Tienylitystesti

44 kommenttia
«1

Turboviive tms. vaivaa tämän päivän autoja pahasti.

Itellä Skoda Superb 170hp diesel automaatti ja jos paikaltaa haluaisi ripeästi ajaa X-risteyksessä nelikaistaisen leveän kadun yli on odotettavissa sydämen tykytystä.

Vaikka pedaalin polkaisisi pohjaan alkaa kunnon veto vasta kun ollaan toisella puolen leveää katua.



Tässä olisi asia minkä soisi testattavan lehtien testeissä 0-100km/h sijaan. Jopa muinainen 110hp nuhapumppu 4v-automaatti Avensis kiihtyi kuin raketti vastaavassa tilanteessa mutta siinä ei ollutkaan turboa jarruttamassa menoa. Toinen syy saattaa olla, että perinteinen automaatti salli runsaan luiston ja kone pääsi välittömästi paremmille kierroksille. DSG ja turboahdettu kone on tässä tilanteessa aivan vihonviimene yhdistelmä.



  
  • Koko viimesyksyn vuokralla ollut 2009 Ford Mondeo 2.0TDCi Automatic oli kans tuossa suhteessa surkea. Vaikea uskoa että DSG ois vielä huonompi, mutta enpä ole testannut.

      
  • Kirjoittelin joskus aiemmin aiheesta tänne: https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5698

      
  • Automaatti tuota ei aiheuta koska vapari bensat lähtee kuin rusakko makuulta heti kun pedaalin ojentaa pohjaan. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jää turboviive.

    Sen mitä olen asiaa eri autoissa havainnoinut niin BMWn diesel automaati yhdistelmässä viive on paljon pienempi kuin VW-Skoda-Audi akselilla.



    Olisi mielenkiintoista tietää mistä kohtaa kiihdytystä TM ja Tuulilasi aloittaa ajan laskemisen.

      
  • Loistava testi idea.

    Lukeekohan kukaan Tm henkilökunnan tai lehden testaajat ym. jäsenet koskaan näitä palstoja, sillä tässä olisi oikeasti testin paikka. Testiin voisi ottaa Vag, Gm, Toyota, Psa, Bmw ja Mercedes dieselit ja Bensa turbot ja pari vaparia. Kiihdytys arvot 0-30,50,80 ja 100kmh ilman kierrosten etukäteen nostoa ja kierrokset ylhäällä. Sama testi auton rullatessa tyhjäkäynnillä 1 tai 2 silmässä ja/tai esim. 20-50kmh, 30-80kmh,50-100kmh ja 80-120kmh.

    :sunglasses:

      
  • Nuo ongelmat on tiedostettu niin kauan kuin näitä -ihme-hirmuvääntö-tdi-superautoja on kuuliaalliselle kansalle myyty, kun on niin järjetön vääntö jne...



    Mukava on ajaa kun kone on kuollut siellä tyhjäkäynnin tuntumassa, ainakin ennen lääkkeeksi riitti automaattilaatikko.

      
  • Seuraavaa autoa (automaattia tietysti) valitessa tulee varmasti testattua kuinka nopeasti auto lähtee paikaltaan ekat 25m.

    Jotkut autot kuten VAG TDI-DSGt on luokattoman surkeita. Pahus kun tätä ei tajunnut kokeilla viimeksi. :weary:

      
  • Näissä perus DSG:issä ilman launch controlia on hieman tuota ongelmaa koneesta riippumatta. Eli luistattavat ikävästi tovin kytkintä kun pitäisi päästä todella sähäkästi menemään. Tuon lähdön jälkeen DSG vastaa mielestäni kaasuun roimasti paremmin kuin suurin osa "perinteisistä" automaateista.



    Siltikin pidän laatikkoa erinomaisena.

      
  • kello68:

    Itellä Skoda Superb 170hp diesel automaatti ja jos paikaltaa haluaisi ripeästi ajaa X-risteyksessä nelikaistaisen leveän kadun yli on odotettavissa sydämen tykytystä.
    Vaikka pedaalin polkaisisi pohjaan alkaa kunnon veto vasta kun ollaan toisella puolen leveää katua.




    Olisikohan tuossa luistonesto ainakin osasyyllisenä: kuski pyytää kaasupolkimella toimintaa konehuoneeseen -> turbo alkaa lyödä höyryä pannuun -> dsg:n kytkin alkaa ottaa kiinni -> luistonesto huomaa vetokitkan pienenevän ja sulkee kaasun -> ahtopaine laskee -> palaa takaisin lähtöruutuun! ... eli risteyksen yli matelun jälkeen kaikki uudestaan, paitsi että nyt on jo vähän alkuvauhtia ja homma alkaa vähitellen toimia.



    Lääkkeeksi luistonesto pois päältä tai vähän rauhallisempi alkukiihdytys?

      
  • FARwd:

    Lääkkeeksi luistonesto pois päältä tai vähän rauhallisempi alkukiihdytys?


    Tai neliveto? Tosin Skodalla kuten lähes kaikilla muillakaan merkeillä sitä ei ole tarjolla.



    PS. En tiedä johtuuko nelivedosta vai jostain muusta, mutta minen ole ikinä meinannukkaa jäärä kenenkää alle sen takia, että en ole ehtinyt alta pois.

      
  • Napakan liikkeellelähdön ainoa ja kyseenalainen resepti nelisylinteriselle turbodieselmoottorille on kytkimen luistatus.



      
  • nykyisellään kuljettajan jalka välittää vain vienon pyynnön moottorinohjaukselle, että saisikohan sitä menovettä sylintereihin...



    turbomoottoreissa nykyisillä saastepäästörajoilla rajoitetaan polttoaineensyöttöä ennenkuin ahtopaineet on nousseet, ja nehän ei nouse ennenkuin palolämpötilaa nostetaan. eli kestää hieman normaalia turboviivettä enemmän.



    isoturboisissa, esim tuossa 170hv wag-koneessa, olisi myös melkoinen turbopotku, ellei syöttönopeuden kasvua rajoiteta. vanhalla turbodieselmaasturilla takavedolla tuli mielenkiintoisia tilanteita ylämäkiin talvella, kun tasakaasulla nopeuden laskiessa moottorin kuormitus kasvoi, turbo innostui ja voimaa tuli nopsaan takarenkaille... no, sutimaan rupesivat. moottorin luonne oli että jos kerta tehoa tarvitaan niin reilusti annostellaan, ei pihdata. neliveto tarpeen "kevytperäisessä" 800kg kantavuuden autossa...



    turbopotkua on kesytetty nykyään kivasti. sinänsä paljon mukavampi matkustaa autossa joka ei ole kuskin hermostuneisuudelle niin herkkä, ja polttoainettakin säästyy.

      
  • surffari:

    turbopotkua on kesytetty nykyään kivasti. sinänsä paljon mukavampi matkustaa autossa joka ei ole kuskin hermostuneisuudelle niin herkkä, ja polttoainettakin säästyy.




    Nyt mitä ilmeisemmin kaksi eri koulukuntaa puhuu ihan eri asioista.



    Turbopotkua ei kokemuksieni perusteella ole onnistuttu edelleenkään poistamaan yksiturboisissa moottoreissa.



    Ärsyttävin juttu on moottorin totaalinen kuolleisuus ennen turbon hönkäisyä. Nurkka-ajossa kaupunkien keskustoissa tämä on todellinen ongelma, kun pitää ajaa oikeasti ykkösellä moottorin ominaisuuksien ja pitkien välitysten takia ettei kone täristä tai sammu. Bensakone sen sijaan vetää mukisematta alle tyhjäkäyntikierrosten protestoimatta.



    edit. siis lähinnä dieseleitä koski tämä edellinen.

      
  • Olisikohan tuossa luistonesto ainakin osasyyllisenä: kuski pyytää kaasupolkimella toimintaa konehuoneeseen -> turbo alkaa lyödä höyryä pannuun -> dsg:n kytkin alkaa ottaa kiinni -> luistonesto huomaa vetokitkan pienenevän ja sulkee kaasun -> ahtopaine laskee -> palaa takaisin lähtöruutuun! ... eli risteyksen yli matelun jälkeen kaikki uudestaan, paitsi että nyt on jo vähän alkuvauhtia ja homma alkaa vähitellen toimia.

    Lääkkeeksi luistonesto pois päältä tai vähän rauhallisempi alkukiihdytys?




    Ei se oikein voi olla tuo kun kierrokset vaan ei nouse kuin vasta toisella puolen risteystä jolloin ilmeisesti turbo saa kierroksia ja sitten kyllä mennään.

    Kiihtyvyys muistuttaa pappatunturia, siis aivan konkreettisesti :frowning:



    Tyhjäkäynnillä turbo ei käsittääkseni kykene tekemään painetta ollenkaan ja niinpä tehoa ei tule ennen kuin pikkuhiljaa koneeseen saadaan kierroksia ja täytöstä sen verran että turboon saadaan kierroksia. Tuo paineen nosto vaan kestää sen sekunnin verran.

    Perinteinen automaatti sallisi kierrosten nousun kun momentin muunnin luistaa ja samalla kasvattaa momenttia. DSG ei tuota salli, sehän on kiinteä aski.



    Tämä sama ilmiö tulee silloin kun hiljentää risteykseen johonkin 30 vauhtiin ja yrittäisi sitten singahtaa pikatielle muiden mukaan. Automaatit tuossa joka tapauksessa arpoo tovin oikeaa vaihdetta mutta turbo on myös täysin hukassa joten mitään ei taphadu piiiiitkään aikaan.



    Odotan innolla hybridejä. Sähkömoottori ainakin tarjoaisi molemmissa tilanteissa apuja.

      
  • Vackraste:

    Bensakone sen sijaan vetää mukisematta alle tyhjäkäyntikierrosten protestoimatta.




    voi toimia joissain bensakoneissa muttei todellakaan kaikissa...

      
  • tiisselman:

    Loistava testi idea.
    Lukeekohan kukaan Tm henkilökunnan tai lehden testaajat ym. jäsenet koskaan näitä palstoja






    Tottakai lukevat. Eiväthän he muuten osaa tehdä noita vertailuja väärin, elleivät ensin opiskele täältä kuinka ne lukijoiden mielestä tulisi tehdä.

      
  • Ajan mittauksen pitäisi oikeasti alkaa siitä, kun kaasupedaali survaistaan lattiaan.

      
  • Kaikenkaikkiaan ainoastaan kuskissa on vikaa jollei risteystä pysty autolla kuin autolla vaihteistoon/tehoon/moottorityyppiin katsomatta ylittämään turvallisesti. Ensimmäisellä keralla(siis ekaa kertaa autolla liikkeelle lähdettäessä ) voi ehkä yllättää mutta siitä eteenpäin kyse on ainoastaan kuskin taitamattomuudesta. Kuskin tehtävä on huomioida auton voimavarat/edellytykset liikkumiseen suhteessa käsillä olevaan tilanteeseen ja niiden hyödyntäminen tilanteen mukaan,tätä vastuuta ei voi yksikään autolla ajava siirtää tekniikan harteille.

    Mikään kone, bensa tai diesel ei vedä alle tyhjkkäkäynti kierrosten ja yleensä dieselkone vetää tyhjäkäyntikierroasten tuntumasta paremmin kuin bensakone yleensä koneen suurempien massojen voimalla. Bensakone ei tarjoa mitään(etenemiseen liittyvää ) mitä ei dieselkoneella pystyttäisi nykypäivän tekniikan avulla saavuttamaan ja toisinpäin.

      
  • 1065:

    Kaikenkaikkiaan ainoastaan kuskissa on vikaa jollei risteystä pysty autolla kuin autolla vaihteistoon/tehoon/moottorityyppiin katsomatta ylittämään turvallisesti.


    Näinhän se tietysti pitäisi olla, mutta ei tämä poista sitä, etteikö autoissa olisi suuria eroja tässä suhteessa. Siitähän tässä oli kuitenkin kai kyse. Mondeo 2.0TDCi Aut oli vielä 3kk päivittäisen ajelunkin jälkeen vaikea ajaa tässä suhteessa ja itselleni en tuollaista vaikeaa autoa missään tilanteessa halua hankkia jatkossakaan.



    1065:

    Mikään kone, bensa tai diesel ei vedä alle tyhjkkäkäynti kierrosten ...


    No kyllä vain hyvinkin vetää sekä nykyinen että edellinen auto. Tosin edellisellä kaasutinmoottorisella autolla tuota oli helpompi testailla koska nykyisessä ruiskussa moottorinohjaus nostaa kierroksia automaattisesti jos ne pyrkivät laskemaan alle tyhjäkäynnin.



    1065:

    ... ja yleensä dieselkone vetää tyhjäkäyntikierroasten tuntumasta paremmin kuin bensakone yleensä koneen suurempien massojen voimalla.


    Mikään kone ei vedä oikeasti mihinkään massojen voimalla. Hetkellisen impulssin voi pyörivien massojen liikemäärästä ottaa ulos, mutta mitään vetämistä se ei ole. Nykyaikaiset dieselit ovat 100% ahdettuja ja siitäkin syystä tyhjäkäynnillä paljon voimattomampia kuin vastaavan tehon tarjoavat vapaastihengittävät bensakoneet.

      
  • Näinhän se tietysti pitäisi olla, mutta ei tämä poista sitä, etteikö autoissa olisi suuria eroja tässä suhteessa. Siitähän tässä oli kuitenkin kai kyse. Mondeo 2.0TDCi Aut oli vielä 3kk päivittäisen ajelunkin jälkeen vaikea ajaa tässä suhteessa ja itselleni en tuollaista vaikeaa autoa missään tilanteessa halua hankkia jatkossakaan.




    Superb on juuri samanlainen. En ymmärrä miten on kuskin vika jos auto ei lähde paikaltaan edes samallalailla kuin 60hp pienempitehoinen ja molemmissa automaatti. Superbissa jos pitää auton jarrulla paikallaan ja tinttaa pedaalin on asentoon, kierrokset nousee 1200rpm ja kun jarrun irrottaa lähtö on yhtä vaivalloista kuin jos vain tinttaisi pedaalin pohjaan.

    Ahtoja ei noilla kierroksilla ole ja kiihtyminen ahtojen muodostumis kohtaan kestää sen verran että ollan tultu valumalla risteyksen yli.

    Ehkä joku voisi valaista miten DSG-dieselillä tuo hillitön viive ja laiskuus voidaan eliminoida.

    Minä olen sisäistänyt automaatit niin, että ne huolehtii vahteiden räpläämisestä ilman kuljettajan ohjastamista. Ilmeisesti DSG ei tuohon kykene... vai?



      
  • Oletko ajanut toista Suberb-yksilöä? Tämä vain siksi että voisi varmasti poissulkea jonkin yksilökohtaisen ongelman.



    Harmillisen vähän näitä juttuja kyllä missään lehdissä testataan tai edes arvostellaan.



    Ahtojen hidasta heräämistä arvelisin DSG:tä enemmän syyksi, kuten tuossa kai moni muukin on jo veikkaillut, mutta moottorin ja laatikon yhteistoiminnasta tietysti tässä myös on kyse. Muistaakseni Golf R32 DSG lähti (usein turhankin) ripeästi paikaltaan ja muutenkin jäänyt DSG-lootista tavallista automaattia paljon vähemmän kuminauhamainen kuva ainakin mulle.



    Sen nyt vielä ymmärtäisi että ahtopaineiden nousu kestäisi noin sekunnin (kuten Mondeossa), mutta eikö sen sekunnin jälkeen auto kuitenkin lähde jo sutien liikkeelle paljon ennen kuin olet koko risteyksestä yli?

      
  • Tässä on tehottomampi kone, mutta melko rauhalliselta tuo paikaltaan lähtö näyttää: https://www.youtube.com/watch?v=MfYQqxOSWDs

      
  • kello68:

    Superbissa jos pitää auton jarrulla paikallaan ja tinttaa pedaalin on asentoon, kierrokset nousee 1200rpm ja kun jarrun irrottaa lähtö on yhtä vaivalloista kuin jos vain tinttaisi pedaalin pohjaan.
    Ahtoja ei noilla kierroksilla ole ja kiihtyminen ahtojen muodostumis kohtaan kestää sen verran että ollan tultu valumalla risteyksen yli.




    Siis onko tilanne sama ilman luistonestoa?



    En oikein jaksa uskoa että VAG olisi onnistunut ryssimään TDI-koneensa ahtojen nousun noin perusteellisesti. Tai sitten moottorinohjauksessa täytyy olla jotain ihme säästösäätöä EU-kulutuksien optimoimiseksi. Omassa mopodieselissä (BMW 2,0 manuaali) kiihdytys kyllä irrottaa savut takarenkaista (ilman luistonestoa) sekä paikaltaan lähtiessä että kakkosvaihteella ryömiessä tyhjäkäynniltä polkaistessa melko välittömästi. Automaatilla vastaavaa kokemusta ei itselläni ole, mutta ainakaan paperien mukaan tomaatin ei pitäisi jäädä 0-100 km/h kiihdytyksessä kuin 0,1 s manuaalille. En myöskään voi allekirjoittaa turbodieselien huonoa kierrosherkkyyttä. :sunglasses:

      
  • FARwd:

    Omassa mopodieselissä (BMW 2,0 manuaali) kiihdytys kyllä irrottaa savut takarenkaista (ilman luistonestoa) sekä paikaltaan lähtiessä että kakkosvaihteella ryömiessä tyhjäkäynniltä polkaistessa melko välittömästi.


    130kW vai 150kW? Kesällä vuokraamani 318d (105kW) tuntui kakkosella lähinnä kuolevan jos tyhjäkäyntivauhdissa painoi kaasun pohjaan. Ykköselläkin ryömiessä herääminen otti hetkisen, mutta oli toki ihan eri luokkaa kun tuo moittimani Mondeo.



    Käyttökierroksilla 318d kyllä heräsi nopeasti ja aiemmin kokeiltu 130kW 320dA toki myös totteli kaasua mukavasti.

      
  • 235+255:

    130kW vai 150kW?




    Viime mittauksen mukaan n. 156 kW.

      
  • Mikäs se sellainen kiertävä vakiodieseli on? Virivehkeet erikseen. Omasta autostanikin saisi 3v takuun sisältävällä Lingenfelterin setillä +800 hv.



    Enpä kyllä ole erityisen kiertävään viritettyyn dieseliinkään törmännyt. Usein kaasunvastaavudellekin tapahtuu ikävästi, kun viritetään.

      
  • Kierrosherkkyys käsittääkseni tarkoittaa sitä, kuinka herkästi kone ottaa kierroksia. Siihen reiluun viiteen tonniin tuo kerää kierroksensa mielestäni hyvinkin herkästi ja kaasuunvastaavuuskin on kohdillaan. Siitä ylöspäin ei lähes vakio diesel sitten kovin paljon kierräkään. Sitä varten autossa on vaihteisto, jossa riittää välitysaluetta. :sunglasses:

      
  • Kaasuvaste ja kiertävyys eivät toki ole samoja nuo kuitenkin ovat dieseleissä huonommalla mallilla kuin bensakoneissa. Noin ylipäänsä dieselit ovat toki hyviä koneita, mutta eivät kaikessa kuitenkaan pärjää bensavehkeille.



    Mitäs tuossa nakuttimessasi on laitettu? Pelkkä lastu?



      
  • Apua näihin ripeisiin liikkeelle lähtöihin tuo sähkö- ja hybridiautot.

    Silloin kun lähtö tapahtuu sähkömoottorilla tai sen avustuksella, ei pelkät polttomoottoriautot yleensä pärjää jos tyhjäkäynniltä lähdetään kiihdyttämään.



    Esimerkiksi PSA:n ratkaisu että sähkömoottori vaikuttaa takapyöriin ja polttomoottori etupyöriin, näin voisi kuvitella että liikkeelle lähtö on ripeää ja varsinkin talvella.

      
  • simppa:

    Mitäs tuossa nakuttimessasi on laitettu?




    Pelkästään kevyt ohjelmapäivitys. Rautapuoli on täysin alkuperäistä suuttimia myöden, joten pelivaraa on vielä runsaasti. Kulutuskaan ei ole normaaliajossa noussut käytännössä yhtään.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit