Volvon sisustuksessa onkin se hyvää, että se on räätälöitävissä oman maun mukaiseksi. Kojelautaan ja sisustukseen saa eri värisävyjä. Lisäksi kojelaudan muodot on selkeät ja rauhalliset.
ainoa mikä rikkoo rauhallisuuden on tuo nappulaviidakko keskikonsolissa...joka tuntuu vain pysyvän Volvon tavaramerkkinä
Puhutaan omista toiveista, yksilöllisyydestä, erityisyydestä, harvinaisuudesta...
Tämä siis johdanto:
Mitä enemmän sovitat BMW 3-sarjan Sedaniasi omien toiveittesi mukaiseksi, sitä luonteikkaampi autostasi tulee. Näin arvostat sen omaleimaisuutta yhä enemmän, ja huomaat jotain sellaista, mitä ensi silmäyksellä tuskin havaitseekaan: erityisyyden, harvinaisen, sen, mikä tekee autostasi todella yksilöllisen. Se on ylellisyyttä, joka kuvastuu pienimmässäkin yksityiskohdassa.
Itse en ole koskaan pitänyt yhtään sarjatuotantoautoa yksilöllisenä. Hetken kun katselee tavaravirtaa autotehtaalla, niin ei kyllä ensimmäisenä tule yksilöllisyys mieleen. Koneet muokkaavat peltirullista autoja mahdollisimman nopeasti.
Toki Volvon saa paremmin mieleiseksi mitä esimerkiksi Lagunan. Siltikin Volvon 'räätälöinti' jää kovin suppeaksi jos vertaa esimerkiksi BMW:n mahdollisuuksiin verhoilla ja varustella auto kattoverhoiluista lähtien, puhumattakaan Individual-malleista jolloin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat saada juuri mieleinen auto. Toki hintakin on eri mitä Volvossa, valitettavasti.
Volvoon löytyy nykyään aika kivasti vaihtoehtoja ja (auton varusteiksi) varsin vähäisellä rahalla. Jos nyt laskee että vaikkapa 5 eri nahan väriä ja neljät eri listat - aika monta "yksilöllistä" yhdistelmää... Ja vaihtoehdot ovat ainakin oman maun mukaan tyylillä toteutettuja.
Toki Bemariin saa vaikka mitä, mutta harva niitä hankkii noilla hinnoilla. Nuo Bemarin individual-jutut ovat minusta aika turhia ja ylimainostettuja. Kyllä perus-nahoista pitäisi noin kolmen tonnin hinnalla löytyä jo pari tyylikästä vaihtoehtoakin esim kaksivärisinä.
Volvo tuli nähtyä. Varmaan ulkonäkö mielyttää hetken trendien perässä juoksijoita, mutta aikaa tämä muotoilu ei tule kestämään. Tosin kuka vaihtaa autoa usein ei tarvi tätä miettiä. Vaikka varmaan hyvä auto niin ei sytytä minua.
Bemari voi jossain olla yksilöllinen, vaikka Kiuruvedellä, mutta esim Englannissa 3-sarja ohitti perheautoluokassa Mondeon myynnin ja nousi näin Englannin Tojotaksi, siis jo vuosia sitten. Suomessa bemu on sitten sellainen itsetuntovammaisten auto tai ainakin siinä maineessa. Mitenköhän tämä liittyi uuteen Volvoon, no ei mitenkään mutta eipä tunnu liittyvän monen muunkaan kommentit. Minä kun en ole koskaan omistanut Volvoa enkä muuten Bemariakaan niin voin sanoa, että onhan toi uusi S60 ja etenkin tuleva V60 pirun onnistunut, suorastaan kaunis ja itseäni tuo skandidesign sisällä hivelee silmää. Bemarin desingnista en ole koskaan pitänyt, vanhempi 5-sarja oli hieno, 3-sarjalaiset on ihan perushyundailta. Kannattaa aina miettiä, että miltä esim bemari näyttää jos sen maskissa olisi Kian logo, se antaa perspektiiviä kirjoitteluun
Nykyinet talouskriisi alkoi subprime-lainosta. Sanatarkasti subprime on huonompi kuin ensiluokkainen, eli prime eli premium. Subprime lainat oli paketoitu tavalla joka kuitenkin näytti hyviltä, ihan premiumilta, jos ei katsonut pintaa syvemmälle. Sitä paitsi suurissa massoissa riskien oletettiin hukkuvan. Ajateltiin suurin osa tavarasta eli miljoonista asiakkaista koostuva subprimeportfolio on ok.
Tämä oli mahdollista kun johdon bonukset maksetaan vuosittain ja bonukset on isoja. Tärkeää on nyt, tämä vuosi, se miltä näyttää, ei enää mitä tapahtuu joskus myöhemmin. Silloin rahat on jo saatu taskuun ja niitä ei saa sieltä pois.
Valitettavasti sama subprime eli vähemmän kuin ensiluokkainen ajatus läpäisee kaiken amerikkalaisen liikkeenjohdon ajattelun, ja itse asiassa laajemmin anglosaksisen ajattelun, myös autot. Nekin tehdään muotoilulla ja toppauksilla näyttämään hyviltä, mutta kun ne avaa ne on samalla lailla kuin lainat subprimea, huonompia kuin ensiluokkaisia.
Anglosaksista liikkeenjohtoa ajaa finanssit ja markkinointi. Siksi saksalaisten (premium) ja japanilaisten (bulkki) oli helppo ottaa maailman automarkkinat haltuunsa.
Toivottavasti kiinalaiset ja intialaiset saa entiset premium-merkit Volvo ja Jaguar kukoistamaan. Subprime jenkeistä tähän ei ollut.
"Toivottavasti kiinalaiset ja intialaiset saa entiset premium-merkit Volvo ja Jaguar kukoistamaan. Subprime jenkeistä tähän ei ollut."
Siis mitä hä?!! Kyllähän nyt Volvon nykymallisto on sentään jonkinlainen (käsittääkseni hyviä autoja) verrattuna esi-Ford-aikakauden liikkuviin ulkohuusseihin....
ainakin omasta mielestä ns. prenium merkkit on alusta alkaen rakennettu siten että herää tarve varustella esim. vakio penkkien kangasverhoilut aika järkyttäviä eli tarve saada nahat...
Tuulilasi oli mitannut aika rajun kaupunkikulutuksen S60:lle. 14,4 litraa on jo sellainen lukema, ettei sei ole ollenkaan suhteessa auton suorituskyvyn kanssa.
onhan tuo aika järkyttävä lukema,mutta kannattaa odottaa vertailutestiä joissa autoja ajetaan suhkoht sammalla tavalla samoissa olosuhteissa...
aasinsillan kautta tuossa tuulilasissa myyntitykin kolumnissa oli alfa-romeon tilanteesta jossa myyntiä pitäisi kasvattaa sadasta tuhannesta viiteensataan tuhanteen 4vuoden aikana ja jos sitä vertaa tuohon volvon kiinan tehtaan kapasiteetin lisäämiseen niin se voi olla m...
Uusimman Auto Motor und Sportinkin vertailussa Volvon heikkuos oli voimalinja. Vertailussa oli siis parilitraiset dieselit. Volvon D3 kulutti melkein litran enemmän kuin Bemarin 320d ED E. Eihän tuo nyt vielä aivan älytön ero ole, mutta kun Volvon suorituskykykin oli paljon heikompi. Sataseen Bemari kiihtyi 7,7 sekunnissa ja Volvo 9,3 sekunnissa. Molemmissa oli manuaalilaatikot. Mukavuus oli Volvon vahvuus tässä vertailussa.
Mielenkiintoinen sivuhavainto tuosta vertailusta oli bemarin uudentyyppisen vauhtipyörän vaikutus. Testissä mainittiin, että moottori vetää nyt tasaisesti alkaen tuhannesta minuuttikierroksesta. Tuolla on varmasti suotuisa vaikutus kulutukseen.
Oho! Pirun kovan kiihtyvyyden ovat bemarille mitanneet. Hattua täytyy nostaa! Esimerkiksi 177hv 120d:lle AMS on mitannut 8,2s 0-100 km/h. Tuo bemarin luku ei vastaa ollenkaan auton 163 hv tehoja, vaan on huikeasti parempi. Mitäköhän tuo bemarin kone antaa oikeasti, kun pienempi malli mukamas tehokkaammalla koneella kiihtyy huonommin. Voi peilata myös 520d:hen (186hv), jolta vastaava pyrähdys vei AMS:n testissä 8,6s.
Itse olen kokeilemattakin vähän skeptinen tuon Volvon koneen suhteen. Huipputeho kun tuossa tulee 2900 rpm(!), minkä jälkeen tehokäyrä laskee rajusti. Mahtaa tuntua melkoiselta kuormurilta.
Jos paalu vaan riittää, lienee D5 kaikin puolin parempi valinta. EU-yhdistettykin on kummallakin koneella sama 5,3l. Jännä juttu, että D5 vie kaupungissa vähemmän kuin D3 mutta maantiellä taas rahtusen enemmän.
Hyvin tuntuu Volvolla menevän Euroopassa, kun Euroopan automyynti laski kokonaisuutena 18,60 prosenttia, niin Volvon myynnit kohosivat 13 prosenttia ja nythän Volvo palkkaa lisää väkeä Ruotsiin, eli Volvolla menee hyvin nyt.
Uusimman Auto Motor und Sportinkin vertailussa Volvon heikkuos oli voimalinja. Vertailussa oli siis parilitraiset dieselit. Volvon D3 kulutti melkein litran enemmän kuin Bemarin 320d ED E. Eihän tuo nyt vielä aivan älytön ero ole, mutta kun Volvon suorituskykykin oli paljon heikompi. Sataseen Bemari kiihtyi 7,7 sekunnissa ja Volvo 9,3 sekunnissa.
Laitetaan tähän nyt vielä autot & sijoitukset tästä mittavasta vertailutestistä:
1. Mercedes-Benz C 220 CDI Avantgarde
2. BMW 320d ED
3. Volvo S60 D3 Summummum
Kuten Simppa jo totesikin moottorista, niin totta se ei ole tämän päivän autosta vaan ennemminkin jotain 90-lukua peruja. Itse asiassa juuret taitaa johtaa jo 850-malliin?
Kyllä näissä vertailuissa näyttää Saksa jyräävän suvereenisti ruotsalaiset & ruotsinkiinalaiset.
NHB jätti mainitsematta, että Volvo voitti AMS:n testissä ohituskiihtyvyydet 4. ja 5. vaihteilla ja Mersu kulutti lähes saman mitä Volvo. Kulutukset BMW 6,1 l, Mersu 6,7 l, Volvo 6,9 l.
Mitä ihmeen väliä tuommoisten testien sijoituksilla on, kun tuossakin testissä pisteet on kaikilla lähes samat. Sitten mitä iloa kenellekään tuommoisten testitulosten kertomisessa on jos ei niistä kerro koko totuutta, vaan poimii testistä yhden asian ja jättää siitäkin asiasta koko totuuden kertomatta?
Kuvitteleeko joku muutenkaan oikeasti, että saksalaisten autolehtien testissä voi voittaa mikään muu kuin saksalainen ja jo lähtökohdatkin noilla saksalaisten testeillä on aivan eri kuin täällä Suomessa. Meluvertailut ei päde tänne ja tiet on Saksassa sileitä ja urattomia ja harrastavat vielä moottoriteillään vapaita nopeuksiakin, kun täällä saa ajaa korkeintaan 120 km/h. Kustannusvertailutkaan ei päde täällä. Ja siltikin Pohjolan olosuhteisiin suunniteltu auto on lähes tasapisteissä ja voittaa mm. mukavuus-osion.
Tämä Heinzman taas tuntuu olevan asioista pihalla kuin lumiukko, kunhan poimii haluamiaa provoja ottamatta edes asioista selvää. Sanoisin, että aika lapsellista toimintaa tuommoinen vuosikausia jatkunut Volvo-provoilu ja tässä sitten mentiin jo ihan puhtaaseen p*skanjauhantaan.
Tuolla on yksi kotimaan olosuhteissa tehty S60 koeajo. Asiallinen koeajo, joka listaa Volvon vahvuudet ja heikkoudet:
NHB jätti mainitsematta, että Volvo voitti AMS:n testissä ohituskiihtyvyydet 4. ja 5. vaihteilla ja Mersu kulutti lähes saman mitä Volvo. Kulutukset BMW 6,1 l, Mersu 6,7 l, Volvo 6,9 l.
Mitä ihmeen väliä tuommoisten testien sijoituksilla on, kun tuossakin testissä pisteet on kaikilla lähes samat. Sitten mitä iloa kenellekään tuommoisten testitulosten kertomisessa on jos ei niistä kerro koko totuutta, vaan poimii testistä yhden asian ja jättää siitäkin asiasta koko totuuden kertomatta?
Miten olennainen asia tuo ohituskiihtyvyys noilla tietyillä vaihteilla on? Pyrin tiivistämään olennaisemmät tuosta testistä. Volvon moottori oli huono ja mukavuus oli hyvä. Muuttaako tuo 4. ja 5. vaihteen ohituskiihtyvyys tätä johonkin suuntaan?
Kuvitteleeko joku muutenkaan oikeasti, että saksalaisten autolehtien testissä voi voittaa mikään muu kuin saksalainen
Kuvitteleeko joku, ettei saksalaisten lehtien vertailuissa olisi voittajana myös tuontimerkkejä?
ja jo lähtökohdatkin noilla saksalaisten testeillä on aivan eri kuin täällä Suomessa. Meluvertailut ei päde tänne ja tiet on Saksassa sileitä ja urattomia ja harrastavat vielä moottoriteillään vapaita nopeuksiakin, kun täällä saa ajaa korkeintaan 120 km/h. Kustannusvertailutkaan ei päde täällä. Ja siltikin Pohjolan olosuhteisiin suunniteltu auto on lähes tasapisteissä ja voittaa mm. mukavuus-osion.
Mutta nyt puhutaan kulutuksesta. Samalla tavalla se bensa palaa ulkomaillakin. Ja muutenkin tuo avautuminen puolueellisista saksalaisista on käsittämätöntä tässä asiassa. Olen nähnyt saksalaisen, englantilaisen, ruotsalaisen ja kaksi suomalaista testiä tai vertailua, joissa kaikissa on pidetty Volvon kulutuksen ja suorituskyvyn suhdetta huonona. Esitä joku järkevä vasta-argumentti jos olet eri mieltä. Tuo iän ikuinen puolueellisuuskortti ei toimi tässä.
Tämä Heinzman taas tuntuu olevan asioista pihalla kuin lumiukko, kunhan poimii haluamiaa provoja ottamatta edes asioista selvää. Sanoisin, että aika lapsellista toimintaa tuommoinen vuosikausia jatkunut Volvo-provoilu ja tässä sitten mentiin jo ihan puhtaaseen p*skanjauhantaan.
No kai nyt kaikki tajuavat, että Heinzman on pelkkä provopelle. Hiljattain tajusin, että nuo kannattaa jättää täysin vaille huomiota. Anna noiden nolata itseään rauhassa. Palstalle noista on kaikkein vähiten haittaa silloin kun kukaan provopelleä fiksumpi ei lähde mukaan noihin loanheittokarkeloihin.
Et tainnut kunnolla lukea viestiäni, joka oli enimmäkseen tarkoitettu vastaukseksi Heinzmanin provoilulle.
Tottakai ohituskiihtyvyydellä on väliä. Käytännössä se on tärkein suorituskyvyn osanen liikenteessä eli käytännössä väitteesi, että Volvon suorituskyky oli testissä paljon heikompi ei pidä paikkaansa, koska perustit sen ainoastaan 0-100 km/h arvolle. Ja 0,2 l kulutuserolla Mersuun ei voi sanoa, että Volvo olisi ollut vertailujoukossa mitenkään edes suuri kulutuksinen.
Tottakai Volvon heikkous on automaatit ja siitähän tuossa HS:n koeajossakin sanotaan, että parhaiden kilpailijoiden bensiinikäyttöiset automaatit kuluttaa litran vähemmän. Eikä nuo Fordin uudet bensaturbotkaan mitään erinomaisia ole. Volvon omat 5-sylinteriset dieselit alkaen tuosta D3:sta, on ihan kilpailukykyisiä moottoreita. Ei parhaita, mutta ihan kärjen tuntumassa.
Valitettavasti itse en usko saksalaisten autolehtien puolueettomuuteen pätkääkään, kun kyseessä on ns. premium-luokan autot. Ilman muuta maan autoteollisuuden ylpeydet voittaa nuo testit. Aivan sama ilmiö on että Nokian renkaat voittaa täällä aina rengastestit tai Nokian kännykät voittaa aina kännykkätestit.
Ja sitten et lukenut sitäkään kommenttiani, kun mainitsin että mitä väliä on sijoituksilla jossain testeissä. Ei se ole tärkeintä onko joku auto testivoittaja, vaan se mitä on testattu ja missä asioissa jokin auto oli hyvä tai huono. Ja aina olisi parempi, jos testistä laittaisi linkin tänne kuin se, että kertoo testistä hieman väriteltynä jotain asioita joita muut ei pääse lukemaan. Tätä testien ja nettilinkkien värittämistä ja tietoista vääristelyähän juuri Heinzman harrastaa ja siihenhän hänen provoilunsa perustuu. Ko. tyypin jutut osaan toki jättää ihan omaan arvoonsa ja en jaksa niihin vastailla.
Volvo kulkee vakaasti kuin juna. Se on suunniteltu Pohjolassa ja sen suuntavakavuus on parhaimmillaan Suomen maantienopeuksilla. Se ei luikertele urissa ja tien kallistusten vaikutus on vähäinen. Volvo on hyvin käsissä reippaassakin kaarreajossa.
Ohjaus keskittää hyvin maantieajossa.
Ketteryydessä S60 ei pärjää kilpailijoilleen, joista osa on takavetoisia, ja kääntymään se on kömpelö.
Noniin, tässähän se taas kerran seisoo, mitä olen yrittänyt tolkuttaa: ketteryydessä, hauskuudessa ja kääntymisessä volvo on pahasti jäljessä, johtuen etuvetorakenteestaan. Asia ei näköjään muutu tämän uudenkaan malli osalta. Ja miksi muuttuisikaan, kun fysiikan lait ja rakenne on sama.
Tässä(kin ) jutussa tuosta asiasta ei millään tavalla rokoteta, mainitaan vaan, ja kaikki painoarvo on vain siinä kulkeeko täydellisen suoraan maantieajossa.
Mitenhän kömpelö tuo on kääntymään ja kysynkin vielä: onko siitä haittaa? Itse en normiliikenteessä tarvitse mitään hauskaa. Mielestäni mukavuus on tärkeintä.
TÜV-Report Daimlers großes Sorgenkind ist die E-Klasse vom Typ W 211: nur Platz 102 bei der ersten Hauptuntersuchung (Fahrwerkmängel, Lenkspiel). 7,2 Prozent aller untersuchten E-Klassen zeigen bei der ersten HU erhebliche Mängel.
Siinä voi ketsuppimies asettaa itselleen kysymyksen "uskaltaisinko ostaa", jos ekassa katsastuksessa löytyy noin iso kasa vikoja.
Volvo kulkee vakaasti kuin juna. Se on suunniteltu Pohjolassa ja sen suuntavakavuus on parhaimmillaan Suomen maantienopeuksilla. Se ei luikertele urissa ja tien kallistusten vaikutus on vähäinen. Volvo on hyvin käsissä reippaassakin kaarreajossa.
Ohjaus keskittää hyvin maantieajossa.
Ketteryydessä S60 ei pärjää kilpailijoilleen, joista osa on takavetoisia, ja kääntymään se on kömpelö.
Noniin, tässähän se taas kerran seisoo, mitä olen yrittänyt tolkuttaa: ketteryydessä, hauskuudessa ja kääntymisessä volvo on pahasti jäljessä, johtuen etuvetorakenteestaan. Asia ei näköjään muutu tämän uudenkaan malli osalta. Ja miksi muuttuisikaan, kun fysiikan lait ja rakenne on sama.
Tässä(kin ) jutussa tuosta asiasta ei millään tavalla rokoteta, mainitaan vaan, ja kaikki painoarvo on vain siinä kulkeeko täydellisen suoraan maantieajossa.
Ei kannata puhua Volvon ketteryydestä enää yleisellä tasolla. S80 on ketterä kääntymään kokoisekseen. Sen voin kokemuksestakin sanoa, että yllättävän pienessä tilassa sillä U-käännöksenkin tekee. S60:ssä on sama raideleveys kuin siinä ja ilmoitettu kääntöympyrä on täsmälleen sama, mikä tekee siitä suhteessa huonomman ja ilmeisesti siinä vaikuttaa myös rengaskoko huomattavasti ketteryyteen eli eturenkailla ei ole tilaa kääntyä, kuten S80-mallissa on.
Huomasithan myös maininnan:
"Volvo on hyvin käsissä reippaassakin kaarreajossa."
Eikö tuosta sitten ole löydettävissä mitään hauskuutta?
Itse kuitenkin otan mieluummin auton joka kulkee suoraan kuin auton joka on kaikkien urien kuljeteltavissa, vaikka se sitten olisi miten hauska mutka-auto. Petosta varmaan lohduttaa, ettei Mersun suuntavakavuutta olekaan yleensä moitittu, vaan moitteet kohdistuu yleensä Bemariin. Mutta vastapainoksi, eihän se Mersunkaan ohjaus mikään täydellinen ole koskaan ollut ja se on hinta siitä, että sekin kulkee suoraan.
Valitettavasti itse en usko saksalaisten autolehtien puolueettomuuteen pätkääkään, kun kyseessä on ns. premium-luokan autot. Ilman muuta maan autoteollisuuden ylpeydet voittaa nuo testit. Aivan sama ilmiö on että Nokian renkaat voittaa täällä aina rengastestit tai Nokian kännykät voittaa aina kännykkätestit.
Samaa mieltä myös tm:n auto-testeistä, eli vuosien saatossa on saanut huomata että hienovaraisesti mainitaan, että pohjoismaista työtä ja osaamista. Eli kotiinpäin vetoa kyllä havaitsee. Myös maininta meidän oloihin ja tiestöön sopiva on kyllä aika paksua.
S60 voi olla kankea kääntymään (mikä kääntösäde?) mutta S80 ei sitä ollut (S80 kääntösäde 11,2 - 11,7 m, vrt. mm. MB E 11,25-11,3 m). Volvo teki joitakin vuosia autoja, jotka tarvitsivat sen lentokentän kääntymiseen. Sitä edeltävät takavetomallit olivat jopa poikkeuksellisen ketteriä.
Tuollainen S-sarjalainen menee tosiaan suoraan. Mitään mutkatierakettia tai ralliautoa siitä ei millään saa, eikä toki ole tarkoituskaan. Mutkatielle on aivan eri vehkeet. Todella hieno ja arvokas edustusauto.
MMS:
Myös maininta meidän oloihin ja tiestöön sopiva on kyllä aika paksua.
Ja mitäs paksua tuossa on? Ihan samaa käyttävät järjestään esimerkiksi brittilehdet omissa ulkomailla tehdyissä koeajoissaan. Eri maissa on erilaiset tiestöt, ei tuossa pitäisi olla mitään kummallista. Esimerkiksi oma autoni meni Suomen urissa kuin pingispallo puolelta toiselle, mikä nyt ei rengastus huomioonottaen mikään kovin suuri yllätys ollut.
Ei kannata puhua Volvon ketteryydestä enää yleisellä tasolla. S80 on ketterä kääntymään kokoisekseen. Sen voin kokemuksestakin sanoa, että yllättävän pienessä tilassa sillä U-käännöksenkin tekee. S60:ssä on sama raideleveys kuin siinä ja ilmoitettu kääntöympyrä on täsmälleen sama, mikä tekee siitä suhteessa huonomman ja ilmeisesti siinä vaikuttaa myös rengaskoko huomattavasti ketteryyteen eli eturenkailla ei ole tilaa kääntyä, kuten S80-mallissa on.
Huomasithan myös maininnan:
"Volvo on hyvin käsissä reippaassakin kaarreajossa."
Eikö tuosta sitten ole löydettävissä mitään hauskuutta?
Itse kuitenkin otan mieluummin auton joka kulkee suoraan kuin auton joka on kaikkien urien kuljeteltavissa, vaikka se sitten olisi miten hauska mutka-auto. Petosta varmaan lohduttaa, ettei Mersun suuntavakavuutta olekaan yleensä moitittu, vaan moitteet kohdistuu yleensä Bemariin. Mutta vastapainoksi, eihän se Mersunkaan ohjaus mikään täydellinen ole koskaan ollut ja se on hinta siitä, että sekin kulkee suoraan.
Kun puhutaan auton ketteryydestä, ei käsittääkseni puhuta vain siitä mitatusta matkasta senteissä jossa voit tehdä uu-käännöksen. Kyse on auton yleisestä kyvystä muuttaa suuntaa ja kääntyä, ja siitä miltä tuo ratin välityksellä näppeihin tuntuu.
Takavetoisilla on tässä suhteessa selvä etu etuvetelijöihin, ja toisinaan näköjään toimittajatkin sen sanovat, kuten tuossa hesarin jutussa.
Mielestäni Bemarin on hieman ajojahdin uhri tässä suoraan kulkemisessa, sillä kaikkien (joita olen asiasta haastatellut ) mukaan ongelma hyvin pitkälti poistuu oikealla rengasvalinnalla ja kulmien tarkastuksella.
Oikeat mersuthan ovat sitten kaikenkaikkiaan loistavia ajoltaan, myös matka-ajossa tosin ihan hitaissa nopeuksissa ohjauksissa on yleensä pientä tahmeutta, josta onkin kehittynyt sanonta mersumainen ohjaus.
Omien kokemuksieni mukaan niin menee myös C- ja varsinkin E-mersukin. Ainakaan mitään merkittävää valittamisen aihetta ei ole, mutta silti takavedon edut ovat olemassa.
Enkä ole kuullut mitään bemarin tapaista paimennustarvetta.
Tokihan mersut ovat hyviä ajaa, mutta se riippuu vähän siitä mitä haluaa. Esimerkiksi edellisen duunipaikan ässä oli varmaan maailman paras auto ajaa matkaa, mutta ei siitä mutkatievietäväksi ollut. Liian iso ja painava, eikä ollenkaan siihen tarkoitettu. Jaguar XJ on tuossa luokassa tehty vähän enemmän mutkatieajettavuus mielessä. Siltikin oma valintani olisi todennäköisesti MB.
Ja on niitä todella hyviä etuvetoisiakin ajettavia. Ymmärrän toki, että jotkut haluavat ajaa takavedolla. Siltikin objektiivisisti tarkasteltuna esimerkiksi Fordit ja vaikkapa uusikin Mazda 6 vievät ajoltaan voiton monesta takavetoisesta mukaanlukien tietyt MB:n mallit. Ei se Mondeo turhaan voittanut 320d M-sport bemaria Autocarin testissä "ajettavuus"-osiossa.
Myös monet rellun etuvetosportit ovat äärimmäisen kivoja autoja mutkatiellä.
Myös maininta meidän oloihin ja tiestöön sopiva on kyllä aika paksua.
Ja mitäs paksua tuossa on? Ihan samaa käyttävät järjestään esimerkiksi brittilehdet omissa ulkomailla tehdyissä koeajoissaan. Eri maissa on erilaiset tiestöt, ei tuossa pitäisi olla mitään kummallista. Esimerkiksi oma autoni meni Suomen urissa pingispallo puolelta toiselle, mikä nyt ei rengastus huomioonottaen mikään kovin suuri yllätys ollut.
Taisi eräs tuoda taas esiin saksalaistestien puolueellisuuden. Hyvällä syyllä voi sanoa että samaa löytyy meidänkin lehdistöstämme. Eli samaa kuraa kaikki, itseäni nämä "testit" lähinnä huvittaa. Ostajat kuitenkin valitsee kulkineensa omien näkemystensä mukaan. Ymmärtääkseni meillä on kuitenkin melko kirjava merkkikanta.
Hyvä on, olit oikeassa ja Volvo tarjoaa paremmat ja ylimaalliset vaihtoehdot eri materiaaleille ja varusteille
A-utoilija:
ainoa mikä rikkoo rauhallisuuden on tuo nappulaviidakko keskikonsolissa...joka tuntuu vain pysyvän Volvon tavaramerkkinä
Vackraste:
Ei toki. Bemarissa saa varmasti enemmän vaihtoehtoja, enhän minä mitään muuta ole väittänytkään.
Ihan ilman sarvia, katso vaikka suomen nettisivuilta, millä 3-sarjan Individualia markkinoidaan:
http://www.bmw.fi/fi/fi/newvehicles/3series/sedan/2008/allfacts/individual/introduction.html
Puhutaan omista toiveista, yksilöllisyydestä, erityisyydestä, harvinaisuudesta...
Tämä siis johdanto:
Mitä enemmän sovitat BMW 3-sarjan Sedaniasi omien toiveittesi mukaiseksi, sitä luonteikkaampi autostasi tulee. Näin arvostat sen omaleimaisuutta yhä enemmän, ja huomaat jotain sellaista, mitä ensi silmäyksellä tuskin havaitseekaan: erityisyyden, harvinaisen, sen, mikä tekee autostasi todella yksilöllisen. Se on ylellisyyttä, joka kuvastuu pienimmässäkin yksityiskohdassa.
NHB:
Näinhän se on.
Suomen autokanta on niin surkeata, että jossakin pikkupitäjässä jo punainen BMW 320d on yksilöllinen, suomalaisittain.
Vackraste:
Volvoon löytyy nykyään aika kivasti vaihtoehtoja ja (auton varusteiksi) varsin vähäisellä rahalla. Jos nyt laskee että vaikkapa 5 eri nahan väriä ja neljät eri listat - aika monta "yksilöllistä" yhdistelmää... Ja vaihtoehdot ovat ainakin oman maun mukaan tyylillä toteutettuja.
Toki Bemariin saa vaikka mitä, mutta harva niitä hankkii noilla hinnoilla. Nuo Bemarin individual-jutut ovat minusta aika turhia ja ylimainostettuja. Kyllä perus-nahoista pitäisi noin kolmen tonnin hinnalla löytyä jo pari tyylikästä vaihtoehtoakin esim kaksivärisinä.
Volvo tuli nähtyä. Varmaan ulkonäkö mielyttää hetken trendien perässä juoksijoita, mutta aikaa tämä muotoilu ei tule kestämään. Tosin kuka vaihtaa autoa usein ei tarvi tätä miettiä. Vaikka varmaan hyvä auto niin ei sytytä minua.
Bemari voi jossain olla yksilöllinen, vaikka Kiuruvedellä, mutta esim Englannissa 3-sarja ohitti perheautoluokassa Mondeon myynnin ja nousi näin Englannin Tojotaksi, siis jo vuosia sitten. Suomessa bemu on sitten sellainen itsetuntovammaisten auto tai ainakin siinä maineessa. Mitenköhän tämä liittyi uuteen Volvoon, no ei mitenkään mutta eipä tunnu liittyvän monen muunkaan kommentit. Minä kun en ole koskaan omistanut Volvoa enkä muuten Bemariakaan niin voin sanoa, että onhan toi uusi S60 ja etenkin tuleva V60 pirun onnistunut, suorastaan kaunis ja itseäni tuo skandidesign sisällä hivelee silmää. Bemarin desingnista en ole koskaan pitänyt, vanhempi 5-sarja oli hieno, 3-sarjalaiset on ihan perushyundailta. Kannattaa aina miettiä, että miltä esim bemari näyttää jos sen maskissa olisi Kian logo, se antaa perspektiiviä kirjoitteluun
Nykyinet talouskriisi alkoi subprime-lainosta. Sanatarkasti subprime on huonompi kuin ensiluokkainen, eli prime eli premium. Subprime lainat oli paketoitu tavalla joka kuitenkin näytti hyviltä, ihan premiumilta, jos ei katsonut pintaa syvemmälle. Sitä paitsi suurissa massoissa riskien oletettiin hukkuvan. Ajateltiin suurin osa tavarasta eli miljoonista asiakkaista koostuva subprimeportfolio on ok.
Tämä oli mahdollista kun johdon bonukset maksetaan vuosittain ja bonukset on isoja. Tärkeää on nyt, tämä vuosi, se miltä näyttää, ei enää mitä tapahtuu joskus myöhemmin. Silloin rahat on jo saatu taskuun ja niitä ei saa sieltä pois.
Valitettavasti sama subprime eli vähemmän kuin ensiluokkainen ajatus läpäisee kaiken amerikkalaisen liikkeenjohdon ajattelun, ja itse asiassa laajemmin anglosaksisen ajattelun, myös autot. Nekin tehdään muotoilulla ja toppauksilla näyttämään hyviltä, mutta kun ne avaa ne on samalla lailla kuin lainat subprimea, huonompia kuin ensiluokkaisia.
Anglosaksista liikkeenjohtoa ajaa finanssit ja markkinointi. Siksi saksalaisten (premium) ja japanilaisten (bulkki) oli helppo ottaa maailman automarkkinat haltuunsa.
Toivottavasti kiinalaiset ja intialaiset saa entiset premium-merkit Volvo ja Jaguar kukoistamaan. Subprime jenkeistä tähän ei ollut.
"Toivottavasti kiinalaiset ja intialaiset saa entiset premium-merkit Volvo ja Jaguar kukoistamaan. Subprime jenkeistä tähän ei ollut."
Siis mitä hä?!! Kyllähän nyt Volvon nykymallisto on sentään jonkinlainen (käsittääkseni hyviä autoja) verrattuna esi-Ford-aikakauden liikkuviin ulkohuusseihin....
ainakin omasta mielestä ns. prenium merkkit on alusta alkaen rakennettu siten että herää tarve varustella esim. vakio penkkien kangasverhoilut aika järkyttäviä eli tarve saada nahat...
NHB:
onhan tuo aika järkyttävä lukema,mutta kannattaa odottaa vertailutestiä joissa autoja ajetaan suhkoht sammalla tavalla samoissa olosuhteissa...
aasinsillan kautta tuossa tuulilasissa myyntitykin kolumnissa oli alfa-romeon tilanteesta jossa myyntiä pitäisi kasvattaa sadasta tuhannesta viiteensataan tuhanteen 4vuoden aikana ja jos sitä vertaa tuohon volvon kiinan tehtaan kapasiteetin lisäämiseen niin se voi olla m...
Uusimman Auto Motor und Sportinkin vertailussa Volvon heikkuos oli voimalinja. Vertailussa oli siis parilitraiset dieselit. Volvon D3 kulutti melkein litran enemmän kuin Bemarin 320d ED E. Eihän tuo nyt vielä aivan älytön ero ole, mutta kun Volvon suorituskykykin oli paljon heikompi. Sataseen Bemari kiihtyi 7,7 sekunnissa ja Volvo 9,3 sekunnissa. Molemmissa oli manuaalilaatikot. Mukavuus oli Volvon vahvuus tässä vertailussa.
Mielenkiintoinen sivuhavainto tuosta vertailusta oli bemarin uudentyyppisen vauhtipyörän vaikutus. Testissä mainittiin, että moottori vetää nyt tasaisesti alkaen tuhannesta minuuttikierroksesta. Tuolla on varmasti suotuisa vaikutus kulutukseen.
http://www.schaeffler.com/content.schaeffler.de/en/press/press-releases/press-details.jsp?id=3402561
Oho! Pirun kovan kiihtyvyyden ovat bemarille mitanneet. Hattua täytyy nostaa! Esimerkiksi 177hv 120d:lle AMS on mitannut 8,2s 0-100 km/h. Tuo bemarin luku ei vastaa ollenkaan auton 163 hv tehoja, vaan on huikeasti parempi. Mitäköhän tuo bemarin kone antaa oikeasti, kun pienempi malli mukamas tehokkaammalla koneella kiihtyy huonommin. Voi peilata myös 520d:hen (186hv), jolta vastaava pyrähdys vei AMS:n testissä 8,6s.
Itse olen kokeilemattakin vähän skeptinen tuon Volvon koneen suhteen. Huipputeho kun tuossa tulee 2900 rpm(!), minkä jälkeen tehokäyrä laskee rajusti. Mahtaa tuntua melkoiselta kuormurilta.
Jos paalu vaan riittää, lienee D5 kaikin puolin parempi valinta. EU-yhdistettykin on kummallakin koneella sama 5,3l. Jännä juttu, että D5 vie kaupungissa vähemmän kuin D3 mutta maantiellä taas rahtusen enemmän.
Hyvin tuntuu Volvolla menevän Euroopassa, kun Euroopan automyynti laski kokonaisuutena 18,60 prosenttia, niin Volvon myynnit kohosivat 13 prosenttia ja nythän Volvo palkkaa lisää väkeä Ruotsiin, eli Volvolla menee hyvin nyt.
http://www.vibilagare.se/zino.aspx?articleID=16095
Mainittakoon myös se, että etuvetoisena Volvo soveltuu hyvin Suomen talviolosuhteisiin.
Heinzman:
NHB jätti mainitsematta, että Volvo voitti AMS:n testissä ohituskiihtyvyydet 4. ja 5. vaihteilla ja Mersu kulutti lähes saman mitä Volvo. Kulutukset BMW 6,1 l, Mersu 6,7 l, Volvo 6,9 l.
Mitä ihmeen väliä tuommoisten testien sijoituksilla on, kun tuossakin testissä pisteet on kaikilla lähes samat. Sitten mitä iloa kenellekään tuommoisten testitulosten kertomisessa on jos ei niistä kerro koko totuutta, vaan poimii testistä yhden asian ja jättää siitäkin asiasta koko totuuden kertomatta?
Kuvitteleeko joku muutenkaan oikeasti, että saksalaisten autolehtien testissä voi voittaa mikään muu kuin saksalainen ja jo lähtökohdatkin noilla saksalaisten testeillä on aivan eri kuin täällä Suomessa. Meluvertailut ei päde tänne ja tiet on Saksassa sileitä ja urattomia ja harrastavat vielä moottoriteillään vapaita nopeuksiakin, kun täällä saa ajaa korkeintaan 120 km/h. Kustannusvertailutkaan ei päde täällä. Ja siltikin Pohjolan olosuhteisiin suunniteltu auto on lähes tasapisteissä ja voittaa mm. mukavuus-osion.
Tämä Heinzman taas tuntuu olevan asioista pihalla kuin lumiukko, kunhan poimii haluamiaa provoja ottamatta edes asioista selvää. Sanoisin, että aika lapsellista toimintaa tuommoinen vuosikausia jatkunut Volvo-provoilu ja tässä sitten mentiin jo ihan puhtaaseen p*skanjauhantaan.
Tuolla on yksi kotimaan olosuhteissa tehty S60 koeajo. Asiallinen koeajo, joka listaa Volvon vahvuudet ja heikkoudet:
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Volvon+vahvuudet+ajettavuudessa/1135260236628
Ja jos nyt Auto Motor und Sport on jollekin se ainoa oikea autolehti, niin löytyy sieltäkin luettavaksi S60 koeajo, arvosanalla 4 tähteä:
http://www.auto-motor-und-sport.de/einzeltests/volvo-s60-2-0-t-im-test-mittelklasse-limousine-mit-turbo-power-2744072.html
A-utoilija:
Miten olennainen asia tuo ohituskiihtyvyys noilla tietyillä vaihteilla on? Pyrin tiivistämään olennaisemmät tuosta testistä. Volvon moottori oli huono ja mukavuus oli hyvä. Muuttaako tuo 4. ja 5. vaihteen ohituskiihtyvyys tätä johonkin suuntaan?
Kuvitteleeko joku, ettei saksalaisten lehtien vertailuissa olisi voittajana myös tuontimerkkejä?
http://www.autozeitung.de/vergleichstest/peugeot-5008-im-ersten-vergleichstest/gesamtbewertung
http://www.autozeitung.de/vergleichstest/porsche-911-turbo-im-vergleich-der-supersportwagen/gesamtbewertung
Mutta nyt puhutaan kulutuksesta. Samalla tavalla se bensa palaa ulkomaillakin. Ja muutenkin tuo avautuminen puolueellisista saksalaisista on käsittämätöntä tässä asiassa. Olen nähnyt saksalaisen, englantilaisen, ruotsalaisen ja kaksi suomalaista testiä tai vertailua, joissa kaikissa on pidetty Volvon kulutuksen ja suorituskyvyn suhdetta huonona. Esitä joku järkevä vasta-argumentti jos olet eri mieltä. Tuo iän ikuinen puolueellisuuskortti ei toimi tässä.
No kai nyt kaikki tajuavat, että Heinzman on pelkkä provopelle. Hiljattain tajusin, että nuo kannattaa jättää täysin vaille huomiota. Anna noiden nolata itseään rauhassa. Palstalle noista on kaikkein vähiten haittaa silloin kun kukaan provopelleä fiksumpi ei lähde mukaan noihin loanheittokarkeloihin.
Ja mitä sanotaankaan kulutuksen ja suorituskyvyn suhteesta?
NHB:
Et tainnut kunnolla lukea viestiäni, joka oli enimmäkseen tarkoitettu vastaukseksi Heinzmanin provoilulle.
Tottakai ohituskiihtyvyydellä on väliä. Käytännössä se on tärkein suorituskyvyn osanen liikenteessä eli käytännössä väitteesi, että Volvon suorituskyky oli testissä paljon heikompi ei pidä paikkaansa, koska perustit sen ainoastaan 0-100 km/h arvolle. Ja 0,2 l kulutuserolla Mersuun ei voi sanoa, että Volvo olisi ollut vertailujoukossa mitenkään edes suuri kulutuksinen.
Tottakai Volvon heikkous on automaatit ja siitähän tuossa HS:n koeajossakin sanotaan, että parhaiden kilpailijoiden bensiinikäyttöiset automaatit kuluttaa litran vähemmän. Eikä nuo Fordin uudet bensaturbotkaan mitään erinomaisia ole. Volvon omat 5-sylinteriset dieselit alkaen tuosta D3:sta, on ihan kilpailukykyisiä moottoreita. Ei parhaita, mutta ihan kärjen tuntumassa.
Valitettavasti itse en usko saksalaisten autolehtien puolueettomuuteen pätkääkään, kun kyseessä on ns. premium-luokan autot. Ilman muuta maan autoteollisuuden ylpeydet voittaa nuo testit. Aivan sama ilmiö on että Nokian renkaat voittaa täällä aina rengastestit tai Nokian kännykät voittaa aina kännykkätestit.
Ja sitten et lukenut sitäkään kommenttiani, kun mainitsin että mitä väliä on sijoituksilla jossain testeissä. Ei se ole tärkeintä onko joku auto testivoittaja, vaan se mitä on testattu ja missä asioissa jokin auto oli hyvä tai huono. Ja aina olisi parempi, jos testistä laittaisi linkin tänne kuin se, että kertoo testistä hieman väriteltynä jotain asioita joita muut ei pääse lukemaan. Tätä testien ja nettilinkkien värittämistä ja tietoista vääristelyähän juuri Heinzman harrastaa ja siihenhän hänen provoilunsa perustuu. Ko. tyypin jutut osaan toki jättää ihan omaan arvoonsa ja en jaksa niihin vastailla.
Tuossa hesarin jutussa volvosta:
Ajettavuus 9,5
Volvo kulkee vakaasti kuin juna. Se on suunniteltu Pohjolassa ja sen suuntavakavuus on parhaimmillaan Suomen maantienopeuksilla. Se ei luikertele urissa ja tien kallistusten vaikutus on vähäinen. Volvo on hyvin käsissä reippaassakin kaarreajossa.
Ohjaus keskittää hyvin maantieajossa.
Ketteryydessä S60 ei pärjää kilpailijoilleen, joista osa on takavetoisia, ja kääntymään se on kömpelö.
Noniin, tässähän se taas kerran seisoo, mitä olen yrittänyt tolkuttaa: ketteryydessä, hauskuudessa ja kääntymisessä volvo on pahasti jäljessä, johtuen etuvetorakenteestaan. Asia ei näköjään muutu tämän uudenkaan malli osalta. Ja miksi muuttuisikaan, kun fysiikan lait ja rakenne on sama.
Tässä(kin ) jutussa tuosta asiasta ei millään tavalla rokoteta, mainitaan vaan, ja kaikki painoarvo on vain siinä kulkeeko täydellisen suoraan maantieajossa.
Mitenhän kömpelö tuo on kääntymään ja kysynkin vielä: onko siitä haittaa? Itse en normiliikenteessä tarvitse mitään hauskaa. Mielestäni mukavuus on tärkeintä.
Mersun laatuhan on vankkaa tasoa, C-sarja sijalla 59. Autobildin laatuvertailussa.
E-sarja niinkin huonolla sijalla kuin 102.
http://www.autobild.de/artikel/auto-bild-qualitaetsreport-2010-mercedes-benz_1214359.html
TÜV-Report Daimlers großes Sorgenkind ist die E-Klasse vom Typ W 211: nur Platz 102 bei der ersten Hauptuntersuchung (Fahrwerkmängel, Lenkspiel). 7,2 Prozent aller untersuchten E-Klassen zeigen bei der ersten HU erhebliche Mängel.
Siinä voi ketsuppimies asettaa itselleen kysymyksen "uskaltaisinko ostaa", jos ekassa katsastuksessa löytyy noin iso kasa vikoja.
petos:
Ei kannata puhua Volvon ketteryydestä enää yleisellä tasolla. S80 on ketterä kääntymään kokoisekseen. Sen voin kokemuksestakin sanoa, että yllättävän pienessä tilassa sillä U-käännöksenkin tekee. S60:ssä on sama raideleveys kuin siinä ja ilmoitettu kääntöympyrä on täsmälleen sama, mikä tekee siitä suhteessa huonomman ja ilmeisesti siinä vaikuttaa myös rengaskoko huomattavasti ketteryyteen eli eturenkailla ei ole tilaa kääntyä, kuten S80-mallissa on.
Huomasithan myös maininnan:
"Volvo on hyvin käsissä reippaassakin kaarreajossa."
Eikö tuosta sitten ole löydettävissä mitään hauskuutta?
Itse kuitenkin otan mieluummin auton joka kulkee suoraan kuin auton joka on kaikkien urien kuljeteltavissa, vaikka se sitten olisi miten hauska mutka-auto. Petosta varmaan lohduttaa, ettei Mersun suuntavakavuutta olekaan yleensä moitittu, vaan moitteet kohdistuu yleensä Bemariin. Mutta vastapainoksi, eihän se Mersunkaan ohjaus mikään täydellinen ole koskaan ollut ja se on hinta siitä, että sekin kulkee suoraan.
A-utoilija:
Samaa mieltä myös tm:n auto-testeistä, eli vuosien saatossa on saanut huomata että hienovaraisesti mainitaan, että pohjoismaista työtä ja osaamista. Eli kotiinpäin vetoa kyllä havaitsee. Myös maininta meidän oloihin ja tiestöön sopiva on kyllä aika paksua.
Ai? Eikö se sitten sovi meidän tiestöömme ja oloihimme?
MMS: Myös maininta meidän oloihin ja tiestöön sopiva on kyllä aika paksua.
Miten niin? Jos joku auto on jyrä(ilman jousitusta) tai lentelee urissa, niin eikö siitä saa mainita?
Petos ja A-utoilija:
S60 voi olla kankea kääntymään (mikä kääntösäde?) mutta S80 ei sitä ollut (S80 kääntösäde 11,2 - 11,7 m, vrt. mm. MB E 11,25-11,3 m). Volvo teki joitakin vuosia autoja, jotka tarvitsivat sen lentokentän kääntymiseen. Sitä edeltävät takavetomallit olivat jopa poikkeuksellisen ketteriä.
Tuollainen S-sarjalainen menee tosiaan suoraan. Mitään mutkatierakettia tai ralliautoa siitä ei millään saa, eikä toki ole tarkoituskaan. Mutkatielle on aivan eri vehkeet. Todella hieno ja arvokas edustusauto.
MMS:
Myös maininta meidän oloihin ja tiestöön sopiva on kyllä aika paksua.
Ja mitäs paksua tuossa on? Ihan samaa käyttävät järjestään esimerkiksi brittilehdet omissa ulkomailla tehdyissä koeajoissaan. Eri maissa on erilaiset tiestöt, ei tuossa pitäisi olla mitään kummallista. Esimerkiksi oma autoni meni Suomen urissa kuin pingispallo puolelta toiselle, mikä nyt ei rengastus huomioonottaen mikään kovin suuri yllätys ollut.
A-utoilija:
Kun puhutaan auton ketteryydestä, ei käsittääkseni puhuta vain siitä mitatusta matkasta senteissä jossa voit tehdä uu-käännöksen. Kyse on auton yleisestä kyvystä muuttaa suuntaa ja kääntyä, ja siitä miltä tuo ratin välityksellä näppeihin tuntuu.
Takavetoisilla on tässä suhteessa selvä etu etuvetelijöihin, ja toisinaan näköjään toimittajatkin sen sanovat, kuten tuossa hesarin jutussa.
Mielestäni Bemarin on hieman ajojahdin uhri tässä suoraan kulkemisessa, sillä kaikkien (joita olen asiasta haastatellut ) mukaan ongelma hyvin pitkälti poistuu oikealla rengasvalinnalla ja kulmien tarkastuksella.
Oikeat mersuthan ovat sitten kaikenkaikkiaan loistavia ajoltaan, myös matka-ajossa tosin ihan hitaissa nopeuksissa ohjauksissa on yleensä pientä tahmeutta, josta onkin kehittynyt sanonta mersumainen ohjaus.
simppa:
Omien kokemuksieni mukaan niin menee myös C- ja varsinkin E-mersukin. Ainakaan mitään merkittävää valittamisen aihetta ei ole, mutta silti takavedon edut ovat olemassa.
Enkä ole kuullut mitään bemarin tapaista paimennustarvetta.
Juu, suoraanhan ne mersut menevät.
Tokihan mersut ovat hyviä ajaa, mutta se riippuu vähän siitä mitä haluaa. Esimerkiksi edellisen duunipaikan ässä oli varmaan maailman paras auto ajaa matkaa, mutta ei siitä mutkatievietäväksi ollut. Liian iso ja painava, eikä ollenkaan siihen tarkoitettu. Jaguar XJ on tuossa luokassa tehty vähän enemmän mutkatieajettavuus mielessä. Siltikin oma valintani olisi todennäköisesti MB.
Ja on niitä todella hyviä etuvetoisiakin ajettavia. Ymmärrän toki, että jotkut haluavat ajaa takavedolla. Siltikin objektiivisisti tarkasteltuna esimerkiksi Fordit ja vaikkapa uusikin Mazda 6 vievät ajoltaan voiton monesta takavetoisesta mukaanlukien tietyt MB:n mallit. Ei se Mondeo turhaan voittanut 320d M-sport bemaria Autocarin testissä "ajettavuus"-osiossa.
Myös monet rellun etuvetosportit ovat äärimmäisen kivoja autoja mutkatiellä.
simppa:
Taisi eräs tuoda taas esiin saksalaistestien puolueellisuuden. Hyvällä syyllä voi sanoa että samaa löytyy meidänkin lehdistöstämme. Eli samaa kuraa kaikki, itseäni nämä "testit" lähinnä huvittaa. Ostajat kuitenkin valitsee kulkineensa omien näkemystensä mukaan. Ymmärtääkseni meillä on kuitenkin melko kirjava merkkikanta.