Mitä mieltä olette tästä uudesta kehityksestä autojen maavaran pienentämisestä Suomen olosuhteissa?
Tässä esimerkki VW Passatin BlueMotion mallista:
"Passat BlueMotionissa on aina 205/55 R16 -kokoiset, erittäin matalan vierintävastuksen tarjoavat laaturenkaat. Ajovastusten minimoimiseksi auton alustaa on madallettu normaaliin Passatiin nähden, edessä noin 15 mm ja takana 8 mm. Kyseessä ei ole urheilullinen alusta vaan kokonaan oma toteutuksensa BlueMotion-malleja varten."
Kyseessä on ilmeisesti autonvalmistajien hätä saada CO2 arvot mahdollisimman alas keinolla millä hyvänsä.
Toinen konsti on tiputtaa auton painoa, ohentamalla esim tuulilasia kuten jotkut valmistajat ovat tehneet.
Toivottavasti eivät ala säästämään äänieristystä heikentämällä.
Mielestäni etenkin Suomen lumiolosuhteissa ei ole eduksi maavaran laskeminen.
Etua tulee tosin auton myyntihinnassa kun CO2 -arvoa saadaan alemmaksi.
Sen sijaan nämä pienet crossoverit sopivat paljon paremmin Suomen olosuhteisiin, erityisesti vielä nelivetoisina. Nissan näki markkinaraon ensimmäisenä, muut tulevat nyt perässä ja uskon että näiden autojen suosio kasvaa entisestään.
Kaikissa eko-vehkeissä taitaa olla maavaraa pienennetty, se kun on helpoimpia tapoja pienentää kulutusta. Madallettu Passat on kyllä todella matala, kun perusmallissakaan ei huimaa maavaraa ole.
Tuo äänieristyksessä säästäminen on idioottimaista. Mersuhan on C-sarjan kanssa lähtenyt tuolle tielle. Rintapelti on ohuempi, ikkunat ovat ohuemmat. Esimerkiksi diesel-malleissa tuo rintapellin heppoisuus ei voi olla vaikuttamatta äänitasoon. Toinen idioottimaisuus on käyttönestesäiliöiden pienentäminen. Mitä sillä pesunestesäiliön puolittamisella säästetään?
simppa:
Perusmallissa näyttäisi olevan 114 mm.
http://www.volkswagen.de/vwcms/master_public/virtualmaster/de3/modelle/passat/Der_neue_Passat/zahlen___fakten/technische_daten.detail.0.3.html
En tiedä onko se keskimitta, koska ymmärtääkseni maavara on edessä pienempi kuin takana.
Hidastetöyssyt ja kadun reunaan pysäköinnit on otettava huolella ettei helmat kärsi.
Seuraavaksi aletaan pienentämään polttoainetankkeja.
VW on siitä harvinainen merkki, että siihen saa ainakin joihinkin malleihin huonontien alustan, n. 20-25 mm vakiota korkeampi. Voi tietysti olla, ettei noihin eko-malleihin sitä laiteta.
Crossoverien 18-20 cm olisi kyllä ihan asiallinen maavara arkiajoon.
Opel Insignia Ecoflex -mallin maavaraa on alennettu 4mm edessä ja 14mm takana.
Mikä on "normaali" mallin maavara, sitä ei valmistaja tunnu kertovan, ei ainakaan spekseistä löydy.
Herbert:
Ei saa TSI 147 kW, V6 FSI, BlueMotion Technology, EcoFuel ja TDI 125 kW malleihin.
Eiköhän noissa eko-malleissa se maavara ole niitä pienimpiä ongelmia...
Putput:
Mitä ne suuremmat ongelmat mielestäsi ovat?
Eko-malleista on yleistä tietoa mm. täällä:
http://plaza.fi/moottori/ajankohtaista/autojen-vihreat-versiot-mista-ekomallit-on-tehty
Suomen olosuhteet on aika laaja käsite. Jos asuu maamme eteläisissä isommissa kaupungeissa, niin eipä sitä maavaraa kovin paljon tarvitse. Jos taasen asuu pohjoisessa jossain syrjemmällä, niin siellä teiden kunto ja auraus ovat heikommissa kantimissa. Unohtamatta tietenkään lumen määrää ja lumikauden pituutta.
NHB:
Kyllä kaupunkilainenkin liikkuu maaseudulla. Eikä kaupungissakaan tiet niin sileitä ole, etteikö nykyistä suuremmalle maavaralle olisi käyttöä. Jo eräällä huoltoasemalla on kallistukset niin isoja, että tavisautoissakin saattaa etupuskuri taitekohdissa osua maahan. Nähty on, edellisen mallin Avensis muistaakseni. Sitten on jalkakäytävän reunoja ja tietysti talvella lumi- ja jääkokkareita.
simppa:
Mistä lähtien pelti on ääntä eristänyt? Asian arvioimiseksi pitäisi myös tietää noita peltien paksuuksia ennen ja jälkeen verrattuna muihin. Samoin äänekkyyden tasoja, normaalistihan auto on luokkansa hiljaisimpia. Audiin verrattuna voidaan ohennella aika paljonkin...
Alumiinihan yleensä resonoi voimakkaasti, ja aika monessa autossa on alumiinisia konepeittoja. Samoin erikoislujat teräkset voi vaikuttaa siihen miten ääni rungossa ja korissa etenee.
Pesunestesäiliökikkailuja en kyllä ymmärrä, Suomen oloihin täysin älytön ratkaisu eikä tuolla ole kulutuksen kannalta mitään merkitystä. Tulee mieleen, että jostain on annettu suunnitteluportaalle joku maksimipaino tai painonsäästätavoite ja siihen on sitten päästy noinkin "innovatiivisella" ratkaisulla.
Penteles:
Dieselissä niitä voisi periaatteessa jopa pienentääkin, normaali toimintasäde on 1000-1200 km tankillisella. Bensa-autoissa tavallinen toimintasäde jää 700-800 km paikkeille, monilla jopa allekin.
Herbert:
Tietenkin jos etsii kaupungn korkeimmat jalkakäytävän ja ajaa sen yli oikein huolimattomasti, niin kyllähän noilla eväillä onnistuu saamaan pohjakosketuksen. Missä kaupungissa auto ottaa pohjasta kiinni tien epätasaisuudesta johtuen? Itse olen muutamassa kaupungissa asunut, enkä koe niissä olevan mitään tarvetta maavaralle. Lapissa asuessani matalampi auto olisi joinakin aamuina saattanut jäädä pohjastaan kiinni.
Mikä on sitten Oikea Määrä äänieristystä? Onko se C-klassen tapauksessa normaalin mallin määrä, Blue Efficiencyn määrä vai laitetaanko vaikka 150 kiloa lisää massaa eristämään ääntä? Kompromissihän tämä on, johon on aika hankala sanoa ainoaa oikeaa totuutta.
Usealla kaupunkilaisella on mökki maaseudulla ja tie perille ei aina ole tasainen ja talvella on aurauksen jättämiä jäisiä lumikinoksia ja -kokkareita.
Itselläni kun on C5 pystyn nostamaan maavaran suuremmaksi pahemmissa paikoissa, eikä ennen aurausta 20 cm:n pakkaslumessa ole estänyt mökille menoa.
Tämä ominaisuus voisi olla muissakin autoissa. Maavara säätyy automaattisesti, moottoriteillä maavara pienenee ja hitaammassa nopeudessa palaa normaaliksi. Kun tie tulee kuoppaiseksi maavara kasvaa. Myös manuaalinen korkeussäätö on mahdollinen.
Näin se toimii C5:n Hydractive 3+ jousituksella.
Kumpi on parempi ekoauton vanteeksi, teräs- vai kevytmetallivanne?
Kevytmetallivanteen etu on painon vähyydessä, kun taas teräsvanteeseen laitetaan pölykapseli joka voidaan muotoilla aerodynaamisemmaksi.
Suositumpi taitaa olla teräsvanne + pölykapseli.
NHB: Tietenkin jos etsii kaupungn korkeimmat jalkakäytävän ja ajaa sen yli oikein huolimattomasti, niin kyllähän noilla eväillä onnistuu saamaan pohjakosketuksen."
Tarkalla ajolla pärjää vaikka teinituunatulla autolla. Itse kuitenkin kaipaan arkiautolta tiettyä huolettomuutta. Jalkakäytävät ovat etupäässä etupuskureiden ongelma. Aika monissa paikoissa, joissa pysäköidään keula jalkakäytävää kohti.
"Missä kaupungissa auto ottaa pohjasta kiinni tien epätasaisuudesta johtuen?"
Omassa kotikylässäni. En kerro, missä. Turun seudulla kuitenkin.
Mutta fakta se on, että eräs auto onnistui siinä puskuriaan raapimaan. Varmaan moni muukin. Saattoihan olla, että auto oli kuormattu raskaasti. Monissa parkkitaloissakin on aika jyrkkiä taitteita luiskilla, joissa puskurit käyvät lähellä maata. Ehkä joissain autoissa osuukin. Edes täyteen lastattuna minusta auton pohja tai helmat ei minusta tarvitse osua maahan.
"Itse olen muutamassa kaupungissa asunut, enkä koe niissä olevan mitään tarvetta maavaralle."
Sinä ehkä et arvosta tuollaista huolettomuutta niin paljon kuin minä, kukin meistä saa painottaa asioita omalla tavallaan. Minulla on maavaraa autoissani tällä hetkellä 13 ja 14 cm öljypohjan alla. Niillä pärjään ihan hyvin, kun tiedostan asian. Enempi silti olisi parempi.
Penteles:
Subaru Leonessa oli säädettävä maavara. Muistaakseni sitä sai ruuvattua 35 mm ylöspäin. En tiedä, kuinka työläs temppu oli, mutta kesken matkan se ei tainnut onnistua. Tunteeko joku asiaa paremmin?
Samaa mieltä olen siitä, että tuo tekee Citikasta kiinnostavan auton ja että ominaisuus saisi olla yleisempi. Sillä korvasi hienosti monta katumaasturia.
Veikkaan että tuon mallin Leonessa oli vääntösauva jouset siinä päässä missä sitä tuolla tavalla säädettiin. Sehän on aika tyypillinen jousitustyyppi useille pickupeille ja vanhemmille keulasta erillijousitetuille maastureille ja nelivetoautoille. Parin minuutin homma se maavaran säätö on ja sitä saa aika paljonkin lisää tarvittaessa. Mutta kyllä siihen työkaluja tarvitsee ja auton alle on mentävä.
simppa:
Tuon taas voi ajatella niin että jos joka paikasta otetaan vähän, niin lopputuloksena saadaankin aika kivasti kevennystä.
Kumpi on parempi ekoauton vanteeksi, teräs- vai kevytmetallivanne?
Kevytmetallivanteen etu on painon vähyydessä, kun taas teräsvanteeseen laitetaan pölykapseli joka voidaan muotoilla aerodynaamisemmaksi.
Suositumpi taitaa olla teräsvanne + pölykapseli.
Urbaanilegenda! Aluvanne muka terästä kevyempi?
Matti-:
Mcphersonit edessä ja takana.
AkiK:
Kyllä se rintapelti vaikuttaa äänieristykseen, mersukin myöntää sen C-sarjan BlueEfficiency mallien tiedotteessa. Mersun tiedotteessakin vakuuttivat, että rintapeltiä on ohennettu tarkkaan tietokoneella lasketuista paikoista, jotta sen ohentaminen ei vaikuttaisi äänieristykseen. Ja paskat. Ihan kuin perus C:n rintapellin paksuutta eri paikoissa ei olisi laskettu tietokoneella.
Mersun hiljaisuudesta voidaan kyllä olla montaa mieltä.
Matti-:
Ei ole sen arvoista. Tuollaisista paikoista painon nipistäminen on mielestäni suoranaista idiotismia.
simppa:
Ei se ole niin sanottua, etteikö perusversion rintapelti voisi olla tasapaksu levykin. Jokainen levyn paksuusvaihtelu on yksi työ lisää linjalle. Varsinkin rintapellin tapaisessa vähemmän rasitukselle alttiissa korinosassa tuo työ on voitu alunperin helposti jättää tekemättä.
Nasse:
Kyllähän edes kohtuullisen laadukas aluvanne on selvästi teräslevypyörää keveämpi. Isommissa vanteissa ero vain kasvaa. Teräksen jäykkyys suhteessa painoon kun on paljon alumiiniä heikompi.
simppa:
Ainakin tässä minulla olevassa edellisen C-sarjan Mersussa on esimerkiksi konepelti todella painava, olen sitä usein ihmetellyt mitä järkeä on ollut laittaa noin paljon terästä tuollaiseen osaan. Siitä on varaa kevennellä, epäilen että aika monessa muussakin paikassa on ja jos joka kohdasta otetaan vähän niin säästyyhän siinä painoa.
Meluisuus on hauska juttu siinäkin, että usein autot pilataan ennenkaikkea rengastuksella. Väittäisin että C-sarjalaisessakin valitsemalla 18" pyörät tekee paljon enemmän vahinkoa äänettömyydelle kuin sillä että autoa kevennettäisiin reippaastikin. Se ei kuitenkaan tunnu monia huolettavan, kauheaa on vain se jos pieni kevennys vaikuttaa jonkun osadesibelin äänekkyyteen.
Mersun hiljaisuudesta voi katsoa testituloksia, ainakin lukemissani suomalaisissa testeissä autoa on kehuttu hiljaiseksi enkä itsekään sillä ajaessani ole huomannut mitään kummallisia äänekkyyksiä. TM:n edellisessä testissä auto arvosteltiin äänettömimmäksi testiautoista. Niin tai näin, jos tuo sitten on äänekäs, niin samaan kategoriaan voidaan laittaa myös muut luokan edustajat.
Nasse:
Useimmiten kevytmetallivanteet ovat kevyempiä. Kyllä niistäkin painavia löytyy.
Näin AutoWiki:
Kevytmetallivanteet
Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan helposti muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee.
http://www.autowiki.fi/index.php/Vanne
Penteles:
Mitä tarkoittaa usein? Onko sitten teräspyörät harvoin kevyempiä kuin alupyörät?
Tässä vaiheessa kannattaisi ehkä vain todeta, että aluvanne on mahdollista tehdä kevyemmäksi kuin peltivanne. Aina, varsinkaan halvemmissa tarvikepyörissä näin ei ole tehty.
Voin joskus punnita oman autoni peltivanteen (löytyy vintiltä ilman rengasta). Katson myös vanteen koon. Josko sitten löytyisi vastaavan kokoisten aluvanteiden painoja. Veikkaan, että erot painossa on samaa suuruusluokkaa kuin pissapojan pienentämisestä saatu säästö. Yksittäisenä juttuna merkityksetön.
Herbert:
Tuo tarkoittaa sitä, että markkinoiden huonoimpien aluvanteiden paino on samaa luokkaa teräslevypyörien kanssa.
Esim 15 tuumaiset teräslevypyörät painavat non 10 kiloa. Laadukas aluvanne painaa puolet tuosta. Keskilaatuisen aluvaneen paino on noiden välissä. Isommissa kokoluokissa eika niitä tehdä juurikaan teräksestä.
Herbert:
Tuo tarkoittaa sitä, että markkinoiden huonoimpien aluvanteiden paino on samaa luokkaa teräslevypyörien kanssa.
Esim 15 tuumaiset teräslevypyörät painavat non 10 kiloa. Laadukas aluvanne painaa puolet tuosta. Keskilaatuisen aluvaneen paino on noiden välissä. Isommissa kokoluokissa eika niitä tehdä juurikaan teräksestä.