Viime talvena, samoin kuin monena muunakin, olimme päivän liukkaan kelin harjoituksissa moottoriradalla ja joudun kyllä toteamaan, että hauskinta siellä oli ajaa niillä autoilla, joista sen ESP:n sai kokonaan pois tai sitä ei ollut ollenkaan, vaikka juuri nuo autot karkasivatkin joiltakin penkkaan. ESP:n kanssa kuitenkin esim. väistö ja palaaminen takaisin omalle kaistalle onnistuu taitavaltakin hieman suuremmalla nopeudella kuin ilman. Oma autoni taas on oikein ärsyttävän täsmällinen kulkemaan ja helppo ajettava noissa tilanteissa arvatenkin paljolti hiukan ylipitkän akselivälin ja ESP:n ansiosta, jota ei siis saa pois. Maantiellä liikenteen parissa se tietenkin on hyvä ja erittäin turvallinen asia mutta kun auto ei koskaan tee mitään yllättävää se ainakin harjoittelualueella tuntuu ennenpitkää tylsältä! Mm. jopa käsijarrukäännöksessä ESP pyrkii kääntämaan auton keulan kohti kulkusuuntaa, jolloin käännös niin sanotusti epäonnistuu jääden vajaaksi.
Täytyy sanoa, että on nuorena tullut tehtyä tyhmiäkin asioita autolla, joita en enää tekisi. Mm. kun jonain syksynä jäät vahvistuivat ennen lumen tuloa niin tietysti piti mennä järvelle ajamaan usealla autolla niin kovaa kuin pääsi. Se ei olekkaan niin helppoa kuin luulisi sitä kokeilematta. Kun toinen auto voi tulla jonkin saaren takaa mistä ilmansuunnasta tahansa, ennenpitkää saattaa päätyä törmäyskurssille ja kun nopeutta on PALJON niin jarrutukseen tai väistöön menee uskomattoman paljon aikaa ja vielä enemmän matkaa. Sen lisäksi luistot ovat piiiiiiitkiä! Kantapään kautta monet asiat oppii parhaiten, mutta liikenteessä on silloin riskinä, että oma tai jonkun muun henki siinä samalla lähtee.
Itsellä on ollut onnea noiden henkien suhteen, mutta vieläkin jättäisin kuitenkin tekemättä sen 18-vuotiaana ajetun kolarin, johon olin syyllinen vaikka siitä oppia saikin. Oppi oli: Kunnon lumipyryssä ei voi ajaa kahdeksaa kymppiä ja jos autossa on takasumuvalo sitä on syytä käyttää, koska takaa voi tulla minun laiseni kokematon kuski sitä suurinta sallittua.
Tarkemmin ajatellen olen ollut elämäni aikana kuudesti kolarissa, kolmesti kyydissä, kahdesti ratissa syyttömänä ja kerran syyllisenä. Kaikista on kuitenkin tullut otettua oppia (kantapään kautta). Mm. sen, että omalla ajotavalla voi vaikuttaa siihen ettei joudu syyttömänäkään onnettomuuteen.
Ai niin, ja sitten vielä kevytmoottoripyörällä ennen 18 ikävuotta. Nyt on parasta lopettaa muistelemiset... taisin olla aikoinaan oikea kolarimangneetti.
PS: Ajaminen- tai kyydissä olo ilman turvavyötä on sitten niin typerää touhua, että melkein voi senoa että silloin on kuolemansa ansainnut.
Minulla oli ilo, jos niin voi sanoa, opetella ajamaan 70-luvulla ja aloittaa opiskelut vm. -65 mallisella Opel Kadetilla, A-mallilla. Ihan hirveä ajo-ominaisuuksiltaan. Seuraavat olivat sitten parempia, jopa aikansa mittapuun mukaan hyviä ajo-ominaisuuksiltaan
Kyllä sitä harjoiteltiinkin ja jääratojakin oli siihen aikaan joka järvellä. Tieltä suistumisia eikä muitakaan onnettomuuksia ei kuitenkaan sattunut. Ainoastaan jääradalla, jossa saattoi huoletta yrittää liikaakin, saattoi penkka pölistä.
Väitän, että edelleenkin se tuntuma auton käytökseen on tallella ja myöskin nopea reagointi.
Tuntumaa ei pysty määrittelemmän tarkasti, se on vaan se "perstuntuma". Näköaistilla ei tuntumassa ole merkitystä, se tulee käsien, takapuolen ja joidenkin muiden hyvin vähäisten merkkien kautta. Sen vaan tuntee koska ollaan liukkaalla, tai pidon rajalla.
Ajonvakautusta ei minun autoissani ole vielä ollut, joten en kommentoi onko niissä autoissa tuntumaa, vai ei. Seuraavassa autossa sellainen väistämättä lienee.
Siitä olen kuitenkin kokolailla varma, että kunnon ajoharjoittelu vaikka jääradalla tekisi poikaa jokaiselle. Ei se ajonvakautuskaan kaikkea pysty pelastamaan. Jos on nopeat refleksit ja taitoa, voi vielä ehkä itse pelastaa tilanteen, tai ainakin vaihtoehdoista toteuttaa vähiten harmillisen.
ABSsit ovat olleet muutamassa autossa. Vain yhdessä ovat olleet hyvät, kaikissa muissa liian herkät aktivoitumaan talvikeleillä. Pidentävät turhaan jarrutusmatkaa varsinkin lumella, itse tuntee, että vielä olisi varaa tiukemmin jarruttaa, mutta ABSsit vaan rutisee. Ne hyvät, todella hyvät ABsit oli muuten 90-luvun Primerassa. En kuitenkaan kiellä, etteikö ABSit olisi hyvät turvavarusteet varsinkin kokemattomilla kuskeilla.
ABSsit ovat olleet muutamassa autossa. Vain yhdessä ovat olleet hyvät, kaikissa muissa liian herkät aktivoitumaan talvikeleillä. Pidentävät turhaan jarrutusmatkaa varsinkin lumella, itse tuntee, että vielä olisi varaa tiukemmin jarruttaa, mutta ABSsit vaan rutisee. Ne hyvät, todella hyvät ABsit oli muuten 90-luvun Primerassa. En kuitenkaan kiellä, etteikö ABSit olisi hyvät turvavarusteet varsinkin kokemattomilla kuskeilla.
Tuossa saattaa olla hyvin perää, että ABSeja ei ole autoissa suunniteltu jää ja lumiolosuhteita silmällä pitäen. Sen tiedän ja olen kokenut, että ovat järkyttävän paljon perinteisiä parempia kestopinnoitteella.
Minulla on takanani autoilua vajaa 1 000 000 km noin 35 vuoden ajalta. Viimeiset 9 vuotta olen ajanut autoilla, joissa on ajonvakautus. En ole kertaakaan jäänyt talvella mihinkään kiinni, vaikka pari viime talvea ovat olleet aikamoisia sekä pääkaupunkiseudulla että maaseudun mökkimatkoillakin. En todellakaan kaipaa takaisin vanhoja autojani.
Ajonvakautuksen saa napista pois - ainakin minun autoissani on ollut tuollainen nappula kojetaulussa. Ei muuta kuin radalle, "ESP OFF", ja kokeilemaan.
Veikkaan, että aika monella meni ajonvakautus ja luistonesto sekaisin.
Minulle ei nimittäin tule mieleen yhtään ainutta autoa josta ei ESP:tä saa ollenkaan pois. Toki sellaisia voi olla, vaikkei niitä minun tiedossa olekkaan, mutta ESP:n käytös esim loskaisella tiellä on joskus todettu jopa vaaralliseksi, siksi se yleensä on poiskytkettävissä kaikissa autoissa. Luistonestoa taas ei useimmissa normiautoissa saa pois kuin irrottamalla sulakkeen.
Kisamaailmasta, tosiaan formuloissakin oli luistonesto vielä pari vuotta sitten, ja se kiellettiin, koska ajaminen meni sillä liian helpoksi. Kaasua riitti kun käytti on/off periaattella, painoi pohjaan kun haluaa kiihdyttää, eikä tarvinnut huolehtia siitä, että perä lähtee alta sutimisen vuoksi kun luistonesto hillitsi moottorin tehoa.
ESP:tä en usko, että on kilparadoilla nähty, sen tarkoitushan on oikaista auto kun se on luisussa, ja varsinkin rallissa sen toiminta olisi haitaksi. Formuloissa taas ei ole tarkoitus auota ikinä päästää luisuun, koska nopein tapa edetä asfaltilla ei ole kylki edellä.
Veikkaan, että aika monella meni ajonvakautus ja luistonesto sekaisin.
Minulle ei nimittäin tule mieleen yhtään ainutta autoa josta ei ESP:tä saa ollenkaan pois. Toki sellaisia voi olla, vaikkei niitä minun tiedossa olekkaan, mutta ESP:n käytös esim loskaisella tiellä on joskus todettu jopa vaaralliseksi, siksi se yleensä on poiskytkettävissä kaikissa autoissa. Luistonestoa taas ei useimmissa normiautoissa saa pois kuin irrottamalla sulakkeen.
Jaa, ainakin Lancia Deltassani ja taannoisessa Fiat Cromassa vetoluistoneston sai kytkettyä pois (estää jumiin jäämisen silloin, kun luistonesto olisi liian innokas), mutta ESP on väkisin päällä. Enkä usko, että Fiat-konserni olisi yksin tällä pakko-ESP -linjalla.
Taitaa olla melkein vähemmistö autoissa joista saa tuon ESC:n pois päältä kokonaan ja kai ne joista sen saa niin niissäkin se palaa toimintaan jonkin rajanopeuden ylitettyään.
Citroen C5:ssä saa painikkeesta molemmat pois toiminnasta.
Ne palautuvat automaattisesti kun nopeus nousee 50 km/h nopeuteen tai jos painiketta painetaan uudestaan.
Operation
If either of the ESP or ASR systems is active, the warning lamp flashes.
Deactivation
In exceptional conditions (vehicle stuck in snow, soft ground, etc.) it may prove useful to deactivate the ESP/ASR-systems to allow the wheels to spin and thus regain traction.
Press on control "A", the warning lamp and the light on control a light up. The ESP/ASR-systems are no longer active.
The ESP/ASR-systems will activate again:
- automatically after the ignition has been switched off.
- automatically when you drive at above approx. 50 km/h (approx. 30 mph).
Veikkaan, että aika monella meni ajonvakautus ja luistonesto sekaisin.
Minulle ei nimittäin tule mieleen yhtään ainutta autoa josta ei ESP:tä saa ollenkaan pois. Toki sellaisia voi olla, vaikkei niitä minun tiedossa olekkaan, mutta ESP:n käytös esim loskaisella tiellä on joskus todettu jopa vaaralliseksi, siksi se yleensä on poiskytkettävissä kaikissa autoissa. Luistonestoa taas ei useimmissa normiautoissa saa pois kuin irrottamalla sulakkeen.
No juu, Matilla ainakin meni käsitteet hieman sekaisin.
Nimenomaan sen vetävien pyörien luistoneston saa useimmissa autoissa pois napista, jolloin esim. paksussa lumessa vetopyörät pääsevät luistamaankin, eikä tietokone lyö moottoria aivan polvilleen heti kun vähän sutaisee. Kehittyneimmissä versioissa jää tällöin myös vetävien pyörien jarruja käyttävä elektroninen "tasauspyörästön lukko" käyttöön.
Toki ESP:nkin saa napista tai muusta kytkimestä kokonaan pois ajonopeudesta riippumatta mm. Ferrareissa, Porscheissa ja Bemareissa. Silloin ei yleensä ole käytössä myöskään elektronista luistonestoa ja koko "ajonvakauden hallinta" on vain kuskin ranteissa ja kaasujalassa.
Lisäksi joissain malleissa löytyy useitakin eriasteisia luistonhallinnan ja ESP:n puuttumiskynnyksiä tarjoavia ajonhallinnan asetuksia.
No sillähän mie sanoinkin, etten mene mistään takuseen etteiköi joissakin autoissa saa. Kuitenkin, aika harvassa ne lienee.
Toki, jos vetoluistonesto on toteutettu ensisijaisesti moottoritehoa vähentävällä periaatteella, sitten on ymmärrettävää että se on saatava pois. Jos luistonesto taas on pääasiassa jarruihin perustuva, siitä on normi liikenteessä äärimmäisen harvoin haittaa, toisin kuin ESP:stä niinkin voi olla. Ensisijaisesti jarruihin perustuva luistonesto pääasiassa vain tasaa nopeuseron, ei tapa moottoria. Tämä on se, ns. tasauspyörästön lukon korvike.
Useissa henkilöautoissa on kyllä luvattoman tökerösti toteutettu luistonestot . . . Luistoneston tehtävähän on nimenomaan vetopidon parantaminen, siksi myös lumessa ajaminen pitäisi ottaa huomioon, se on kuitenkin yksi yleisimpiä tilanteita missä ko. järjestelmästä voisi eniten hyötyä.
kyllähän se on niin että ajonvakautuksesta on erittäin harvoin haittaa, kun taas luistonestosta on aika useinkin riippuen aivan kitkan laadusta, yleensä kai tietynlainen lumi on pahin mutta esim märällä asfaltilla toimii hyvin. Toki nuo systeemit parantuvat kaikenaikaa, eli uudemmissa autoissa on paremmat systeemit, ne aivan ekat luistonestosysteemit ovat kyllä aika tökerösti tehty. Omasta kärrystäkään ei saa ajonvakautusta pois, muttei se menoa haittaa yhtään kun on aika sallivaksi tehty.
Jos luistonesto taas on pääasiassa jarruihin perustuva, siitä on normi liikenteessä äärimmäisen harvoin haittaa, toisin kuin ESP:stä niinkin voi olla.
Vetoluistonestosta olen huomannut olevan haittaa monestikin, jos se on kömpelösti toteutettu ja toimii ajonestona kinoksessa kahlatessa. Mutta ei tämäkään ole idean vaan toteutuksen vika.
Mutta en hoksaa missä tilanteessa ESP:sta (siis ajonhallinnasta) olisi haittaa?
Juurikin niin. kyllä vetoluistonestota on haittaa huonosti toteutettuna.
Ajonvakautuksesta, nykyään lienee niin, että nekin ovat vähän kehittyneet. Mutta ennen ongelma oli helposti se, että esimerkiksi loskalla saattoi olla ongelmia siitä, kun tietokoneelle tulee ristiriitaista tietoa renkaiden pyörimisnopeuksista. Varmasti liian yli-innookkasti toimiva vetoluistonesto on samalla tavalla haitaksi vastaavassa tilanteessa.
Mutta jos palataan alkuperäiseen aiheeseen, niin eipä ainakaan onnettomuustilastojen valossa, ole vanhan ajan tyyliin kulkeminen sen parempaa turvallisuutta tuonut, vaikka kuljettajat mahdollisesti paremmin luistoja olisivatkin hallinneet. Siinä mielessä en olisi huolestunut ajotaidosta. Toki nykyään on vielä sekin, että esim. autokoulussa harjoitellaan jonkin verran liukkaan kelin radalla. Eihän se paljon ole, mutta kuitenkin perusperiaatteet esim. auton oikaisuun luisusta opetetaan nykyään kaikille. Ennen ei tuommoisa ollut vaan ne oppi itse, jos oppi<.
Toki moni muukin asia on vuosien saatossa muuttunut, ettei se yksi yhteen ole vertailtavissa.
Mutta onhan esim. ABS jarrujen kanssa edelleen se tilanne, että vanhan ajan jarruilla loskaisella alustalla, saavutettaisiin parempi jarrutusteho. Ainakin VW:llä on tosin tähän ollut joissakin autoissa ratkaisukin, sen ABS systeemin muodossa joka kerää renkaan eteen loskaa, lunta tai soraa kun jarrutetaan voimakkaasti . . .
ESP toimii niin kauan kuin pitoa on alla. Entäpä kun pito loppuu? Niitä kelejä ja teitä on sattunut.
Luiston estosta on ehkä tasamaalla hyötyä, kunhan ei ole liika lunta alla. Entäpä jäisestä mäestä lähtiessä? Pahimmillaan ollaan tultu pulkkana takapuoli edellä alas.
Neliveto on ok, mutta silläkin jää kiinni samalla tavalla kuin muillakin. Ehkä vielä pahemminkin, kun lähdetään testaamaan mihin auto kulkee.
Esp, abs yms. ovat vain apuja. Ei ne muuta olematonta kitkaa paremmaksi.
ESP toimii niin kauan kuin pitoa on alla. Entäpä kun pito loppuu? Niitä kelejä ja teitä on sattunut.
Vastaan heti kun kerrot mitä yllä tarkoittavat termit "pito" ja "pidon loppuminen"?
hömppä:
Luiston estosta on ehkä tasamaalla hyötyä, kunhan ei ole liika lunta alla. Entäpä jäisestä mäestä lähtiessä? Pahimmillaan ollaan tultu pulkkana takapuoli edellä alas.
Vetoluistonestosta on osaavalle kuljettajalle apua vain jos se toimii kunnolla.
hömppä:
Esp, abs yms. ovat vain apuja. Ei ne muuta olematonta kitkaa paremmaksi.
ESP toimii niin kauan kuin pitoa on alla. Entäpä kun pito loppuu? Niitä kelejä ja teitä on sattunut.
Luiston estosta on ehkä tasamaalla hyötyä, kunhan ei ole liika lunta alla. Entäpä jäisestä mäestä lähtiessä? Pahimmillaan ollaan tultu pulkkana takapuoli edellä alas.
Neliveto on ok, mutta silläkin jää kiinni samalla tavalla kuin muillakin. Ehkä vielä pahemminkin, kun lähdetään testaamaan mihin auto kulkee.
Esp, abs yms. ovat vain apuja. Ei ne muuta olematonta kitkaa paremmaksi.
Hömppä!
ESP:stä on eniten hyötyä nimenomaan liukkaalla, ja silloin kun täytyy tehdä vauhdissa raju väistöliike ja edelleen sen jälkeen pysyä tiellä ja oikaista auto.
Sen sijaan vertailu "on pitoa" tai "ei ole pitoa". Mikä ihme se semmoinen on? Niin kauan kun renkaat ovat maassa, aina on kitkavoimia, paljonko niitä on, on tyystin eri asia.
Vetoluistonesto on erinomainen apu, mäessäkin. Mutta ei mikään tällainen järjestelmä ole autaaksi tekevä, vaan toimivat fysiikan lakien rajoissa. Eli jos on huonot vetävät renkaat tai etuvetoinen auto ja jyrkkä liukas mäki, se on ihan sama vetääkö molemmat/kaikki pyörät vai vain toinen, ei se auto välttämättä silti mihinkään mene.
Eikä olematonta kitkaa muuta mikään muu paremmaksi kuin paremmat renkaat. Mutta valitettavasti, piikkirenkaat on kielletty maantieliikenteessä. Ja nythän huhutaan, että nastarenkaatkin kielletään EU:n toimesta, suuren vierintävastuksen vuoksi, polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi. Sitten tämä touhu hassuksi vasta menisikin.
Vetoluistonesto on erinomainen apu, mäessäkin. Mutta ei mikään tällainen järjestelmä ole autaaksi tekevä, vaan toimivat fysiikan lakien rajoissa.
Aivan. Kuljettajallehan on apua vain vetoluistonestosta, jonka pois kytkemällä ja itse ajaen ei saa mitään etua. Turha on sellainen, joka ajaa selvästi kuljettajaa huonommin ja kuljettaja joutuu pöljää autoa kiroillen painamaan napista ajaakseen itse. Molempia on tarjolla.
Vetoluistonesto ei tietenkään osaa lisätä kitkaa, mutta vetovoiman kasvu ilman sähköapuja ajavaan taitavaankin kuljettajaan on mahdollista jos sähköinen lukkoperä toimii hyvin.
Entäpä jos jäisen tien päälle on satanut vettä, eli ollaan suojan puolella. Ja tietä ei ole mitenkään hiekotettu tms. Tälläisiä teitä ja säitä on nähty. Renkaat pyörii alla tyhjää ja jarrukin on lähinnä toive pysähtymisestä.
Silloin nämä avut melko turhanpäiväisiä. Luistonesto tekee silloin todella turvallisen ajettavan, eli estää liikkeelle lähdön
Ottaa niin pattiin, kun autossa ei enää voi säätää sytytysennakkoa itse. T-Fordissa siihen oli näppärä viiksi ratissa. Siitä taitava kuljettaja sai säädettyä ajotilanteeseen sopivan ennakon paljon paremmin kuin myöhemmät keskipako- ja alipainesäätimet - puhumatta nykyautojen sähköaivojen hoitamista sytytyskartoista! Oppivatko nuoret autoilijat enää ollenkaan säätämään sytytystä itse? Ymmärtävätkö koko asiaa?
Vakavammin puhuen: Ajan työkeikat Smart Fortwo CDI:llä. Siinä on aika ärhäkkä ESP. Silti nastojen ääni ja auton liike kavaltavat alkaneen luiston, ennen kuin ESP ottaa ohjat. Eilen viimeksi jäisessä ysikymppisessä ESP oikaisi Smartin nätisti, kun "leikisti yritin". Joskus takavuosina samassa mutkassa kaverini kaatoi ulkokaarteessa silloin olleen bensiksen mittaripömpelin. Ei ollut Caprissa eikä kuljettajassa ESP-ominaisuuksia...
En osaa seurata hömpän teoriaa luistoneston ja ajonhallinnan toiminnasta, saattaa tosin johtua sarkasmidetektorini toiminnan puutteista?
Aiemmassa "mitä sitten kun pito loppuu" postissa ihmettelin mielestäni täysin takaperoista logiikkaasi. Niin kauan kuin pitoa riittää, ei ESP tee yhtään mitään.
Ellei pito riitä, auto luistaa ja ESP tekee parhaansa lopettaakseen luiston. Ei se kitkaa lisää, mutta hyödyntää sen mitä on tarjolla.
Märkä jää on mielenkiintoinen ajopinta, mutta ei siinäkään mitään mystiikkaa ole. Useita kertoja olen ajanut kelissä, jossa vapaastihengittävä 740 GLE turbon perävälityksellä sutii ylivaihteellakin. Silloin kannattaa ajaa tietä pitkin, koska ojissa on paljon ulos ajettuja autoja.
Pysähtymistä varten pitää tuolloin olla keulan edessä paljon vapaata tilaa. Jarrutusmatkaa ABS ei paranna, mutta kontrollia kylläkin, pl. muutama erikoistilanne josta lukkojarrutuksesta on hyötyä.
Huono (veto)luistonesto saattaa tosiaan estää liikkeellelähdön joissain olosuhteissa. Mutta jos osaavan kuljettajan tai hyvän luistoneston turvin on päästy liikkeelle, ei ABSista ja ESPistä nyt varsinaisesti haittaakaan ole.
Jos halusit sanoa, etteivät ne järjen korvike ole, niin sitten ollaan samaa mieltä?
Kyllä olisi eilisen 90-lukulaisen Astra-farmarin kuskikin varmaan ollut mielissään ESP:n olemassaolosta kun Särkänniemen mäessä (tai paremminkin sen Pispalanpuoleisella lappeella) tuli kylki edellä vastaan. Aika häijyä teki katsella toisesta suunnasta mäkeä ylöspäin ajaessa kun huomaa, että vastaantulijalta lähtee kesken kaarteen auto lapasesta ja on tulossa suoraan kylki edellä oman auton nokkaa kohden, vaikka välissä oleva kaide säästikin tällä kertaa tod.näk. henkilövahingoilta.
Minulla on takavetoinen Lexus Ls400. Auto painaa 1900kg kuskin kanssa, automaatti ja 280hp.
Olen erittäin tyytyväinen että autossa on sekä luistonesto että ajonhallinta, ei ajamisesta muuten tulisi talvella yhtään mitään. Kitkarenkaat alla ja täysin tunnoton ohjaus eivät ole kovin hyvä yhdistelmä.
Sanoisin myös että moni etuvetoiseen tottunut ei välttämättä ymmärrä minkälaista on ajaa etupainoisella takavetoisella autolla talvella, hieman kaasua väärässä paikassa niin auto lähtee tiestä irti samantien ilman mitään varoitusta. Harvassa on etuvetoauto, tehokaskin joka olisi niin arvaamaton. Lisäksi takavetoinen auto kääntyy helposti poikittain, mitä etuvetoinen ei tee juuri koskaan, pl. kaasun nosto väärässä kohtaa.
Viime talvena, samoin kuin monena muunakin, olimme päivän liukkaan kelin harjoituksissa moottoriradalla ja joudun kyllä toteamaan, että hauskinta siellä oli ajaa niillä autoilla, joista sen ESP:n sai kokonaan pois tai sitä ei ollut ollenkaan, vaikka juuri nuo autot karkasivatkin joiltakin penkkaan. ESP:n kanssa kuitenkin esim. väistö ja palaaminen takaisin omalle kaistalle onnistuu taitavaltakin hieman suuremmalla nopeudella kuin ilman. Oma autoni taas on oikein ärsyttävän täsmällinen kulkemaan ja helppo ajettava noissa tilanteissa arvatenkin paljolti hiukan ylipitkän akselivälin ja ESP:n ansiosta, jota ei siis saa pois. Maantiellä liikenteen parissa se tietenkin on hyvä ja erittäin turvallinen asia mutta kun auto ei koskaan tee mitään yllättävää se ainakin harjoittelualueella tuntuu ennenpitkää tylsältä! Mm. jopa käsijarrukäännöksessä ESP pyrkii kääntämaan auton keulan kohti kulkusuuntaa, jolloin käännös niin sanotusti epäonnistuu jääden vajaaksi.
Täytyy sanoa, että on nuorena tullut tehtyä tyhmiäkin asioita autolla, joita en enää tekisi. Mm. kun jonain syksynä jäät vahvistuivat ennen lumen tuloa niin tietysti piti mennä järvelle ajamaan usealla autolla niin kovaa kuin pääsi. Se ei olekkaan niin helppoa kuin luulisi sitä kokeilematta. Kun toinen auto voi tulla jonkin saaren takaa mistä ilmansuunnasta tahansa, ennenpitkää saattaa päätyä törmäyskurssille ja kun nopeutta on PALJON niin jarrutukseen tai väistöön menee uskomattoman paljon aikaa ja vielä enemmän matkaa. Sen lisäksi luistot ovat piiiiiiitkiä! Kantapään kautta monet asiat oppii parhaiten, mutta liikenteessä on silloin riskinä, että oma tai jonkun muun henki siinä samalla lähtee.
Itsellä on ollut onnea noiden henkien suhteen, mutta vieläkin jättäisin kuitenkin tekemättä sen 18-vuotiaana ajetun kolarin, johon olin syyllinen vaikka siitä oppia saikin. Oppi oli: Kunnon lumipyryssä ei voi ajaa kahdeksaa kymppiä ja jos autossa on takasumuvalo sitä on syytä käyttää, koska takaa voi tulla minun laiseni kokematon kuski sitä suurinta sallittua.
Tarkemmin ajatellen olen ollut elämäni aikana kuudesti kolarissa, kolmesti kyydissä, kahdesti ratissa syyttömänä ja kerran syyllisenä. Kaikista on kuitenkin tullut otettua oppia (kantapään kautta). Mm. sen, että omalla ajotavalla voi vaikuttaa siihen ettei joudu syyttömänäkään onnettomuuteen.
Ai niin, ja sitten vielä kevytmoottoripyörällä ennen 18 ikävuotta. Nyt on parasta lopettaa muistelemiset... taisin olla aikoinaan oikea kolarimangneetti.
PS: Ajaminen- tai kyydissä olo ilman turvavyötä on sitten niin typerää touhua, että melkein voi senoa että silloin on kuolemansa ansainnut.
Eli turvavyöt aina kiinni autoillessa!
Totta kai kuljettajan tulee ymmärtää mitä on tekemässä ja monien mielestä leveitä luistoja on kiva ajaa.
Mutta nämä ovat aivan eri asioita kuin aiempi väite, ettei nykyautolla voi oppia ajamaan.
Minulla oli ilo, jos niin voi sanoa, opetella ajamaan 70-luvulla ja aloittaa opiskelut vm. -65 mallisella Opel Kadetilla, A-mallilla. Ihan hirveä ajo-ominaisuuksiltaan. Seuraavat olivat sitten parempia, jopa aikansa mittapuun mukaan hyviä ajo-ominaisuuksiltaan
Kyllä sitä harjoiteltiinkin ja jääratojakin oli siihen aikaan joka järvellä. Tieltä suistumisia eikä muitakaan onnettomuuksia ei kuitenkaan sattunut. Ainoastaan jääradalla, jossa saattoi huoletta yrittää liikaakin, saattoi penkka pölistä.
Väitän, että edelleenkin se tuntuma auton käytökseen on tallella ja myöskin nopea reagointi.
Tuntumaa ei pysty määrittelemmän tarkasti, se on vaan se "perstuntuma". Näköaistilla ei tuntumassa ole merkitystä, se tulee käsien, takapuolen ja joidenkin muiden hyvin vähäisten merkkien kautta. Sen vaan tuntee koska ollaan liukkaalla, tai pidon rajalla.
Ajonvakautusta ei minun autoissani ole vielä ollut, joten en kommentoi onko niissä autoissa tuntumaa, vai ei. Seuraavassa autossa sellainen väistämättä lienee.
Siitä olen kuitenkin kokolailla varma, että kunnon ajoharjoittelu vaikka jääradalla tekisi poikaa jokaiselle. Ei se ajonvakautuskaan kaikkea pysty pelastamaan. Jos on nopeat refleksit ja taitoa, voi vielä ehkä itse pelastaa tilanteen, tai ainakin vaihtoehdoista toteuttaa vähiten harmillisen.
ABSsit ovat olleet muutamassa autossa. Vain yhdessä ovat olleet hyvät, kaikissa muissa liian herkät aktivoitumaan talvikeleillä. Pidentävät turhaan jarrutusmatkaa varsinkin lumella, itse tuntee, että vielä olisi varaa tiukemmin jarruttaa, mutta ABSsit vaan rutisee. Ne hyvät, todella hyvät ABsit oli muuten 90-luvun Primerassa. En kuitenkaan kiellä, etteikö ABSit olisi hyvät turvavarusteet varsinkin kokemattomilla kuskeilla.
Tuossa saattaa olla hyvin perää, että ABSeja ei ole autoissa suunniteltu jää ja lumiolosuhteita silmällä pitäen. Sen tiedän ja olen kokenut, että ovat järkyttävän paljon perinteisiä parempia kestopinnoitteella.
740 GLE:
Ei ollut missään nimessä kyse väitteestä vaan aidosta kysymyksestä, ainakin minun osalta.
Minulla on takanani autoilua vajaa 1 000 000 km noin 35 vuoden ajalta. Viimeiset 9 vuotta olen ajanut autoilla, joissa on ajonvakautus. En ole kertaakaan jäänyt talvella mihinkään kiinni, vaikka pari viime talvea ovat olleet aikamoisia sekä pääkaupunkiseudulla että maaseudun mökkimatkoillakin. En todellakaan kaipaa takaisin vanhoja autojani.
Ajonvakautuksen saa napista pois - ainakin minun autoissani on ollut tuollainen nappula kojetaulussa. Ei muuta kuin radalle, "ESP OFF", ja kokeilemaan.
Veikkaan, että aika monella meni ajonvakautus ja luistonesto sekaisin.
Minulle ei nimittäin tule mieleen yhtään ainutta autoa josta ei ESP:tä saa ollenkaan pois. Toki sellaisia voi olla, vaikkei niitä minun tiedossa olekkaan, mutta ESP:n käytös esim loskaisella tiellä on joskus todettu jopa vaaralliseksi, siksi se yleensä on poiskytkettävissä kaikissa autoissa. Luistonestoa taas ei useimmissa normiautoissa saa pois kuin irrottamalla sulakkeen.
Kisamaailmasta, tosiaan formuloissakin oli luistonesto vielä pari vuotta sitten, ja se kiellettiin, koska ajaminen meni sillä liian helpoksi. Kaasua riitti kun käytti on/off periaattella, painoi pohjaan kun haluaa kiihdyttää, eikä tarvinnut huolehtia siitä, että perä lähtee alta sutimisen vuoksi kun luistonesto hillitsi moottorin tehoa.
ESP:tä en usko, että on kilparadoilla nähty, sen tarkoitushan on oikaista auto kun se on luisussa, ja varsinkin rallissa sen toiminta olisi haitaksi. Formuloissa taas ei ole tarkoitus auota ikinä päästää luisuun, koska nopein tapa edetä asfaltilla ei ole kylki edellä.
Matti-:
Jaa, ainakin Lancia Deltassani ja taannoisessa Fiat Cromassa vetoluistoneston sai kytkettyä pois (estää jumiin jäämisen silloin, kun luistonesto olisi liian innokas), mutta ESP on väkisin päällä. Enkä usko, että Fiat-konserni olisi yksin tällä pakko-ESP -linjalla.
Taitaa olla melkein vähemmistö autoissa joista saa tuon ESC:n pois päältä kokonaan ja kai ne joista sen saa niin niissäkin se palaa toimintaan jonkin rajanopeuden ylitettyään.
ESP-off napista kytkeytyy niin ajovakautus kuin vetoluistonestokin kokonaan pois.
Citroen C5:ssä saa painikkeesta molemmat pois toiminnasta.
Ne palautuvat automaattisesti kun nopeus nousee 50 km/h nopeuteen tai jos painiketta painetaan uudestaan.
Operation
If either of the ESP or ASR systems is active, the warning lamp flashes.
Deactivation
In exceptional conditions (vehicle stuck in snow, soft ground, etc.) it may prove useful to deactivate the ESP/ASR-systems to allow the wheels to spin and thus regain traction.
Press on control "A", the warning lamp and the light on control a light up. The ESP/ASR-systems are no longer active.
The ESP/ASR-systems will activate again:
- automatically after the ignition has been switched off.
- automatically when you drive at above approx. 50 km/h (approx. 30 mph).
- manually with another press on button "A".
Matti
Toyotan hybridit!
Matti-:
No juu, Matilla ainakin meni käsitteet hieman sekaisin.
Nimenomaan sen vetävien pyörien luistoneston saa useimmissa autoissa pois napista, jolloin esim. paksussa lumessa vetopyörät pääsevät luistamaankin, eikä tietokone lyö moottoria aivan polvilleen heti kun vähän sutaisee. Kehittyneimmissä versioissa jää tällöin myös vetävien pyörien jarruja käyttävä elektroninen "tasauspyörästön lukko" käyttöön.
Toki ESP:nkin saa napista tai muusta kytkimestä kokonaan pois ajonopeudesta riippumatta mm. Ferrareissa, Porscheissa ja Bemareissa. Silloin ei yleensä ole käytössä myöskään elektronista luistonestoa ja koko "ajonvakauden hallinta" on vain kuskin ranteissa ja kaasujalassa.
Lisäksi joissain malleissa löytyy useitakin eriasteisia luistonhallinnan ja ESP:n puuttumiskynnyksiä tarjoavia ajonhallinnan asetuksia.
No sillähän mie sanoinkin, etten mene mistään takuseen etteiköi joissakin autoissa saa. Kuitenkin, aika harvassa ne lienee.
Toki, jos vetoluistonesto on toteutettu ensisijaisesti moottoritehoa vähentävällä periaatteella, sitten on ymmärrettävää että se on saatava pois. Jos luistonesto taas on pääasiassa jarruihin perustuva, siitä on normi liikenteessä äärimmäisen harvoin haittaa, toisin kuin ESP:stä niinkin voi olla. Ensisijaisesti jarruihin perustuva luistonesto pääasiassa vain tasaa nopeuseron, ei tapa moottoria. Tämä on se, ns. tasauspyörästön lukon korvike.
Useissa henkilöautoissa on kyllä luvattoman tökerösti toteutettu luistonestot . . . Luistoneston tehtävähän on nimenomaan vetopidon parantaminen, siksi myös lumessa ajaminen pitäisi ottaa huomioon, se on kuitenkin yksi yleisimpiä tilanteita missä ko. järjestelmästä voisi eniten hyötyä.
kyllähän se on niin että ajonvakautuksesta on erittäin harvoin haittaa, kun taas luistonestosta on aika useinkin riippuen aivan kitkan laadusta, yleensä kai tietynlainen lumi on pahin mutta esim märällä asfaltilla toimii hyvin. Toki nuo systeemit parantuvat kaikenaikaa, eli uudemmissa autoissa on paremmat systeemit, ne aivan ekat luistonestosysteemit ovat kyllä aika tökerösti tehty. Omasta kärrystäkään ei saa ajonvakautusta pois, muttei se menoa haittaa yhtään kun on aika sallivaksi tehty.
Matti-:
Vetoluistonestosta olen huomannut olevan haittaa monestikin, jos se on kömpelösti toteutettu ja toimii ajonestona kinoksessa kahlatessa. Mutta ei tämäkään ole idean vaan toteutuksen vika.
Mutta en hoksaa missä tilanteessa ESP:sta (siis ajonhallinnasta) olisi haittaa?
Kyllä se Matti- on, jolla menee käsitteet pahemman kerran sekaisin.
Tyypillinen ratkaisu autoissa on se, että luistoneston saa pois mutta ESC jää edelleen raksuttamaan sinne taustalle.
Onko näin? No sovitaan sitten niin.
@740 GLE
Juurikin niin. kyllä vetoluistonestota on haittaa huonosti toteutettuna.
Ajonvakautuksesta, nykyään lienee niin, että nekin ovat vähän kehittyneet. Mutta ennen ongelma oli helposti se, että esimerkiksi loskalla saattoi olla ongelmia siitä, kun tietokoneelle tulee ristiriitaista tietoa renkaiden pyörimisnopeuksista. Varmasti liian yli-innookkasti toimiva vetoluistonesto on samalla tavalla haitaksi vastaavassa tilanteessa.
Mutta jos palataan alkuperäiseen aiheeseen, niin eipä ainakaan onnettomuustilastojen valossa, ole vanhan ajan tyyliin kulkeminen sen parempaa turvallisuutta tuonut, vaikka kuljettajat mahdollisesti paremmin luistoja olisivatkin hallinneet. Siinä mielessä en olisi huolestunut ajotaidosta. Toki nykyään on vielä sekin, että esim. autokoulussa harjoitellaan jonkin verran liukkaan kelin radalla. Eihän se paljon ole, mutta kuitenkin perusperiaatteet esim. auton oikaisuun luisusta opetetaan nykyään kaikille. Ennen ei tuommoisa ollut vaan ne oppi itse, jos oppi<.
Toki moni muukin asia on vuosien saatossa muuttunut, ettei se yksi yhteen ole vertailtavissa.
Mutta onhan esim. ABS jarrujen kanssa edelleen se tilanne, että vanhan ajan jarruilla loskaisella alustalla, saavutettaisiin parempi jarrutusteho. Ainakin VW:llä on tosin tähän ollut joissakin autoissa ratkaisukin, sen ABS systeemin muodossa joka kerää renkaan eteen loskaa, lunta tai soraa kun jarrutetaan voimakkaasti . . .
ESP toimii niin kauan kuin pitoa on alla. Entäpä kun pito loppuu? Niitä kelejä ja teitä on sattunut.
Luiston estosta on ehkä tasamaalla hyötyä, kunhan ei ole liika lunta alla. Entäpä jäisestä mäestä lähtiessä? Pahimmillaan ollaan tultu pulkkana takapuoli edellä alas.
Neliveto on ok, mutta silläkin jää kiinni samalla tavalla kuin muillakin. Ehkä vielä pahemminkin, kun lähdetään testaamaan mihin auto kulkee.
Esp, abs yms. ovat vain apuja. Ei ne muuta olematonta kitkaa paremmaksi.
hömppä:
jos on pitoa ei tartte ESpiä,,,
hömppä:
Vastaan heti kun kerrot mitä yllä tarkoittavat termit "pito" ja "pidon loppuminen"?
hömppä:
Vetoluistonestosta on osaavalle kuljettajalle apua vain jos se toimii kunnolla.
hömppä:
Eipä tietenkään.
hömppä:
Hömppä!
ESP:stä on eniten hyötyä nimenomaan liukkaalla, ja silloin kun täytyy tehdä vauhdissa raju väistöliike ja edelleen sen jälkeen pysyä tiellä ja oikaista auto.
Sen sijaan vertailu "on pitoa" tai "ei ole pitoa". Mikä ihme se semmoinen on? Niin kauan kun renkaat ovat maassa, aina on kitkavoimia, paljonko niitä on, on tyystin eri asia.
Vetoluistonesto on erinomainen apu, mäessäkin. Mutta ei mikään tällainen järjestelmä ole autaaksi tekevä, vaan toimivat fysiikan lakien rajoissa. Eli jos on huonot vetävät renkaat tai etuvetoinen auto ja jyrkkä liukas mäki, se on ihan sama vetääkö molemmat/kaikki pyörät vai vain toinen, ei se auto välttämättä silti mihinkään mene.
Eikä olematonta kitkaa muuta mikään muu paremmaksi kuin paremmat renkaat. Mutta valitettavasti, piikkirenkaat on kielletty maantieliikenteessä. Ja nythän huhutaan, että nastarenkaatkin kielletään EU:n toimesta, suuren vierintävastuksen vuoksi, polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi. Sitten tämä touhu hassuksi vasta menisikin.
Matti-:
Aivan. Kuljettajallehan on apua vain vetoluistonestosta, jonka pois kytkemällä ja itse ajaen ei saa mitään etua. Turha on sellainen, joka ajaa selvästi kuljettajaa huonommin ja kuljettaja joutuu pöljää autoa kiroillen painamaan napista ajaakseen itse. Molempia on tarjolla.
Vetoluistonesto ei tietenkään osaa lisätä kitkaa, mutta vetovoiman kasvu ilman sähköapuja ajavaan taitavaankin kuljettajaan on mahdollista jos sähköinen lukkoperä toimii hyvin.
Entäpä jos jäisen tien päälle on satanut vettä, eli ollaan suojan puolella. Ja tietä ei ole mitenkään hiekotettu tms. Tälläisiä teitä ja säitä on nähty. Renkaat pyörii alla tyhjää ja jarrukin on lähinnä toive pysähtymisestä.
Silloin nämä avut melko turhanpäiväisiä. Luistonesto tekee silloin todella turvallisen ajettavan, eli estää liikkeelle lähdön
Pahimmillaan siis.
Ottaa niin pattiin, kun autossa ei enää voi säätää sytytysennakkoa itse. T-Fordissa siihen oli näppärä viiksi ratissa. Siitä taitava kuljettaja sai säädettyä ajotilanteeseen sopivan ennakon paljon paremmin kuin myöhemmät keskipako- ja alipainesäätimet - puhumatta nykyautojen sähköaivojen hoitamista sytytyskartoista! Oppivatko nuoret autoilijat enää ollenkaan säätämään sytytystä itse? Ymmärtävätkö koko asiaa?
Vakavammin puhuen: Ajan työkeikat Smart Fortwo CDI:llä. Siinä on aika ärhäkkä ESP. Silti nastojen ääni ja auton liike kavaltavat alkaneen luiston, ennen kuin ESP ottaa ohjat. Eilen viimeksi jäisessä ysikymppisessä ESP oikaisi Smartin nätisti, kun "leikisti yritin". Joskus takavuosina samassa mutkassa kaverini kaatoi ulkokaarteessa silloin olleen bensiksen mittaripömpelin. Ei ollut Caprissa eikä kuljettajassa ESP-ominaisuuksia...
En osaa seurata hömpän teoriaa luistoneston ja ajonhallinnan toiminnasta, saattaa tosin johtua sarkasmidetektorini toiminnan puutteista?
Aiemmassa "mitä sitten kun pito loppuu" postissa ihmettelin mielestäni täysin takaperoista logiikkaasi. Niin kauan kuin pitoa riittää, ei ESP tee yhtään mitään.
Ellei pito riitä, auto luistaa ja ESP tekee parhaansa lopettaakseen luiston. Ei se kitkaa lisää, mutta hyödyntää sen mitä on tarjolla.
Märkä jää on mielenkiintoinen ajopinta, mutta ei siinäkään mitään mystiikkaa ole. Useita kertoja olen ajanut kelissä, jossa vapaastihengittävä 740 GLE turbon perävälityksellä sutii ylivaihteellakin. Silloin kannattaa ajaa tietä pitkin, koska ojissa on paljon ulos ajettuja autoja.
Pysähtymistä varten pitää tuolloin olla keulan edessä paljon vapaata tilaa. Jarrutusmatkaa ABS ei paranna, mutta kontrollia kylläkin, pl. muutama erikoistilanne josta lukkojarrutuksesta on hyötyä.
Huono (veto)luistonesto saattaa tosiaan estää liikkeellelähdön joissain olosuhteissa. Mutta jos osaavan kuljettajan tai hyvän luistoneston turvin on päästy liikkeelle, ei ABSista ja ESPistä nyt varsinaisesti haittaakaan ole.
Jos halusit sanoa, etteivät ne järjen korvike ole, niin sitten ollaan samaa mieltä?
Kyllä olisi eilisen 90-lukulaisen Astra-farmarin kuskikin varmaan ollut mielissään ESP:n olemassaolosta kun Särkänniemen mäessä (tai paremminkin sen Pispalanpuoleisella lappeella) tuli kylki edellä vastaan. Aika häijyä teki katsella toisesta suunnasta mäkeä ylöspäin ajaessa kun huomaa, että vastaantulijalta lähtee kesken kaarteen auto lapasesta ja on tulossa suoraan kylki edellä oman auton nokkaa kohden, vaikka välissä oleva kaide säästikin tällä kertaa tod.näk. henkilövahingoilta.
Minulla on takavetoinen Lexus Ls400. Auto painaa 1900kg kuskin kanssa, automaatti ja 280hp.
Olen erittäin tyytyväinen että autossa on sekä luistonesto että ajonhallinta, ei ajamisesta muuten tulisi talvella yhtään mitään. Kitkarenkaat alla ja täysin tunnoton ohjaus eivät ole kovin hyvä yhdistelmä.
Sanoisin myös että moni etuvetoiseen tottunut ei välttämättä ymmärrä minkälaista on ajaa etupainoisella takavetoisella autolla talvella, hieman kaasua väärässä paikassa niin auto lähtee tiestä irti samantien ilman mitään varoitusta. Harvassa on etuvetoauto, tehokaskin joka olisi niin arvaamaton. Lisäksi takavetoinen auto kääntyy helposti poikittain, mitä etuvetoinen ei tee juuri koskaan, pl. kaasun nosto väärässä kohtaa.
itarumaa:
Minkälainen painonjakauma autossasi on?
Opelixi:
Onko sillä jotain merkitystä? Takavetoiset tuntevat vetoa pöpelikköön olivat ne sitten etupainoisia tai takapainoisia (esim. Porsche Carrera).