Onko se sitten hyvä vai huono asia? Itse pyrin tekemään päätökset kaupan kohteena olevan tuotteen perusteella. Tuotteen brandin pönkittämiseen rakennetut autot ovat merkityksettömiä.
Mitäs muutamalla kilpailijalla on heittää vastineeksi?
LF-A
Heittopussina olemista, spekulointia ostajaehdokkaista, tieto myynnistä kiinaan?
Eipä tuo Mersunkaan viimeaikainen tuloskunto ole ollut oikein kehumisen arvoinen. Tuloksen tekemisessä on ollut suuria ongelmia, ylimmällä stretegiatasolla tehtiin iso virhe, paikka suurimpana premium-luokan valmistajana menetettiin ja lähimmät kilpailijat ovat suoriutuneet näissä asioissa paljon paremmin. Saihan SLR:kin paljon huoniota aikoinaan, mutta silti Bemari ja Audi veivät markkinoita Mersulta ilman vastaavia huomionkerjäysmalleja. Hyvä niin.
Tuotteen brandin pönkittämiseen rakennetut autot ovat merkityksettömiä.
Näin väljästi ajatellen markkinointiin liittyvissä tehtävissä työskentelevänä sanoisin että brändin rakentaminen on erittäin merkittävää alalla jossa tuotteita ostetaan voimakkaasti mielikuvien ohjaamana.
Eipä tuo Mersunkaan viimeaikainen tuloskunto ole ollut oikein kehumisen arvoinen. Tuloksen tekemisessä on ollut suuria ongelmia, ylimmällä stretegiatasolla tehtiin iso virhe, paikka suurimpana premium-luokan valmistajana menetettiin ja lähimmät kilpailijat ovat suoriutuneet näissä asioissa paljon paremmin.
Ja ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei Mersun pikkuautostrategiakaan taida olla ihan sieltä onnistuneimmasta päästä sen paremmin myynnillisesti kuin laadullisetikaan mitattuna. Vai mitä muuta voisi päätellä siitä, että 100 000 km samalla moottorilla ajettuna on harvinaista herkkua smartin omistajien kohdalla?
Ja ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei Mersun pikkuautostrategiakaan taida olla ihan sieltä onnistuneimmasta päästä sen paremmin myynnillisesti kuin laadullisetikaan mitattuna. Vai mitä muuta voisi päätellä siitä, että 100 000 km samalla moottorilla ajettuna on harvinaista herkkua smartin omistajien kohdalla?
Varmaan lähes jokaisella autonvalmistajalla on omat ''kuprunsa'' ja epäonnistuneet mallinsa, eikä mersu ole poikkeus.
Mersulla pyyhkii minun mielestä kuitenkin varsin hyvin, vaikka asemia on Audille ja Bemulle menetettykkin.
En väittänytkään että mersu olisi joku selvä luokkajohtaja jokaisessa luokassa johon sillä on auto tarjota.
Mitäs muutamalla kilpailijalla on heittää vastineeksi?
Audilta R8 V10, Lexukselta LF-A, Fordilla oli pari vuotta sitten GT, Alfa Romeolla 8C.
Onhan tuo mersu pirun hieno vehje, mutta itse näen GT:n ja 8C Competizionen vähintäänkin yhtä haluttavina. GT:tä ei enää saa, mutta 8C tulee vielä tarjolle GTA-malllina. Hinnankin tuo pitäisi todella hyvin, kun on varsin rajoitetusti valmistettu.
Suomeenkin tiedän ainakin yhden tehtaan ostoehdotuksen tulleen.
Itse olen tuollaisen Suomessa nähnytkin siirtokilvissä Forumin takana. Olin jalan liikkeellä. Tuntuivat äänetkin olevan sopivasti kohdallaan. Oli muuten varmaan juurikin tuo Iltalehden jutussa oleva auto. Kilvet ainakin näyttävät samoilta.
Oli livenä huomattavasti leveämmän ja matalamman oloinen kuin kuvissa. Komea ilmestys.
Ei tietoa. Epäilen, että jää esimerkiksi 458 Italialle, mutta ei se auton hyvyyttä poistaisi. Tuo mersu vaan on niin komean oloinen ja ilmeisesti oikeastikin mainio ajettava.
Tuo on erinomainen suoritus, kun ottaa huomioon SLR McLarenin. Auto joka ei oikein tiennyt, mikä sen tulisi olla. Jotkut SL AMG:t (Black series) eivät minun mielestäni ole nekään niin onnistuneita olleet. Autoissa on kyllä ollut huikeasti tehoa (ja hintaa), mutta alustan ominaisuudet ovat loppuneet kesken. Perus SL on silti edelleenkin oivallinen auto ja myös ne maltillisemmat AMG:t.
Samaa tasoa tuo painojakauma kuin etumoottorisissa italialaisissa. Jopa Quattroporte on takapainoinen.
Esimerkiksi oman veten painojakauma on n. 50/50. Siltikään takapäässä ei pito tunnu riittävän kuten vaikkapa Porscheissa, vaan pyörät löyvät tyhjää jos alusta on vähänkään likaisempi.
Autocarissaha tuota kiihtyvyyttä testattiin jotain GT-Porschea vastaan. Siinä tosin ZR1. Porsche lähti paikaltaan paremmin, mutta vauhdista taas vette vei pelin selvästi.
Aivan. Mini hyvänä esimerkkinä todella keulapainoisesta mutta silti mainiosta ajettavasta. Toisaalta kyllä noissa etumoottoriaissa sporteissa tunnuttaisiin pyrittävän kutakuinkin tuon mersun lukemiin, eli lievään takapainoisuuteen.
Aivan. Mini hyvänä esimerkkinä todella keulapainoisesta mutta silti mainiosta ajettavasta. Toisaalta kyllä noissa etumoottoriaissa sporteissa tunnuttaisiin pyrittävän kutakuinkin tuon mersun lukemiin, eli lievään takapainoisuuteen.
Hei haloo... tällähän ei ole mitään tekemistä sen pienen yksityiskohdan kanssa, että Mini on ETUvetoinen ja Mersu TAKAvetoinen, eihän?
Mietipä vähän, että jos takavetoinen auto olisi yhtä etupainoinen kuin Mini niin kuinka hyvin sillä pystyisi kiihdyttämään mutkasta ulos kun vetävien pyörien päällä ei olisi juuri lainkaan painoa? Kesken mutkan ei pystyisi antamaan yhtään kaasua kun takapäästä häviäisi sivuttaispito saman tien kun pikkasen kaasupoljinta hipaisisi ja auto olisi poikittain. Kun takavetoisessa on paino takana niin mutkassa voi kaasua antaa paljon aikaisemmin ja suoralle saa paljon näin paremman vauhdin. Toisaalta myös mutkaan tulon kanssa pitäisi olla paljon varovaisempi, koska jarrutus siirtäisi painoa entisestäänkin enemmän etupyörille eli luiston vaara olisi suurempi ei pelkästään mutkasta ulos kiihdyttäessä vaan myös mutkaan sisään ajaessa. Eli ei se ole todellakaan mikään vahinko tai suunnittelijan mieltymys, että takavetoisessa autossa pieni takapainoisuus on pelkästään positiivista jos autolla on tarkoitus ajaa radalla.
Tarkkana ja nokkelana poikana huomasit varmaan, etten ottanut vetotapaan mitään kantaa. Tottakai takavetoisen tulee olla takapainoisempi kuin etuvedon, joten sen puoleen voisit tuo vaahtoaminen ja sivistäminen tuntuvat menevän vähän väärään osoitteeseen.
Tarkkana ja nokkelana poikana huomasit varmaan, etten ottanut vetotapaan mitään kantaa. Tottakai takavetoisen tulee olla takapainoisempi kuin etuvedon, joten sen puoleen voisit tuo vaahtoaminen ja sivistäminen tuntuvat menevän vähän väärään osoitteeseen.
Päin vaston, noinkin oleellisen asian (tahallinen/tahaton) unohtaminen tässä yhteydessä olisi saattaanut jättää jonkun asiaa tuntemattoman siihen luuloon kirjoituksesi luettuaan, että vetotavalla ja painojakaumalla ei ole mitään yhteyttä keskenään.
Mun mielestä painojakauman vaikutus vetopitoon on niin ilmeinen asia, että sen voi jättää ihan hyvin käsittelemättä. Tuo on ymmärretty autoilun alusta asti. Tulee jotenkin esikoulufiilis jos tuosta kirjoitetaan useiden sivujen verran.
Paljon mielenkiintoisempaa on jakauman vaikutus auton peruskäytökseen. Otetaanpa esimerkiksi Porsche. Alla muutaman mallin painojakaumia:
911 GT2 37/63 e/t
Cayman 45/55 e/t
Panamera 52/48 e/t
Vuosikertaverrokkina Porsche 944 49/51e/t
Mikä noista on sitten hyvä ja mikä huono? Kaikkia ylistetään sn verran laajasti ajettavuudeltaan, että ilmeisesti mikään noista jakaumista ei pilaa ajettavuutta.
Tokihan 50/50 tarjoaa teoriassa etuja. Autoon ei kohdistu keskipisteensä suhteen momenttia kaarteessa, jolloin käytös on tasapainoisempi. Samaan hengenvetoon pitäisi kuitenkin päättää, että missä kohti kaarretta halutaan optimoida jakaumia, koska dynaaminen painonsiirtymä tulee mukaan sotkemaan kuvioita. Kaarteeseen mentäessä jarrutetaan, jolloin eturenkaille tulee lisää painoa. Kaarteesta ulostautuessa kiihdytetään, jolloin taas painoa siirtyy taakse.
Tasapainoisuutta vastaan huutelee ohjaustuntuma. 911 erittäin takapainoisena ei ole missään suhteessa tasapainoinen jakaumaltaan, mutta se ei tunnu haittaavan. Takapainoisuuden ansiosta ohjaus on erittäin herkkä, tarkka ja tunnokas. Monelle tämä on aika tärkeä asia. Nykyisin kun perän hallitsematon karkailukin on saatu hallintaan, niin ihan toimivalta vaikuttaa tuollainenkin jakauma.
Lisää lukuja:
GT-R 55/45 e/t
Corvette ZR1 52/48 e/t
F458 Italia 42/58 e/t
Pointtina on se, että jakaumien ääritapauksillakin näytetään pääsevän oikein hyviin lopputuloksiin. Tästä lähtökohdasta on vähän vaikea uskoa, että jossakin tietyssä prosenttiluvussa olisi mitään maagista erinomaisuutta. Painojakauma toki vaikuttaa auton käytökseen, mutta niin tekee monet muutkin muuttujat. Yksittäinen muuttuja ei vielä ratkaise kokonaisuuttaa, vaan se on kaikkien tekijöiden summa.
Tästä lähtökohdasta on vähän vaikea uskoa, että jossakin tietyssä prosenttiluvussa olisi mitään maagista erinomaisuutta.
Ei tietenkään mikään tietty jako ole automaattisesti ja aina paras. Tarkoitin vain edellä että SLS ja siinä 47/53 tuntuu olevan hyvinkin onnistunut ajettava ja myös sangen nopea, joten painonjakoasiat lienee hyvällä mallilla.
Malli on ollut käsittääkseni mersulle menestys. Oman Formulatallin konttaaminen onkin taas ollut nolo homma. Tätäkin autoa olisi loistavaa myydä mestaruuksien kanssa.
petos:
Kyseessä on niin sanottu Halo-tuote. Pelkällä olemassaolollaan sen olisi tarkoitus nostaa merkin imagoa.
Pikkudiiseli mesellä ajellessa on mukava miettiä tuota mainosta ja ajatella että "melkein" samanlaisella ajellaan.
Pauli Petteri:
petos:
Onko se sitten hyvä vai huono asia? Itse pyrin tekemään päätökset kaupan kohteena olevan tuotteen perusteella. Tuotteen brandin pönkittämiseen rakennetut autot ovat merkityksettömiä.
LF-A
Eipä tuo Mersunkaan viimeaikainen tuloskunto ole ollut oikein kehumisen arvoinen. Tuloksen tekemisessä on ollut suuria ongelmia, ylimmällä stretegiatasolla tehtiin iso virhe, paikka suurimpana premium-luokan valmistajana menetettiin ja lähimmät kilpailijat ovat suoriutuneet näissä asioissa paljon paremmin. Saihan SLR:kin paljon huoniota aikoinaan, mutta silti Bemari ja Audi veivät markkinoita Mersulta ilman vastaavia huomionkerjäysmalleja. Hyvä niin.
NHB:
Näin väljästi ajatellen markkinointiin liittyvissä tehtävissä työskentelevänä sanoisin että brändin rakentaminen on erittäin merkittävää alalla jossa tuotteita ostetaan voimakkaasti mielikuvien ohjaamana.
NHB:
Ja ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei Mersun pikkuautostrategiakaan taida olla ihan sieltä onnistuneimmasta päästä sen paremmin myynnillisesti kuin laadullisetikaan mitattuna. Vai mitä muuta voisi päätellä siitä, että 100 000 km samalla moottorilla ajettuna on harvinaista herkkua smartin omistajien kohdalla?
slowgear:
Varmaan lähes jokaisella autonvalmistajalla on omat ''kuprunsa'' ja epäonnistuneet mallinsa, eikä mersu ole poikkeus.
Mersulla pyyhkii minun mielestä kuitenkin varsin hyvin, vaikka asemia on Audille ja Bemulle menetettykkin.
En väittänytkään että mersu olisi joku selvä luokkajohtaja jokaisessa luokassa johon sillä on auto tarjota.
jahas, mersun amg kone pienenee:
http://www.tmnet.fi/uutiset/amgn-v8-moottori-pienenee
aika hieno kuvasarja uudesta moottorista
http://www.automotorsport.se/news/20456/amg-biturbo-v8--snålare-och-med-mer-effekt/
Aika kunnioitettavaa jos reilusti yli 500 hevosvoimainen edustuslimusiini saadaan kulkemaan 10,5l/100km keskikulutuksella!
Thorne2:
Niinpä. Kivempi näitä uutisia on lukea kuin jännätä käännetäänkö kupit ensi viikolla, löytyykö ostajaehdokas, tai saadaanko joku tekohengityslaina...
petos:
Audilta R8 V10, Lexukselta LF-A, Fordilla oli pari vuotta sitten GT, Alfa Romeolla 8C.
Onhan tuo mersu pirun hieno vehje, mutta itse näen GT:n ja 8C Competizionen vähintäänkin yhtä haluttavina. GT:tä ei enää saa, mutta 8C tulee vielä tarjolle GTA-malllina. Hinnankin tuo pitäisi todella hyvin, kun on varsin rajoitetusti valmistettu.
Suomeenkin tiedän ainakin yhden tehtaan ostoehdotuksen tulleen.
Tämän jutun mukaan Suomeen on myyty jo seitsemän SLS:ää.
http://www.iltalehti.fi/autot/2010052311687858_au.shtml
Itse olen tuollaisen Suomessa nähnytkin siirtokilvissä Forumin takana. Olin jalan liikkeellä. Tuntuivat äänetkin olevan sopivasti kohdallaan. Oli muuten varmaan juurikin tuo Iltalehden jutussa oleva auto. Kilvet ainakin näyttävät samoilta.
Oli livenä huomattavasti leveämmän ja matalamman oloinen kuin kuvissa. Komea ilmestys.
Ei oikein tuo SLS retro muotoilu innosta. Jotenkin sekasikiö malli.
Tuolla rahalla ennemmin sitten Lambo tai Ferrari, niissä on sitä jotain.
Kellään tietoa minkälaista vauhtia mesellä on pidetty kilparadoilla?
Ei tietoa. Epäilen, että jää esimerkiksi 458 Italialle, mutta ei se auton hyvyyttä poistaisi. Tuo mersu vaan on niin komean oloinen ja ilmeisesti oikeastikin mainio ajettava.
Tuo on erinomainen suoritus, kun ottaa huomioon SLR McLarenin. Auto joka ei oikein tiennyt, mikä sen tulisi olla. Jotkut SL AMG:t (Black series) eivät minun mielestäni ole nekään niin onnistuneita olleet. Autoissa on kyllä ollut huikeasti tehoa (ja hintaa), mutta alustan ominaisuudet ovat loppuneet kesken. Perus SL on silti edelleenkin oivallinen auto ja myös ne maltillisemmat AMG:t.
tuollainen löytyy:
http://www.fastestlaps.com/car_Mercedes_SLS_AMG_Gullwing.html
Näyttää äkkiseltään ihan suht kilpailukykyiseltä.
Mielenkiintoista muuten: Weight distribution 47/53
Samaa tasoa tuo painojakauma kuin etumoottorisissa italialaisissa. Jopa Quattroporte on takapainoinen.
Esimerkiksi oman veten painojakauma on n. 50/50. Siltikään takapäässä ei pito tunnu riittävän kuten vaikkapa Porscheissa, vaan pyörät löyvät tyhjää jos alusta on vähänkään likaisempi.
Autocarissaha tuota kiihtyvyyttä testattiin jotain GT-Porschea vastaan. Siinä tosin ZR1. Porsche lähti paikaltaan paremmin, mutta vauhdista taas vette vei pelin selvästi.
Satuin näkemään tuollaisen SLS AMG:n luonnossa, erittäin komean näköinen peli. Ainutkertainen jos voisi sanoa.
petos:
Mitäs erityisen mielenkiintoista tuossa on? Näyttää minusta aika luontevalta jakaumalta takavetoiselle urheiluautolle.
slowgear:
On tuo siinä mielessä mielenkiintoinen, että auto on periaatteessa etumoottorinen. Vaikka tuo kone nyt sattuukin sijaitsemaan melkein auton keskellä.
slowgear:
Ei mitään, kunhan totesin vaan mielenkiintoiseksi bongata tämän fantastisen auton lukemat, kun en ollut niitä aiemmin huomannut.
Lukemissa 47/53 ei tosiaan ole mitään ihmeellistä, lienee aika lailla täydellinen painonjako.
Jokaisella merkillä tuntuu olevan oma täydellinen jakauma painolle. Useimmilla jakaumilla on tehty ajettavuudeltaan sekä hyviä että huonoja autoja.
Aivan. Mini hyvänä esimerkkinä todella keulapainoisesta mutta silti mainiosta ajettavasta. Toisaalta kyllä noissa etumoottoriaissa sporteissa tunnuttaisiin pyrittävän kutakuinkin tuon mersun lukemiin, eli lievään takapainoisuuteen.
simppa:
Hei haloo... tällähän ei ole mitään tekemistä sen pienen yksityiskohdan kanssa, että Mini on ETUvetoinen ja Mersu TAKAvetoinen, eihän?
Mietipä vähän, että jos takavetoinen auto olisi yhtä etupainoinen kuin Mini niin kuinka hyvin sillä pystyisi kiihdyttämään mutkasta ulos kun vetävien pyörien päällä ei olisi juuri lainkaan painoa? Kesken mutkan ei pystyisi antamaan yhtään kaasua kun takapäästä häviäisi sivuttaispito saman tien kun pikkasen kaasupoljinta hipaisisi ja auto olisi poikittain. Kun takavetoisessa on paino takana niin mutkassa voi kaasua antaa paljon aikaisemmin ja suoralle saa paljon näin paremman vauhdin. Toisaalta myös mutkaan tulon kanssa pitäisi olla paljon varovaisempi, koska jarrutus siirtäisi painoa entisestäänkin enemmän etupyörille eli luiston vaara olisi suurempi ei pelkästään mutkasta ulos kiihdyttäessä vaan myös mutkaan sisään ajaessa. Eli ei se ole todellakaan mikään vahinko tai suunnittelijan mieltymys, että takavetoisessa autossa pieni takapainoisuus on pelkästään positiivista jos autolla on tarkoitus ajaa radalla.
Tarkkana ja nokkelana poikana huomasit varmaan, etten ottanut vetotapaan mitään kantaa. Tottakai takavetoisen tulee olla takapainoisempi kuin etuvedon, joten sen puoleen voisit tuo vaahtoaminen ja sivistäminen tuntuvat menevän vähän väärään osoitteeseen.
simppa:
Päin vaston, noinkin oleellisen asian (tahallinen/tahaton) unohtaminen tässä yhteydessä olisi saattaanut jättää jonkun asiaa tuntemattoman siihen luuloon kirjoituksesi luettuaan, että vetotavalla ja painojakaumalla ei ole mitään yhteyttä keskenään.
Mun mielestä painojakauman vaikutus vetopitoon on niin ilmeinen asia, että sen voi jättää ihan hyvin käsittelemättä. Tuo on ymmärretty autoilun alusta asti. Tulee jotenkin esikoulufiilis jos tuosta kirjoitetaan useiden sivujen verran.
Paljon mielenkiintoisempaa on jakauman vaikutus auton peruskäytökseen. Otetaanpa esimerkiksi Porsche. Alla muutaman mallin painojakaumia:
911 GT2 37/63 e/t
Cayman 45/55 e/t
Panamera 52/48 e/t
Vuosikertaverrokkina Porsche 944 49/51e/t
Mikä noista on sitten hyvä ja mikä huono? Kaikkia ylistetään sn verran laajasti ajettavuudeltaan, että ilmeisesti mikään noista jakaumista ei pilaa ajettavuutta.
Tokihan 50/50 tarjoaa teoriassa etuja. Autoon ei kohdistu keskipisteensä suhteen momenttia kaarteessa, jolloin käytös on tasapainoisempi. Samaan hengenvetoon pitäisi kuitenkin päättää, että missä kohti kaarretta halutaan optimoida jakaumia, koska dynaaminen painonsiirtymä tulee mukaan sotkemaan kuvioita. Kaarteeseen mentäessä jarrutetaan, jolloin eturenkaille tulee lisää painoa. Kaarteesta ulostautuessa kiihdytetään, jolloin taas painoa siirtyy taakse.
Tasapainoisuutta vastaan huutelee ohjaustuntuma. 911 erittäin takapainoisena ei ole missään suhteessa tasapainoinen jakaumaltaan, mutta se ei tunnu haittaavan. Takapainoisuuden ansiosta ohjaus on erittäin herkkä, tarkka ja tunnokas. Monelle tämä on aika tärkeä asia. Nykyisin kun perän hallitsematon karkailukin on saatu hallintaan, niin ihan toimivalta vaikuttaa tuollainenkin jakauma.
Lisää lukuja:
GT-R 55/45 e/t
Corvette ZR1 52/48 e/t
F458 Italia 42/58 e/t
Pointtina on se, että jakaumien ääritapauksillakin näytetään pääsevän oikein hyviin lopputuloksiin. Tästä lähtökohdasta on vähän vaikea uskoa, että jossakin tietyssä prosenttiluvussa olisi mitään maagista erinomaisuutta. Painojakauma toki vaikuttaa auton käytökseen, mutta niin tekee monet muutkin muuttujat. Yksittäinen muuttuja ei vielä ratkaise kokonaisuuttaa, vaan se on kaikkien tekijöiden summa.
NHB:
Ei tietenkään mikään tietty jako ole automaattisesti ja aina paras. Tarkoitin vain edellä että SLS ja siinä 47/53 tuntuu olevan hyvinkin onnistunut ajettava ja myös sangen nopea, joten painonjakoasiat lienee hyvällä mallilla.
Teknarikin näköjään käpistellyt lokkia:
https://tekniikanmaailma.fi/autot/ajettua/ajettua-mercedes-benz-sls-amg
Malli on ollut käsittääkseni mersulle menestys. Oman Formulatallin konttaaminen onkin taas ollut nolo homma. Tätäkin autoa olisi loistavaa myydä mestaruuksien kanssa.