Kuinka montaa TM:n lukijaa oikeasti kiinnostaa TM:n vuosittainen urheiluautovertailu Ruotsin Knutsto

48 kommenttia
2»
  • Jos kaikkien juttujen pitäisi koskea laitteita, joita tulee suurella todennäköisyydellä lähitulevasuudessa ostaa, niin tulisi varmaan suppea julkaisu. Onhan TM:ssäkin ainakin ollut paljon juttuja esimerkiksi tieteestä, laivoista, lentokoneista ja rakennusprojekteista, jotka eivät kovin montaa suomalaista koske. Aika tylsä tekniikan alan yleisjulkaisu tulisi, jos nuokin pitäisi karsia sillä perusteella, että keskimääräisyyteen tähtäävä asiakas ei noita osta.



    Vaikka ehdottomasti haluan pitää silmät auki ja luen juttuja laaja-alaisesti, niin en kyllä oikein jaksa innostua tuosta "urheiluautovertailusta". Ratakierroksen kellottaminen laitteilla, jotka soveltuvat huonosti radan kiertämiseen mahdollisimman nopeasti, ei ole kovin kiinnostavaa. Varsinkin kalliimman pään verrokit on suunniteltu olemaan hyviä sosioekonomisen aseman tunnusmerkkejä. Siihin päästäkseen, tarvitaan paljon sellaista, joka heikentää rataominaisuuksia.



    Itseäni ei sinänsä kiinnosta kovin moni juttu TM:ssä. Talviautovertailu ja talvirengastestit kiinnostavat jonkin verran. Joskus harvoin joku vieraileva jokerikortti saattaa myös yllättää.

      
  • Kiinnostaa, ja luen testin vaikka en olisi yhtään testin autoista ostamassa minkään mukana olleen auton hintaluokasta.



    Ajattelija2013:

    Ensinnäkin koko testin pointti on juuri siinä, että verrataan täysin eri hintaluokan autoja.


    Minullekin testin mielenkiinto on nähdä, mitä rahalla saa. Samasta syystä kiinnostaisi vaikkapa poikkitieteellinen maasturivertailu vaikka Dacia Dusterista Mercedes Geehen.



    DaViega:

    kannattaa muuten kokeilla ihan omallakin autolla rata-ajoa, äärimmäisen hauskaa!


    Sinun autollasi, varmaan. Etuveto-Volvon 15" korkeaprofiiliset renkaat kaatuvat alle ennen kuin mitään alkaa edes tapahtua, eikä ole kovin jännää istua autossa odottamassa mittarin nousevan madellen lähelle 150 lukemaa, josta ei aiokaan uskaltaa kääntää kaarteeseen. Ei, vaikka on vetänyt saman mutkan jarrutuksen pyörällä pitkäksi jostain parin sadan tienoilta ja ajettuaan sen mutkankin jarrutuksen jälkeen noin 150.



    Mutta kansalaisvelvollisuus tuo on kokeilla siinä mielessä, että vaikkei ekalla ratapäivällä opi juuri mitään, käsitys omasta kädettömyydestä konkretisoituu kerralla. Se on arvokas tieto.



    Herbert:

    Tuossa ja auton oikeassa käyttötarkoituksessa taitaakin kiteytyä tämän keskustelun sisältö.


    Aivan. Ja siksi minusta kannattaa mieluummin testata laajalla skaalalla, jolla osuu useamman käyttäjän "normaaliin" käyttöön kuin yrittää arvata tai määrätä oikeita valintakriteerejä.



    Herbert:

    Hieno auto, mutta miksi sillä ajaessa omistajalta niin kovin pääsi kirosanoja?


    Samasta syystä, kuin minulla alkuviikosta painavan matkalehmäni kanssa radalla painiessani. Radalla muoviluotiaan ketterästi pyöritelleillä kavereilla kuulosti kotimatkalla olevan sanomista heille rasittavan alhaisista rajoituksista, joiden vuoksi ajoasennosta tulee kovin epämukava.



    Kaikilla yhteisenä piirteenä ajoympäristö, joka ei vastaa omaa ihannetta.



    Ns. "järkiauto" osaa myös pistää kiroilemaan normaalissa ja rauhallisessa maantieajotilanteessa. Itselleni tuon teki työmatkalla Saksassa Lepo Astma 1.4 vapari. Vie se neljää aikuista tavaroineen nätisti tasaista autobahnia hieman toista sataa. Kunnes hyytyy...kellään vatupassia, onkos tässä mäki? Kaasua lisää...oho, sehän onkin jo lattiassa. Vaihto alas ja AINACS-teksti vain kasvaa peileissä.



    -> kiroillen kolmonen pesään, kaasu ihan lattiaan ja kieppikello punarajalla muutama kilometri mäen päälle. Ei se ole minulta pois, jos joku haluaa noilla itseään kiusata, mutta on myös arkitodellisuuksia, joihin mopon moottori isossa korissa ei vain toimi.



    Ei se silti estä Lepo Astmaa toimimasta hyvin jonkun käyttöautona, kunhan ymmärtää, ettei sitä ole tarkoitettu ajettavaksi isoa tietä ylämäkeen.



    Jätän muiden arvioitavaksi kenen arkitodellisuus on todellisinta. Mitatut numerot voi asettaa omaan järjestykseensä, kunhan vain joku käy ne ensin mittaamassa. Sehän tässä on tärkeintä, eikö?

      
  • NHB:

    Varsinkin kalliimman pään verrokit on suunniteltu olemaan hyviä sosioekonomisen aseman tunnusmerkkejä. Siihin päästäkseen, tarvitaan paljon sellaista, joka heikentää rataominaisuuksia.


    Samaan suuntaan ajavat kalliin auton ostajan mukavuusvaatimukset, vaikkei hän välittäisi statusarvoista pätkääkään.

      
  • Jatkossa TM testatkoon vain kaikkein yleisimmin arjessa tarvittavia kapineita.



    Kesänumeroissa voidaan aloittaa vertailemalla yleisimmät aterimet. Antaako Hackmann Ikean kiinalaisille haarukoille kyytiä?



    Syksyllä arki koittaa ja jokainen, no melkein jokainen, joutuu setvimään kuontalonsa aamuisin. Siis TM asettaa kohuvertailussaan markettien halpakammat kampaamoiden 10 kertaa kalliimpia hilseenrouskuttimia vastaan. Kyllä pölähtää!



    Pikkujoulukauden alla TM yllättää iloisesti asettamalla IDO59:n uudempien kilpakumppaneidensa kanssa viivalle. Mikä pönttö roiskii mieskäyttäjänsä virtsakaaren takaisin lahkeille? Onko saksalaisella renkaalla mukavampi kakkia kuin halpaporsliinilla. Sokerina pohjalla ( ilman pisteytystä ) otetaan kantaa myös "dagen efter" -käyttöön kuvailemalla laareihin oksentamista.



    Vuoden lopuksi TM muistaa kestotilaajiaan julkaisemalla laajan vessapaperin hintavertailun kaikista Suomen marketeista kerätyn datan pohjalta.



    Jess!

      
  • Ajattelija2013:

    Tuossa ja auton oikeassa käyttötarkoituksessa taitaakin kiteytyä tämän keskustelun sisältö. Minusta co2-viilattu Micra, jonka käyttö muodostuu pääosin ajoista kodin ja työpaikan välillä, joskus marketin kautta koukaten, on kuitenkin sitä elämää, jota varten monet autonsa hankkivat. Silloin tuohon tarpeeseen soveltuva laite ihan yhtä paljon oikea auto kuin urheiluautotestin osallistujatkin, eikä radan kierrosaikoja vähemmän kiinnostavia ominaisuuksia voisi kuvitella. Ja toisaalta, itse kaipaan työ- ja kauppamatkojen lisäksi jonkinlaista käyttökelpoisuutta kinttupoluille, joten entistä kauemmas minulle oikea auto etääntyy kumin vinguttamisesta radalla. Elävästi jäi mieleeni tapaus, jossa tuttavani urheilullinen auto parin tunnin matkan aikana sai kolme pohjakosketusta. Noista kaksi tapahtui yleisillä teillä varovaisesta ajotavasta huolimatta. Toinen pihasta jalkakäytävän yli tielle ajettaessa, toinen tietyömaan hidastetöyssyssä. Hieno auto, mutta miksi sillä ajaessa omistajalta niin kovin pääsi kirosanoja?


    Hei haloo! Lopettakaa jo tuo akkamainen narina. Tämä testi tehdään KERRAN VUODESSA. Jos ei kiinnosta, niin hypätkää yli. Niin minäkin teen jokaista TM:ää lukiessani, kun kohdalle osuu kodinkone tai Nissan Micra testi.

    Kyllä on ihmeellisiä mielensäpahoittajia kirjoittelemassa. Tilatkaa Kotiliesi, jos autot eivät kiinnosta.




    Kuka narisee? Vastasin aloittajan kysymykseen ja totesin, että minua ei kiinnosta, mutta ehkä muita kiinnostaa, kun testi vuodesta toiseen tehdään.

      
  • Kysymyshän kuului että ketä kiinnostaa, ja jos ei kiinnosta ja perustelut sille, niin homma okei ? Itse kullakin omat omat kiinnostuksen aiheensa ja turha ruveta vittuilemaan niille joilla on erilaiset kiinnostuksenaiheet kuin itsellä.

      
  • Sinun autollasi, varmaan. Etuveto-Volvon 15" korkeaprofiiliset renkaat kaatuvat alle ennen kuin mitään alkaa edes tapahtua, eikä ole kovin jännää istua autossa odottamassa mittarin nousevan madellen lähelle 150 lukemaa, josta ei aiokaan uskaltaa kääntää kaarteeseen. Ei, vaikka on vetänyt saman mutkan jarrutuksen pyörällä pitkäksi jostain parin sadan tienoilta ja ajettuaan sen mutkankin jarrutuksen jälkeen noin 150.

    Mutta kansalaisvelvollisuus tuo on kokeilla siinä mielessä, että vaikkei ekalla ratapäivällä opi juuri mitään, käsitys omasta kädettömyydestä konkretisoituu kerralla. Se on arvokas tieto.


    Siellä oppii jo ekalla kerralla hakemaan auton ja ennen kaikkea kuskin rajoja ja sitä kautta oppii myös auton ääritilanne käytöstä ja ymmärtää, miten auto silloin reagoi mihinkin. Suomen radat ovat sen verran hitaita (ahvenisto esim.) että ajotekniikka korostuu, ei niinkään raaka teho, ehkä se volvo ei ole ideaali ratkasu, mutta ei kauaskaan tarvitse mennä, että löytyy radalla hauska auto. ei tarvitse olla kuin hiukan piristetty malli.



    Kyllä se Herbert on itkemistä, jos kerran vuodessa TM ei voi vertailla tusinan sivun verran urheiluautojoa, se on aika pieni prosentti koko lehden sivumäärästä vuoden aikana tai yleensäkkään kyseisessä lehdessä. Oletko muuten sitä tyypiä joka on jäkättämässsä jokaisen lehden tekstari palstalla siitä kun joku tupakoi parvekkeella tms.?

    _________________________
    http://batracer.com/-1FrontPage.htm?XqI
      
  • Tuo olisikin itkemistä, jos noin olisi. Minä en kuitenkaan ole se, joka edes yrittää estää Tekniikan Maailmaa tekemästä urheiluautovertailuja.



      
  • Tykkään autoista ja tämä on yleensä vuoden kiinnostavien vertailu.



    Suomessa uudet autot maksaa paljon, mutta ei se estä unelmoimasta tai tuomasta 20 vuotta vanhoja ratakettuja halvalla maahan. Olemme toki myös köyhiä, mutta itsesääliin ja ruoskintaan ei tule tyytyä vaan nauttia viihdyttävistä artikkeleista kuten tästä ja koittaa saada tulot sille tasolle että pääsee omiin unelmiinsa. Vertailu on muutenkin pätevä kun autot kellotetaan saman pätevän Suomalaiskuskin toimesta. Harva autotoimittaja meinaan alalla osaa edes ajaa kovaa radalla :grin:



    Se mikä voisi olla kiinostavinta että vedettäisiin mukaan joku vanhempi käytetty auto vertailupohjaksi. Toivoisin myös että TM:n väki kävisi naputtamassa kierrosajat fastestlaps.com osoitteeseen, jotta vertailu saisi kansainvälistä näkyvyyttä. Hieman ihmettyttää miksi niitä säälittäviä etuvetoisia kauppakasseja pitää ottaa muutama mukaan.

      
  • No sen takia, et säälittävät etuvetopellet tajuaisi miten paljon parempia taka-ja nelivedot on.

      
  • Täytyy kyllä sanoa että jos tuollaisten autojen ulkoiluttamisesta radalla ei parempaa analyysiä tehtyä kuin mihin tm taas ylsi niin ei voi kuin ihmetellä. Kyllä nyt alkaa tulla naula tm: n arkkuun ainakin minun osalta.



    Lukekaa ihan piruuttaan teknikkens världin juttu aiheesta.



    Mitä taitoa tm osoittaa tällä jutulla? Taulukkoon on kerätty laitteiden tekniset tiedot, sitten on listattu kierrosajat ja muutama rivi tekstiä ja nokkelat nimitykset autoille. Melkoinen journalistinen saavutus.

      
  • No mutta tähänhän on helppo korjaus:

    Enemmän palstatilaa vertailulle, jotta siihen mahtuu enemmän juttua teknistentietojen lisäksi.



    Tuo autojen "ulkoiluttaminen radalla" tuo parhaiten esiin autojen ajo-ominaisuudet. joku TM:n tyypillinen koeajo lenkki ei ole mitään kertoaan alustasta, jarruista tai ohjauksesta loppujen lopuksi yhtään mitään. Yleensäkkin ihmiset, jotka eivät osaa iloa irti autoilusta sanovat että tuo testi on turha - mutta TM omaa myös lukijoita joita kiinostavat myös tehokkaat autot ja autoilu enemmänkin. Mitä jos kaikki urheiluautojen ystävät alkaisivat aina itkemään täällä että lehti ei kiinnosta kun on vaan ekohippiautoja tarjolla? kestäkää tekin nyt pari sivua, me muut ollaan kärsitty koko vuosi :wink:

    _________________________
    http://batracer.com/-1FrontPage.htm?XqI
      
  • Niin ei tuossa jutun aiheessa mitään vikaa ole. Mutta se homma pitäisi tehdä kunnolla. Eikä vain kopioimalla tekniset tiedot ja ottamalla pari kuvaa ja videota ja kierrosajat.



    Auton ratintakana voi kokea paljon asoita joita ei nyt kerrottu. Ja sitten olisi ollut tietysti hienoa, että esim. Kun takavetoisen m135i aika jäi niin heikoksi, niin saada vertailuun mukaan myös sen nelivetoinen versio. Siitäkin olisi saanut aika mehukkaan teeman.

      
  • Luin noiden muiden kirjoittajien viestit noin suurinpiirtein. Sen verran vapaassa markkinataloudessa ja sananvapautta omaavassa yhteiskunnassa elämme, että kai lehti saa kirjoittaa tuollaisenkin artikkelin. Minua se ainakin kiinnosti. Itselläni on ollut muutaman viikon ja vajaan parituhatta kilometriä alla testin halvin auto. Joo itselläni ei rahaa olisi ollut ostaa 150 000 euron autoa, mutta hauska niistäkin on lukea. Onneksi oma autoni sentään pärjäsi testissä. No yksi huomio kyllä testistä tuli, että Suomen testaajat, keitä lienevät, saivat oman autoni selvästi alemmaksi listassa ruotsalaisiin ja tanskalaisiin testaajiin verrattuna.



    Testin lähestymistapa on ihan hyvä. Lehdässä on reilut sata sivua, joten kustakin 24 autosta ei voi kirjoittaa edes yhtä sivua. Kiva testi ja luonnollisesti siinä pitää olla vain autot, joita saa ostettua, eikä sellaisia, jotka ehkä tulevat markkinoille jossakin vaiheessa. Tuolla oli toinen ketju, jossa lukija ei ollut ymmärtänyt tätä.



    Mullakin oli vielä 2011 vuoden loppuun asti aina halpa vanha ja vielä viimeiset olivat a-b luokan käytetty Ford. Sitten kun pari kaveria vaihtoi auton, kiinnostuin, että ehkä voisi 1. kerran ostaa vähän uudempi auto. En ollut ollut autoista kiinnostunut vuosiin muuten kuin paikasta A ja paikkaan B siirtävänä kulkuneuvona. No sitten minulla oli vajaan viikon kuluttua 2006 st fiesta ja ihastuin heti.



    Innostuin sen verran, että jo viime syksynä odotin uutta St Focusta ja koeajoin sen. Onneksi surffailin netissä ja huomasin, että uusi st fiestakin oli tulossa. Odottaminen kannatti. Pääsiäistä ennen tuli hankkittua 1. uusi auto ja nyt se on ollut alla 3 viikon verran. Oli oikea valinta. Focus jää alle Fiestan.



    Joo kyllä olisi kiinnostava lukea myös suomenkielellä kattavampia testejä noista vähän halvemmista hot hatchbackeistä. Ehkä sellaiset testit kiinnostavat useimpia autolijoita. Enää eivät mitkään nuhapumput kyllä kiinnosta. Joskus tulevaisuudessa kyllä valitettavasti täytyy vielä tyytyä sähköautoon, jonka suorituskyky jää surkeeksi.

      
  • stfiesta:

    Kiva testi ja luonnollisesti siinä pitää olla vain autot, joita saa ostettua, eikä sellaisia, jotka ehkä tulevat markkinoille jossakin vaiheessa. Tuolla oli toinen ketju, jossa lukija ei ollut ymmärtänyt tätä.




    Jos viittaat facelift BMW M5:een niin ei ollut ymmärtämisestä suinkaan kyse vaan siitä, että luulin kyseisen auton olevan jo tuotannossa mutta suinkaan näin ei ollut vaan on nyt tilattavissa, saapuu ilmeisesti elokuulla. Ei ehkä vaan varmasti tulee myyntiin kai sitä erehtyäkin saa ettei heti sanota ettei ymmärrä. Kukin tulkitsee miten lystää mutta luuloihisi pieni korjaus. Voi tuonne toiseenkin ketjuun kommentoida jos on asiaa. Ettei mene huuteluksi.

      
  • DaViega:

    Sinun autollasi, varmaan. Etuveto-Volvon 15" korkeaprofiiliset renkaat kaatuvat alle ennen kuin mitään alkaa edes tapahtua
    ...
    Mutta kansalaisvelvollisuus tuo on kokeilla siinä mielessä, että vaikkei ekalla ratapäivällä opi juuri mitään, käsitys omasta kädettömyydestä konkretisoituu kerralla. Se on arvokas tieto.

    Siellä oppii jo ekalla kerralla hakemaan auton ja ennen kaikkea kuskin rajoja ja sitä kautta oppii myös auton ääritilanne käytöstä ja ymmärtää, miten auto silloin reagoi mihinkin.


    Samaa mieltä siitä, että harrastajamainenkin rata-ajelu konkretisoi omat taidot hyvin. Auton rajoille ei mennä vielä toisellakaan ratapäivällä, jos koskaan.



    Ensimmäista ratapäivää ei ehkä kannattaisi käyttää omien rajojen, vaan kyseisen radan ajolinjojen hakemiseen. Se tulee halvemmaksi etenkin Ahvenistolla, joka on kaiteiden rajoittama ajokaukalo. Mutta jo pelkkä linjojen seuraaminen osoittaa varmasti, ettei se niin helppoa olekaan kuin kuvitteli. Aluksi on vaikea toistaa samanlaisia kierroksia edes alle oman maksimivauhdin.



    Oma kommenttini olikin lähinnä vastine lupaamaasi hauskuuteen. Hauskuuteen ei mielestäni vaadita hurjaa suorituskykyä, mutta tasapainoinen ajettavuus kylläkin. Kun on ajanut samaa rataa pyörällä jo tuhansia kilometrejä, ei pyörän vaihtaminen hitaaseen nokkapainoiseen pehmeärenkaiseen autoon saa aikaan muuta kuin haukottelua.



    Tosin, jos ajaa raskaalla etuvetoisella arkiajonsa, olisi tietenkin hyvä käydä kokeilemassa senkin käyttäytyminen vakiorengaspainein. Samalla motiivilla minä olen ajanut moottoripyörälläni ratakierroksia jo vuodesta 2001 alkaen. Eli katukuskille lisää kallistusvaroja, joita ei ole tarkoituskaan käyttää liikenteessä.

      
  • lauravee:

    No sen takia, et säälittävät etuvetopellet tajuaisi miten paljon parempia taka-ja nelivedot on.


    Ei etuvetopellejä tarvitse sääliä, koska he ovat itse osansa valinneet ja siihen tyytyväisiä. Mutta vetoakselien lukumäärästä ja sijainnista riippumatta kaikkien kuljettajien olisi hyvä ymmärtää omat rajoituksensa omalla ajoneuvollaan.



    Ajakaa ihan niin huonosti tasapainotetuilla autoilla kuin haluatte, kunhan ymmärrätte millä edellytyksillä ne kääntyvät ja pysähtyvät.

      
  • mela:


    Mitä taitoa tm osoittaa tällä jutulla? Taulukkoon on kerätty laitteiden tekniset tiedot, sitten on listattu kierrosajat ja muutama rivi tekstiä ja nokkelat nimitykset autoille. Melkoinen journalistinen saavutus.




    Lehdet ajaa säästöjä takaa ja valitettavsti saman huomannut. Esim. "ajettua" palsta on vitsi. Itse autosta ei juuri yhtä lausetta enemmän kommenttia, muuten vain luetellaan moottorit ja varusteet. Aha, tämän tiedon saisin nettisivultakin!



    Mieluummin vähemmän turhia artikkeleita ja enemmän journalismia kiitos! Tekniset tiedot vaikka, taulukkoon ja pääosa siihen tuntemuksiin ja muihin havaintoihin.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit