Toi käyttövoimaveroruikutus sähköauton kohdalla on kokolailla säälittävää. Ensin porukka uhoaa, että kohta ostetaan 30 tonnilla sillipurkinkokoinen sähköauto ja sitten huomataankin, että ei helkkari, siitä menis muutama sata euroa vuodessa käyttömaksua, mikä sitten on niin suuri menoerä, että se sähköauto jää ostamatta muka juuri sen muutaman sadan euron käyttömaksun vuoksi, joka vastaa kuitenkin parin kuukauden pääomakuluja.
Kyse ei oikeastaan ole rahasta, vaan periaatteesta. Ongelmahan on se, että todellisiin päästöihin nähden autoilun verotus on noin 14-kertainen verrattuna muuhun saastutukseen, moni pahempi saastutus esim. lentoliikenne toteutuu jopa veronmaksajien avustuksella.
Niin pitkälle "saastutuksen" vähentämisessä ei voida mennä, että autoilu (ja sitä kautta verotulot) oikeasti paljon vähenisivät.
Nyt on autojen kehityksen ja verotusmuutosten kautta tultu tilanteeseen, jossa polttoaineen kokonaiskysyntä oikeasti putoaa, jolleivat sitten ihmisten ajamat kilometrit merkittävästi lisäänny. Tällä hetkellä ei enää juuri myydä autoja, jotka kuluttaisivat sen mitä perheautot veivät keskimäärin muutama vuosi takaperin. Seurauksena on se, että verotulot tippuvat nykymallilla lähivuosina rutkasti.
Tuosta johtuen suunnitellaan erilaisia käyttö ja tietullimaksuja, joilla saataisiin rahastettua nekin jotka ovat aiemmin tehneet oikean valinnan kalustonsa suhteen, usein vielä kalliimman hankinnan kuin ne jotka ajavat vanhemman tekniikan laitteilla. Tietenkään maksut eivät ole mitään pääomakuluihin verrattuna, mutta on se minusta silti väärin. Periaatteen pitää olla selkeä, ja minusta se on sitä silloin kun auton hinta on ostettaessa tiedossa, lisäksi tiedetään että maksetaan polttoaineesta ja senkin varmaan kaikki teitävät ettei bensa enää juuri halpene.
Slowgear totesi Taviautokeskustelussa PSA:n HYbrid4 -tekniikasta:
Minkähänlaisia lastentauteja tuollaisessa hybridisysteemissä on odotettavissa talviliukkaita ajatellen? Meinaan vaan, että jos Priuksen jarruista on noussut hirveä haloo vaikka mitään varsinaista vikaa ei niissä käsittääkseni ole ollutkaan, niin mitenköhän hyvin tuollainen systeemi saadaan toimimaan liukkaalla jos toista akselia pyörittää sähkömoottori ja toista polttomoottori. On siinä alustaelektroniikasta vastaavilla insinööreillä virittämistä että systeemit saadaan toimimaan niin ettei missään tilanteissa auto karkaa käsistä.
Mitenkähän Mitsun insinöörit tämän onnistuvat "virittämään"
Miten ajokokemusta omaavat olette kokeneet seuraavat asiat:
- ohjaus, olen lukenut, että vanhempi malli on ollut "kiemurtelija" Miten tulee toimeen uudemman ohjauksen kanssa?
- tuulen vaikutus; sivutuuli aiheuttaa ongelmaa; miten paha?
- miten on takatilojen laita? Pääkö katossa? Kuinka pitkällä?
Kyllähän nuo asiat tietenkin selviää, kun käy koeajolla.
Ohjaustuntuma- Käykää tosiaan kunnon koeajolla, jotta voitte muodostaa sen oman käsityksen. Ei se Focuksen väärtti ole, mutta vaatii sellaisen aktiivisen katsonnan eteen. "Ei pysy kaistalla, jos alkaa hanskalokerosta 100 km/h vauhdissa kaivelemaan ohjekirjaa."
Sivutuuli ottaa kiinni, mutta sekin vaihtelee kuorman mukaan.
Takatilat- 182 cm, pitkähköt jalat ja paksu ahteri mahtuu oikein hyvin. Suvussa sekä oman että vaimon puolella pitkäjalkaisuus enempi piirteenä. Polvitilat riittävät ja pääntilatkin jopa vanhassa Priuksessa tällä ruumiinrakenteella riittäneet kaikille.
Audi A8 hybridikonsepti on yksi harvoja isoja hybridiautoja joissa on jotain ajatusta. Kookkaalle edustusluokan autolle 6,2 l/100km ja 144 g/km ovat mallikkaat luvut isolle edustusautolle.
Audi A8 hybridikonsepti on yksi harvoja isoja hybridiautoja joissa on jotain ajatusta. Kookkaalle edustusluokan autolle 6,2 l/100km ja 144 g/km ovat mallikkaat luvut isolle edustusautolle.
Sanoisin että melkein kaikissa hybridiautoissa on ajatusta, kunhan siitä monimutkaisesta tekniikasta on oikeasti hyötyä. Onnistunut esimerkki hybridin eduista on mielestäni Lexuksen RX-maasturi, joka on pari vuotta päässyt noihin kuutosella alkaviin lukemiin. Sen sijaan BMW:n ja Mersun pr-hybridit on sen verran kevyttä sarjaa että en näe niissä juurikaan järkeä. Sen hintaiseen autoon pitäisi laittaa vähän järeämpää tekniikkaa.
Kyllä hybriditekniikan ajatus ainakin mun silmissä hämärtyy silloin kun polttomoottori on erittäin suurikulutuksinen. Lisätään tekniikkaa pääsemättä pieneen kulutukseen ja tätä perustellaan vihreillä arvoilla. Mersun S400 hybridi pääsee sentään edes jossain määrin vähäiseen kulutukseen. Bemarin Activehybrid 7 ja Lexuksen LS 600h ovat taasen juuri sellaisia autoja, joissa ajatus on hukassa. Pelkkä tekniikan "järeyskään" ei näytä vievän kovin pitkälle. Esimerkiksi 600h on kulutukseltaan tasoissa A8 4.2 FSI:n kanssa vaikka Audi on suurempi ja suorituskykyisempi.
Bemarin Activehybrid 7 ja Lexuksen LS 600h ovat taasen juuri sellaisia autoja, joissa ajatus on hukassa. Pelkkä tekniikan "järeyskään" ei näytä vievän kovin pitkälle. Esimerkiksi 600h on kulutukseltaan tasoissa A8 4.2 FSI:n kanssa vaikka Audi on suurempi ja suorituskykyisempi.
Höpö höpö.
LS600h: 327 kW, 9,3 l/100km
A8 4,2 FSI: 273 kW, 9,5 l/100km
Lexus on myös huomattavasti painavampi kiitos biljoonan mukavuus-hilavitkuttimen, jotka kiesiin on tungettu.
Mielestäni kyllä tuo Rx400h kuluttaa selkeästi vähemmän kuin vastaava bensakäyttöinen auto Rx350 .
Nyt hybridissä näkyy keskikulutus ajotietokoneen mukaan olevan 7,8 l. / 100km. ja kuljettu matka 345km.Ulkoilman lämpötilalla on suuri vaikutus hybriidiinkin.Kesällä kulutus lukemat alkavat 6:lla ja kovilla pakkasilla 9:llä.
Bemarin Activehybrid 7 ja Lexuksen LS 600h ovat taasen juuri sellaisia autoja, joissa ajatus on hukassa. Pelkkä tekniikan "järeyskään" ei näytä vievän kovin pitkälle. Esimerkiksi 600h on kulutukseltaan tasoissa A8 4.2 FSI:n kanssa vaikka Audi on suurempi ja suorituskykyisempi.
Lexus on myös huomattavasti painavampi kiitos biljoonan mukavuus-hilavitkuttimen, jotka kiesiin on tungettu.
Nuo kulutukset ovat sikäli mielenkiintoisia, että kumpikin saa saman päästömäärän (219 g/km)...
Jos Lexuksesta riisuttaisiin ne miljoona hilavitkutinta, ja se menettäisi kymmenen prosenttia painostaan, siitä tulisi Audin painoluokan auto. Sen jälkeen se kuluttaisi ehkä noin 5 % vähemmän kuin nyt, siis 210 g/km. Tähän verrattuna Audin dieselversio (199 g/km) on pihimpi ja taitaa olla suorituskykyisempikin.
Lexuksen kulutus on kyllä erittäin hyvä viiden litran V8-moottorilla varustetulle norsulle. Se ei kuitenkaan oikein jaksa pelastaa kokonaisuutta. Kone on niin järjettömän järeä, että hybridinkin ilo alkaa haalistua, koska konetta käytetään pääosin aivan liian pienellä teholla. Ei ole oikein mahdollista rakentaa sellaista sähköjärjestelmää, joka hyötykäyttäisi tuon suuruusluokan tehoja.
Tarinan opetus: Jos tehdään painava auto järjettömän isolla bensakoneella, siitä ei saa taloudellista millään. Eikä tuossa Audissakaan ole oikein järkeä 4.2 FSI:nä, mutta jos samaan kiesiin laitetaan diesel-V6, niin se alkaa olla suorastaan pihi kokoisekseen.
Ja ehkä vielä karkeana vertailuna voisi laskea, että Lexuksen kokonaisilmanvastus on ehkä 1,5-kertainen Priukseen verrattuna, samoin massa. Nämä ovat kovin karkeita lukuja, mutta suuruusluokka on tuossa. Niillä laskemalla kulutuksen pitäisi olla myös 1,5-kertainen, jos asiat tehdään vastaavalla teknologialla. Silloin päästöt olisivat noin 135 g/km.
Tämän tarinan opetus: Jos Lexuksessa olisi optimaalisen kokoinen moottori, se kuluttaisi kolmanneksen vähemmän.
Lexuksen saksalainen esite kertoo 600h:n painoksi 2345 - 2430 kiloa. A8 4.3 FSI taasen painaa 1835. Tuota painoeroa ei pienet erot varustelussa selitä. Varsinkin kun Audi on noista selvästi isompi.
Lexuksen saksalainen esite kertoo 600h:n painoksi 2345 - 2430 kiloa. A8 4.3 FSI taasen painaa 1835. Tuota painoeroa ei pienet erot varustelussa selitä. Varsinkin kun Audi on noista selvästi isompi.
Lexus on myös huomattavasti painavampi kiitos biljoonan mukavuus-hilavitkuttimen, jotka kiesiin on tungettu.
Esitinkö jotain vääriä väittämiä? Jos olet tuota mieltä, niin voisitko hieman tarkentaa?
Kyllä. Ainakin UK:n Audin (en löytänyt suorituskykylukemia suomalaisilta sivuilta) sivujen mukaan A8 4.2 FSI:n kiihdytys 0-100 km/h kestää 5,7 sek. LS:llä vastaava vie 5,5 sek.
Lisäksi tuo koko-väite on virheellinen; LS on hivenen pidempi ja korkeampi siinä missä Audi on aavistuksen leveämpi. Lexuksessa on edessä 0,7" enemmän päätilaa ja takana 0,1" vähemmän. Ja kuten todettua, LS on selvästi painavampi.
Vähän siis ihmetyttää väiteesi siitä, että Audi olisi selvästi isompi ja suorituskykyisempi..
On myös hyvä pitää mielessä, että ko Audi on upouusi malli ja LS jo muutamia vuosia vanha.
Kyllä. Ainakin UK:n Audin (en löytänyt suorituskykylukemia suomalaisilta sivuilta) sivujen mukaan A8 4.2 FSI:n kiihdytys 0-100 km/h kestää 5,7 sek. LS:llä vastaava vie 5,5 sek.
Mistä lähteestä LS: 5,5 sekuntia on otettu? Itse olen siinä uskossa, että LS 600h:n 0-100 km/h ilmoitetaan sujuvan 6,3 sekunnissa.
Lisäksi tuo koko-väite on virheellinen; LS on hivenen pidempi ja korkeampi siinä missä Audi on aavistuksen leveämpi. Lexuksessa on edessä 0,7" enemmän päätilaa ja takana 0,1" vähemmän. Ja kuten todettua, LS on selvästi painavampi. Vähän siis ihmetyttää väiteesi siitä, että Audi olisi selvästi isompi ja suorituskykyisempi..
Ilmanvastuskerroin on verrannollinen otsapinta-alaan ja ilmanvastuskertoimeen. Kun unohdetaan yksiköt, ilman tiheys ja auton nopeus
Lexus 0,31(arvio vanhasta mallista)1,481,875=0,86
Prius 0,261,491,745=0,676
Audi A8 0,271,4611,949 = 0,769
ja vaikka pinta-alaksi oletettu suorakaide, niin erot ilmanvastuksessa eivät ole ihan kauheita. Niillä voi olla vaikutusta 10 - 25 % kulutuseroon yli 50 km/h nopeuksilla.
Muut tekijät vaikuttavat lisää. Massa esim. kaupungissa.
Tuo kuulostaa kyllä karkeasti yläkanttiin olevalta arvolta isolle sedanille. Bemarilla toki nykyisin tehdään tuota luokkaa olevia autoja, mutta muut ovat pari askelta parempia.
slowgear:
Kyse ei oikeastaan ole rahasta, vaan periaatteesta. Ongelmahan on se, että todellisiin päästöihin nähden autoilun verotus on noin 14-kertainen verrattuna muuhun saastutukseen, moni pahempi saastutus esim. lentoliikenne toteutuu jopa veronmaksajien avustuksella.
Niin pitkälle "saastutuksen" vähentämisessä ei voida mennä, että autoilu (ja sitä kautta verotulot) oikeasti paljon vähenisivät.
Nyt on autojen kehityksen ja verotusmuutosten kautta tultu tilanteeseen, jossa polttoaineen kokonaiskysyntä oikeasti putoaa, jolleivat sitten ihmisten ajamat kilometrit merkittävästi lisäänny. Tällä hetkellä ei enää juuri myydä autoja, jotka kuluttaisivat sen mitä perheautot veivät keskimäärin muutama vuosi takaperin. Seurauksena on se, että verotulot tippuvat nykymallilla lähivuosina rutkasti.
Tuosta johtuen suunnitellaan erilaisia käyttö ja tietullimaksuja, joilla saataisiin rahastettua nekin jotka ovat aiemmin tehneet oikean valinnan kalustonsa suhteen, usein vielä kalliimman hankinnan kuin ne jotka ajavat vanhemman tekniikan laitteilla. Tietenkään maksut eivät ole mitään pääomakuluihin verrattuna, mutta on se minusta silti väärin. Periaatteen pitää olla selkeä, ja minusta se on sitä silloin kun auton hinta on ostettaessa tiedossa, lisäksi tiedetään että maksetaan polttoaineesta ja senkin varmaan kaikki teitävät ettei bensa enää juuri halpene.
TM:n ilmoittamat teho- ja vääntölukemat Priukselle vuosien 2001, 2006 ja 2009 malleille löytyvät myös taulukosta:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tPKuDRcGa3OJlDqjLxZvcIA&output=html
Täällä nykyisen mallin tekniset tiedot:
http://www.toyotagb-press.co.uk/protected/vehicles/current/press_packs/prius/tech_spec.pdf
Täällä edellisen mallin:
http://www.electrifyingtimes.com/priustechspecs.html
Kiitos!
Nyt riittääkin ihmeteltävää.
mhj:
Täällä lisää jos Priuksen planeettavaihteisto kiinnostaa:
http://homepage.mac.com/inachan/prius/planet_e.html
Mikä jot'ei.
Mitsubishin konseptiautossa PX-MiEV on tulevaisuuden hybriditekniikkaa.
http://www.autotoday.fi/page.php?page_id=2&news_id=201001739&rss=all
Slowgear totesi Taviautokeskustelussa PSA:n HYbrid4 -tekniikasta:
Mitenkähän Mitsun insinöörit tämän onnistuvat "virittämään"
Vielä toinen kaavio Priuksen toiminnasta.
Ei tarvita erikseen laturia eikä starttimoottoria.
Kaikki on kätketty vaihteiston sisään.
http://eahart.com/prius/psd/
mhj
Kyllähän nuo asiat tietenkin selviää, kun käy koeajolla.
Ohjaustuntuma- Käykää tosiaan kunnon koeajolla, jotta voitte muodostaa sen oman käsityksen. Ei se Focuksen väärtti ole, mutta vaatii sellaisen aktiivisen katsonnan eteen. "Ei pysy kaistalla, jos alkaa hanskalokerosta 100 km/h vauhdissa kaivelemaan ohjekirjaa."
Sivutuuli ottaa kiinni, mutta sekin vaihtelee kuorman mukaan.
Takatilat- 182 cm, pitkähköt jalat ja paksu ahteri mahtuu oikein hyvin. Suvussa sekä oman että vaimon puolella pitkäjalkaisuus enempi piirteenä. Polvitilat riittävät ja pääntilatkin jopa vanhassa Priuksessa tällä ruumiinrakenteella riittäneet kaikille.
Audi A8 hybridikonsepti on yksi harvoja isoja hybridiautoja joissa on jotain ajatusta. Kookkaalle edustusluokan autolle 6,2 l/100km ja 144 g/km ovat mallikkaat luvut isolle edustusautolle.
Böpi,
kiitos vastauksestasi.
Prius kiinnostaa kovastikin.
Autossa on uutta tekniikkaa ja sen myötä pienempiä päästöjä.
Vaikka dieselillä pitäisi päästämän yhtä vähällä, se ei tule kyseeseen. Paha on haju ja pahat ovat terveysvaikutukset.
Jospa tuo koeajo ainakin toteutuisi.
Ei kai se olisi pahitteeksi nuoremallekaan polvelle tulevan varalle.
NHB:
Sanoisin että melkein kaikissa hybridiautoissa on ajatusta, kunhan siitä monimutkaisesta tekniikasta on oikeasti hyötyä. Onnistunut esimerkki hybridin eduista on mielestäni Lexuksen RX-maasturi, joka on pari vuotta päässyt noihin kuutosella alkaviin lukemiin. Sen sijaan BMW:n ja Mersun pr-hybridit on sen verran kevyttä sarjaa että en näe niissä juurikaan järkeä. Sen hintaiseen autoon pitäisi laittaa vähän järeämpää tekniikkaa.
Kyllä hybriditekniikan ajatus ainakin mun silmissä hämärtyy silloin kun polttomoottori on erittäin suurikulutuksinen. Lisätään tekniikkaa pääsemättä pieneen kulutukseen ja tätä perustellaan vihreillä arvoilla. Mersun S400 hybridi pääsee sentään edes jossain määrin vähäiseen kulutukseen. Bemarin Activehybrid 7 ja Lexuksen LS 600h ovat taasen juuri sellaisia autoja, joissa ajatus on hukassa. Pelkkä tekniikan "järeyskään" ei näytä vievän kovin pitkälle. Esimerkiksi 600h on kulutukseltaan tasoissa A8 4.2 FSI:n kanssa vaikka Audi on suurempi ja suorituskykyisempi.
Tässä olen kyllä NHB:n kanssa samoilla linjoilla.
Ferrari on myös tuomassa hybriditekniikka johonkin malliin. Keskukulutus tippuu jonnekin 17L/100km tasolle.
NHB:
Höpö höpö.
LS600h: 327 kW, 9,3 l/100km
A8 4,2 FSI: 273 kW, 9,5 l/100km
Lexus on myös huomattavasti painavampi kiitos biljoonan mukavuus-hilavitkuttimen, jotka kiesiin on tungettu.
Mielestäni kyllä tuo Rx400h kuluttaa selkeästi vähemmän kuin vastaava bensakäyttöinen auto Rx350 .
Nyt hybridissä näkyy keskikulutus ajotietokoneen mukaan olevan 7,8 l. / 100km. ja kuljettu matka 345km.Ulkoilman lämpötilalla on suuri vaikutus hybriidiinkin.Kesällä kulutus lukemat alkavat 6:lla ja kovilla pakkasilla 9:llä.
IsoE:
Esitinkö jotain vääriä väittämiä? Jos olet tuota mieltä, niin voisitko hieman tarkentaa?
IsoE:
Mitähän nämä veljet painaa ? , Lexusen esitteessä ei näy Hybridien painoa ilmoitettavan.
IsoE:
Nuo kulutukset ovat sikäli mielenkiintoisia, että kumpikin saa saman päästömäärän (219 g/km)...
Jos Lexuksesta riisuttaisiin ne miljoona hilavitkutinta, ja se menettäisi kymmenen prosenttia painostaan, siitä tulisi Audin painoluokan auto. Sen jälkeen se kuluttaisi ehkä noin 5 % vähemmän kuin nyt, siis 210 g/km. Tähän verrattuna Audin dieselversio (199 g/km) on pihimpi ja taitaa olla suorituskykyisempikin.
Lexuksen kulutus on kyllä erittäin hyvä viiden litran V8-moottorilla varustetulle norsulle. Se ei kuitenkaan oikein jaksa pelastaa kokonaisuutta. Kone on niin järjettömän järeä, että hybridinkin ilo alkaa haalistua, koska konetta käytetään pääosin aivan liian pienellä teholla. Ei ole oikein mahdollista rakentaa sellaista sähköjärjestelmää, joka hyötykäyttäisi tuon suuruusluokan tehoja.
Tarinan opetus: Jos tehdään painava auto järjettömän isolla bensakoneella, siitä ei saa taloudellista millään. Eikä tuossa Audissakaan ole oikein järkeä 4.2 FSI:nä, mutta jos samaan kiesiin laitetaan diesel-V6, niin se alkaa olla suorastaan pihi kokoisekseen.
Ja ehkä vielä karkeana vertailuna voisi laskea, että Lexuksen kokonaisilmanvastus on ehkä 1,5-kertainen Priukseen verrattuna, samoin massa. Nämä ovat kovin karkeita lukuja, mutta suuruusluokka on tuossa. Niillä laskemalla kulutuksen pitäisi olla myös 1,5-kertainen, jos asiat tehdään vastaavalla teknologialla. Silloin päästöt olisivat noin 135 g/km.
Tämän tarinan opetus: Jos Lexuksessa olisi optimaalisen kokoinen moottori, se kuluttaisi kolmanneksen vähemmän.
Tuossa Lexus:ssa taitaa kruunun osan lisapainosta olla AWD:n ansiota.Tosin Audikin saattaa olla Quattro .
Vain LS600h L mallin tiedot löytyi.
Base Price $108,800
DrivetrainAll Wheel Drive
Curb Weight (lbs)5360
City (MPG)20 (Est)
Hwy (MPG)22 (Est)
Horsepower389 @ 6400
Torque (lb-ft)385 @ 4000
Wheelbase (in.)121.7
Length (in.)203.9
Width (in.)73.8
Height (in.)58.3
Lexuksen saksalainen esite kertoo 600h:n painoksi 2345 - 2430 kiloa. A8 4.3 FSI taasen painaa 1835. Tuota painoeroa ei pienet erot varustelussa selitä. Varsinkin kun Audi on noista selvästi isompi.
No totta helvetissä noin tehokas iso Audi on aina quattro.
NHB:
Eikös A8 ole alumiinikorinen edelleen?
On.
NHB:
Kyllä. Ainakin UK:n Audin (en löytänyt suorituskykylukemia suomalaisilta sivuilta) sivujen mukaan A8 4.2 FSI:n kiihdytys 0-100 km/h kestää 5,7 sek. LS:llä vastaava vie 5,5 sek.
(http://www.audi.co.uk/content/dam/audi/production/PDF/PriceAndSpecGuides/a8.pdf)
Lisäksi tuo koko-väite on virheellinen; LS on hivenen pidempi ja korkeampi siinä missä Audi on aavistuksen leveämpi. Lexuksessa on edessä 0,7" enemmän päätilaa ja takana 0,1" vähemmän. Ja kuten todettua, LS on selvästi painavampi.
Vähän siis ihmetyttää väiteesi siitä, että Audi olisi selvästi isompi ja suorituskykyisempi..
On myös hyvä pitää mielessä, että ko Audi on upouusi malli ja LS jo muutamia vuosia vanha.
IsoE:
Mistä lähteestä LS: 5,5 sekuntia on otettu? Itse olen siinä uskossa, että LS 600h:n 0-100 km/h ilmoitetaan sujuvan 6,3 sekunnissa.
http://www.lexus.co.uk/range/ls/specifications/technical-data/index.aspx?model=LS&submodel=LS%20600h
http://www.lexus.de/range/ls/index.aspx
Pituus mm / leveys mm
A8: 5137/1949
LS600h: 5060/1875
http://www.lexus.co.uk/range/ls/specifications/technical-data/index.aspx?model=LS&submodel=LS%20600h
http://www.audi.de/de/brand/de/neuwagen/a8/a8/technische_daten.html#source=http://www.audi.de/de/brand/de/neuwagen/a8/a8/technische_daten/abmessungen.html&container=page
Ilmanvastuskerroin on verrannollinen otsapinta-alaan ja ilmanvastuskertoimeen. Kun unohdetaan yksiköt, ilman tiheys ja auton nopeus
Lexus 0,31(arvio vanhasta mallista)1,481,875=0,86
Prius 0,261,491,745=0,676
Audi A8 0,271,4611,949 = 0,769
ja vaikka pinta-alaksi oletettu suorakaide, niin erot ilmanvastuksessa eivät ole ihan kauheita. Niillä voi olla vaikutusta 10 - 25 % kulutuseroon yli 50 km/h nopeuksilla.
Muut tekijät vaikuttavat lisää. Massa esim. kaupungissa.
Böpi:
Tuo kuulostaa kyllä karkeasti yläkanttiin olevalta arvolta isolle sedanille. Bemarilla toki nykyisin tehdään tuota luokkaa olevia autoja, mutta muut ovat pari askelta parempia.