"Kun Envian akku kaupallistetaan, sähköautolla voi ajaa noin 480 kilometriä yhdellä latauksella. Akun ansiosta sähköauton hinnaksi tulee noin 25 000 dollaria (18 600 euroa), mikä mahdollistaa sähköajoneuvojen yleistymisen".
Siis hinnaksi jossain jenkkimarkkinoilla. Suomessahan tuo maksaa 40 tonnia veroineen ja valtio keksii vuotuiset verot ettei tule ajot liian edulliseksi kun liikenteeseen pääsisi lämmityssähkön hinnalla. Eihän liikenteeseen saa mennä polttoöljylläkään.
"Kun Envian akku kaupallistetaan, sähköautolla voi ajaa noin 480 kilometriä yhdellä latauksella. Akun ansiosta sähköauton hinnaksi tulee noin 25 000 dollaria (18 600 euroa), mikä mahdollistaa sähköajoneuvojen yleistymisen".
Siis hinnaksi jossain jenkkimarkkinoilla. Suomessahan tuo maksaa 40 tonnia veroineen ja valtio keksii vuotuiset verot ettei tule ajot liian edulliseksi kun liikenteeseen pääsisi lämmityssähkön hinnalla. Eihän liikenteeseen saa mennä polttoöljylläkään.
Sähköauto on ekologinen vaihtoehto, vielä kun sen lataa tuuli- tai vesivoimalla, niin maailma pelastuu.
Lisäksi ostamalla sähköauton saa valtio verotuloa ja silloin on hyvä mahdollisuus että saamme pitää hyvinvointivaltiomme emmekä joudu kokemaan Kreikan kohtaloa.
Täytyy myöntää että aika raju hintapudotus noilla mitsu/sitikka-käppänöillä, melkein kymppitonni. Toki silti hinta kolminkertainen vastaavankokoiseen bensakoppiin verrattuna.....
Sähköauto on ekologinen vaihtoehto, vielä kun sen lataa tuuli- tai vesivoimalla, niin maailma pelastuu.
Mistäs sitä normaalin sähkönkulutuksen ylittävää tuuli/vesivoimaa saa? Eikö ole fiksumpaa korvata ensin nuo kivihiilimyllyt ennen kuin aletaan autoihin tuuli- ja vesisähköä käyttämään ja samalla lisäämään kivihiilellä tuotettua energiaa muuhun?
taitavat kaavailla että verkkoyhtiön pitää ostaa itsetuotettu ylijäämäsähkö, hinnasta ei ollut arvailuja. silloin voi alkaa tulla "pientuulivoima" kannattavaksi vähemmälläkin sähkönkulutuksella. itse tuotettuna siitä kun ei tarvitse maksaa verkkomaksuja eikä veroja, niin riittävän iso yksikkö tulisi helposti kannattavaksi jos pystyy käyttämään energian jotenkin järkeästi ilman akkuja. yleensä verkkoyhtiöt ovat suostuneet ottamaan sähkön kumminkin ilmaiseksi vastaan.
tosin hieman typerää, vaatii kumminkin säätövoimaa (tai verkkoyhtiön etäohjattavan katkaisukytkimen) ja parin kilowatin myllyt ovat usein hyvin matalia (alle 100m), jolloin ns huipunkäyttöaika jää kohtuullisessakin paikassa noin 10% paikkeille. harvoin ne ovat kohtuullisessakaan paikassa.
aurinkojärjestelmät ovat vielä melko tyyriitä, tosin kiinalaiset paneelit ovat romauttaneet hintoja alas reippaasti viime aikoina. silloin tosin pitäisi kotilataus tehdä päivällä, ei sovi työssäkäyvälle.
taitavat kaavailla että verkkoyhtiön pitää ostaa itsetuotettu ylijäämäsähkö, hinnasta ei ollut arvailuja. silloin voi alkaa tulla "pientuulivoima" kannattavaksi vähemmälläkin sähkönkulutuksella. itse tuotettuna siitä kun ei tarvitse maksaa verkkomaksuja eikä veroja, niin riittävän iso yksikkö tulisi helposti kannattavaksi jos pystyy käyttämään energian jotenkin järkeästi ilman akkuja.
Tähän liittyvä problematiikka ei ole kovin yksinkertaista. Sähkölaskusta menee rahaa sähkön tuottajalle, kantaverkolle, paikalliselle sähköverkolle ja valtiolle. Kotona tuotetun sähkön mahdollinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä lähinnä siihen, että valtio ja paikallinen sähköverkko jätetään ringistä pois. Sähkö sinänsä on paljon kalliimpaa kuin tukussa tuotettu.
Sähkön siirtokustannukset ovat käytännössä sähköverkon maksimikapasiteetista kiinni, ei niinkään siinä siirretyn sähkön määrästä, koska johdot eivät ihmeemmin kulu. Valtiokin tarvitsee rahansa jostain. Pientuotanto ei siis alenna järjestelmän kokonaiskustannuksia kuin tuotetun sähkön osalta, vaikka säästö tuottajalle on paljon suurempi.
Pientuotantoakin on monenlaista. Otetaan esimerkiksi kaupunki, jonka asukkaat hankkivat kaikki pienen tuulivoimalan. Ison osan ajasta tuulivoimala vähentää verkosta kulutetun sähkön määrää. Pienemmän osan ajasta tuulivoimaloista ei tule mitään sähköä, ja osan ajasta ne tuottavat enemmän sähköä kuin mitä kotitaloudet tarvitsevat. Asiat menevät ajallisesti synkronissa; tyynenä talvipäivänä kulutus on kaikilla korkea, tuulisena kesäpäivänä kaikki työntävät sähköä verkkoon.
Sähköverkon mitoitus pitää edelleen tehdä tuulettoman talvipäivän tilanteen mukaan. Sähköverkko-operaattorin pitää joko nostaa sähkönkulutuksen sähköverkkomaksua reippaasti tai sitten laskuttaa myös verkkoon myytävästä sähköstä kattaakseen investointinsa. Pientuulivoimaloiden omistajien kannalta tilanne on siitä huono, että tuulivoimala tuottaa sähköä juuri silloin, kun sähkö olisi muutenkin halpaa.
Aurinkopaneelien lisääminen tähän ratkaisuun poistaa ongelmat tyyniltä aurinkoisilta päiviltä - jolloin sähkönkulutus ei ole mikään ongelma muutenkaan. Aurinkovoima on siis täsmälleen samanlainen; sitä saa eniten silloin, kun sitä tarvitaan vähiten. (Pieni poikkeus tähän on ilmastointi; jos taloja jäähdetetään laajasti, aurinkovoima on täsmätuotantoa.)
Käytännössä tässä skenaariossa käy niin, että tuulivoiman kannattavuus heikkenee sitä myöten, kun sitä hankitaan lisää. Siirtomaksun jyvittämisellä tuotantoon tai kulutukseen voidaan vaikuttaa penetraatioon. Kulutukseen jyvittämällä tuulivoimaloita tulee enemmän ja kaupunkilaiset maksavat kokonaisuudessa enemmän.
Onko pientuotanto siis epätoivoista? Ei välttämättä. Toki nykyisellään pientuulivoiman mahdollinen kannattavuus nojaa muutostilanteeseen, mutta muutos kestää kauas. Eikä asiassa tarvitse pelkästään tuulivoimaan tuijottaa...
Nimittäin kaupungin vieressä on sikala. Sikala tuottaa biokaasulla lämpöä ja sähköä. Siat tuottavat aromikasta biokaasua tasaisesti ympäri vuoden, joten voimalan tuotantokin on varsin tasaista. Sähköä syntyy niin kalliina kuin halpanakin aikana. Jos tämä tuotanto on lähellä kulutusta, se helpottaa sähköverkon huippukuormaa tuotannon määrällä. Silloin siirtomaksutkin voivat kokonaisuudessaan halventua.
Jokaisella kaupunkilaisella ei voi olla sikalaa, vaikka siat joskus ovatkin olleet haluttuja parveke-eläimiä. Mutta entäpä jos kaupungin omakotiasukkailla olisikin se tilanne, että osa lämmittää tupansa maalämmöllä, osa pelleteillä? Pellettilämmittäjillä on hienot kattilat, jotka tuottavat lämmön lisäksi sähköä. Kylmänä talvipäivänä pellettilämmittäjä joutuu lapioimaan pellettiä pesään urakalla, mutta sattumalta juuri silloin naapurin maalämmöllä lämmittäjä tarvitsee paljon sähköä. Sähköverkossa siirrettävän sähkön huippukulutuksen nettomäärä on pienempi kuin ilman pientuotantoa, jolloin sähköverkkoinvestoinnit ovat pienempiä. Niinpä tällä pientuotannolla ei ole verkkomaksuja nostavaa vaikutusta, koska se on synkronissa paikallisen kulutuksen kanssa. Tuotanto on muutenkin parasta laatua, koska sähköä syntyy juuri silloin, kun se on kallista.
Tiheällä kaupunkialueella tosin asia kannattaakin sitten jo tehdä kaukolämpöverkon avulla ja lämmittää niitä kauempana olevia tupia maasähköllä. Aika moneen paikkaan tuo lämmityksellä hajautettu sähköntuotanto olisi hyvä.
Ylläoleva pohdinta on tehty markkinatalouden ja todellisten kustannusten pohjalta. Lainsäätäjä voi kuitenkin käskeä, että pientuotantosähkö on ostettava samalla tariffilla kuin mitä kuluttaja maksaa sähköstään. Ratkaisu on selkeä mutta erittäin kallis verkko-operaattorille. Järjestelyn pölhöyden näkee siitä, että sitten kannattaa hankkia kaksi sähköliittymää ja sähkömoottorilla pyöritettävä tuulivoimala. Toiseen sähköliittymään ostetaan pörssihinnoiteltua sähköä ja toiseen kiinteähintaista sähköä. Hintaeron mukaan sitten valitaan, kummasta tariffista sähköä ostetaan ja kumpaan myydään...
Kuten yltä näkyy, hinnoittelun ja kannattavuuden kohdalla suurin ongelma on se, että sähkön siirtämisessä kapasiteetti maksaa, eikä sitä pystytä kustannusvastaavasti asiakkailta laskuttamaan.
Ei tuo aurinko- ja tuulisähkö ihan 20x tuotantohinnaltaan ole muihin tuotantotapoihin verrattuna. Aurinkosähkön tuotantokustannukset ovat nykyisellään noin 30 snt/kWh, tuulisähkö noin 8-10 snt/kWh. Alempiakin arvioita on esitetty, hinnat ovat noin-hintoja.
Tyypillinen sähkönhinta aurinkosähkön tuotantoajalla on noin 3 snt/kWh. Kesäöisin sähkö on melkein ilmaista, päivisin sentään maksaa jotain. Tuulisähköä tulee tasaisemmin, joten sen kohdalla voidaan puhua ehkä 4 snt/kWh arvosta. Jos tuulisähköä on verkossa paljon, sen hinta romahtaa tuuliseen aikaan. Tanskalaiset osaavat kertoa lisää.
Tämän hetken 1,7 snt/kWh-hinnalla ydinvoimaloidenkin omistajat ottavat ns. turskaa. Mutta nyt onkin vuoden halvin sähkö. Tänään on ollut vuoden halvin päivä.
Kuluttajien kannalta sähkön hinta on tietysti vielä toinen juttu. Usein yli puolet hinnasta on jotain muuta kuin sähköä ja sen arvonlisäveroa, jolloin sähkön pörssihinnan muutos ei kovin paljon tunnu. Vaikka pörssissä sähköä myytäisiin sentillä kilowattitunti, kuluttaja maksaa kymmenen.
eli noin 19 senttiä/kWh pienille kattoasenteisille <10kW, siis omakotitalo tms katto, ja maalle asennettuna isot yksiköt noin 13, ja noilla siis tehdään hyvin voittoa. tuki tippuu ajan myötä. kiinalaiset myyvät paneeleita halvalla, hinnalla jotka ovat ajaneet monet valmistajat konkurssiin.
tuulimyllyille maalla:
Onshore wind (§§ 29, 30 EEG) Ct/kwh
Basic Fees
Initial fee (first 5 years from start of operation; plus extension formula time*) 8.93
Base fee 4.87
Small-scale upt to 50 kW 8.93
Bonuses:
System service bonus 0.48
Repowering bonus 0.50
Degression rate 1.5%
ja suomessa kalle kuluttaja maksaa, tuota, aika paljon enemmän. jos vain saisi itse käytettyä... tarttis varmaan jonkun bussi/rekkavarikon täynnä sähkösellaisia. isot teollisuuslaitokset ostavat yleensä suoraan valtakunnanverkosta, eli ei tule suoranaisia siirtomaksuja mutta ylläpitävät itse omaa sähköjärjestelmäänsä. tai taloyhtiö jakaisi ilmaista sähköä autotankkaukseen osakkailleen.
eli noin 19 senttiä/kWh pienille kattoasenteisille <10kW, siis omakotitalo tms katto, ja maalle asennettuna isot yksiköt noin 13, ja noilla siis tehdään hyvin voittoa. tuki tippuu ajan myötä. kiinalaiset myyvät paneeleita halvalla, hinnalla jotka ovat ajaneet monet valmistajat konkurssiin.
Aika kova vastustus oli kuitenkin keväällä, kun tariffeja Saksassa pudotettiin. Samalla pudotettiin pari paneelivalmistajaakin.
Aurinkosähkön todellinen hinta on kovin vaikeasti selvitettävissä. yksityisten ihmisten kattoasenteisten laitteistojen kannattavuusrajasta on vielä vaikea vetää johtopäätöstä isojen voimaloiden hintoihin. Jos minä laitan katolleni paneeleita, en laskuta käytetystä pinta-alasta mitään, en laske omalle työlleni juuri mitään hintaa, enkä laita kovin suuria tuotto-odotuksia.
Voimayhtiö taas joutuu laskemaan työlle hinnan, investoinnille varsin korkean tuotto-odotuksen ja maalle hinnan (sijoitettu pääoma plus kiinteistövero). PV-voimalat eivät ole kovin paljon halvempia tukussa kuin pieninä yksikköinä, koska teknologia on sama ja kilpailu kova.
Saatavilla olevien tietojen mukaan suomalaisissa voimaloissa (ABB, Kiilto, Vaisala) tuotetun sähkön hinta on ollut tavanomaisilla laskukaavoilla noin 40 snt, mutta tietoa on oikeasti varsin vähän. Kiillon voimalasta on tehty tutkimus, mutta sekin on jo muutaman vuoden takaa. Vaisalan voimala lienee uusin, mutta sekin on käyttöönotettu vuonna 2011, joten nykyiset paneelihinnat eivät vielä heijastu siihen.
Hinnat varmasti laskevat tulevaisuudessa, ja sähkön hinta nousee. Nykyteknologialla on tästä huolimatta vaikea päästä oikeasti kilpailukykyiseen hintaan, koska nyt pilkku on väärässä paikassa.
Saatavilla olevien tietojen mukaan suomalaisissa voimaloissa (ABB, Kiilto, Vaisala) tuotetun sähkön hinta on ollut tavanomaisilla laskukaavoilla noin 40 snt, mutta tietoa on oikeasti varsin vähän. Kiillon voimalasta on tehty tutkimus, mutta sekin on jo muutaman vuoden takaa. Vaisalan voimala lienee uusin, mutta sekin on käyttöönotettu vuonna 2011, joten nykyiset paneelihinnat eivät vielä heijastu siihen.
Hinnat varmasti laskevat tulevaisuudessa, ja sähkön hinta nousee. Nykyteknologialla on tästä huolimatta vaikea päästä oikeasti kilpailukykyiseen hintaan, koska nyt pilkku on väärässä paikassa.
ABB:n voimalasta annettiin 2 vuotta sitten tietoa, joiden mukaan huipputeho on 181kW, vuotuinen tuotto noin 160 000kWh (10% hyötysuhde) ja investointi maksoi EUR 500.000,-.
Kysyin samoihin aikoihin voimalan toimittaneelta yhtiöltä tarjousta 10 kW kennosta. Vastaus oli, ettei ole taloudellisesti kannattava enkä saanut hintaa.
Tämän hetken 1,7 snt/kWh-hinnalla ydinvoimaloidenkin omistajat ottavat ns. turskaa. Mutta nyt onkin vuoden halvin sähkö. Tänään on ollut vuoden halvin päivä.
Kuluttajien kannalta sähkön hinta on tietysti vielä toinen juttu. Usein yli puolet hinnasta on jotain muuta kuin sähköä ja sen arvonlisäveroa, jolloin sähkön pörssihinnan muutos ei kovin paljon tunnu. Vaikka pörssissä sähköä myytäisiin sentillä kilowattitunti, kuluttaja maksaa kymmenen.
Toteutuneet spot-sähkön hinnat á la Fortum (sis. alv 23%)
Hinnat on pyörinyt 5 c kahta puolen viime syksystä lähtien, ainoastaan helmikuussa oli vähän kalliimpaa. Siirtohinnat on 2,79c/kWh pv ja 1,78c/kWh yö. Tänään spot alitti jo 1,5c/kWh. Heinäkuun toteutuneet ovat varmaan kohtuulliset. En tiedä mitkä kustannukset ovat merkittävästi nousseet, mutta esim. vuosina 1999-2000 spottihinnat pyöri 1-2c/kWh paikkeilla vuoden ympäri eikä kukaan valittanut, että kuralla koko pisnes. Tietysti olisi parempaa liiketoimintaa jos 0,5c tuotantokustannuksilla saisi 10c myyntihintana. Esim. Suomen vesivoimalaitoksia ei juuri pääomakustannukset rasita ja yksi mies valvoo megavoimaloita keskusvalvomoista.
"Kuvissa auto näyttää pahoin vahingoittuneelta, mutta Teslan lausunto painottaa sitä, että kukaan ei vahingoittunut eikä palo missään vaiheessa päässyt auton matkustajaosastoon."
Onkohan Suomessa palokunta ajan tasalla miten sähköauto sammutetaan?
Ongelma saattaa olla sekin että ei vielä tunnisteta mikä on sähköauto.
Kauppalehti Tesla S tulipalosta:
"Maailman kallein autopalo. Maailman kuuluisin autopalo."
"Palomiesten töppäilyjen vakavuusasteesta ollaan tosin monta mieltä, mutta varmaa on, että he pahensivat tilannetta muun muassa tekemällä reiän moottoriin ja suihkuttamalla vettä palavaan autoon. Musk on puolustanut luomustaan sinnikkäästi väittäen, että vahingot olisivat jääneet ilman palomiehiä paljon pienemmiksi. Nyt auto tuhoutui täysin."
Suomessa paloi muutama vuosi sitten pakettiautopohjainen sähköauto. Fiskereitä on palanut Yhdysvalloissa, ja nyt Tesla. Ampera syttyi palamaan kolaritestin jälkeen. Toivottavasti autopaloista ei tule yleistä riesaa kun sähköautot yleistyvät ja vanhenevat.
Mersu lupaa B-Klassen sähköversion olevan parempi kuin Bemarin i3.
Kaksivaiheinen käsikäyttöinen moottorijarrutus kuulostaa ihan tutusmisen arvoiselta asialta. 200 kkilometrin käyttösäde käytännössä tuollaiseen kohtuullisen tilavaan autoon kilpailukykyisellä hinnalla ainakin olisi taas yksi askel kohti sähköautojen yleistymistä.
Arvostan Bemarin rohkeutta lähteä käyttämään autoteollisuudelle tuttujen metallien lisäksi myös hiilikuitu- ja muoviseoksia. Eipähän ainakaa ruostu koriosat
vielä kun päivittäisivät latausjärjestelmän että saisi ainakin sen 75-100% osuuden akusta käyttöön (nyt vain 25-75% muistaakseni) ja vaihtaisivat polttomoottorin nykyaikaiseen ja kevyeen niin... mutta tyyriitä ovat vieläkin.
ilmeisesti akkuvalmistuskapasiteettia olisi isompiinkin määriin, ensin rahat pois innokkaimmilta ja sitten laajentaa asiakaskuntaa.
Jonkin tason kestotesti tulee olemaan kun kuulemma pohjolan liikenteelle(helsinki ) tulee 3 sähkö-autoa kuljettajien vaihtoihin vuoden vaihteesta alkaen.
Siinähän se olisi vastaus akkujen hinta- ja kapasiteettiongelmiin, jos tosiaan kolmen vuoden päästä voi ostaa nuo lupaukset täyttäviä akkuja.
Penteles:
Siis hinnaksi jossain jenkkimarkkinoilla. Suomessahan tuo maksaa 40 tonnia veroineen ja valtio keksii vuotuiset verot ettei tule ajot liian edulliseksi kun liikenteeseen pääsisi lämmityssähkön hinnalla. Eihän liikenteeseen saa mennä polttoöljylläkään.
Jorma L:
Sähköauto on ekologinen vaihtoehto, vielä kun sen lataa tuuli- tai vesivoimalla, niin maailma pelastuu.
Lisäksi ostamalla sähköauton saa valtio verotuloa ja silloin on hyvä mahdollisuus että saamme pitää hyvinvointivaltiomme emmekä joudu kokemaan Kreikan kohtaloa.
Täytyy myöntää että aika raju hintapudotus noilla mitsu/sitikka-käppänöillä, melkein kymppitonni. Toki silti hinta kolminkertainen vastaavankokoiseen bensakoppiin verrattuna.....
Viro on lähtenyt porkkana linjalle sähköautojen verotuksessa.
Suomessa Nissan Leaf maksaa 40800 euroa. Virossa siitä ja latauslaitteistosta maksetaan yhteensä noin 22000 euroa.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201226876&c=mobile&rss=mob
Penteles:
Ja sähkö tehdään palavalla kivellä.
Penteles:
Mistäs sitä normaalin sähkönkulutuksen ylittävää tuuli/vesivoimaa saa? Eikö ole fiksumpaa korvata ensin nuo kivihiilimyllyt ennen kuin aletaan autoihin tuuli- ja vesisähköä käyttämään ja samalla lisäämään kivihiilellä tuotettua energiaa muuhun?
Jos ei rahasta ole puutetta, niin oma tuulimylly pihalle pystyyn. Tai aurinkokennot.
Kohtuullisen perusteellinen selvitys tulevaisuuden sähköautoista löytyy alla olevasta linkistä:
>> Powertrain 2020 - The Future Drivers Electric <<
Oletko tullut perehtyneeksi jo Smart sähköautoon?
No en kyllä ole perehtynyt, kun tuolle minulla ei ole tarvetta.
Kätevä kaupunkiautoksi 115 km toimintamatkallaan hyvissä olosuhteissa.
Toimitukset alkaen lokakuu.
Tämä oli ihan mielenkiinnosta vaan autoon.
Mukavannäköinen vehe ja kaupungissa olisi paikallaan.
Näin tänään dieselmoottorisen.
Saattaahan sillä olla menekkiä. Hinta Saksassa alle 20 tuhatta.
taitavat kaavailla että verkkoyhtiön pitää ostaa itsetuotettu ylijäämäsähkö, hinnasta ei ollut arvailuja. silloin voi alkaa tulla "pientuulivoima" kannattavaksi vähemmälläkin sähkönkulutuksella. itse tuotettuna siitä kun ei tarvitse maksaa verkkomaksuja eikä veroja, niin riittävän iso yksikkö tulisi helposti kannattavaksi jos pystyy käyttämään energian jotenkin järkeästi ilman akkuja. yleensä verkkoyhtiöt ovat suostuneet ottamaan sähkön kumminkin ilmaiseksi vastaan.
tosin hieman typerää, vaatii kumminkin säätövoimaa (tai verkkoyhtiön etäohjattavan katkaisukytkimen) ja parin kilowatin myllyt ovat usein hyvin matalia (alle 100m), jolloin ns huipunkäyttöaika jää kohtuullisessakin paikassa noin 10% paikkeille. harvoin ne ovat kohtuullisessakaan paikassa.
aurinkojärjestelmät ovat vielä melko tyyriitä, tosin kiinalaiset paneelit ovat romauttaneet hintoja alas reippaasti viime aikoina. silloin tosin pitäisi kotilataus tehdä päivällä, ei sovi työssäkäyvälle.
surffari:
Tähän liittyvä problematiikka ei ole kovin yksinkertaista. Sähkölaskusta menee rahaa sähkön tuottajalle, kantaverkolle, paikalliselle sähköverkolle ja valtiolle. Kotona tuotetun sähkön mahdollinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä lähinnä siihen, että valtio ja paikallinen sähköverkko jätetään ringistä pois. Sähkö sinänsä on paljon kalliimpaa kuin tukussa tuotettu.
Sähkön siirtokustannukset ovat käytännössä sähköverkon maksimikapasiteetista kiinni, ei niinkään siinä siirretyn sähkön määrästä, koska johdot eivät ihmeemmin kulu. Valtiokin tarvitsee rahansa jostain. Pientuotanto ei siis alenna järjestelmän kokonaiskustannuksia kuin tuotetun sähkön osalta, vaikka säästö tuottajalle on paljon suurempi.
Pientuotantoakin on monenlaista. Otetaan esimerkiksi kaupunki, jonka asukkaat hankkivat kaikki pienen tuulivoimalan. Ison osan ajasta tuulivoimala vähentää verkosta kulutetun sähkön määrää. Pienemmän osan ajasta tuulivoimaloista ei tule mitään sähköä, ja osan ajasta ne tuottavat enemmän sähköä kuin mitä kotitaloudet tarvitsevat. Asiat menevät ajallisesti synkronissa; tyynenä talvipäivänä kulutus on kaikilla korkea, tuulisena kesäpäivänä kaikki työntävät sähköä verkkoon.
Sähköverkon mitoitus pitää edelleen tehdä tuulettoman talvipäivän tilanteen mukaan. Sähköverkko-operaattorin pitää joko nostaa sähkönkulutuksen sähköverkkomaksua reippaasti tai sitten laskuttaa myös verkkoon myytävästä sähköstä kattaakseen investointinsa. Pientuulivoimaloiden omistajien kannalta tilanne on siitä huono, että tuulivoimala tuottaa sähköä juuri silloin, kun sähkö olisi muutenkin halpaa.
Aurinkopaneelien lisääminen tähän ratkaisuun poistaa ongelmat tyyniltä aurinkoisilta päiviltä - jolloin sähkönkulutus ei ole mikään ongelma muutenkaan. Aurinkovoima on siis täsmälleen samanlainen; sitä saa eniten silloin, kun sitä tarvitaan vähiten. (Pieni poikkeus tähän on ilmastointi; jos taloja jäähdetetään laajasti, aurinkovoima on täsmätuotantoa.)
Käytännössä tässä skenaariossa käy niin, että tuulivoiman kannattavuus heikkenee sitä myöten, kun sitä hankitaan lisää. Siirtomaksun jyvittämisellä tuotantoon tai kulutukseen voidaan vaikuttaa penetraatioon. Kulutukseen jyvittämällä tuulivoimaloita tulee enemmän ja kaupunkilaiset maksavat kokonaisuudessa enemmän.
Onko pientuotanto siis epätoivoista? Ei välttämättä. Toki nykyisellään pientuulivoiman mahdollinen kannattavuus nojaa muutostilanteeseen, mutta muutos kestää kauas. Eikä asiassa tarvitse pelkästään tuulivoimaan tuijottaa...
Nimittäin kaupungin vieressä on sikala. Sikala tuottaa biokaasulla lämpöä ja sähköä. Siat tuottavat aromikasta biokaasua tasaisesti ympäri vuoden, joten voimalan tuotantokin on varsin tasaista. Sähköä syntyy niin kalliina kuin halpanakin aikana. Jos tämä tuotanto on lähellä kulutusta, se helpottaa sähköverkon huippukuormaa tuotannon määrällä. Silloin siirtomaksutkin voivat kokonaisuudessaan halventua.
Jokaisella kaupunkilaisella ei voi olla sikalaa, vaikka siat joskus ovatkin olleet haluttuja parveke-eläimiä. Mutta entäpä jos kaupungin omakotiasukkailla olisikin se tilanne, että osa lämmittää tupansa maalämmöllä, osa pelleteillä? Pellettilämmittäjillä on hienot kattilat, jotka tuottavat lämmön lisäksi sähköä. Kylmänä talvipäivänä pellettilämmittäjä joutuu lapioimaan pellettiä pesään urakalla, mutta sattumalta juuri silloin naapurin maalämmöllä lämmittäjä tarvitsee paljon sähköä. Sähköverkossa siirrettävän sähkön huippukulutuksen nettomäärä on pienempi kuin ilman pientuotantoa, jolloin sähköverkkoinvestoinnit ovat pienempiä. Niinpä tällä pientuotannolla ei ole verkkomaksuja nostavaa vaikutusta, koska se on synkronissa paikallisen kulutuksen kanssa. Tuotanto on muutenkin parasta laatua, koska sähköä syntyy juuri silloin, kun se on kallista.
Tiheällä kaupunkialueella tosin asia kannattaakin sitten jo tehdä kaukolämpöverkon avulla ja lämmittää niitä kauempana olevia tupia maasähköllä. Aika moneen paikkaan tuo lämmityksellä hajautettu sähköntuotanto olisi hyvä.
Ylläoleva pohdinta on tehty markkinatalouden ja todellisten kustannusten pohjalta. Lainsäätäjä voi kuitenkin käskeä, että pientuotantosähkö on ostettava samalla tariffilla kuin mitä kuluttaja maksaa sähköstään. Ratkaisu on selkeä mutta erittäin kallis verkko-operaattorille. Järjestelyn pölhöyden näkee siitä, että sitten kannattaa hankkia kaksi sähköliittymää ja sähkömoottorilla pyöritettävä tuulivoimala. Toiseen sähköliittymään ostetaan pörssihinnoiteltua sähköä ja toiseen kiinteähintaista sähköä. Hintaeron mukaan sitten valitaan, kummasta tariffista sähköä ostetaan ja kumpaan myydään...
Kuten yltä näkyy, hinnoittelun ja kannattavuuden kohdalla suurin ongelma on se, että sähkön siirtämisessä kapasiteetti maksaa, eikä sitä pystytä kustannusvastaavasti asiakkailta laskuttamaan.
Näin kesällä ja itseasiassa koko viime talven, sähkö oli melko kohtuuhintaista pohjolassa. Tuuli/aurinkosähkö maksaa noin 20x
Klikkaa linkki ja valitse "FI". Kulunut viikko meni noin 2-2,5 c per kWh. Tänään sähkönhinta keskimäärin ilman avl on 1,7c/kWh.
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/
Jorma L:
Ei tuo aurinko- ja tuulisähkö ihan 20x tuotantohinnaltaan ole muihin tuotantotapoihin verrattuna. Aurinkosähkön tuotantokustannukset ovat nykyisellään noin 30 snt/kWh, tuulisähkö noin 8-10 snt/kWh. Alempiakin arvioita on esitetty, hinnat ovat noin-hintoja.
Tyypillinen sähkönhinta aurinkosähkön tuotantoajalla on noin 3 snt/kWh. Kesäöisin sähkö on melkein ilmaista, päivisin sentään maksaa jotain. Tuulisähköä tulee tasaisemmin, joten sen kohdalla voidaan puhua ehkä 4 snt/kWh arvosta. Jos tuulisähköä on verkossa paljon, sen hinta romahtaa tuuliseen aikaan. Tanskalaiset osaavat kertoa lisää.
Tämän hetken 1,7 snt/kWh-hinnalla ydinvoimaloidenkin omistajat ottavat ns. turskaa. Mutta nyt onkin vuoden halvin sähkö. Tänään on ollut vuoden halvin päivä.
Kuluttajien kannalta sähkön hinta on tietysti vielä toinen juttu. Usein yli puolet hinnasta on jotain muuta kuin sähköä ja sen arvonlisäveroa, jolloin sähkön pörssihinnan muutos ei kovin paljon tunnu. Vaikka pörssissä sähköä myytäisiin sentillä kilowattitunti, kuluttaja maksaa kymmenen.
noista hinnoista: ovat kyllä tippuneet jo
http://www.germanenergyblog.de/?page_id=8617
solarille, huom kuukausittainen tiputus tariffissa
http://www.germanenergyblog.de/?p=9756
eli noin 19 senttiä/kWh pienille kattoasenteisille <10kW, siis omakotitalo tms katto, ja maalle asennettuna isot yksiköt noin 13, ja noilla siis tehdään hyvin voittoa. tuki tippuu ajan myötä. kiinalaiset myyvät paneeleita halvalla, hinnalla jotka ovat ajaneet monet valmistajat konkurssiin.
tuulimyllyille maalla:
Onshore wind (§§ 29, 30 EEG) Ct/kwh
Basic Fees
Initial fee (first 5 years from start of operation; plus extension formula time*) 8.93
Base fee 4.87
Small-scale upt to 50 kW 8.93
Bonuses:
System service bonus 0.48
Repowering bonus 0.50
Degression rate 1.5%
ja suomessa kalle kuluttaja maksaa, tuota, aika paljon enemmän. jos vain saisi itse käytettyä... tarttis varmaan jonkun bussi/rekkavarikon täynnä sähkösellaisia. isot teollisuuslaitokset ostavat yleensä suoraan valtakunnanverkosta, eli ei tule suoranaisia siirtomaksuja mutta ylläpitävät itse omaa sähköjärjestelmäänsä. tai taloyhtiö jakaisi ilmaista sähköä autotankkaukseen osakkailleen.
surffari:
Aika kova vastustus oli kuitenkin keväällä, kun tariffeja Saksassa pudotettiin. Samalla pudotettiin pari paneelivalmistajaakin.
Aurinkosähkön todellinen hinta on kovin vaikeasti selvitettävissä. yksityisten ihmisten kattoasenteisten laitteistojen kannattavuusrajasta on vielä vaikea vetää johtopäätöstä isojen voimaloiden hintoihin. Jos minä laitan katolleni paneeleita, en laskuta käytetystä pinta-alasta mitään, en laske omalle työlleni juuri mitään hintaa, enkä laita kovin suuria tuotto-odotuksia.
Voimayhtiö taas joutuu laskemaan työlle hinnan, investoinnille varsin korkean tuotto-odotuksen ja maalle hinnan (sijoitettu pääoma plus kiinteistövero). PV-voimalat eivät ole kovin paljon halvempia tukussa kuin pieninä yksikköinä, koska teknologia on sama ja kilpailu kova.
Saatavilla olevien tietojen mukaan suomalaisissa voimaloissa (ABB, Kiilto, Vaisala) tuotetun sähkön hinta on ollut tavanomaisilla laskukaavoilla noin 40 snt, mutta tietoa on oikeasti varsin vähän. Kiillon voimalasta on tehty tutkimus, mutta sekin on jo muutaman vuoden takaa. Vaisalan voimala lienee uusin, mutta sekin on käyttöönotettu vuonna 2011, joten nykyiset paneelihinnat eivät vielä heijastu siihen.
Hinnat varmasti laskevat tulevaisuudessa, ja sähkön hinta nousee. Nykyteknologialla on tästä huolimatta vaikea päästä oikeasti kilpailukykyiseen hintaan, koska nyt pilkku on väärässä paikassa.
Hiilipäästö:
ABB:n voimalasta annettiin 2 vuotta sitten tietoa, joiden mukaan huipputeho on 181kW, vuotuinen tuotto noin 160 000kWh (10% hyötysuhde) ja investointi maksoi EUR 500.000,-.
Kysyin samoihin aikoihin voimalan toimittaneelta yhtiöltä tarjousta 10 kW kennosta. Vastaus oli, ettei ole taloudellisesti kannattava enkä saanut hintaa.
Hiilipäästö:
Toteutuneet spot-sähkön hinnat á la Fortum (sis. alv 23%)
http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/sahkosopimus/fortum-tarkka/tarkan-hintakehitys/y%c3%b6s%c3%a4hk%c3%b6/Pages/default.aspx
Hinnat on pyörinyt 5 c kahta puolen viime syksystä lähtien, ainoastaan helmikuussa oli vähän kalliimpaa. Siirtohinnat on 2,79c/kWh pv ja 1,78c/kWh yö. Tänään spot alitti jo 1,5c/kWh. Heinäkuun toteutuneet ovat varmaan kohtuulliset. En tiedä mitkä kustannukset ovat merkittävästi nousseet, mutta esim. vuosina 1999-2000 spottihinnat pyöri 1-2c/kWh paikkeilla vuoden ympäri eikä kukaan valittanut, että kuralla koko pisnes. Tietysti olisi parempaa liiketoimintaa jos 0,5c tuotantokustannuksilla saisi 10c myyntihintana. Esim. Suomen vesivoimalaitoksia ei juuri pääomakustannukset rasita ja yksi mies valvoo megavoimaloita keskusvalvomoista.
Taas on vuoden halvin päivä.
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/
EU direktiiviehdotus toteutuessaan toisi Suomeen 71 000 latauspistettä vuoteen 2020 mennessä.
Saa nähdä toteutuuko.
Ovatko sähköautot turvallisia?
Tesla S paloi.
"Kuvissa auto näyttää pahoin vahingoittuneelta, mutta Teslan lausunto painottaa sitä, että kukaan ei vahingoittunut eikä palo missään vaiheessa päässyt auton matkustajaosastoon."
http://www.digitoday.fi/bisnes/2013/10/03/tesla-s-paloi-osakekurssi-karventyi/201313746/66
Video: http://youtu.be/q0kjI08n4fg
Onkohan Suomessa palokunta ajan tasalla miten sähköauto sammutetaan?
Ongelma saattaa olla sekin että ei vielä tunnisteta mikä on sähköauto.
Kauppalehti Tesla S tulipalosta:
"Maailman kallein autopalo. Maailman kuuluisin autopalo."
"Palomiesten töppäilyjen vakavuusasteesta ollaan tosin monta mieltä, mutta varmaa on, että he pahensivat tilannetta muun muassa tekemällä reiän moottoriin ja suihkuttamalla vettä palavaan autoon. Musk on puolustanut luomustaan sinnikkäästi väittäen, että vahingot olisivat jääneet ilman palomiehiä paljon pienemmiksi. Nyt auto tuhoutui täysin."
Suomessa paloi muutama vuosi sitten pakettiautopohjainen sähköauto. Fiskereitä on palanut Yhdysvalloissa, ja nyt Tesla. Ampera syttyi palamaan kolaritestin jälkeen. Toivottavasti autopaloista ei tule yleistä riesaa kun sähköautot yleistyvät ja vanhenevat.
Mersu lupaa B-Klassen sähköversion olevan parempi kuin Bemarin i3.
Kaksivaiheinen käsikäyttöinen moottorijarrutus kuulostaa ihan tutusmisen arvoiselta asialta. 200 kkilometrin käyttösäde käytännössä tuollaiseen kohtuullisen tilavaan autoon kilpailukykyisellä hinnalla ainakin olisi taas yksi askel kohti sähköautojen yleistymistä.
Bemarin i3:n valmistuksesta hieman esittelyä:
https://www.youtube.com/watch?v=AXsdzGXG1Ro
Arvostan Bemarin rohkeutta lähteä käyttämään autoteollisuudelle tuttujen metallien lisäksi myös hiilikuitu- ja muoviseoksia. Eipähän ainakaa ruostu koriosat
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288608093183.html
vielä kun päivittäisivät latausjärjestelmän että saisi ainakin sen 75-100% osuuden akusta käyttöön (nyt vain 25-75% muistaakseni) ja vaihtaisivat polttomoottorin nykyaikaiseen ja kevyeen niin... mutta tyyriitä ovat vieläkin.
ilmeisesti akkuvalmistuskapasiteettia olisi isompiinkin määriin, ensin rahat pois innokkaimmilta ja sitten laajentaa asiakaskuntaa.
Nissan testaa tuplasti tehokkaampia akkuja Leafissa. Osallistui niillä ECOseries-ralliin.
http://cleantechnica.com/2013/10/24/nissan-tests-48-kwh-battery-leaf/?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter
Muuten, Espanjassa ajetussa ECOseries-rallissa Mercedeksen A-sarjan E-Cell voitti tunnin kisan.
Aikamoista kompromissien hakemista noiden akkujen kanssa, kuten Mercedeskin on todennut.
Jonkin tason kestotesti tulee olemaan kun kuulemma pohjolan liikenteelle(helsinki ) tulee 3 sähkö-autoa kuljettajien vaihtoihin vuoden vaihteesta alkaen.