Karu totuus: Suomessa euroopan vanhin autokanta

167 kommenttia
1356
  • AkiK: Kannattaa miettiä tätä järjettömyyksiin kohonnutta velkaponzia!



    P.aukiset lapsiperheet hamstraavat parasta aikaa selllaista velkapommia jota eivät voi koskaan käsitellä!

    Jälki tulee olemaan rumaa, anteeksi jo etukäteen...

      
  • AkiK:

    ORi:

    Suunnilleen kaikessa. Kaikki tavarat on tehty alhaisten verojen maissa. Ihmiset on totutettu hintoihin jotka ei varmasti olisi todellisuutta ilman halpamaita.



    Aika vähän nuo halpatuotannon mahdollistamat hinnat ovat kuluttajille missään vaiheessa siirtyneet. Elektroniikka ehkä ainoa poikkeus. Vaatteet jossain määrin, mutta nykykuteiden laatu on olemattoman surkea joten ei niitä minusta voi kustannustehokkaina pitää.




    Kyllä autotkin ovat Suomessa nykyisin todella paljon halvempia kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.



    Otetaan esimerksik Mersu, kun Veho on ystävällisesti laittanut vanhat hinnastonsa jakoon nettisivuilleen:



    http://www.mercedes-benz.fi/content/media_library/finland/passenger_cars/hinnastot/Retail_pricelist/SV_hinn_1990.object-Single-MEDIA.download.tmp/MB1990.pdf



    Vuonna 1990 maksoi W124-korimallin perusmalli E-sarjalainen 200 D 252.500 markkaa eli (42.467 euroa). Kyseessä oli toki vain 4-vaihteisella manuaalilaatikolla varustettu auto, mutta Mersu kuitenkin.



    Nyt W212-korimallin E 200 CDI maksaa 46.249 euroa.



    Halvimman E-sarjalaisen hinta on siten noussut 20 vuodessa vain 3.782 euroa.



    Entäs palkkojen kehitys 1990-2010? En jaksa ryhtyä tilastoja kaivelemaan, mutta kehitys lienee ollut melkoista. Tuskin jäädään kauaksi tuplaantumisesta.



    Siihen nähden E-sarjan Mersu oli 20 vuotta sitten aivan tolkuttoman kallis auto.







    AkiK:


    Minusta aiemmin ihmiset olivat paljon enemmän taloudellisuussuuntautuneita kuin nyt. Nykyihminen ostaa jatkuvasti jotain "kun halvalla saa". Tavaraa on paljon ja silti sitä ostetaan ikäänkuin se olisi loppumassa tai se ei jatkossa muka olisi "tarjouksessa". Juuri tuo näennäinen halpuus on saanut monen tuhlaamaan omaisuuksia tavaramääriin, joita ei ikinä tarvitse.

    Taloudellisuutta ajattelevat tietävät, että tavara ei lopu eikä tarjousten perässä kannata juosta. Ostetaan se mitä tarvitaan vasta silloin kun sitä tarvitaan ja katsotaan oikeaa laatua. Niin pääsee halvimmalla.




    Hienoa analyysia, joka on helppo allekirjoittaa.

      
  • sjvirt:

    Vuonna 1990 maksoi W124-korimallin perusmalli E-sarjalainen 200 D 252.500 markkaa eli (42.467 euroa). Kyseessä oli toki vain 4-vaihteisella manuaalilaatikolla varustettu auto, mutta Mersu kuitenkin.

    Nyt W212-korimallin E 200 CDI maksaa 46.249 euroa.

    Halvimman E-sarjalaisen hinta on siten noussut 20 vuodessa vain 3.782 euroa.

    Entäs palkkojen kehitys 1990-2010? En jaksa ryhtyä tilastoja kaivelemaan, mutta kehitys lienee ollut melkoista. Tuskin jäädään kauaksi tuplaantumisesta.

    Siihen nähden E-sarjan Mersu oli 20 vuotta sitten aivan tolkuttoman kallis auto.




    Tilastokeskuksella on taulukko (http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2009/khi_2009_2010-01-15_tau_001.html), jonka mukaan v. 1990 markkojen muuntokerroin 2009 euroiksi on 0,2331 eli vanhan esimerkki-Mersun hinta olikin 58 700 EUR eli aina vain tolkuttomampi oli sen hinta tuolloin ja hävyttömän halpa on nykyverrokki.

      
  • Herbert:



    90-luvun nähneenä, vaikkakin kuivin jaloin siitä selvinneenä suhtaudun tuollaiseen aika varovasti.


    -se on toki viisasta. Aina pitäisi tietää mitä on tekemässä.



    Varmaan sillä jokin vaikutus olisi. Vaikeata on arvioida, kuinka suuri.


    -niin, en minäkään oikein osaa. Tunnen kyllä paljon henkilöitä jotka satsaisi uudempaan autokalustoon jos rahatilanne kaiken välttämättömämmän jälkeen sen sallisi.



    Totta. Toisille ei riitä mikään, toiset ovat tyytyväisiä hyvinkin vähästä.


    -asiaan saa hyvää näkökulmaa ja suhteellisuutta kun katselee miten muissa maissa asiat ja lait on säädetty, ja minkänäköistä naamaa kävelee vastaan kadulla.

      
  • petos:

    -asiaan saa hyvää näkökulmaa ja suhteellisuutta kun katselee miten muissa maissa asiat ja lait on säädetty, ja minkänäköistä naamaa kävelee vastaan kadulla.




    Totta. Maapallolla on vajaa 200 valtiota. Suomi ei millään mittarilla mitattuna sijoitu tuossa joukossa kovin huonosti.



    Viime aikoina on paljastunut esimerkiksi sellainen pikku juttu, että monet ns hyvinvointivaltiot ovat korvia myöten veloissa. Ei Suomenkaan tilanne hyvä ole, mutta toista on kuitenkin esim. Usassa tai Japanissa. Kreikasta, Irlannista, Italiasta, Portugalista ja muista vastaavista puhumattakaan. Eikä Saksa tai Ranskakaan voi omalla taloudellaan ylpeillä.



    Onko ostovoima siis todellista?

      
  • Herbert:

    [

    Suomi ei millään mittarilla mitattuna sijoitu tuossa joukossa kovin huonosti.






    Silti asunto/rakennusmafia on vakava ongelma joka kaikkien tulisi tuomita.



    Toki ymmärrän että monille vallitseva tilanne sopii mainiosi, eikä mitään ongelmaa tai vääristymää ''näy missään''.

      
  • petos:

    Herbert:
    [

    Suomi ei millään mittarilla mitattuna sijoitu tuossa joukossa kovin huonosti.



    Silti asunto/rakennusmafia on vakava ongelma joka kaikkien tulisi tuomita.

    Toki ymmärrän että monille vallitseva tilanne sopii mainiosi, eikä mitään ongelmaa tai vääristymää ''näy missään''.




    taitaa monesti olla ongelma lähtöisin kaavoituksesta ja kaupunkien/kuntien ahneudesta.

    kaveri rakensi erään kaupungin vuokra tontille ja 10v aikana tontin hinta on 3 kertaistanut jos haluaisi ostaa sen!

      
  • ["sjvirt"]



    Kyllä autotkin ovat Suomessa nykyisin todella paljon halvempia kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.



    Kyllä ne suhteessa tuloihin ovat halvempia, tosin monesti kuluttajat siirtyvät kalliimpaan autoluokkaan mieluummin kuin hyödyntävät edullisemman hinnan sinänsä. Minusta autoissa ei kuitenkaan varsinaisesti vielä ole kyse halpatuotannon eduista, vaan enemmän siitä että suomalainen palkkataso on nykyään varsin hyvä ja toisaalta autojen hinnat ovat nyt paljon lähempänä ns normaalitasoa Euroopassa.



    Samalla koko yhteiskunta on rakentunut paljon enemmän autojen (ja kulutuksen) varaan, mikä näkyy autojen määrässä mutta myös siinä ettei ilman niitä oikein pysty enää mitään asioita hoitamaan.





    Vuonna 1990 maksoi W124-korimallin perusmalli E-sarjalainen 200 D 252.500 markkaa eli (42.467 euroa). Kyseessä oli toki vain 4-vaihteisella manuaalilaatikolla varustettu auto, mutta Mersu kuitenkin.



    Hintaero on totta, kokonaisuus ei kuitenkaan välttämättä ollut ihan niin epäedullinen. Tuohon aikaan autoilun kustannuksissa korostui paljon nykyistä enemmän hankintahinta. Muut kulut olivat paljon vähäisempiä ja autot myös pitivät hintansa erittäin hyvin. Esim. tuollainen Mersu oli taloudellisestikin varsin hyvä ostos jos siihen kertaalleen oli varaa. Hinnasta oli jäljellä vielä 70-80% runsaillakin kilometreillä. Toista se on nyt, vaikka auto on edullisempi niin on arvonmenetyskin kova.







      
  • Herbert:



    Viime aikoina on paljastunut esimerkiksi sellainen pikku juttu, että monet ns hyvinvointivaltiot ovat korvia myöten veloissa. Ei Suomenkaan tilanne hyvä ole, mutta toista on kuitenkin esim. Usassa tai Japanissa. Kreikasta, Irlannista, Italiasta, Portugalista ja muista vastaavista puhumattakaan. Eikä Saksa tai Ranskakaan voi omalla taloudellaan ylpeillä.

    Onko ostovoima siis todellista?




    Mielenkiintoista noissa erityisen velkaantuneissa maissa on se, ettei niistä mikään oikeastaan ole varsinainen hyvinvointivaltio. Rahaa tuntuu silti palavan aika lailla, eikä menoerä taida olla vähävaraisten hyvinvointipalvelut vaan jotain ihan muuta. Japanin velkaantumisaste on noin 200% bkt:stä, Kreikan 130% ja USA:n aika lailla 100%.



    Saksa on siinä poikkeus, että sen valtiontalous on ylijäämäinen, vaikka velkaa onkin vähän Suomea enemmän suhteellisesti. Saksalaisilla ei myöskään ole kovin hurjia henkilökohtaisia lainoja toisin kuin esim jenkeillä on.





    Kyllähän velalla on ostovoimaa nostettu tai ainakin ylläpidetty. Erityisesti USA:ssa, jossa keskituloisten ja pienituloisten varsinaiset tulot on tippuneet jo 20 vuotta. Tosin valtionvelka syntyy osassa tapauksia myös siitä, että veroja ei saada kerättyä. Esim Kreikka ja USA.



    Tuo Irlanti on mielenkiintoinen, siellähän kyse on pankkikriisistä. Ihemttelen ettei Suomi tue suoraan kriisipankkeja ja vaadi pankkien osakkeita lainan vastineeksi, ne olisivat hyvä tulonlähde jos pankit siivotaan ja pidetään jaloillaan. Valtion avustaminen on kuin heittäisi rahaa kaivoon.

      
  • finman:


    taitaa monesti olla ongelma lähtöisin kaavoituksesta ja kaupunkien/kuntien ahneudesta.




    Kaavoitus on ongelma joillakin alueilla. Muitakin löytyy.

    Veikkaan että hinnat on uusilla rakennus-, remontointi ym säädöksillä reippaassa nousussa. Ympäristön nojalla kupataan rakentajilta, kiinteistönomistajilta ja vuokralaisilta runsaasti rahaa lähivuosina.

      
  • AkiK:

    finman:

    taitaa monesti olla ongelma lähtöisin kaavoituksesta ja kaupunkien/kuntien ahneudesta.


    Kaavoitus on ongelma joillakin alueilla. Muitakin löytyy.
    Veikkaan että hinnat on uusilla rakennus-, remontointi ym säädöksillä reippaassa nousussa. Ympäristön nojalla kupataan rakentajilta, kiinteistönomistajilta ja vuokralaisilta runsaasti rahaa lähivuosina.






    Kyllä näin on. Niillä ketkä näistä asioista päättää, on itsellään merkittävä asuntovarallisuus, eikä se toki sovi suunnitelmiin että asiat tervehdytettäisiin, jolloin asuntojen hinnat tippuisivat terveelle tasolle,

    kenties 25-40%.



    Kaavoitusongelmat on yksi tekijä, ja muista voi tehdä melkein niin pitkän listan kun jaksaa, sillä niiitä riittää.



    Tuoreimpana juuri tuo mainitsemasi asunto oy-laki, jolla saa nyt oikein lain kanssa kupata ihmisiä, ja edistää kilpailumattomuutta.



    Maahanmuutto on myös yksi tekijä tässä pelissä- pitäähän luku- ja kirjoitustaidoton moniosaaja-rikastuttaja siirtää lehmänpaskasta rakennetusta majasta suoraan tuliterään uudisrakennukseen kehäkolmosen sisään.

      
  • AkiK:

    ["sjvirt"]

    Kyllä autotkin ovat Suomessa nykyisin todella paljon halvempia kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.

    Kyllä ne suhteessa tuloihin ovat halvempia, tosin monesti kuluttajat siirtyvät kalliimpaan autoluokkaan mieluummin kuin hyödyntävät edullisemman hinnan sinänsä. Minusta autoissa ei kuitenkaan varsinaisesti vielä ole kyse halpatuotannon eduista, vaan enemmän siitä että suomalainen palkkataso on nykyään varsin hyvä ja toisaalta autojen hinnat ovat nyt paljon lähempänä ns normaalitasoa Euroopassa.




    Totta, jätinkin tarkoituksella mainitsematta Suomen autoverotukseen tulleet muutokset. Jos ostovoima on noussut, niin vähintään yhtä suuri vaikutus on ollut autoverotuksen löysentämisellä.



    AkiK:

    ["sjvirt"]
    Vuonna 1990 maksoi W124-korimallin perusmalli E-sarjalainen 200 D 252.500 markkaa eli (42.467 euroa). Kyseessä oli toki vain 4-vaihteisella manuaalilaatikolla varustettu auto, mutta Mersu kuitenkin.

    Hintaero on totta, kokonaisuus ei kuitenkaan välttämättä ollut ihan niin epäedullinen. Tuohon aikaan autoilun kustannuksissa korostui paljon nykyistä enemmän hankintahinta. Muut kulut olivat paljon vähäisempiä ja autot myös pitivät hintansa erittäin hyvin. Esim. tuollainen Mersu oli taloudellisestikin varsin hyvä ostos jos siihen kertaalleen oli varaa. Hinnasta oli jäljellä vielä 70-80% runsaillakin kilometreillä. Toista se on nyt, vaikka auto on edullisempi niin on arvonmenetyskin kova.




    Katselin juuri hiljattain tilastoa bensan hinnasta. Ostovoiman ja rahanarvon muutokset huomioiden hinta on pysynyt hämmästyttävän vakaana jo 80-luvun puolivälistä lähtien. Silloin bensa maksoi 3 markkaa litralta ja nykyisin sen 1,40 euroa.



    Käytettyjen autojen hintatason putoaminen on fakta ja kiitos siitä kuuluu vapautuneelle tuonnille. Käytettynä on tuotu yli 250.000 autoa ja ne ovat tervehdyttäneet Suomen automarkkinoita.



    Suurin häviäjä on tietysti uuden autonsa suht usein uuteen vaihtava kuluttaja. Ennen vanhaan se onnistui kahvirahoilla, mutta nyt kuvetta on kaivettava oikein tosissaan.



    Aikaisemmin uusien autojen ostajat saivat hävyttömän suuret tulonsiirrot käytetyillä ajavilta, jotka joutuivat ostamaan autonsa hävyttömillä Suomi-hinnoilla. Nykyään on sentään mahdollisuus ajaa säällisen kuntoisilla ja kohtuullisen halvoilla käytetyillä. Uusia autoja ostavat saavat luvan maksaa mielihalunsa omalla rahallaan.

      
  • sjvirt:


    Aikaisemmin uusien autojen ostajat saivat hävyttömän suuret tulonsiirrot käytetyillä ajavilta, jotka joutuivat ostamaan autonsa hävyttömillä Suomi-hinnoilla. Nykyään on sentään mahdollisuus ajaa säällisen kuntoisilla ja kohtuullisen halvoilla käytetyillä. Uusia autoja ostavat saavat luvan maksaa mielihalunsa omalla rahallaan.




    En itse kovin paljon riemuitsisi tästä kehityksestä. Suomessakin ollaan menossa enemmän ja enemmän auton käytön ja päästöjen verottamisen suuntaan mikä tarkoittaa kunnolla toteutuessaan ettei jatkossa kannata ajaa milään vanhemmalla kalustolla. Se on tasapuolista tavallaan, mutta selvää on että vähävaraisempia se kirpaisee huomattavasti enemmän kun liikenteen kustannukset ja verorasitukset jaetaan muulla perusteella kuin uuden auton ostamiseen perustuen.

      
  • AkiK:

    sjvirt:

    Aikaisemmin uusien autojen ostajat saivat hävyttömän suuret tulonsiirrot käytetyillä ajavilta, jotka joutuivat ostamaan autonsa hävyttömillä Suomi-hinnoilla. Nykyään on sentään mahdollisuus ajaa säällisen kuntoisilla ja kohtuullisen halvoilla käytetyillä. Uusia autoja ostavat saavat luvan maksaa mielihalunsa omalla rahallaan.


    En itse kovin paljon riemuitsisi tästä kehityksestä. Suomessakin ollaan menossa enemmän ja enemmän auton käytön ja päästöjen verottamisen suuntaan mikä tarkoittaa kunnolla toteutuessaan ettei jatkossa kannata ajaa milään vanhemmalla kalustolla.




    Saattaa pitää paikkaansa dieseleiden kohdalla, mutta ainakin bensakoneiden osalla erot päästöissä esim. vuosimallin 2010 ja 2000 välillä ovat todella pienet, että merkittävien erojen aikaansaaminen verotuksella on todella vaikeata.



    Mitään 80-luvun katittomia autoja ei tähän enää kannata nostaa, koska ne nyt ovat jokatapauksessa paalikamaa.



    Dieseleiden kohdalla voisi ottaa mallia vaikka Saksasta ja suoraan kieltää nokivasaroilla ajamisen kaupunkien keskustoissa. Kaupunkiin saisi ajaa vain hiukkassuodattimella varustetuilla autoilla. Samoin sen voisi huomioida ajoneuvoveroissa.





    AkiK:

    Se on tasapuolista tavallaan, mutta selvää on että vähävaraisempia se kirpaisee huomattavasti enemmän kun liikenteen kustannukset ja verorasitukset jaetaan muulla perusteella kuin uuden auton ostamiseen perustuen.




    Vähävaraisista tuskin kukaan poliitikko välittää, mutta kepu pitää huolta omistaan. Siksipä veroihin tuskin on tulossa mitään shokkikorotuksia, kun maaseudulla auto on välttämättömyys.



      
  • ["sjvirt"]

    Saattaa pitää paikkaansa dieseleiden kohdalla, mutta ainakin bensakoneiden osalla erot päästöissä esim. vuosimallin 2010 ja 2000 välillä ovat todella pienet,




    Kyllä niissä hiilidioksidipäästöissä aika iso ero on, jos vertaa vaikkapa tyypillistä vm 2000 2-litraista perheautoa nykyiseen 1.4 litran turboon tai pikkudieseliin ja jatkossa enenevässä määrin hybridiin. Toisen päästöt on noin 200g/km ja nykyisillä mennään 120-150g haarukassa, hybrideillä ja taloudellisemman pään kalustolla 100g ja alle.



    Mutta olennaisempaa on se, että jatkossa verotus siirtyy pikku hiljaa ainakin suhteellisesti ostosta käyttöön eli polttoaineveroon, käyttömaksuun ja tiemaksuihin. Kun uuden auton ostajilta on tähän asti kerätty suht huomattava osa veroista, tarkoittaa muutos väistämättä että isolla osalla autoilijoita autoilu kallistuu. Osa niistä jotka ovat tähänkin asti ostaneet uuden auton, saattavat päästä halvemmalla koska heillä on varaa ostaa uusinta teknologiaa oleva auto joiden käyttöä tuetaan verohelpotuksin.



    Vähävaraisista tuskin kukaan poliitikko välittää



    Näin vaalien alla kavereita riittänee vähävaraisilla. :wink: Maaseutu alkaa olla jo sen verran tyhjennetty asutuksesta, että suurta poliittista painoarvoa sillä tuskin enää on. Enemmän on kyse maaseuturomantiikasta ja vastaavasta, jos katsoo missä tämän maan asiat todellisuudessa päätetään.

      
  • AkiK:

    Kyllä niissä hiilidioksidipäästöissä aika iso ero on, jos vertaa vaikkapa tyypillistä vm 2000 2-litraista perheautoa nykyiseen 1.4 litran turboon ...


    Tai sitten huonoimmillaan se 1.4T päästää ja kuluttaa lähes saman kuin mitä joku vanha ja taloudellinen 2-litrainen. Tämmöiseltä ajatukselta ei voi välttyä jos kattoo vaikka TM 3/2010 koeajettua Renault Grand Scenic 1.4 TCe:tä. Onhan tuo tila-auto ja siksi isompi ilmanvastus, mutta vain 1550 kg omapaino ja silti kulutus maantiellä 7 litraa (jos ajaa vähänkään yli 80 km/h), moottoritiellä 8,5 ja kaupungissa 10.



    TM kommentoi näin: "Kesällä 2006 vertailimme tila-autoja,ja Grand Scénicin edellinen versio oli mukana kaksilitraisella bensiinimoottorilla varustettuna. Nyt mitattuja arvoja silloisiin lukemiin verratessa näyttää, ettei pieni turbomoottori aivan vastaa odotuksia. Kulutuslukemat ovat nyt jopa korkeammat, ja nollasta sataan kiihdytys sujuu samassa ajassa."



    Mun vm 2000 2.5l vaparilla pääsee samaan. Ilmanvastus on ehkä pienempi mulla, omapaino sama.

      
  • AkiK:

    Osa niistä jotka ovat tähänkin asti ostaneet uuden auton, saattavat päästä halvemmalla koska heillä on varaa ostaa uusinta teknologiaa oleva auto joiden käyttöä tuetaan verohelpotuksin.




    Teoriassa ehkä, mutta todellisuudessa tuossa puhutaan täysin eri kertaluokan asioista.



    Uudessa autossa puhutaan kymmenistä tuhansista euroista ja käyttömaksuissa pahimmillaankin vain sadoista euroista.

      
  • 235+255:

    AkiK:
    Kyllä niissä hiilidioksidipäästöissä aika iso ero on, jos vertaa vaikkapa tyypillistä vm 2000 2-litraista perheautoa nykyiseen 1.4 litran turboon ...

    Tai sitten huonoimmillaan se 1.4T päästää ja kuluttaa lähes saman kuin mitä joku vanha ja taloudellinen 2-litrainen. Tämmöiseltä ajatukselta ei voi välttyä jos kattoo vaikka TM 3/2010 koeajettua Renault Grand Scenic 1.4 TCe:tä. Onhan tuo tila-auto ja siksi isompi ilmanvastus, mutta vain 1550 kg omapaino ja silti kulutus maantiellä 7 litraa (jos ajaa vähänkään yli 80 km/h), moottoritiellä 8,5 ja kaupungissa 10.




    Käsittääkseni myös monet GM:n pikkuturbot menevät tähän samaan kastiin. Muutenkin kulutus on pienentynyt reippaasti lähinnä paperilla kymmenen vuoden takaiseen. Ei todellinen kulutus ole läheskään yhtä paljoa tippunut kuin normiluvut.

      
  • Renault nyt ei ole koskaan tehnyt mitään mainitsemisen arvoista moottoripuolella, eikä avoliitto Nissaninkaan kanssa näytä tuottavan hedelmää. Tuo 1.4 TCe oli jo heti esittelypäivänään vanhenut. Ei siis ihme, ettei se kykene kilpailemaan tasaväkisesti modernimpien moottoreiden kanssa.

      
  • Ainakin 1,5 dCi-kone, jota myös Nissaneissa käytetään, edustaa kulutukseltaan markkinoiden parhaimmistoa. TM:n talvitestissä, jossa ei minkään normisyklin mukan ajeta, Qashqai oli testin pihein. Suorituskykykin on kelvollinen, eikä ainakaan TM:n 60 tkm käyttötestit (2 kpl ko. koneella) anna pienintäkään aihetta epäillä kestävyyttä. Minusta kyseessä vaikuttaa olevan varsin onnistunut ja siten mainitsemisen arvoinen kone.

      
  • Mitä muita pienitehoisia dieseleitä tuossa talvitestissä oli?

      
  • 235+255:



    Tai sitten huonoimmillaan se 1.4T päästää ja kuluttaa lähes saman kuin mitä joku vanha ja taloudellinen 2-litrainen.




    Esimerkkisi on vähän huono siinä mielessä, että parhaimmillaankin parilitraiset bensakoneiset perheautot taisivat päästä noin 180-190 g päästöihin vuonna 2000. Jos nyt huonoimmillaan ollaan samalla tasolla, niin eikö edistys ole aika selkeä?



    Varmaa on, että ostettujen autojen keskipäästöt Suomessa(ja myös EU:ssa valmistettujen ja täällä myytyjen) ovat selkeästi pudonneet viime vuosina. Vielä enemmän ne putoaisivat, jos Suomessa ostettaisiin pieniä autoja. Niiden kauppahan on meillä aika olematonta verrattuna esim. Keski-Eurooppaan.

      
  • simppa:


    Käsittääkseni myös monet GM:n pikkuturbot menevät tähän samaan kastiin. Muutenkin kulutus on pienentynyt reippaasti lähinnä paperilla kymmenen vuoden takaiseen. Ei todellinen kulutus ole läheskään yhtä paljoa tippunut kuin normiluvut.




    Riippuu nyt vähän mitä vertaa. Jos otetaan suht samantehoinen ja painoinen auto, niin kyllä varmasti on kymmenessä vuodessa kulutus tippunut merkittävästi. Automaattivaihteisilla ja tehokkaammilla autoilla pudotus on todella suuri.



    Hyvä verrokki perheautoluokassa on esim. Skoda Octavia, joka nykyisellään on jo suurempi kuin useimmat vuoden 2000 ison keskiluokan autot. Kun katsoo sen kulutuksia niin kehitys on aika selkeä. Ja kyllä se taloudellisesti menee myös käytännössä.

      
  • Kyllähän kolme syyllistä löytyy vanhaan autokantaan:

    - Korkea verotus = ei kannata ostaa uutta hetken mielijohteesta ja luopua vanhasta toimivasta autosta kovin helpolla

    - Talvi rajaa autokantaa siten, että auton olisi toimittava myös kylmissä olosuhteissa, joten huonoja autoja ei kannata tänne hankkia. Tämä selittää myös premiumien suhteessa suurta osuutta markkinoista.

    - Toyotan on eniten myyty merkki - niitä ei meinaa saada ajamalla rikki sitten millään (lopulta yli 20v jälkeen ne menee vielä Afrikkaan takseiksi). Jos kärjessä olisi Opelit, Rellut tai Fiatit niin autokanta pääsisi uusimaan 10 v nopeammin eli autot menisi paaliin aiemmin. Nyt kun Volkkareita myydään hyvin, niin eiköhän autokanta tästä jatkossa nuorene.

      
  • A Tapio:

    - Talvi rajaa autokantaa siten, että auton olisi toimittava myös kylmissä olosuhteissa, joten huonoja autoja ei kannata tänne hankkia. Tämä selittää myös premiumien suhteessa suurta osuutta markkinoista.




    Eletäänkös edelleen 70-lukua?



    Kaikki nykyaikaiset autot ovat sellaisia, että niillä selviää ympärivuotisessa ajossa aivan kelvollisesti.

      
  • Heh, kekseliästä nettiin jalkautuneelta ''toyota-myyrältä'' käyttää tällaista ketjua hyväkseen kampanjoinneissaan :lol:

      
  • Niin keskiarvohan oli uusilla bensiini- ja dieselautoilla vuosien 2000-2007 aikana keskimäärin 179 g ja 2008 se oli jo 163, 2009 157 ja nyt uuden ennusteen mukaan tänä vuonna ollaan 150 g/km tasolla joten kyllä voisi sanoa kulutuksen tippuneen aika selkeästi, tuo 179 g/km kun vastaa bensiiniautoissa 7.7 l/100km kulutusta ja tämän vuoden ennusteen mukaan bensiiniautot kuluttavat sitten vain 6.5 l/100km, onhan siinä 1.2 l/100km....

      
  • Samppa1300:

    Niin keskiarvohan oli uusilla bensiini- ja dieselautoilla vuosien 2000-2007 aikana keskimäärin 179 g ja 2008 se oli jo 163, 2009 157 ja nyt uuden ennusteen mukaan tänä vuonna ollaan 150 g/km tasolla joten kyllä voisi sanoa kulutuksen tippuneen aika selkeästi




    Tarkoitatko uusien rekisteröityjen keskipäästöjä vai markkinoilla olevien autojen keskipäästöjä?



    Jos puhutaan todellisista rekisteröinneistä, niin ihmehän se olisi, jos grammat eivät olisi pudonneet. Ihmiset ovat vasta nyt heränneet pohtimaan kulutusta.



    Esim. Volvo myi vielä 2007 pääosin 5-sylinteristä bensakonetta, mutta nyt yli 70 %:a myynnistä on 4-sylinterisiä dieseleitä.

      
  • Niin uusien autojen kulutuksiahan minä tarkoitin. Ei siitä tosiaan ole kovin pitkä aika kun mainoksissa kiinnitettiin ostajien huomio pelkästään moottoritehoon ja kiihtyvyyteen, voisikin sanoa että nyt ollaan oikeilla poluilla auton mainostamisessa.



      
  • ["A Tapio"]Kyllähän kolme syyllistä löytyy vanhaan autokantaan:

    - Korkea verotus = ei kannata ostaa uutta hetken mielijohteesta ja luopua vanhasta toimivasta autosta kovin helpolla




    Tämä ei minusta enää pidä kovin paljon paikkaansa. Golf-luokan autojen ja sitä pienempien hintaero Keski-Eurooppaan on hyvin vähäinen tällä hetkellä ja muutaman vuoden ikäisen vaihtaminen uuteen ei maksa yhtään enempää kuin esim. Saksassa. Golf-luokkaista pienempiä autoja myydään Suomessa vähänlaisesti. Jos vero olisi syynä luulisi uusia autoja ostettavan enemmän halvemmasta ja pienemmästä päästä, mutta näin ei ainakaan vielä ole käynyt.



    - Talvi rajaa autokantaa siten, että auton olisi toimittava myös kylmissä olosuhteissa, joten huonoja autoja ei kannata tänne hankkia.



    Uusi kalusto pelaa talvella hyvin kautta linjan. Talvi minusta olisi nimenomaan peruste ajaa uudemmalla kalustolla kuin vanhalla.



    Toyotan on eniten myyty merkki - niitä ei meinaa saada ajamalla rikki sitten millään



    Silti uuden sellaisen ostaneet yleensä vaihtavat ne 2-3 vuoden välein...luulisi autokannan lyhyellä tähtäimellä uusiutuvan nopeasti jos markkinoilla oikeasti olisi auto jota ei saa rikki. Valitettavasti sellaista vaan ei ole joten meidän on turvallisuuden ja ympäristön kannalta tyydyttävä toivomaan että autokanta olisi vähän uudempaa kuin nykyisellään on.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit