Olen omalla autolla ajaessani huomannut, että joidenkin autojen päivävalot näyttävät sinisiltä taustapelissä. Useaan kertaan olen hämmästellyt että mitäs ne kytät nyt meinaa...?
Mutta katsoessani sivupeileistä ne näyttävätkin ihan normaalinvärisiltä. Outo juttu. Osaisiko joku selittää, mistä johtuu?
Toinen ihmetykseni aihe koskee myös päivävaloja eli joissakin autoissa etuvaloumpioiden sisällä olevat ledirivit ainakin näyttävät liikkuvan ylöspäin ja alaspäin, joskus nopeampaan, joskus hitaampaan tahtiin. Minussako vika?
Valojen vaikutus tilanteeseen on monimutkainen. Jos kohde on vaikkapa hirvi, niin silloin edullisin valokuvio riippuu huomattavan paljon nopeudesta. Isolla nopeudella valo kannattaa kohdistaa kauas, koska läheltä eteen hyppäävälle ei kuitenkaan ehdi tehdä mitään. Hitaammassa nopeudessa taas valoa pitää levittää enemmän laidoille.
Lisäksi myös kaukovalon pituuskin on kompromissi hiljaisella tiellä näkemisen ja vastaantulevien kohtaamisen kanssa. Isommat kaukovalot joutuu vaihtamaan lähivaloille aikaisemmin.
Läheltä tien yli juoksevaa hirveä ei käytännössä ehdi väistää millään valoilla. Ainoa keino sitä vastaan on tieto, että valtaosa hirvikolareista ajetaan vähintään 100 km/h nopeudella ja 80 km/h saakka vain hyvin harvoin tapahtuu hirvikolaria.
Hiilipäästö:
Terävärajainen valokuvio voi antaa ihmisen katseelle vähemmän luonnollista reagointimahdollisuutta kuin pehmeämpirajainen. Toisaalta terävärajaiseen kuvioon ilmestyvä kohde voi taas "välähtää" näkökenttään, mikä nopeuttaa reagointia. Oma valokeila vaikuttaa huomattavan paljon silmien hämäräsopeutumiseen, jolloin lyhyt ja kirkas valokeila lienee kaikkein pahin (vie eniten hämäränäköä ja näyttää vähiten).
Tämän ilmiön näkee usemmankin Volvon nelivalojen kannsa, kun lähi- ja kaukovalojen valokeilat kohdistuvat väkisin vajaassa 100 metrissä päällekkäin. Tällä tavalla näkee siihen sataan metriin varmasti, mutta huonossa säässä näkyvyys kirkkaan läiskän ohi on heikkoa, joten lähes puolet kaukovalon näyttämästä on aika kehnoa. Tämä koskee etenkin halogeenivaloja, koska bi-xenon sentään osaa nostaa suuntaustaan kaukovaloilla, jolloin neljä kaukovaloa osuvat päällekkäin suunnilleen siellä missä pitääkin.
Näiden rajoitusten välillä tasapainoillessani olen välillä erilaisia kisakäyttöönkin tehtyjä valoja kokeiltuani päätynyt aina takaisin Bosch Touring 190 kaukovaloon. Pieni referenssiluku menee laillisesti joka autoon ja tasainen valokuvio leviää lähivalojen jälkeen kuin 200 metriä pitkä sumuvalo. Valaistusmatka kasvaa parhaista vakiokaukovaloista vain vähän, joten lähivaloille ei tarvitse vaihtaa juurikaan aiemmin kuin hyvillä vakiovaloilla. TM 21/2010 testi:
Tässä on vielä sellainen kierous, että kirkkaimmalta kuljettajan silmään näyttävä vaihtoehto ei välttämättä ole turvallisin. Valojen todellista turvallisuusvaikutusta on varsin vaikea subjektiivisesti määrittää, koska erilaiset valokeilat ovat erilaisissa olosuhteissa parhaita.
Juuri siksi yhtä ainoaa parasta onkin turha nimetä. Oma kaipuuni on lähinnä lisää leveyttä valokuvioon ja lisää valovoimaa 150 - 200 metriin.
Hiilipäästö:
Valot ovat ilman muuta yksi olennainen elementti tässä palapelissä, mutta niiden merkitys on aika vaikeasti määriteltävissä. Yksi numero ei riitä siihen alkuunkaan, ja saattaa olla, että eri ihmisille optimaaliset valot ovat silmän ominaisuuksista johtuen vähän erilaiset. Lisäksi valoista pitää muistaa, että niillä on ihan huomattava merkitys muiden turvallisuudelle (ajoneuvon näkyvyys ulospäin, häikäisy).
On tässä sellainen yksikäsitteinen numerojuttu, että silloin kun jarrutusmatka ylittää 100 metriä ja reaktioaikakin on "jotain", ei vähän yli 100 metrin kaukovalot riitä.
Samankin kuljettajan vaatimukset vaihtelevat tilanteen mukaan. Lontoon ympäristössä en varmasti edes harkitsisi autoni ILS valojen modaamista, koska siinä ympäristössä ne toimisivat aivan loistavasti.
Millainen nopeus pitäisi olla samoissa olosuhteissa silloin, kun muun liikenteen vuoksi joutuu käyttämään lyhyitä valoja? Pitkien kantama saa aina paljon tilaa keskusteluissa, mutta ainakin itse joudun ajamaan paljon lyhyillä valoilla ja Mersun kaavailemat toiminnot korkearesoluutioisiin ledivaloihin olisivat tänne tervetulleita.
Ei kai tuohon voi muuta sanoa kuin että sen mitä näkee?
Hyvilläkin valoilla minulla on henkilökohtainen pimeärajoitus enintään mittarisatanen, eli todellista 97 km/h. Liukkaalla tiellä hyvätkään lähivalot tai huonot kaukovalot eivät riitä edes siihen.
Yhden tai kahden vastaantulijan vuoksi en vielä himmaa. Minulle hyvien lähivalojen ja hyvien kaukovalojen ero valaisumatkassa noin sadan ja kahden sadan metrin ero, eli nelisen sekuntia. Ennen lähivaloille vaihtamista katson mitä on tulossa ja toivon ettei tilanne muutu merkittävästi neljässä sekunnissa.
Pidemmän jonon tullessa vastaan alan rullata ulos aiemmin kaukovaloilla näkemältäni alueelta, joten nopeutta on pakko pudottaa tai jos vastaantulijoita on epämukavan paljon, sitten valitaan nopeus lähivalojen perusteella.
Toisinaan tulee hidastuksia vastaantulijan vuoksi. Periaatteessa oikea aika lähivaloille vaihtamiseen olisi kaukovalojen kohdatessa. Näin ollen huomattavan lyhyitä kaukovaloja käyttäen kertoo muille haluavansa nähdä näiden kaukovalot poikkeuksellisen läheltä. Kaikkein pimeimpiä tapauksia kohdatessa ei vaan kehtaa noudattaa tätä pyyntöä. Etenkin, jos vastaantulija ajaa niin hitaasti kuin hänen valoillaan kuuluukin ajaa, liian aikaisin lähivaloille vaihdon seurauksena joutuu sitten himmaamaan kaukovaloilla jo nähdyltä alueelta pelkkien lähivalojen turvin pimeyteen siirryttäessä. Kelmeillä valoilla etenevä saattaa pitää muita häiriköinä, mutta asiassa on myös tämä puoli, että hän myös vaatii muita hidastamaan itsensä vuoksi. Eikä siinä mitään, sitten himmataan. Ei tämä mitään rata-ajoa ole.
Ja sitten se vakiohidastus, jota Konginkankaan bussikuski ei tiennyt: vastaantulevan kaukovalovilkun syytä ei jäädä ihmettelemään, vaan cruise pois heti, vilaus jarruvaloa taakse varoitukseksi ja sitten hiippaillaan varovasti katsomaan mitä vastaantulija on löytänyt?
Jos otetaan vertailuun BMW 4 Gran Coupen valokuvio TM:ssa, niin lähivalojen kärki näyttää tien oikealle pientareella noin 95 m, keskiviiva valaistuu lähivaloilla noin 70 m ja vasen tien piennar noin 60 m. Lähivalojen kuviohan on epäsymmetrinen, ettei se häikäise vastaantulevaa liikennettä. Lähivaloilla on teoriassa mahdollista reagoida esim. oikealta tulevaan hirveen noin 100 m päästä. Vasemmalta tuleva hirvi näkyy tien reunasta noin 60 m kohdalla. Kaukovalot vastaavasti näyttää 120 m tien oikeaan reunaan ja 100 m tien vasempaan. BMW:ssä on siis kiitettävät lähivalot, mutta kaukovalot lähinnä täyttää vasemmalle jäävän valaisemattoman aukon + 25 m lisää kokonaismatkaa eli kovin hyvistä kaukovaloista ei tosiaan voi puhua. Lähivalot on toki tärkeämmät ja vilkkaassa liikenteessä tai kaupungissa joutuu ajamaan etupäässä niillä.
Tuosta noita reagointiaikoja ja jarrutusaikoja voi laskea, kun 100 km/h nopeudessa auto etenee noin 30 m sekunnissa ja ihmisen reaktioaika on noin sekunti. Aika vähän jäisi aikaa, jos esim. hirvi tulisi vasemmalta lähivaloilla ajaessa, kun sen näkisi vasta 60 m kohdalla eli aikaa törmäykseen olisi 2 sekuntia. Aikamoinen Kankkunen saa olla, että tuossa ajassa tekee nopean jarrutuksen ja väistön. Oikealta vastaavasti lähivaloilla aikaa olisi noin 3 sekuntia, kuten myös kaukovaloilla vasemmalta tulevaan hirveen. Oikealta tulevaan hirveen olisi kaukovaloilla noin 4 sekuntia toiminta-aikaa.
Volvon valoilla lähivalot on samaa luokkaa, mutta kaukovaloissa on 60 m lisää pituutta eli 100 km/h nopeudessa pari sekuntia enemmän pelivaraa.
Tuo ksenon-valojen leveys on erinomainen asia, kun pientareet valaistuu. Nyt vaan Mersu on LED-valoillaan tuhonnut tuonkin edun, kun ne on kuvioiltaan ihan perinteisen halogeenin tapaiset. Ei kai noin tarvisi välttämättä LED-valoillakaan olla eli kehittämistä tuossa tekniikassa vielä riittää.
Onneksi muilla kuin Volvoilla näkyvyys on aivan eri tasolla käyttäen sellaisia varusteita kuten pimeänäkö (jalankulkijoiden ja eläinten tunnistuksella sekä varoituksella) ja aktiiviset kaukovalot. Näkyvyyttä ja reaktioaikaa siis paljon Volvoa enemmän.
Uskomatonta kuinka huonolla tasolla Volvon turvallisuus onkaan näkemisen suhteen, ja Volvoilijat vielä häikäisevät muita liikenteessä jatkuvasti kehittymättömillä valoillaan sekä törmäilevät paljon helpommin jalankulkijoihin ja eläimiin joita eivät näe ajoissa.
Eli murskaksi meni sekin A-utoilijan yksipuolinen ja totaalisen ajattelematon Volvo-ihannointiyritys... Putkinäkö ja vain yksi kapeanäköinen tavoite saa aikaan huonoa jälkeä.
--------
Tämän viestin tarkoitus ei ole haukkua Volvoa vaan A-utoilijan merkkifanatismia, tietämättömyyttä autoalasta ja tarkoituksellista epärehellisyyttä ja putkinäköä sillä hänen motivaattorinaan näyttää olevan vain Volvoa puffaavien asioiden keksiminen eikä millään tavalla universaali ajattelu.
Lisäksi haluan tuoda näkemyksiä jotka antaa tunnustusta muiden tarjoamille loistaville tekniikoille sekä ÄLYKKÄILLE ja KOKONAISUUKSIA HUOMIOONOTTAVILLE strategioille. Esim. eräiden autojen kaukovalokantama saattaa olla hyvin tarkkaan laskettu, eli heidän käsityksensä optimista kaukovalokantaman pituuden suhteen on johdettu hyvien ja huonojen puolien punnitsemisen tuloksena. Hyvin pitkä kaukovalokantama tuo myös huonoja puolia nimittäin, etenkin kun ne yhdistää lyhyiden valojen kantaman eroon sekä uusien teknologioiden toiminnallisuuksien huomioonottamiseen. Lisäksi tyypillinen liikenneympäristö vaikuttaa siihen mikä on optimaalinen valokuvio: superkirkkaat kaukovalot voivat olla Euroopassa hyvä juttu 10%:lle eli valaisemattomassa metsässä asuville mutta kaikille muille tiheään asutuilla, valaistuilla seuduilla asuville paljon huonompi vaihtoehto.
Ja sitten se vakiohidastus, jota Konginkankaan bussikuski ei tiennyt: vastaantulevan kaukovalovilkun syytä ei jäädä ihmettelemään, vaan cruise pois heti, vilaus jarruvaloa taakse varoitukseksi ja sitten hiippaillaan varovasti katsomaan mitä vastaantulija on löytänyt?
Kiitos tämän asian esilletuomisesta! Jos jollekin tämä ei ole itsestäänselvyys ja logiikka tuon takana täysin selvä, niin miettikää asiaa nyt huolella ja painakaa todella tarkasti mieleen ja selkärankaan!!!
Muutenkin pitäisi olla selvää että aina kun vähänkin tulee tunne että nyt jokin ei ole normaalisti tai ajattelee että jäikö jokin itseltä totaalisesti huomioimatta niin samantien vain oma käytös maksimaaliseen valmistautumiseen ja varautumiseen siihen asti että 'tuntemattomat' on selvitetty ja tilanne on taas selvä!
[Pieni tarkennus vain jonka haluaisin tuoda esiin: mielestäni ehdottomasti samantien jarrua, jos vähänkin epäilyttää niin reippaastikin (ehkä aloitus vähän hitaammin)!!!
Jos takanatuleva ei tuohon pysty reagoimaan niin ei kyllä pitäisi kovin suurella nopeuserollakaan tulla perään, ainakaan verrattuna mihin sinä osut kovaa vauhtia vastapalloon jos jätät hidastamatta takanatulijan pelossa. Jos takanatulija meinaa ajaa perään niin useimmat tajuavat mielummin heivata penkkaan ennemmin kuin kolauttamaan edessäolijaan. Maanteillä on muuten yllättävän paljon tilaa ja useimmiten on kyllä tilaa sille että liian huonolla hidastuvuudella takaa tulija ilmestyy rinnalle ja hyvin mahtuu. Useimmiten on kyllä turvaväliä käytössä ja etenkin pimeällä yhtäkkiä syttyvät jarruvalot sen verran huomiotaherättävä ja helppo rasti että hekin pystyvät kyllä jarruttamaan ihan hyvin.]
@Putput: mikä taajamassa kuulostaa oudolta, on normisettiä poronhoitoalueella liikkuville. Jarruvalot välähtävät varoitukseksi, vaikka ajoissa saatuun varoitukseen ehtii reagoida moottorijarrutuksellakin.
Pimeänäkölaitetta en ole kokeillut, mutta tummat jalankulkijat ja sarvipäät ilmaiseva keksintö olisi tervetullut lisä minun käyttötilanteeseeni, vaikka valoa olisi paljonkin. Omasta autosta tuo valinta puuttuu, vaikka se auton uutena tilanneelle tarjolla olikin.
BMW 4 Gran Coupen kaukovalot on ainut mitä olen ko. autossa arvostellut ja sama arvosteltiin jo TM 16/2014 koeajossa ja TM 21/2014 vertailutestissä. Onko sinusta 120 m hyvä kaukovalojen kantama?
TM:n koeajossa kirjoitettiin näin:
"Sisemmät valot ovat vain näennäiset, sillä niissä ei ole polttimoa. Tämän hintaisessa autossa olisi luullut olevan jo varaa sijoittaa niihin apukaukovalot, jotka olisivat tarpeen.
Jopa saman valovalmistajan parhaat ksenonlähivalot kantavat pidemälle kuin nämä kaukovalot."
Lisäksi kaksoisksenon-tekniikasta yleensä kirjoitettiin näin:
"kaksoisvaloissa lähivalon rajaus tehdään varjostimella, jota ei pystytä kaukovaloilla täysin siirtämään pois linssin edestä. Tällöin varjostin jää hieman rajoittamaan kaukovaloista tielle tulevaa valoa lähivalojen tapaan, mikä sitten näkyy kantamassa."
Volvossa muuten on valoissa ns. "Active High Beam -järjestelmä" eli aktiiviset kaukovalot jotka voi olla päällä koko ajan ja järjestelmä varjostaa kaukovaloja tarvittavan määrän, ettei vastaantulija häikäisty ja sama koskee edellä ajavia autoja, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Taajamassa vaihdetaan automaattisesti lähivaloille.
En muuten ole tässä ketjussa paljon Volvosta kirjoittanut, mutta ilman muuta TM:n testin S60:n kaukovaloja pitää voida verrata 4 Gran Coupen kaukovaloihin vai pitäisikö asiasta vaieta? 3 GT:ssä on jo jonkin verran paremmat valot kuin tuossa 4 Gran Coupessa.
En kiistä, ettei noista pimeänäköavustimista voisi olla apua, mutta ei kehut niistä ole aina olleet ihan varauksettomiakaan. Ensi vuoden aikana Volvoon pitäisi tulla eläinten havaitsemistoiminto, joka jarruttaa tarvittaessa automaattisesti esim. hirven tullessa eteen. Tuonhan piti tulla jo XC90 esittelyn myötä, mutta kai tuossa on riittänyt haasteita arvioitua enemmän. Aika hyvällä mallilla on kuitenkin Volvon turvallisuusteknologiat.
BMW 4 Gran Coupen kaukovalot on ainut mitä olen ko. autossa arvostellut ja sama arvosteltiin jo TM 16/2014 koeajossa ja TM 21/2014 vertailutestissä. Onko sinusta 120 m hyvä kaukovalojen kantama?
TM:n koeajossa kirjoitettiin näin:
"Sisemmät valot ovat vain näennäiset, sillä niissä ei ole polttimoa. Tämän hintaisessa autossa olisi luullut olevan jo varaa sijoittaa niihin apukaukovalot, jotka olisivat tarpeen.
Jopa saman valovalmistajan parhaat ksenonlähivalot kantavat pidemälle kuin nämä kaukovalot."
Lisäksi kaksoisksenon-tekniikasta yleensä kirjoitettiin näin:
"kaksoisvaloissa lähivalon rajaus tehdään varjostimella, jota ei pystytä kaukovaloilla täysin siirtämään pois linssin edestä. Tällöin varjostin jää hieman rajoittamaan kaukovaloista tielle tulevaa valoa lähivalojen tapaan, mikä sitten näkyy kantamassa."
Volvossa muuten on valoissa ns. "Active High Beam -järjestelmä" eli aktiiviset kaukovalot jotka voi olla päällä koko ajan ja järjestelmä varjostaa kaukovaloja tarvittavan määrän, ettei vastaantulija häikäisty ja sama koskee edellä ajavia autoja, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Taajamassa vaihdetaan automaattisesti lähivaloille.
En muuten ole tässä ketjussa paljon Volvosta kirjoittanut, mutta ilman muuta TM:n testin S60:n kaukovaloja pitää voida verrata 4 Gran Coupen kaukovaloihin vai pitäisikö asiasta vaieta? 3 GT:ssä on jo jonkin verran paremmat valot kuin tuossa 4 Gran Coupessa.
En kiistä, ettei noista pimeänäköavustimista voisi olla apua, mutta ei kehut niistä ole aina olleet ihan varauksettomiakaan. Ensi vuoden aikana Volvoon pitäisi tulla eläinten havaitsemistoiminto, joka jarruttaa tarvittaessa automaattisesti esim. hirven tullessa eteen. Tuonhan piti tulla jo XC90 esittelyn myötä, mutta kai tuossa on riittänyt haasteita arvioitua enemmän. Aika hyvällä mallilla on kuitenkin Volvon turvallisuusteknologiat.
Teillä Volvo-kuljettajilla on yksi yhteinen piirre: ette koe että teidän jumaloimaa autoa arvostetaisiin tarpeeksi.
Ahaa, siitä onkin kyse kun TM on mitannut (pitkien) valojen kantamaa.
En muuten aja Volvolla. Minulle on muutenkin aika yhdentekevää millä automerkillä ajan, hyvällä autolla toki haluan ajaa. Se mikä on hyvä riippuu usein tilanteesta. Jokaisella merkillä on sekä onnistuneita että vähemmän onnistuneita malleja.
Eikä kehitys aina kulje pelkästään positiiviseen suuntaan, kuten valoissa on viime vuosina nähty.
Volvolle pitää tässä valoasiassa nostaa hattua siinä, että on uskaltanut pitää kiinni toimivasta valojärjestelmästä. Muut näyttävät luottavan enemmän markkinointihöpinään.
Haukutte usein muita merkkejä kuten edellä, hampaissanne on usein MB.
Ei ole merkin haukkumista, jos sen valot todetaan jotain toista huonommiksi. On se minusta vaan surkea tulos, jos kalliiseen lisähintaan ostettavilla valoilla saadaan vähän reilun sadan metrin pitkien valojen kantama. Etenkin, kun saman merkin aiemmissa malleissa valot oli paremmat. No toki, voi kehitystä olla moneen suuntaan.
Ei kai asialle mitään voi jos merkkinne (Volvo) ei aiheuta kateutta ympäristössä eikä oikein muutenkaan kun taas saksalaiset premium-merkit yleensä aina missä ne nähdään tai vain mainitaan.
Missä porukoissa perus-Bemarit ja Mersut herättää kateutta? Minusta ne on nykyään aika tavallisia autoja jopa autovero-Suomessa.
Henkilökohtaisesti en ole Volvoa haukkunut olen vain todennut merkin puutteista ja pelkillä valoilla ei premium-listan kärkeen joka ei ole muuten kiveen hakattu kiilata. Tässä Volvolla on vielä matkaa.
TM:n testin perusteella ei juurikaan. Ja ehkä on parempi puhua autosta kuin merkistä, niin puhutaan vähän konkreettisemmasta asiasta. Eihän Volvo tuota testiä pelkillä valoilla voittanut. Ko. auto oli myös esim. äänettömin (ainakin itselleni yksi tärkeimmistä premium-auton piirteistä ) ja moottorikin todettiin erinomaiseksi.
Silläpä nuo ksenonit olikin pitkään vain lisävarusteena autoissa noin tonnin hintaan ja vakiona oli halogeenit.
Ei nuo ksenonit enää mitään merkittävää ekstraa maksa muuten kuin hinnoittelukikkana. Kun esim. paljon halvemmassa Skodassa on useimpia premium-merkkejä paremmat ksenon-valot käytännössä vakiona, tietää niiden hinnoitteluperusteet jo aika hyvin.
Ei saksalaisten merkkien ledeissä ainakaan tähän mennessä ole kovin paljon mullistavaa esitelty. Esim. Toyotan hybrideissä ledit ajovaloina on ollut jo pitkään laajassa käytössä ja Suomeenkin niitä alkaa laajemmin ilmestyä kun ne tulevat uuden Ford Mondeon nokalle lähiaikoina. Mitään mullistavaa valoelämystä nuo eivät kyllä tarjoa. Enemmän ulkonäkö- ja virransäästökikkailua, esim. Mondeoon saadaan noilla valoilla erilainen ilme kuin tavallisilla ksenoneilla. Valoteho ei ole todennäköisesti ollut mikään merkittävin suunnittelukriteeri.
Hyvä jos nuo LED - valot heitettäisiin romukoppaan mitä pikimmin, ne nimittäin häikäisevät todella pahasti taustapeilissä ja jopa päiväsaikaan. Eilen ajeli Audi takanani siinä klo 19.00 aikaan ja kyllä tuo häikäisyvaikutus oli melkoinen, tai ei oikeastaan häikäisyvaikutus, vaan jos tuota Led - valoa joutuu pitkään tuijottamaan niin se jotenkin ottaa silmille. Tämä siis täysin henkilökohtainen mielipide ja havainto.
Hyvä jos nuo LED - valot heitettäisiin romukoppaan mitä pikimmin, ne nimittäin häikäisevät todella pahasti taustapeilissä ja jopa päiväsaikaan. Eilen ajeli Audi takanani siinä klo 19.00 aikaan ja kyllä tuo häikäisyvaikutus oli melkoinen, tai ei oikeastaan häikäisyvaikutus, vaan jos tuota Led - valoa joutuu pitkään tuijottamaan niin se jotenkin ottaa silmille.
Oliko sulla jokin erityinen syy tuijotella takanasi tulevan
Hyvä jos nuo LED - valot heitettäisiin romukoppaan mitä pikimmin, ne nimittäin häikäisevät todella pahasti taustapeilissä ja jopa päiväsaikaan. Eilen ajeli Audi takanani siinä klo 19.00 aikaan ja kyllä tuo häikäisyvaikutus oli melkoinen, tai ei oikeastaan häikäisyvaikutus, vaan jos tuota Led - valoa joutuu pitkään tuijottamaan niin se jotenkin ottaa silmille.
Oliko sulla jokin erityinen syy tuijotella takanasi tulevan
auton valoja pitkään?
Ei liene täysin uusi ilmiö se, että takaatulevien valot saattavat häikäistä, sen vuoksi taustapeiliä voi kääntää ylöspäin. Varsinkin silloin kun joku köröttää perässä kiinni 20 metrin turvavälillä.
Ja kyllähän nuo Led - valot melko kirkkaita on, on vissiin taivuttava sille kannalle, että fillareiden vilkkuvat ledit tulisi kieltää.
Volvokin on sitten myös lähtenyt uuden XC90 myötä LED-valoihin. Eli ajovaloina on aktiiviset täys-LED-valot.
Mm. näin Volvo niitä mainostaa:
"Edistynyt LED-valoteknologia mahdollistaa ylivoimaisen leveän ja pitkän valokuvion valo on kaksi kertaa voimakkaampi kuin perinteisissä halogeeniajovaloissa. Polttoainetaloudellisuutta parantavat ja käyttökustannuksia alentavat LED-valot ovat erittäin energiatehokkaat ja kestävät auton koko elinkaaren ajan menettämättä valaistustehoaan."
Toivottavasti vaan nykyisten bi-ksenoneiden tasoiset valot on säilytetty noissa LED-ajovaloissakin. Polttoainetalous näemmä sanelee, että ksenoneista ollaan luopumassa ehkä jopa ajovalojen kustannuksella. Mersun LED-valojen toteutus ei ainakaan TM-testissä vakuuttanut.
Jos otetaan vertailuun BMW 4 Gran Coupen valokuvio TM:ssa, niin lähivalojen kärki näyttää tien oikealle pientareella noin 95 m, keskiviiva valaistuu lähivaloilla noin 70 m ja vasen tien piennar noin 60 m. Lähivaloilla on teoriassa mahdollista reagoida esim. oikealta tulevaan hirveen noin 100 m päästä. Vasemmalta tuleva hirvi näkyy tien reunasta noin 60 m kohdalla. Kaukovalot vastaavasti näyttää 120 m tien oikeaan reunaan ja 100 m tien vasempaan. BMW:ssä on siis kiitettävät lähivalot, mutta kaukovalot lähinnä täyttää vasemmalle jäävän valaisemattoman aukon + 25 m lisää kokonaismatkaa eli kovin hyvistä kaukovaloista ei tosiaan voi puhua.
Olen useimpien kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että BMW:n nykyisten kaksoisksenonien kaukovalojen kantama saisi kernaasti olla pidempi. Varsinkin, kun paikka lisäkaukovalolle olisi monessa mallissa jo valmiina umpiossa. Asia ei kuitenkaan käytännössä ole aivan niin mustavalkoinen, kuin TM:n valomittausten kuvioista voisi päätellä. Esim. oman autoni kaukovaloilla TM:n mittausten mukaan viiden luksin kantama oli vain n. 140 metriä. Tuulilasin mittauksessa samanlaisilla kaukovaloilla kolmen luksin kantama oli yli 180 metriä ja yhden luksin kantama jo pitkälle yli 300 metrin. Tuo yhden luksin valomäärä ei varmaankaan riitä muuhun, kuin heijastumaan takaisin jostain hyvin heijastavasta materiaalista, kuten liikennemerkistä tai heijastimesta, mutta kolmen ja viiden luksin välilläkin pystyn omien kokemuksieni mukaan ainakin jotain havaintoja tiestä ja pientareista tekemään. Paljon riippuu myös siitä, missä kohtaa ja kuinka kirkkaana valaistun alueen kirkkain kohta näkyy. Jos se on juuri erinomaisten lähivalojen kantaman rajoilla, ei sen taakse kovin hyvin pysty tarkkoja näköhavaintoja tekemään kaukovaloillakaan. Pimeällä peltosuoralla olen huomannut kaukovalojeni näyttävän erittäin leveän (joskaan ei kovin kirkkaan) viuhkan n. 100-150 metrin välille ja mäkisessä maastossa tai "metsätunnelissa" valojen yläraja tien suunnassa taas nousee selvästi tuon viuhkan ylärajan yläpuolelle, mutta valoteho ei riitä näyttämään tietä tasaisella suoralla kuin parhaimmillaankin sinne n. 160-170 metrin paikkeille (sähkötolpista arvioiden), ja se on toki turhan vähän ainakin liukkaalla kelillä. Lähivaloihin olen erittäin tyytyväinen. Pimeillä korpisuorilla tulee silti usein ikävä ensimmäisen autoni kahdennettuja 7" H-nelosia ja lisäpitkiä, joilla saattoi avustaa myös kaukana edellä notkon varjossa ajavaa kanssa-autoilijaa näkemään jopa puolen kilometrin päähän vastamäkeen!
TM:n mittausta pidän kyllä muuten parempana ja selkeämpänä, kuin Huulilasin vastaavaa, mutta tuo "riittävän" näkemän luksiraja varmaan vaihtelee jonkin verran eri henkilöillä. Muistaakseni TM valitsi aikoinaan tuon viiden luksin raja-arvon lukemiseen riittävänä valon määränä.
Volvokin on sitten myös lähtenyt uuden XC90 myötä LED-valoihin. Eli ajovaloina on aktiiviset täys-LED-valot.
Mm. näin Volvo niitä mainostaa:
"Edistynyt LED-valoteknologia mahdollistaa ylivoimaisen leveän ja pitkän valokuvion valo on kaksi kertaa voimakkaampi kuin perinteisissä halogeeniajovaloissa. Polttoainetaloudellisuutta parantavat ja käyttökustannuksia alentavat LED-valot ovat erittäin energiatehokkaat ja kestävät auton koko elinkaaren ajan menettämättä valaistustehoaan."
Toivottavasti vaan nykyisten bi-ksenoneiden tasoiset valot on säilytetty noissa LED-ajovaloissakin. Polttoainetalous näemmä sanelee, että ksenoneista ollaan luopumassa ehkä jopa ajovalojen kustannuksella. Mersun LED-valojen toteutus ei ainakaan TM-testissä vakuuttanut.
Parasta olisi että Volvo saa nuo mahdollisimman nopeasti oikeasti tuotantoonkin eikä ole vain mainoksista löytyviä lupauksia tulevasta. Hyvä että yrittävät pysytellä edes jonkin matkan päässä Kian perässä näissä teknisissä asioissa. Kaduilla on jo jonkin aikaa vilissyt Kiat sun muut VAKIOVARUSTEISIN adaptiivisin täys-led valoin...
Hyvä Kialle, jos siinä on hyvät valot. Mutta onko ne oikeasti myös hyvät? Sillähän ei ole mitään väliä millä tekniikalla ajovalot on toteutettu. Itse pahoin pelkään, että nuo XC90:n LED-valot saattaa jopa huonontaa Volvon tapauksessa nykyisiä hyviä lisähalogeenilla varustettuja bi-ksenon valoja. Vaikka eiköhän asia selviä tulevissa TM:n koeajoissa.
Samanlaista huuhaata näyttää Volvonkin markkinointiosasto työntävän kuin muidenkin merkkien.
Saapa nähdä. Tähän asti ajamani perusteella led-valot ei kummoista valaistuselämystä tarjoa. Ehkä ne kuitenkin kehittyvät kun lehdet jaksavat niitä testailla ja löytävät puutteita.
Huvittavaa on myös "mullistava" mukautuvan valon tekniikka. Tuo ominaisuus on jo muutaman vuoden ajan löytynyt mm. reilun satasen maksavista led-otsalampuista ja fillarien lampuista, mutta autoissa se onkin sitten aivan huippunykyaikaista.
Volvokin on sitten myös lähtenyt uuden XC90 myötä LED-valoihin. Eli ajovaloina on aktiiviset täys-LED-valot.
Odotan mielenkiinnolla, tuleeko noihin LEDihin valoa enemmän vai vähemmän kuin vanhemman Volvon vakiovarusteisiin halogeenivaloihin, tai nyky-Volvojen Bi-xenon+H7/H9 tasoon verrattuna?
Autojen valoissa on tehty niin paljon keisarin uusia vaatteita, että arvaus tuon vertailun lopputuloksesta on jo, mutta ei silti hutkita ennen kuin on tutkittu.
-Yrittäkää ymmärtää että valoissa, pitkissäkään, ei maksimaalisen pitkä valokeila ole välttämättä ainoa tavoiteltava asia. Valot ovat kokonaisuus, ja niiden valaisun optimaalisuus riippuu ympäristöstä ja muista tekijöistä joihin nykyään kuuluu myös aktiiviset valokeilat ja pitkien hallinta.
-Automatisoidut ledit eivät tarkoita sitä etteikö niilläkin voisi väläyttää pitkiä.
-Yrittäkää ymmärtää että valoissa, pitkissäkään, ei maksimaalisen pitkä valokeila ole välttämättä ainoa tavoiteltava asia. Valot ovat kokonaisuus, ja niiden valaisun optimaalisuus riippuu ympäristöstä ja muista tekijöistä joihin nykyään kuuluu myös aktiiviset valokeilat ja pitkien hallinta.
.
Mikään mainitsemistasi asioista ei selitä tai puolusta sitä, miksi valojen kantama on lyhyt (eikä edes leveäkään kaikissa tapauksissa).
Jos ajattelee 130 metrin pitkiä valoja, niin aika sama alkaa olla miten auto niitä optimoi ja 'älykkäästi' käyttää. Eroa ja optimoitavaa hyviin puolivaloihin nähden ei paljon ole. 100 m puolivaloilla ja 200 m pitkillä olisi pitkissäkin jotain optimoitavaa liikenne- ja valaistustilanteen mukaan.
Ehkä ne asiat nimenomaan selittää sen miksi valojen kantama on 'lyhyt'. Vai luuletko ettei autoihin olisi helpostikin mahdollista pistää sellaiset majakkavalot että näkyy seuraavaan kaupunkiinkin asti? Se ei ole ihan järkevää, eikä kukaan yritäkään puhtaasti maksimoida luksimäärää minkä saa irti. Luulisi sen olevan selvää, mutta ei tietenkään vaan mielessä ei voi pyöriä kuin yksi ja ainoa juttu mitä joskus 60-luvulla keskellä Siperiaa yritettiin autotallissa saada parannettua paksummilla johdoilla ja ruuvaamalla Ladaan tai Wartburgiin lisävaloja...
Jos ajattelee 130 metrin pitkiä valoja, niin aika sama alkaa olla miten auto niitä optimoi ja 'älykkäästi' käyttää. Eroa ja optimoitavaa hyviin puolivaloihin nähden ei paljon ole. 100 m puolivaloilla ja 200 m pitkillä olisi pitkissäkin jotain optimoitavaa liikenne- ja valaistustilanteen mukaan.
Juuri näin. Adaptoituvuushan olisi nimenomaan mahdollisuus lisätä kunnon valot nykyisten kaupunkilyhtyjen tilalle. Hyvin sopeutuvat valot eivät häiritse ketään, joten nyt olisi ensimmäistä kertaa mahdollisuus rakentaa oikeasti hyvät kaukovalot ilman aiemmin koettuja isojen valojen haittapuolia.
Minun ongelmani on katuvalojen loisteessa nakkikioskia kiertävien kaupunkilaisten ajoympäristöstä poikkeava käyttötilanne, joka ei valmistajia kiinnosta.
mielessä ei voi pyöriä kuin yksi ja ainoa juttu mitä joskus 60-luvulla keskellä Siperiaa yritettiin autotallissa saada parannettua paksummilla johdoilla ja ruuvaamalla Ladaan tai Wartburgiin lisävaloja...
60-luvulla ei ruuvattu Ladaan lisävaloja, koska silloin ei ollut yhtää Ladaa.
60- ja 70-luvulla lisävalojen asentaminen oli harvinainen ja aika äärimmäinen tapaus, joka tehtiin varmaan yleensä harrastusmielessä. Suurin osa todelliseen tarpeeseen asennetuista lisävaloista asennettiin jollain tavoin poikkeukselliseen käyttötilanteen tai ihan pohjoisimmassa Suomessa. Kahdennettuja ajovaloja oli kyllä paljon yleisemminkin.
Siperia ei kiinnosta, mutta suurimmassa osassa Suomea tarvitaan talvisin ajovalot.
Minulle riittäisi, kun saisin taantuvan kehityksen käännetyksi takaisin edes tähän saakka ainoaan autooni, jota ajoin ilman lisävaloja, eli pre-facelift Mercedes W204 bi-xenonit H7 lisäkaukovalojen kera. Sen valokuvio on aika lailla sama kuin TM:n testaamassa Volvossa.
Luulin linkittämäni TM valotestin ja perusteluni Bosch Touringille olleen jo riittävän selvä kertomaan, ettei tavoitteena ole tähtien sota, vaan kunnon halogeenivalojen mittainen kaukovalo.
Surullisinta tässä keskustelussa on että on oikeasti olemassa ihmisiä jotka uskovat mitä tahansa markkinointijargonia omasta merkistään. Ihan oikeasti ei osata myöntää että useilla merkeillä ajovalojen kehitys on ollut negatiivista ja jatko näyttää yhä markkinointipainotteisemmalta.
Jos ajattelee 130 metrin pitkiä valoja, niin aika sama alkaa olla miten auto niitä optimoi ja 'älykkäästi' käyttää. Eroa ja optimoitavaa hyviin puolivaloihin nähden ei paljon ole. 100 m puolivaloilla ja 200 m pitkillä olisi pitkissäkin jotain optimoitavaa liikenne- ja valaistustilanteen mukaan.
Juuri näin. Adaptoituvuushan olisi nimenomaan mahdollisuus lisätä kunnon valot nykyisten kaupunkilyhtyjen tilalle. Hyvin sopeutuvat valot eivät häiritse ketään, joten nyt olisi ensimmäistä kertaa mahdollisuus rakentaa oikeasti hyvät kaukovalot ilman aiemmin koettuja isojen valojen haittapuolia.
Minun ongelmani on katuvalojen loisteessa nakkikioskia kiertävien kaupunkilaisten ajoympäristöstä poikkeava käyttötilanne, joka ei valmistajia kiinnosta.
Ei yhtään haittaisi se että valot voisi suunnata tiettyyn suuntaan.
Ehkä ne asiat nimenomaan selittää sen miksi valojen kantama on 'lyhyt'. Vai luuletko ettei autoihin olisi helpostikin mahdollista pistää sellaiset majakkavalot että näkyy seuraavaan kaupunkiinkin asti?
Autoihin on tosiaan helppoa tehdä hyvät valot. Jopa niin helppoa, että sen osaavat mm. Volvo ja Skoda. Monissa saksalaisissa sen sijaan valot ovat lyhyet koska on korostettu ulkonäköä / säästetty naurettavassa paikassa.
130 metrin pitkillä valoilla on aika vähän optimointitarvetta. Optimoinnilla muutetaan valon jakaumaa, ts nykyisellään keilan leveyttä ja pituutta liikennetilanteen ja muun valaistuksen mukaan. Jos pitkien valojen kantama on maksimissaan vain muutaman kymmenen metriä puolivaloja pidempi eikä valokeila muutenkaan maksimissaan kummoinen, niin ei tuo valosarja mitään optimoi.
Olen omalla autolla ajaessani huomannut, että joidenkin autojen päivävalot näyttävät sinisiltä taustapelissä. Useaan kertaan olen hämmästellyt että mitäs ne kytät nyt meinaa...?
Mutta katsoessani sivupeileistä ne näyttävätkin ihan normaalinvärisiltä. Outo juttu. Osaisiko joku selittää, mistä johtuu?
Toinen ihmetykseni aihe koskee myös päivävaloja eli joissakin autoissa etuvaloumpioiden sisällä olevat ledirivit ainakin näyttävät liikkuvan ylöspäin ja alaspäin, joskus nopeampaan, joskus hitaampaan tahtiin. Minussako vika?
Hiilipäästö:
Lisäksi myös kaukovalon pituuskin on kompromissi hiljaisella tiellä näkemisen ja vastaantulevien kohtaamisen kanssa. Isommat kaukovalot joutuu vaihtamaan lähivaloille aikaisemmin.
Läheltä tien yli juoksevaa hirveä ei käytännössä ehdi väistää millään valoilla. Ainoa keino sitä vastaan on tieto, että valtaosa hirvikolareista ajetaan vähintään 100 km/h nopeudella ja 80 km/h saakka vain hyvin harvoin tapahtuu hirvikolaria.
Hiilipäästö:
Tämän ilmiön näkee usemmankin Volvon nelivalojen kannsa, kun lähi- ja kaukovalojen valokeilat kohdistuvat väkisin vajaassa 100 metrissä päällekkäin. Tällä tavalla näkee siihen sataan metriin varmasti, mutta huonossa säässä näkyvyys kirkkaan läiskän ohi on heikkoa, joten lähes puolet kaukovalon näyttämästä on aika kehnoa. Tämä koskee etenkin halogeenivaloja, koska bi-xenon sentään osaa nostaa suuntaustaan kaukovaloilla, jolloin neljä kaukovaloa osuvat päällekkäin suunnilleen siellä missä pitääkin.
Näiden rajoitusten välillä tasapainoillessani olen välillä erilaisia kisakäyttöönkin tehtyjä valoja kokeiltuani päätynyt aina takaisin Bosch Touring 190 kaukovaloon. Pieni referenssiluku menee laillisesti joka autoon ja tasainen valokuvio leviää lähivalojen jälkeen kuin 200 metriä pitkä sumuvalo. Valaistusmatka kasvaa parhaista vakiokaukovaloista vain vähän, joten lähivaloille ei tarvitse vaihtaa juurikaan aiemmin kuin hyvillä vakiovaloilla. TM 21/2010 testi:
https://tekniikanmaailma.fi/autot/vertailut/tm-vertailu-lisakaukovalot
Hiilipäästö:
Juuri siksi yhtä ainoaa parasta onkin turha nimetä. Oma kaipuuni on lähinnä lisää leveyttä valokuvioon ja lisää valovoimaa 150 - 200 metriin.
Hiilipäästö:
On tässä sellainen yksikäsitteinen numerojuttu, että silloin kun jarrutusmatka ylittää 100 metriä ja reaktioaikakin on "jotain", ei vähän yli 100 metrin kaukovalot riitä.
Samankin kuljettajan vaatimukset vaihtelevat tilanteen mukaan. Lontoon ympäristössä en varmasti edes harkitsisi autoni ILS valojen modaamista, koska siinä ympäristössä ne toimisivat aivan loistavasti.
NHB:
Ei kai tuohon voi muuta sanoa kuin että sen mitä näkee?
Hyvilläkin valoilla minulla on henkilökohtainen pimeärajoitus enintään mittarisatanen, eli todellista 97 km/h. Liukkaalla tiellä hyvätkään lähivalot tai huonot kaukovalot eivät riitä edes siihen.
Yhden tai kahden vastaantulijan vuoksi en vielä himmaa. Minulle hyvien lähivalojen ja hyvien kaukovalojen ero valaisumatkassa noin sadan ja kahden sadan metrin ero, eli nelisen sekuntia. Ennen lähivaloille vaihtamista katson mitä on tulossa ja toivon ettei tilanne muutu merkittävästi neljässä sekunnissa.
Pidemmän jonon tullessa vastaan alan rullata ulos aiemmin kaukovaloilla näkemältäni alueelta, joten nopeutta on pakko pudottaa tai jos vastaantulijoita on epämukavan paljon, sitten valitaan nopeus lähivalojen perusteella.
Toisinaan tulee hidastuksia vastaantulijan vuoksi. Periaatteessa oikea aika lähivaloille vaihtamiseen olisi kaukovalojen kohdatessa. Näin ollen huomattavan lyhyitä kaukovaloja käyttäen kertoo muille haluavansa nähdä näiden kaukovalot poikkeuksellisen läheltä. Kaikkein pimeimpiä tapauksia kohdatessa ei vaan kehtaa noudattaa tätä pyyntöä. Etenkin, jos vastaantulija ajaa niin hitaasti kuin hänen valoillaan kuuluukin ajaa, liian aikaisin lähivaloille vaihdon seurauksena joutuu sitten himmaamaan kaukovaloilla jo nähdyltä alueelta pelkkien lähivalojen turvin pimeyteen siirryttäessä. Kelmeillä valoilla etenevä saattaa pitää muita häiriköinä, mutta asiassa on myös tämä puoli, että hän myös vaatii muita hidastamaan itsensä vuoksi. Eikä siinä mitään, sitten himmataan. Ei tämä mitään rata-ajoa ole.
Ja sitten se vakiohidastus, jota Konginkankaan bussikuski ei tiennyt: vastaantulevan kaukovalovilkun syytä ei jäädä ihmettelemään, vaan cruise pois heti, vilaus jarruvaloa taakse varoitukseksi ja sitten hiippaillaan varovasti katsomaan mitä vastaantulija on löytänyt?
A-utoilija:
Onneksi muilla kuin Volvoilla näkyvyys on aivan eri tasolla käyttäen sellaisia varusteita kuten pimeänäkö (jalankulkijoiden ja eläinten tunnistuksella sekä varoituksella) ja aktiiviset kaukovalot. Näkyvyyttä ja reaktioaikaa siis paljon Volvoa enemmän.
Uskomatonta kuinka huonolla tasolla Volvon turvallisuus onkaan näkemisen suhteen, ja Volvoilijat vielä häikäisevät muita liikenteessä jatkuvasti kehittymättömillä valoillaan sekä törmäilevät paljon helpommin jalankulkijoihin ja eläimiin joita eivät näe ajoissa.
Eli murskaksi meni sekin A-utoilijan yksipuolinen ja totaalisen ajattelematon Volvo-ihannointiyritys... Putkinäkö ja vain yksi kapeanäköinen tavoite saa aikaan huonoa jälkeä.
--------
Tämän viestin tarkoitus ei ole haukkua Volvoa vaan A-utoilijan merkkifanatismia, tietämättömyyttä autoalasta ja tarkoituksellista epärehellisyyttä ja putkinäköä sillä hänen motivaattorinaan näyttää olevan vain Volvoa puffaavien asioiden keksiminen eikä millään tavalla universaali ajattelu.
Lisäksi haluan tuoda näkemyksiä jotka antaa tunnustusta muiden tarjoamille loistaville tekniikoille sekä ÄLYKKÄILLE ja KOKONAISUUKSIA HUOMIOONOTTAVILLE strategioille. Esim. eräiden autojen kaukovalokantama saattaa olla hyvin tarkkaan laskettu, eli heidän käsityksensä optimista kaukovalokantaman pituuden suhteen on johdettu hyvien ja huonojen puolien punnitsemisen tuloksena. Hyvin pitkä kaukovalokantama tuo myös huonoja puolia nimittäin, etenkin kun ne yhdistää lyhyiden valojen kantaman eroon sekä uusien teknologioiden toiminnallisuuksien huomioonottamiseen. Lisäksi tyypillinen liikenneympäristö vaikuttaa siihen mikä on optimaalinen valokuvio: superkirkkaat kaukovalot voivat olla Euroopassa hyvä juttu 10%:lle eli valaisemattomassa metsässä asuville mutta kaikille muille tiheään asutuilla, valaistuilla seuduilla asuville paljon huonompi vaihtoehto.
740 GLE:
Kiitos tämän asian esilletuomisesta! Jos jollekin tämä ei ole itsestäänselvyys ja logiikka tuon takana täysin selvä, niin miettikää asiaa nyt huolella ja painakaa todella tarkasti mieleen ja selkärankaan!!!
Muutenkin pitäisi olla selvää että aina kun vähänkin tulee tunne että nyt jokin ei ole normaalisti tai ajattelee että jäikö jokin itseltä totaalisesti huomioimatta niin samantien vain oma käytös maksimaaliseen valmistautumiseen ja varautumiseen siihen asti että 'tuntemattomat' on selvitetty ja tilanne on taas selvä!
[Pieni tarkennus vain jonka haluaisin tuoda esiin: mielestäni ehdottomasti samantien jarrua, jos vähänkin epäilyttää niin reippaastikin (ehkä aloitus vähän hitaammin)!!!
Jos takanatuleva ei tuohon pysty reagoimaan niin ei kyllä pitäisi kovin suurella nopeuserollakaan tulla perään, ainakaan verrattuna mihin sinä osut kovaa vauhtia vastapalloon jos jätät hidastamatta takanatulijan pelossa. Jos takanatulija meinaa ajaa perään niin useimmat tajuavat mielummin heivata penkkaan ennemmin kuin kolauttamaan edessäolijaan. Maanteillä on muuten yllättävän paljon tilaa ja useimmiten on kyllä tilaa sille että liian huonolla hidastuvuudella takaa tulija ilmestyy rinnalle ja hyvin mahtuu. Useimmiten on kyllä turvaväliä käytössä ja etenkin pimeällä yhtäkkiä syttyvät jarruvalot sen verran huomiotaherättävä ja helppo rasti että hekin pystyvät kyllä jarruttamaan ihan hyvin.]
@Putput: mikä taajamassa kuulostaa oudolta, on normisettiä poronhoitoalueella liikkuville. Jarruvalot välähtävät varoitukseksi, vaikka ajoissa saatuun varoitukseen ehtii reagoida moottorijarrutuksellakin.
Pimeänäkölaitetta en ole kokeillut, mutta tummat jalankulkijat ja sarvipäät ilmaiseva keksintö olisi tervetullut lisä minun käyttötilanteeseeni, vaikka valoa olisi paljonkin. Omasta autosta tuo valinta puuttuu, vaikka se auton uutena tilanneelle tarjolla olikin.
Putput:
Mitähän nyt taas sekoilet?
BMW 4 Gran Coupen kaukovalot on ainut mitä olen ko. autossa arvostellut ja sama arvosteltiin jo TM 16/2014 koeajossa ja TM 21/2014 vertailutestissä. Onko sinusta 120 m hyvä kaukovalojen kantama?
TM:n koeajossa kirjoitettiin näin:
"Sisemmät valot ovat vain näennäiset, sillä niissä ei ole polttimoa. Tämän hintaisessa autossa olisi luullut olevan jo varaa sijoittaa niihin apukaukovalot, jotka olisivat tarpeen.
Jopa saman valovalmistajan parhaat ksenonlähivalot kantavat pidemälle kuin nämä kaukovalot."
Lisäksi kaksoisksenon-tekniikasta yleensä kirjoitettiin näin:
"kaksoisvaloissa lähivalon rajaus tehdään varjostimella, jota ei pystytä kaukovaloilla täysin siirtämään pois linssin edestä. Tällöin varjostin jää hieman rajoittamaan kaukovaloista tielle tulevaa valoa lähivalojen tapaan, mikä sitten näkyy kantamassa."
Volvossa muuten on valoissa ns. "Active High Beam -järjestelmä" eli aktiiviset kaukovalot jotka voi olla päällä koko ajan ja järjestelmä varjostaa kaukovaloja tarvittavan määrän, ettei vastaantulija häikäisty ja sama koskee edellä ajavia autoja, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Taajamassa vaihdetaan automaattisesti lähivaloille.
En muuten ole tässä ketjussa paljon Volvosta kirjoittanut, mutta ilman muuta TM:n testin S60:n kaukovaloja pitää voida verrata 4 Gran Coupen kaukovaloihin vai pitäisikö asiasta vaieta? 3 GT:ssä on jo jonkin verran paremmat valot kuin tuossa 4 Gran Coupessa.
En kiistä, ettei noista pimeänäköavustimista voisi olla apua, mutta ei kehut niistä ole aina olleet ihan varauksettomiakaan. Ensi vuoden aikana Volvoon pitäisi tulla eläinten havaitsemistoiminto, joka jarruttaa tarvittaessa automaattisesti esim. hirven tullessa eteen. Tuonhan piti tulla jo XC90 esittelyn myötä, mutta kai tuossa on riittänyt haasteita arvioitua enemmän. Aika hyvällä mallilla on kuitenkin Volvon turvallisuusteknologiat.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288655664769.html
A-utoilija:
Seliseli. Kirjoitit paljon mutta et mitään joka kumoaisi minun argumenttini tai pelastaisi aiemmat virheelliset väittämäsi.
Se että vastaat kirjoittamalla jotain tekstiä ei ole automaattisesti vastine.
tracktest:
Ahaa, siitä onkin kyse kun TM on mitannut (pitkien) valojen kantamaa.
En muuten aja Volvolla. Minulle on muutenkin aika yhdentekevää millä automerkillä ajan, hyvällä autolla toki haluan ajaa. Se mikä on hyvä riippuu usein tilanteesta. Jokaisella merkillä on sekä onnistuneita että vähemmän onnistuneita malleja.
Eikä kehitys aina kulje pelkästään positiiviseen suuntaan, kuten valoissa on viime vuosina nähty.
Volvolle pitää tässä valoasiassa nostaa hattua siinä, että on uskaltanut pitää kiinni toimivasta valojärjestelmästä. Muut näyttävät luottavan enemmän markkinointihöpinään.
Ei ole merkin haukkumista, jos sen valot todetaan jotain toista huonommiksi. On se minusta vaan surkea tulos, jos kalliiseen lisähintaan ostettavilla valoilla saadaan vähän reilun sadan metrin pitkien valojen kantama. Etenkin, kun saman merkin aiemmissa malleissa valot oli paremmat. No toki, voi kehitystä olla moneen suuntaan.
Missä porukoissa perus-Bemarit ja Mersut herättää kateutta? Minusta ne on nykyään aika tavallisia autoja jopa autovero-Suomessa.
TM:n testin perusteella ei juurikaan. Ja ehkä on parempi puhua autosta kuin merkistä, niin puhutaan vähän konkreettisemmasta asiasta. Eihän Volvo tuota testiä pelkillä valoilla voittanut. Ko. auto oli myös esim. äänettömin (ainakin itselleni yksi tärkeimmistä premium-auton piirteistä ) ja moottorikin todettiin erinomaiseksi.
A-utoilija:
Ei nuo ksenonit enää mitään merkittävää ekstraa maksa muuten kuin hinnoittelukikkana. Kun esim. paljon halvemmassa Skodassa on useimpia premium-merkkejä paremmat ksenon-valot käytännössä vakiona, tietää niiden hinnoitteluperusteet jo aika hyvin.
Ei saksalaisten merkkien ledeissä ainakaan tähän mennessä ole kovin paljon mullistavaa esitelty. Esim. Toyotan hybrideissä ledit ajovaloina on ollut jo pitkään laajassa käytössä ja Suomeenkin niitä alkaa laajemmin ilmestyä kun ne tulevat uuden Ford Mondeon nokalle lähiaikoina. Mitään mullistavaa valoelämystä nuo eivät kyllä tarjoa. Enemmän ulkonäkö- ja virransäästökikkailua, esim. Mondeoon saadaan noilla valoilla erilainen ilme kuin tavallisilla ksenoneilla. Valoteho ei ole todennäköisesti ollut mikään merkittävin suunnittelukriteeri.
Hyvä jos nuo LED - valot heitettäisiin romukoppaan mitä pikimmin, ne nimittäin häikäisevät todella pahasti taustapeilissä ja jopa päiväsaikaan. Eilen ajeli Audi takanani siinä klo 19.00 aikaan ja kyllä tuo häikäisyvaikutus oli melkoinen, tai ei oikeastaan häikäisyvaikutus, vaan jos tuota Led - valoa joutuu pitkään tuijottamaan niin se jotenkin ottaa silmille. Tämä siis täysin henkilökohtainen mielipide ja havainto.
Derrick:
Oliko sulla jokin erityinen syy tuijotella takanasi tulevan
auton valoja pitkään?
FARwd:
Ei liene täysin uusi ilmiö se, että takaatulevien valot saattavat häikäistä, sen vuoksi taustapeiliä voi kääntää ylöspäin. Varsinkin silloin kun joku köröttää perässä kiinni 20 metrin turvavälillä.
Ja kyllähän nuo Led - valot melko kirkkaita on, on vissiin taivuttava sille kannalle, että fillareiden vilkkuvat ledit tulisi kieltää.
Volvokin on sitten myös lähtenyt uuden XC90 myötä LED-valoihin. Eli ajovaloina on aktiiviset täys-LED-valot.
Mm. näin Volvo niitä mainostaa:
"Edistynyt LED-valoteknologia mahdollistaa ylivoimaisen leveän ja pitkän valokuvion valo on kaksi kertaa voimakkaampi kuin perinteisissä halogeeniajovaloissa. Polttoainetaloudellisuutta parantavat ja käyttökustannuksia alentavat LED-valot ovat erittäin energiatehokkaat ja kestävät auton koko elinkaaren ajan menettämättä valaistustehoaan."
Toivottavasti vaan nykyisten bi-ksenoneiden tasoiset valot on säilytetty noissa LED-ajovaloissakin. Polttoainetalous näemmä sanelee, että ksenoneista ollaan luopumassa ehkä jopa ajovalojen kustannuksella. Mersun LED-valojen toteutus ei ainakaan TM-testissä vakuuttanut.
Ohhoh!
Pitäkää kiinni hatuistanne, kun Volle vähän mullistaa! Onneksi noin tehokkaat ja kantavat supertuikut ei varmasti häikäise.
V-autoilija:
Olen useimpien kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että BMW:n nykyisten kaksoisksenonien kaukovalojen kantama saisi kernaasti olla pidempi. Varsinkin, kun paikka lisäkaukovalolle olisi monessa mallissa jo valmiina umpiossa. Asia ei kuitenkaan käytännössä ole aivan niin mustavalkoinen, kuin TM:n valomittausten kuvioista voisi päätellä. Esim. oman autoni kaukovaloilla TM:n mittausten mukaan viiden luksin kantama oli vain n. 140 metriä. Tuulilasin mittauksessa samanlaisilla kaukovaloilla kolmen luksin kantama oli yli 180 metriä ja yhden luksin kantama jo pitkälle yli 300 metrin. Tuo yhden luksin valomäärä ei varmaankaan riitä muuhun, kuin heijastumaan takaisin jostain hyvin heijastavasta materiaalista, kuten liikennemerkistä tai heijastimesta, mutta kolmen ja viiden luksin välilläkin pystyn omien kokemuksieni mukaan ainakin jotain havaintoja tiestä ja pientareista tekemään. Paljon riippuu myös siitä, missä kohtaa ja kuinka kirkkaana valaistun alueen kirkkain kohta näkyy. Jos se on juuri erinomaisten lähivalojen kantaman rajoilla, ei sen taakse kovin hyvin pysty tarkkoja näköhavaintoja tekemään kaukovaloillakaan. Pimeällä peltosuoralla olen huomannut kaukovalojeni näyttävän erittäin leveän (joskaan ei kovin kirkkaan) viuhkan n. 100-150 metrin välille ja mäkisessä maastossa tai "metsätunnelissa" valojen yläraja tien suunnassa taas nousee selvästi tuon viuhkan ylärajan yläpuolelle, mutta valoteho ei riitä näyttämään tietä tasaisella suoralla kuin parhaimmillaankin sinne n. 160-170 metrin paikkeille (sähkötolpista arvioiden), ja se on toki turhan vähän ainakin liukkaalla kelillä. Lähivaloihin olen erittäin tyytyväinen. Pimeillä korpisuorilla tulee silti usein ikävä ensimmäisen autoni kahdennettuja 7" H-nelosia ja lisäpitkiä, joilla saattoi avustaa myös kaukana edellä notkon varjossa ajavaa kanssa-autoilijaa näkemään jopa puolen kilometrin päähän vastamäkeen!
TM:n mittausta pidän kyllä muuten parempana ja selkeämpänä, kuin Huulilasin vastaavaa, mutta tuo "riittävän" näkemän luksiraja varmaan vaihtelee jonkin verran eri henkilöillä. Muistaakseni TM valitsi aikoinaan tuon viiden luksin raja-arvon lukemiseen riittävänä valon määränä.
A-utoilija:
Parasta olisi että Volvo saa nuo mahdollisimman nopeasti oikeasti tuotantoonkin eikä ole vain mainoksista löytyviä lupauksia tulevasta. Hyvä että yrittävät pysytellä edes jonkin matkan päässä Kian perässä näissä teknisissä asioissa. Kaduilla on jo jonkin aikaa vilissyt Kiat sun muut VAKIOVARUSTEISIN adaptiivisin täys-led valoin...
Putput:
Hyvä Kialle, jos siinä on hyvät valot. Mutta onko ne oikeasti myös hyvät? Sillähän ei ole mitään väliä millä tekniikalla ajovalot on toteutettu. Itse pahoin pelkään, että nuo XC90:n LED-valot saattaa jopa huonontaa Volvon tapauksessa nykyisiä hyviä lisähalogeenilla varustettuja bi-ksenon valoja. Vaikka eiköhän asia selviä tulevissa TM:n koeajoissa.
Samanlaista huuhaata näyttää Volvonkin markkinointiosasto työntävän kuin muidenkin merkkien.
Saapa nähdä. Tähän asti ajamani perusteella led-valot ei kummoista valaistuselämystä tarjoa. Ehkä ne kuitenkin kehittyvät kun lehdet jaksavat niitä testailla ja löytävät puutteita.
Huvittavaa on myös "mullistava" mukautuvan valon tekniikka. Tuo ominaisuus on jo muutaman vuoden ajan löytynyt mm. reilun satasen maksavista led-otsalampuista ja fillarien lampuista, mutta autoissa se onkin sitten aivan huippunykyaikaista.
Esko Riiheläkin tiesi kaukovalovilkusta:
http://www.iltalehti.fi/autot/2014112418862835_ae.shtml
A-utoilija:
Odotan mielenkiinnolla, tuleeko noihin LEDihin valoa enemmän vai vähemmän kuin vanhemman Volvon vakiovarusteisiin halogeenivaloihin, tai nyky-Volvojen Bi-xenon+H7/H9 tasoon verrattuna?
Autojen valoissa on tehty niin paljon keisarin uusia vaatteita, että arvaus tuon vertailun lopputuloksesta on jo, mutta ei silti hutkita ennen kuin on tutkittu.
740 GLE:
Taitaa olla katoavaa kansanperinnettä ja valoautomaation lisääntyessä tarpeettomana pois autovalmistuksesta jäävä ominaisuus.
Pari asiaa:
-Yrittäkää ymmärtää että valoissa, pitkissäkään, ei maksimaalisen pitkä valokeila ole välttämättä ainoa tavoiteltava asia. Valot ovat kokonaisuus, ja niiden valaisun optimaalisuus riippuu ympäristöstä ja muista tekijöistä joihin nykyään kuuluu myös aktiiviset valokeilat ja pitkien hallinta.
-Automatisoidut ledit eivät tarkoita sitä etteikö niilläkin voisi väläyttää pitkiä.
AkiK:
Ehkä ne asiat nimenomaan selittää sen miksi valojen kantama on 'lyhyt'. Vai luuletko ettei autoihin olisi helpostikin mahdollista pistää sellaiset majakkavalot että näkyy seuraavaan kaupunkiinkin asti? Se ei ole ihan järkevää, eikä kukaan yritäkään puhtaasti maksimoida luksimäärää minkä saa irti. Luulisi sen olevan selvää, mutta ei tietenkään vaan mielessä ei voi pyöriä kuin yksi ja ainoa juttu mitä joskus 60-luvulla keskellä Siperiaa yritettiin autotallissa saada parannettua paksummilla johdoilla ja ruuvaamalla Ladaan tai Wartburgiin lisävaloja...
AkiK:
Juuri näin. Adaptoituvuushan olisi nimenomaan mahdollisuus lisätä kunnon valot nykyisten kaupunkilyhtyjen tilalle. Hyvin sopeutuvat valot eivät häiritse ketään, joten nyt olisi ensimmäistä kertaa mahdollisuus rakentaa oikeasti hyvät kaukovalot ilman aiemmin koettuja isojen valojen haittapuolia.
Minun ongelmani on katuvalojen loisteessa nakkikioskia kiertävien kaupunkilaisten ajoympäristöstä poikkeava käyttötilanne, joka ei valmistajia kiinnosta.
Putput:
60-luvulla ei ruuvattu Ladaan lisävaloja, koska silloin ei ollut yhtää Ladaa.
60- ja 70-luvulla lisävalojen asentaminen oli harvinainen ja aika äärimmäinen tapaus, joka tehtiin varmaan yleensä harrastusmielessä. Suurin osa todelliseen tarpeeseen asennetuista lisävaloista asennettiin jollain tavoin poikkeukselliseen käyttötilanteen tai ihan pohjoisimmassa Suomessa. Kahdennettuja ajovaloja oli kyllä paljon yleisemminkin.
Siperia ei kiinnosta, mutta suurimmassa osassa Suomea tarvitaan talvisin ajovalot.
Minulle riittäisi, kun saisin taantuvan kehityksen käännetyksi takaisin edes tähän saakka ainoaan autooni, jota ajoin ilman lisävaloja, eli pre-facelift Mercedes W204 bi-xenonit H7 lisäkaukovalojen kera. Sen valokuvio on aika lailla sama kuin TM:n testaamassa Volvossa.
Luulin linkittämäni TM valotestin ja perusteluni Bosch Touringille olleen jo riittävän selvä kertomaan, ettei tavoitteena ole tähtien sota, vaan kunnon halogeenivalojen mittainen kaukovalo.
Surullisinta tässä keskustelussa on että on oikeasti olemassa ihmisiä jotka uskovat mitä tahansa markkinointijargonia omasta merkistään. Ihan oikeasti ei osata myöntää että useilla merkeillä ajovalojen kehitys on ollut negatiivista ja jatko näyttää yhä markkinointipainotteisemmalta.
740 GLE:
Ei yhtään haittaisi se että valot voisi suunnata tiettyyn suuntaan.
Putput:
Autoihin on tosiaan helppoa tehdä hyvät valot. Jopa niin helppoa, että sen osaavat mm. Volvo ja Skoda. Monissa saksalaisissa sen sijaan valot ovat lyhyet koska on korostettu ulkonäköä / säästetty naurettavassa paikassa.
130 metrin pitkillä valoilla on aika vähän optimointitarvetta. Optimoinnilla muutetaan valon jakaumaa, ts nykyisellään keilan leveyttä ja pituutta liikennetilanteen ja muun valaistuksen mukaan. Jos pitkien valojen kantama on maksimissaan vain muutaman kymmenen metriä puolivaloja pidempi eikä valokeila muutenkaan maksimissaan kummoinen, niin ei tuo valosarja mitään optimoi.
Tuossa käsivalaisin joka näyttää 1,5 kilometriin saakka. Parhaimmillaan 300 metriin saakka.
http://www.valostore.fi/tuote/hid_valaisin_polarion_ph40/
Taikka taivasvalo, 560.000 lumenia.
http://www.valostore.fi/tuote/taivasvalo_purelux_sky_4000/