Fiat Punto (1747 kilometrin epävirallinen koeajo)

Testiauto:



Alle 3000 kilometriä ajettu, tänä vuonna käyttöön otettu neliovinen Fiat Punto.



http://kuvajako.net/images/96027151705099184630.jpg





Aika ja paikka:



Viikko sitten Portugalissa ja Espanjassa. Sekalaista ajoa kaupungeissa, moottoriteillä ja paikallisilla maanteillä.





Huomautus:



Automerkin valinta oli täysin sattumaa, eli tällainen auto oli vapaana Budget-autovuokraamossa.





Autosta mieleen jäänyttä.



Sisustus:



Mukava ja viihtyisä. Autossa on pieniä hienouksia kuten limsapullon kotelo ovitaskussa ja erilaisia lokeroita siellä täällä. Radio kuuluu hyvin. Penkit ovat hyvät.





Näkyvyys ulos:



Ilmeisesti niin hyvä kuin nykyautoista on eli viiston tuulilasin takia huonompi kuin vanhoista autoista. Kojelauta heijastuu auringossa pahasti tuulilasiin. Sivupeilit eivät jätä kuolleita kulmia. Kokonaisuutena näkyvyys ulos kuitenkin riittävän hyvä.





Sisätilat:



Kuljettajan tilat täyden kympin arvoiset. Suurin jalkatila mitä missään muussa autossa olen nähnyt (mukaan lukien Volvot ja amerikkalaiset autot). Täytyy olla vähintään 220 -senttinen kuljettaja, joka tarvitsee istuimen takimmaisen asennon, josta tuskin kädet yltävät rattiin. Kääntöpuolena tälle on se, että takajalkatilat vastaavasti ovat vaatimattomat - tai surkeat, jos etupenkki on taka-asennossa. Ratin korkeus on säädettävissä.





Suorituskyky:



Kilpailuun autolla ei kannata lähteä, mutta normaalissa liikenteessä pärjää. Moottori huutaa aika kovasti matka-ajossa, joten tekisi mieli vaihtaa suuremmalle vaihteelle. Kierroslukumittari näyttää matka-ajossa jonkin verran yli 3000 kierrosta.





Ajo-ominaisuudet:



Kaupunkiajossa ajotuntuma on hyvä ja ohjaus kevyt, mutta matka-ajossa ohjaus tuntuu niin jäykältä, että ranteet kipeytyvät. Auton suunnanmuutoksista tulee helposti nykiviä, kun jäykkää rattia kääntää. Vaatii pitkän opettelun.





Valot:



Hyvät ja tehokkaat.





Erikoisuuksia:



Automaattinen käynnistys Stop&Go tuntuu alussa vähän oudolta ja vaatii totuttelua. Ennen kuin tajusin, että autossa on sellainen, luulin auton sammuneen liikennevaloissa ja starttasin sitä käyntiin samaan aikaan kun auto starttasi itse itseään käyntiin. Joskus auto taisi sammua siksi, että vaihde oli kolmonen vaikka sen piti olla ykkönen (ilmeisesti aika lähellä tosiaan).



Puoliautomaattinen vilkku tuntuu varusteelta, jota ei kaipaisi. Pieni hipaisu vilkkuvipuun saa aikaan 5-6 (en laskenut) vilkahdusta. Kun vilkun palauttaa, ja vipu käväisee liian pitkällä, tulee taas useita vilkahduksia ja tietenkin täysin turhia. Ominaisuus on kiusallinen, koska ei ole mukavaa vilkutella minne sattuu.



Osa auton ominaisuuksista jäi kokematta, sillä en jaksanut enkä viitsinyt kokeilla jokaista nappia. Tärkeintä oli ajaminen. Minkäänlaista käyttöohjekirjaa autossa ei ollut.





Loppuarvostelu:



Joistakin puutteistaan huolimatta autosta jäi positiivinen kokonaiskuva. Tämä johtuu ehkä osittain siitä, että auto oli uusi. Omat autoni ovat 1990-luvulta, enkä ole ajanut kuin yhdellä muulla 2000-luvun autolla, joka sekin oli vuokra-auto (Dodge Caliber). Parhaat arvosanat Fiat Punto saa ruhtinaallisista kuljettajan tiloista, joita pitkä kuljettaja todella osaa arvostaa. Tiloista kertoo jotain se, että etupenkin ollessa taka-asennossa, 194-senttinen kuljettaja ei yltänyt jalallaan jalkatilan takaseinään poljinten taakse. Jos autossa istuu kituen kippurassa, mitkään hyvät ominaisuudet eivät kompensoi tätä puutetta. Jos sen sijaan autossa istuu hyvin ja mukavasti, joitakin muita puutteita on valmis antamaan anteeksi.