta näkeminen SUV'ssä ), tekeekö se minusta avuttoman ja itsekeskeisen?

-Hyvä kuljettaja suoriutuu liikenteestä helposti matalan henkilöautonkin penkin korkeudelta istuen.

Jos taas tarvitsee maasturia vetojuhdaksi, tai vaikeista paikoista päästäkseen yms, niin maasturilla ajossa ei ole puolestani mitään paheksuttavaa- silloin sen liikenteessä tuomat riskit eivät ole olemassa turhaan.


Voisin samalla kysyä pitääkö olla samalla tavalla avuton ja itsekeskeinen jos arvostaa että auton saa "hallittuun sivuluisuun" - ja onko tämä OIKEAMPI tarve kuin korkealta näkeminen?


-Jos ajetaan kilpaa/muuten vaan sporttisesti, ( ei tietenkään muun liikenteen seassa )on täysin perusteltua vaatia että auto tottelee ja toimii kuljettajan toivomalla tavalla.

Jos vaadin että auton ''saa hallittuun sivuluisuun'', sillä ei ole mitään tekemistä kenenkään muun autoilijan kanssa, eikä se häiritse ketään. Mutta vastaavasti minä ja moni muu matalalla henkilöautola ajava kärsii siitä, että joku on ostanut maasturin, (koska se on muodikasta, saa istua korkealla ym. hömppää ) ja aiheuttaa vaaratilanteita ja näköesteitä sen korkealla olemisen takia.


Olet palannut tähän "SUV ihmiset ovat murhaajia" menttaliteettiin aikaisemminkin. Itse en tiedä, mutta onko jossain oikeaa näyttöä SUV'n vaarallisuudesta normiautoa vastaan esim CRV vastaan Accord?


-olen ainakin nähnyt useita ohjelmia joissa esitetty kuinka ratkaisevaa korimalli, korkeus ja muoto on törmäyksessä.

Eräässä muistaakseni ajettiin täsmällinen nokkakolari samanlaisilla autoilla, joista toinen oli lastattu täpötäyteen jolloin maanvara tietysti putosi toista alemmaksi.

Ero vahingoissa oli huomattava, vaikka autoilla oli sama nopeus ja autot olivat muuten identtisiä -eli korkeampi ruhjoo matalemman alleen.


Samaan tapaan vaikkapa Legacylla ajavat ovat aika murhaajia kun eivät ajattele poloisia Toyota Yaris kuskeja -kö?


-itse tarvitsen työkalujen ym. tavaroiden kuljetukseen tuonkokoista farkkua, joten jos ''murhaan'' jonkun yaris kuskin, ainakaan se ei ole ollut turhaa.

Sitten kun en tilaa enää tarvitse, olen kaavaillut vaikkapa imprezan tai BMW-1/3 sarjan laittamista.

Olen kyllä henkilöautoista puhuttaessakin samaa mieltä:
auton koko tilantarpeen mukaan. Varmaan moni pärjäisi focuksella, mutta otetaan se laiva-mondeo. Tai otetaan 5 bemari, vaikka itsensä kuljetukseen riittäisi 3-sarja.

Mutta nämähän on jokaisen omia päätöksiä, enkä ala näistä sen enempää heristämään sormea, tehköön jokainen miltä tuntuu

Herbert:

andertz:

Ajelin eilen eri paikoissa matalalla autolla, ja nuo hidastetöyssyt alkoivat raivostuttaa. Niitä oli monessa eri paikkaa. Jos tuollaiseen täräyttää vaikka BMW:llä, niin sehän voida lyödä alustan rikki, siis se töyssy.

Minä olen ajellut sekä maasturilla, pakettiautolla että matalalla henkilöautolla. Yhtä hiljaa kaikilla pitää töyssyihin ajaa. Mikään ei ole mennyt rikki, mutta samalla tavalla se töyssy kaikkia autoja ravistaa ja varmaan rikkookin. Ei se XC niistä yhtään nätimmin selviä, joten on huono tekosyy suvin hankintaan.

Voihan tietysti ajatella niinkin, että jos ei huomaa jarruttaa suojatien kohdalla, ainahan sitä puutetta ajotaidossa voi yrittää kompensoida korkeammalla autolla. Itse kyllä lähtisin purkamaan tuota ongelmaa toisesta suunnasta.

Kyllä sillä autolla ja sen rakenteella on ihan suora yhteys siihen miten hyvin se sen töyssyn kestää. Varmasti vähän korkeammalla, tukevammalla autolla kestää ajaa töyssyyn hieman kovempaa. Mutta volvo XC60 on lähempänä maantieautoa alustaltaan, ja jos huomioidaan isot vanteet matalaprofiilisilla renkailla, niin ne eivät välttämättä tykkää hyvää töyssyistä. Mutta, kannattaako ostaa tuollaista autoa sen takia että ehkä pääsee hidastetöyssyt hieman helpommin yli ? Korkeampi auto, isompi ilmanvastus, enempi massaa, syö enemmän polttoainetta, on suuremmat muut käyttökustannukset.



Citymaasturi luokassa on muitakin hyviä vaihtoehtoja tuohon hintaluokkaan. Land roverin Freelander 2, sitten löytyy japsit. Volvossa ja LR:ssä on molemmissa haldex neliveto, joka on kaiketi ihan toimiva citymaasturin neliveto.

Bugracer:

Olet palannut tähän "SUV ihmiset ovat murhaajia" menttaliteettiin aikaisemminkin. Itse en tiedä, mutta onko jossain oikeaa näyttöä SUV'n vaarallisuudesta normiautoa vastaan esim CRV vastaan Accord?

Ei varsinaisesti suoraa vertailua mutta liikennevakuutuskeskuksen nettisivuilta löytyy tilastoa jossa CR-V oli "turvallisn" auto tilastoissa jossa laskettiin henkilövahingot/100 onnettomuutta. CR-V: luku oli 6 kun keskiarvo oli 13.2. HR-V ja RAV4 pärjäsi myös kohtuu hyvin luvun ollessa alle 10. Vastapuolelle aiheutettujan uhrien lukuja ei ollut sillä uhrien lukumäärä oli alle 10 jolloin lukua ei ilmoiteta.



Mitä tulee joidenkin esittämään itsekyyteen niin olen tosi itsekäs kun tykkään ajaa mukavalla ja kätevällä autolla helposti eli SUV:llä kelillä kuin kelillä

Matti-:

Kyllä sillä autolla ja sen rakenteella on ihan suora yhteys siihen miten hyvin se sen töyssyn kestää. Varmasti vähän korkeammalla, tukevammalla autolla kestää ajaa töyssyyn hieman kovempaa.

Miten auton korkeus korreloi tukevuuden kanssa? Varmaan joku Audin alusta särkyy pienestäkin täräyksestä, mutta Corolla kestää mitä vain. Citymaasturit ovat kuitenkin henkilöautoja, joten ne eivät sen tukevampia ole. Isot pyörät ja maasturimainen ulkonäkö vain hämää useimpia.

petos:

-ehkä, mutta kuljettajan vastuulla tuo ulosnäkeminen siitä coupesta on. Se maasturinmöhkäle haittaa matalempien näkemistä vaikka sen kuljettaja ajaisi kuinka hyvin tahansa.

Minusta on ainakin turvallisempaa ohittaa matala henkilöauto, kun kuikuilla jonkun maasturimöhkäleen takaa että ''näkisköhän tästä kerkeekö ohi''.
Tai jos parkkipaikalla on vieressä maasturi, ja pitää peruutta pois -mitään et näe, ja säkällä on peruutettava. Henkilöauton ''lävitse'' näkee lähes aina peruutella.

Miten pärjäät liikenteessä jos SUV:n ohittaminen on noin "tuskallista"? Enemän tien päällä tulee tilanteita että ohitettava on paketti/kuorma/linja/rekka-auto. Uskallatko niitä ohittaa? Minulla ei ole ainakaan ongelmaa joten SUV:stäkin pääsen ohi ilman kuikulua, jopa matalalla sportilla. Tuosta parkkipaikkaongelmasta: peruuta sinne ruutuun pysäköidessä, paljon helpompaa ja turvallisempaa sitten lähteä keula edellä pois.

Major:

Miten pärjäät liikenteessä jos SUV:n ohittaminen on noin "tuskallista"?


-oikein hyvin, kiitos kysymästä. En sanonut että suvin ohittaminen olisi tuskallista minulle, päinvastoin maisema vaihtuu ihan mukavasti. Mutta ainahan mitä parempi näkyvyys, sen parempi.



Enemän tien päällä tulee tilanteita että ohitettava on paketti/kuorma/linja/rekka-auto.

-niin tulee, ja niissä kuljetetaan tavaraa tai ihmisiä. Niillä ei ajeta siksi että ne olisi muodikasta tai että sieltä ylhäältä rekan kopistä näkee kivasti muiden autojen yli.



Tuosta parkkipaikkaongelmasta: peruuta sinne ruutuun pysäköidessä, paljon helpompaa ja turvallisempaa sitten lähteä keula edellä pois.

-tottakai, niin teenkin aina kun mahdollista. mutta aina se ei ole mahdollista. Moniin parkkipaikkoihin ei edes saa ajaa muuten kuin nokka edellä ja peruuttaen pois.


***

Kukaan kommentoinut ei nyt tunnu tajuavan pointtiani:

en yritä paasata mitään että ''maasturit pitää kieltää'', enkä moiti kenenkään autovalintaa ( en voi itsekkään sietää kun joku tulee mussuttamaan omasta autostani jotain ).

Yritän vain sanoa, että tuo suv-miesten jumaloitu korkeammalla istuminen ja siten hyvä näkyvyys on aina joltain toiselta matalemmalta autolta pois.

Sinä näet siis hyvin, mutta sen takia joku toinen ei näe kunnolla -on paljon liikennetilanteita joissa olisi hyötyä kun näkee autojen läpi ja yli.

Sama juttu turvallisuudessa, korkeampi auto ruhjoo matalemman alleen, vaikka painoeroa ei olisi.

jollekkin sattuu virhearviointi, ja törmätään, sinä käyt kenties terveyskeskuksessa tsekkauksessa, kun kaveri istuu pyörätuolissa.

Turha myös vedota siihen että tuolla liikenteessä on rekat ja bussit -ne ovat sellaisia käyttötarkoituksena takia, kaupunkimaasturia ei monesti kuitenkaan käytetä korimallin tarjoamiin juttuihin.

Mitäs sitten jos kaikilla olisi maasturit? sittenhän ei enää istuttaisi korkeammalla. Minusta on vain ärsyttävää kun samassa liikenteessä tässä ajetaan, mutta tietty ryhmä muka tarvitsee tuollaisen ''erivapauden'', ilman kunnon syytä sille.

petos:

Mitäs sitten jos kaikilla olisi maasturit? sittenhän ei enää istuttaisi korkeammalla. Minusta on vain ärsyttävää kun samassa liikenteessä tässä ajetaan, mutta tietty ryhmä muka tarvitsee tuollaisen ''erivapauden'', ilman kunnon syytä sille.

Minulle ei tuo "korkealta näkeminen" ole se syy miksi pidän SUV:n korkeasta istuma-asennosta vaan se mukavuus kun ei tarvitse istua takamus lattiassa kiinni. En istu tietokoneen ääressäkään matalalla niin miksi sitten autossa Kaupan päälle siinä tulee sitten hieman parempi näkyvyys. Mutta ei se pelkästään ratkaise, SUV kun nyt on kätevä peli arkiseen liikkumiseen kelillä kuin kelillä.

Herbert:

Otetaan kuitenkin esimerkiksi kuitenkin Helsingin rautatieaseman edusta. Ruuhka-aikaan 30 on luonteva, hiljaiseen aikaan ei.



Ko. paikka on hyvä esimerkki siitä, että se on oikeastaan varsin ahtaaksi rakennettu, kun kahden kaistan välissä kulkee vielä raitiovaunut kahteen suuntaan. Suojateitä on lukuisia Sokoksen kohdalta aina Kaisaniemeen asti.



Ruuhka-aikojen ulkopuolellakin pätkällä liikkuu erittäin paljon ihmisiä ja mitä lähemmäksi aamuyötä mennään, sen enempi viihdekunnossa olevaa. Mielestäni mikään hetki siellä ei ole, ehkä aamun klo 5-6 ja juhannus- ja joulupäivän lisäksi, mitenkään vapaata baanaa. Taitaa olla kaupungin liikenteellisesti vaarallisinta aluetta!



Kotikaduksi minä ymmärrän minkä tahansa kaupungin ydin- tai liikekeskustan ulkopuolella olevan sivukadun, jossa on a) kerrostaloja b) omakoti- tai rivitaloja. Ne ovat varsin kapeita verrattuna ensinmainittuihin yleensä, eli aika harvoin (edelleen) lentokenttämäisiä.



Ei sitä mikään oikeutakaan. Mutta 70 on aika harvinainen nopeus 30 alueella.



50 km/h saattaa sekin olla liikaa, mutta olkoot lähempänä totuutta, äkkiä laskien ylinopeutta tulee jo 66%..



Ja yksikin torvelo joka vetää 70 on myös liikaa, sillä jälki on aina rumempaa, mitä kovempaa mennään sitten kun "alkaa sattua".



Liikennesuunnittelussa on (pitäisi olla) lähtökohtana ihmisten tapa ja kyky käsitellä asioita. Sen mukaan järjestelmät suunnitellaan. Töyssy on mielestäni indikaattori siitä, että tavoitteessa ei olla onnistuttu.



Koska niitä rakennetaan lähes kiihtyvään tahtiin, niin ehkä rakentajat tietävät kuskien kyvyt niin surkeiksi, että siihen tepsii myös hidastetöyssy. Tai VAIN töyssy!



Antaisitko sitten parempia vihjeitä heille, jotka ovat "epäonnistuneet", kun sanoisko perinteiset rajoitusmerkinnät tiessä, erilliset liikennemerkit ja -valot ovat olleet ns. riittämättömiä?



Liian usein palataan kuitenkin siihen, että suurin vika löytyy kuskien korvien välisestä asenteesta. Provo tai ei, niin "SUV:in hankkiminen töyssyistä selviämiseksi" on ( hintaluokasta riippumatta) silloin erittäin oireellista.

Kumppani: "Mielestäni mikään hetki siellä ei ole, ehkä aamun klo 5-6 ja juhannus- ja joulupäivän lisäksi, mitenkään vapaata baanaa. Taitaa olla kaupungin liikenteellisesti vaarallisinta aluetta!"



Saattaa olla vaarallisinta aluetta, mutta silti väljään aikaan liikuttaessa 30 tuntuu vain tien geometriaa yms tekijöiden perusteella arvioituna tarpeettoman hiljaiselta nopeudelta. Monet kuitenkin arvioivat tilanteen yksin geometrian ja poikkileikkauksen perusteella. Väljää on muulloinkin kuin aamulla klo 5-6.



"Kotikaduksi minä ymmärrän minkä tahansa kaupungin ydin- tai liikekeskustan ulkopuolella olevan sivukadun, jossa on a) kerrostaloja b) omakoti- tai rivitaloja. Ne ovat varsin kapeita verrattuna ensinmainittuihin yleensä, eli aika harvoin (edelleen) lentokenttämäisiä."



Nopeuteen 30 km/h suhteutettuna monesti ovat lenkokenttämäisiä. Siksi siellä ajetaankin niin kovaa, 50 km/h on aivan luonteva nopeus, jos ei varaudu yllätyksiin. Ja suuri osa kuskeistahan noin tekee. Koska ihmiselle on tietyt asiat luonteenomaisia ja ajotaidon merkitykselle annetaan tässä yhteiskunnassa niin vähän arvoa kuin sille annetaan, pitää liikennejärjestelyin paikata noita puutteita. Eli antaa signaali muullakin tavalla oikeasta nopeudesta kuin nopeusrajoitusmerkillä.



Mutta turha tästä on kinata, ollaan vain eri mieltä lentokenttien olemassaolosta. Minun kotikadullani on mielestäni tien suunnittelu onnistunut, mutta ei siellä juuri kukaan ylinopeutta ajakaan, vaikka tiellä ei ole töyssyn töyssyä.



"50 km/h saattaa sekin olla liikaa, mutta olkoot lähempänä totuutta, äkkiä laskien ylinopeutta tulee jo 66%.."



On silloin, kun on suojateitä tai muuten vaan jalankulkijat ja autoliikenne kontaktissa. 40 km/h on luonteva nopeus, josta suojatien eteen pysähtyminen on vaivatonta eikä heikennä edes autoliikenteen sujuvuutta.



"Koska niitä rakennetaan lähes kiihtyvään tahtiin, niin ehkä rakentajat tietävät kuskien kyvyt niin surkeiksi, että siihen tepsii myös hidastetöyssy. Tai VAIN töyssy!"



Tai sitten se vain on niin helppo ja halpa tapa hoitaa homma. Ja asukasyhdistykset ym. aloitteentekijät eivät muista keinoista ole kuulleetkaan, joten noita sitten vaaditaan oman kodin eteen. Vaan miksi pitää nopeus hidastaa töyssyllä noin kolmasosaan suurimmasta sallitusta, vaikka tarvetta ei ole?



"Antaisitko sitten parempia vihjeitä heille, jotka ovat "epäonnistuneet", kun sanoisko perinteiset rajoitusmerkinnät tiessä, erilliset liikennemerkit ja -valot ovat olleet ns. riittämättömiä?"



Tien geometria, poikkileikkaus, reunakivet, istutukset, maalaukset, saarekkeet... Onhan noita lähes rajattomasti.



"Liian usein palataan kuitenkin siihen, että suurin vika löytyy kuskien korvien välisestä asenteesta."



Tottahan se kuskin vika viimekädessä on, jos ylinopeutta ajaa. Pitäisi vain muistaa, mitkä mahdollisuudet muillakin osapuolilla on vaikuttaa asiaan, jos parannusta tilanteeseen oikeasti halutaan eikä vain nauttia kuljettajien haukkumisesta.



" Provo tai ei, niin "SUV:in hankkiminen töyssyistä selviämiseksi" on ( hintaluokasta riippumatta) silloin erittäin oireellista."



Varsinkin kun en oikein ymmärrä, miten se suv auttaa niistä töyssyistä selviämiseen.

Kuljettajankin olisi hyvä tuntea itseään ainakin sen verran, että tietäisi edes jotain siitä, mikä ja millä perusteella käytökseen vaikuttaa. Mutta koska näin ei ole, nopeudet monissa tilanteissa ovat liian suuria ja sinäkin joudut epäuskoisena kyselemään esittämieni asioiden perään.



Kuljettaja tekee jatkuvasti ajaessaan havaintoja, joiden perusteella muodostuu eräänlainen odotus siitä, mitä on tulossa. Tämän perusteella tapahtuu suurin osa ratkaisuista. Ja mitä enemmän ajokokemusta on, sitä suurempi merkitys tällä mekanismilla on, koska ajaminen on hyvin automaattista. Havaintokyky on rajallinen, joten kuljettaja havainnoi vain sellaiset asiat, joita pitää tärkeinä. Tiesuunnittelussa pitää siksi ohjata vaikutelman syntymistä sellaiseen suuntaan, jotta merkitykselliset asiat vaikuttavat kuljettajiin. Siksi ei pidä rakentaa lentokenttää, laittaa sinne varoitusmerkki lapsista ja 30 km/h nopeus (ja ihmetellä, kuinka tyhmät kuljettajat eivät noudata riittävää varovaisuutta).



Kuljettajalla on tarve päästä perille nopesti ja mukavasti. Jos tie antaa mahdollisuuden ajaa kovempaa, pyrkii kuljettaja nostamaan nopeuttansa, jolloin tapahtuu ns. riskin kompensointia. Periaatteessa turvallisuutta lisäävä toimenpide (hyvä tie) johtaakin muiden tilanteeseen vaikuttavien asioiden takia siihen, ettei hyvän tien mahdollistamaa turvallisuusparannusta saavutetakaan. Nämä ovat kuitenkin vaikeasti optimoitavia asioita, koska tien huonontaminenkaan (anteeksi epämääräiset termit hyvä/huono) ei välttämättä auta asiaa, koska silloin kuljettajan rasitus kasvaa, mikä puolestaan heikentää turvallisuutta. Ei tien suunnittelu ole helppoa, vaikka Suomessa onkin pari miljoonaa huippuosaajaa ja ehkä pari tuhatta tumpeloa. Valitettavasti vain jälkimmäiset ovat alan hommissa...



Kumppani: "- tehdään mutkia täyteen?"



Ei tarvitse, mutta sekä pysty-, että vaakageometria vaikuttaa nopeusvalintaan. Mitä pienipiirteisempää, sitä alempi nopeus. Kokeile vaikka. Jos näet edessäsi tai paremminkin saat vaikutelman jyrkästä kurvista, valitset alhaisemman nopeuden kuin suoralla tiellä.



Jotta homma toimisi, pitää suorien ja muiden elementtien olla johdonmukaisia eli välittää kuljettajalle kuva tietyn tyyppisestä tiestä. Pitkän suoran päässä oleva jyrkkä kurvi tai mäki on vaarallinen ansa, koska kuljettajalle on jo syntynyt kuva nopeasta tiestä. Kurvi tulee kuin faksi Jäätteenmäelle.



"poikkileikkaus



- ? "



Tien poikkileikkaus tarkoittaa sitä, milainen profiili tiellä on poikkisuunnassa. Jos lähdetään piirtämään poikkaria vasemmalta, tulee ensin oja luiskineen (tai jalkakäytävä + reunakivet), sitten piennar, sitten kaistat ja lopuksi jälleen piennar ja oja tai muu tien reuna. Näiden osien mitat ja muoto muodostaa poikkileikkauksen.



Leveä tie antaa kuljettajalle eri vaikutelman kuin kapea. Eri osien mittasuhteilla (esim. kaistan ja pientareen leveys) voidaan kuitenkin pelata.



"reunakivet



- eikös kaduissa yleensä ole näitä?"



Monesti on. Se onkin yksi tehokeino sisääntuloteillä antaa tietty vaikutelma. Vaikka tien leveys säilyisi muuttumattomana esimerkiksi maantieolosuhteisiin verrattuna, reunakivet antaa kuljettajalle eri vaikutelman kuin avoimet reunat. Se auttaa kuljettajaa huomaamaan, että nyt olosuhteet muuttuvat (esimerkiksi kaupunkimaisemmiksi), joten sopiva nopeuskin ole aiempaa alempi. Kaupungissa reunakivillä on tietysti muutakin virkaa, esim. rajaamaan jalkakäytävä ajoradasta.



"istutukset



- tielle?

maalaukset"



Ei, mutta tien viereen. Samantapainen tehokeino kuin edellä yritin kuvata reunakiviä. Kuljettajan nopeusvalintaan vaikuttaa em. lisäksi esimerkiksi se, kuinka väljältä tieympäristö vaikuttaa. Vaikka itse tie säilyisi muuttumattomana, ympäristön rakentaminen ahtaammaksi luo kuvan ahtaammasta tiestä eli alhaisemmasta sopivasta nopeudesta. Tämä johtuu taas ihmisen tavasta hahmottaa nopeus. Sehän tapahtuu siten, että eri etäisyyksillä olevat kohteet vaikuttavat liikkuvan ihmiseen nähden eri nopeuksilla. Yksin suoraan edessä olevan kohteen perusteella kuljettaja ei osaa nopeutta. Esimerkiksi kaukana edessä olevan vastaantulijan nopeutta kuljettajan on mahdotonta arvioida. Samoin tunnelissa ajettaessa nopeuden arviointi ilman mittaria on huomattavasti vaikeampaa kuin avoimessa maastossa, koska eri etäisyyksillä olevia kohteita ja niiden kulmanopeuksia on kovin vähän.



"- eli nopeusrajoitukset kyltin lisäksi tiehen?

- keltaisia viivoja?"



Nopeusrajoitusten maalaaminen tiehen perustuu ymmärtääkseni siihen, että kuljettaja havaitsee silloin vallitsevan rajoituksen paremmin. Etenkin kaupungissa menee paljon asioita kuljettajalta ohitse. Maantielläkin liikennemerkeistä jää helposti 10-30% kuljettajilta havaitsematta.



Viivoituksella voidaan vaikuttaa siihen, millainen vaikutelma kuljettajalle tulee, esim. tien näennäinen leveys. Lisäksi tietysti on varsinaiset syyt eli kieltää esim. kaistan vaihto.



"saarekkeet



- kiertoliittymät?"



Saarekkeilla saadaan kavennettua tietä, turvattua jalankulkijoiden asemaa ja jälleen kerran luotua vaikutelma tietyn tyyppisestä liikenneympäristöstä. Jos pidät silmäsi auki, huomaat että maantietä ajaessasi ja saapuessasi pieneen kylään tai taajamaan, monesti on vastassa ensimmäisenä keskisaareke ja liikenteenjakaja suorallakin tiellä. Tämä on merkki aikaisempaan verrattuna erilaisesta ympäristöstä. Maantien ajotavat pitää vaihtaa toisenlaiseen tässä ympäristössä. Kiinnitä seuraavalla kerralla huomiota siihen, miten saamasi vaikutelma tuossa muuttuu.



Kiertoliittymä on yksi liittymätyyppi. Muita on tavallinen liittymä ja eritasoliittymä. Lisäksi liikennevaloilla voidaan vaikuttaa liittymään.



Kiertoliittymä on nerokas ratkaisu, vaikkei joka paikkaan sovikaan. Aina käännytään vain oikealle, mikä on helpompaa kuin vasemmalle kääntyminen, lisäksi liikennesuuntien välisiä konfliktipisteitä on vähemmän kuin perinteisessä liittymässä. Eritasoon verrattuna ratkaisu on halpa, yleensä liikennevalojakaan ei tarvita, koska liikenne sujuu muutenkin.



"Paljon on, eikä edes "kalliin" kuuloisia, mutta miten noista olisi sen paremmin kuin töyssy hillitsemään liikeenteen vauhtia?"



Töyssy on erittäin tehokas nopeuden hillitsijä, mutta juuri tuon ylimitoituksen vuoksi minusta yleensä niin huono.



"Ei kait kuskeja haukuttaisi, jollei aihetta olisi näillä paikoilla... Eikös kaikkein viksuinta olisi, ettei edes TARVITSISI tehdä mitään ja kuskit tajuaisivat velvollisuutensa?"



Tottahan kuskeissa on vikaa, mutta ei sellaista ihanneyhteiskuntaa olekaan, että kaikki toimisi automaattisesti oikein ja varsinkin vain toisen osapuolen toimesta. Yleensä se toinen osapuoli, jolta virheettömyyttä vaaditaan, on se vastapuoli. Sinullakin on varmasti esimies, joka seuraa sinun työtäsi. Samoin asiakkaasi valvoo toimitaasi, esim. työn laatua ja laskutusta. Ihan turhaa varmaan, mikset hoitaisi hommaasi virheettömästi ilman valvontaa.



"Kaikki muu (sinunkin luettelemasi) on rautalankaa kurittomille, tavalla tai toisella, ei se siitä miksikään muutu. Vain asteet vaihtelevat?"



Kuka on kuriton tai mikä on kuritonta? Kenestä tilaisuus ei tee varasta? Nimenomaan aste-erot huomioiden.



"Emme kaikkien töyssyjen historiaa tiedä, eli onko kokeiltu muita konsteja? Edelleen töyssy on voinut olla se viimeisin konsti, eikä hintaansa nähden ollenkaan huono vieläkään."



Emme tietenkään tiedä, mutta monesi töyssyn lisäksi ei muita toimenpiteitä ole tehty. Varmaan raha vaikuttaa tässä osaltaan. Kun on olemassa helppo ja nopea keino, houkutus sen käyttöön on suuri. Ja voihan sitten sanoa, että se tepsi, koska millään mittarilla ei kukaan yleensä tule arvioimaan, onko se muuten kuin turvallisuuden kannalta hyvä tapa.



"Ei tuota nyt niin vakavana syynä voida tosiaan edes pitää moisen ostamiseksi....Toivottavasti!"



Päästiinpä taas takaisin varsinaiseen aiheeseen, hyvä niin.



Todennäköisesti se onkin vain yksi keksitty peruste sille, että yksinkertaisesti haluaa katumaasturin. Koska monet syyt auton valinnassa ei kestä päivänvaloa, tarvitaan parempia. Esimerkiksi tehokasta moottoria perustellaan turvallisuudella ohituksia ajatellen.

Herbert:

Matti-:

Kyllä sillä autolla ja sen rakenteella on ihan suora yhteys siihen miten hyvin se sen töyssyn kestää. Varmasti vähän korkeammalla, tukevammalla autolla kestää ajaa töyssyyn hieman kovempaa.

Miten auton korkeus korreloi tukevuuden kanssa? Varmaan joku Audin alusta särkyy pienestäkin täräyksestä, mutta Corolla kestää mitä vain. Citymaasturit ovat kuitenkin henkilöautoja, joten ne eivät sen tukevampia ole. Isot pyörät ja maasturimainen ulkonäkö vain hämää useimpia.

En minä väittänytkään että se korreloi, ei missään nimessä korreloi ... Siihen liittyi juttuni myös vanteista, vaikka onkin korkeahko auto, niin liian isoilla vanteilla varustettuna kuten nykyään on tapana, pitää siitä huolimatta varoa joka montussa.



Puhuin tukevuudesta, ja joo, citymaasturit eivät ole tukevampia kuin henkilöautotkaan ja etenkin citymaasturin pohjassa on usein kovin matalalla jotain todella helposti särkyvää, CRV:ssä hyvä esimerkki ovat kaiken näköiset muovit ja pakoputi. Mutta sinä puhuit maasturista ja henkilöautosta, isommista maastureista kyllä löytyy rakenteeltaan sen verran tukevia autoja. Esimerkiksi Nissanilta löytyy Patrol, joka on jo useiden mielestä hieman vanhentunut, mutta rakenteeltaan sen verran luja että alusta ei varmaan tiedä mitään vaikka päästelee 80 ajohidasteesta.