AMS ajoi motarilla noin 120 km/h keskinopeudella. Suurimmat nopeudet olivat 160 km/h eli tasaisella nopeudella ei olla ajettu. Priuksesta mainittiin, että 120 km/h asti mennään taloudellisesti, mutta sen jälkeen alkaa polttoainetta palamaan aivan eri tavalla.
Tästä löytyi ihan todennäköinen selitys.
Jos autolla lähdetään nappi laudassa kiihdyttämään moottoritienopeuksissa, Toyotan hybridi ei ole kovin vahvoilla. Se vääntää moottorin kierrokset korkealle, ja sitten alkaa mennä aika paljon tehoa hukkaan voimansiirrossa. Toinen juttu on se, että Toyotan moottori on erittäin taloudellinen 50 kW:iin asti, mutta sen yläpuolella tilanne huononee. Sähköpuoli tuskin noilla tehoilla pystyy paljon auttamaan, energiamäärät ovat suuria.
Moderni diesel taas antaa suhteellisen hyvän hyötysuhteen talla pohjassakin.
Kokonaan toinen juttu on sitten se, että jos AMS on tehnyt mittaukset oikeasti todellisessa liikenteessä, Golfin ja Auriksen kohtaamat liikennetilanteet tai tuulet ovat voineet olla erilaisia. Näilläkin voi saada litran suuntaan jos toiseen.
En ole nähnyt AMS:n artikkelia, joten voihan olla, että siellä on sentään nuo älytty ottaa huomioon.
Muistaakseni jutussa mainittiin, että Power-moodi menisi kovissa vauhdeissa päälle itsestään. Autosta kokemusta omaavat voisivat kommentoida tuota.
Minäkään en ole ihmeemmin tuota Aurista kokeillut. Priuksella olen sen sijaan jonkin verran ajanut, enkä kyllä muista sen laittaneen PWR-tilaa päälle itsekseen missään tilanteessa. Toisaalta en ole kyllä ajanut Priuksellakaan tuollaisia nopeuksia.
Itse en ole kyllä saanut moderneja tuon luokan dieseleitä viemään baanalla yli 7 litraa oikein mitenkään. Baana on hyvin harvoin niin vapaa, että tuollaisia lukuja pääsisi edes yrittämään.
Ihan jo ilmanvastus tekee sen, että jos keskinopeutta on 150+, niin autot vievät energiaa väistämättä paljon. Jos katselee TM:n tasaisen nopeuden kulutuksia 120 km/h, niin niihin saa laittaa tuollaisen 30-40 % päälle, että päästään kulutukseen 150 km/h.
Kaikkein taloudellisimpia autoja noilla nopeuksilla lienevät saksalaiset diesel-Coupét. Niillä on pieni ilmanvastus ja sopiva mitoitus.
AMS mittaa aina aika korkeita lukemia. Se kertonee jotain ajotyylistä.
Tuossa kyllä näkyy se suunnitteluero, että japanilaisten tekemää hybridiä ei ole suunniteltu saksalaiselle moottoritielle AMS:n ajotavalle.
Itse en ole kyllä saanut moderneja tuon luokan dieseleitä viemään baanalla yli 7 litraa oikein mitenkään. Baana on hyvin harvoin niin vapaa, että tuollaisia lukuja pääsisi edes yrittämään.
No en minäkään yli 7 litraa, mutta lähes sen 7 litraa menee kuitenkin aika helposti. Ruuhkaisella baanalla jos ajaa niin että aina on joko kaasu pohjassa tai jalka jarrulla niin ei se kulutus varmaan silloinkaan hirveän pieni ole. Käytännössä tosin joutuu aina välillä ajamaan tasaista nopeutta jonossa ja se laskee kulutusta selvästi.
ams 11/2013:ssa on vertailussa BMW 320i EDE, Lexus CT200h ja VW Jetta 1.4 TSI Hybrid.
ams-Verbrauchrunde (l/100 km):
BMW 5,1
Lexus 4,2
VW 4,7
kaupunki:
BMW 6,4
Lexus 4,8
VW 5,1
moottoritie:
BMW 6,8
Lexus 6,8
Jetta 6,5
vertailukulutus:
BMW 6,6
Lexus 6,1
VW 6,2
ams:n kulutuslukemat kielivät aina raskaasta ajosta. Ainoastaan tuo ams-Verbrauchsrunde on ajettu pientä kulutusta tavoitellen. Sen muistaen noiden kaikkien kulutukset ovat alhaisia. Lexus on taloudellisin, mutta ero ei ole kovin suuri. Varsinkin suorituskyky ja koko huomioiden BMW on päässyt erinomaiseen alhaiseen kulutukseen perinteisin keinoin. VW antaa muille kulutuksessa tasoitusta enemmän ajodyynamiikkaa silmällä pitäen tehdyllä rengasvalinnallaan.
Hybridi näyttää olevan kyllä ihan fiksu valinta! Tuntuu toimivan melko hyvin kaikissa tilanteissa: Niin perussuorituskyvyn tarjoavassa autossa hyvin pienellä kulutuksella (Auris, Prius, Lexus CT200h) sekä urheilullista suorituskykyä haettaessa (Tehokkaat hybridilexukset, BMW:n hybridit ym.). Ihan hyvää tekniikkaa: Varmatoimista (ainakin toyotan hybrid synergy drive, muilla vielä näytöt antamatta), lisäarvoa antavaa ja ympäristöystävällistä. Kyllä tällä tekniikalla kelpaa mennä kunnes keksitään jotain parempaa.
ams 11/2013:ssa on vertailussa BMW 320i EDE, Lexus CT200h ja VW Jetta 1.4 TSI Hybrid.
Mielenkiintoinen vertailu, vaikkakin aika erilaisilla autoilla. Odotetusti kaupunkikulutuksessa ja arkiajossa on selvä ero (noin 10-20 %) hybridien hyväksi, mutta BMW on hieno esimerkki modernista teknologiasta.
Itse asiassa tässä koko jutussa minua on alkanut viimeisen parin vuoden aikana häiritä hybriditeknologian hidas kehitys energiansäästössä. Lexuksen voimalinja on sama kuin Priuksen voimalinja, markkinoilletulovuosi 2009. Jettan voimalinja neljä vuotta uudempi, tulokset huonompia kuin Lexuksella. (Ja ilmeisesti on vielä niin, että Lexuksenkin kohdalla Prius on samalla voimalinjalla suurempi, suorituskykyisempi ja pihimpi.)
Yhdysvalloissa Ford on yrittänyt vähän kirittää Toyotaa hybridien suhteen, muuten koko alan kehitys on ollut kovin hiljaista. Eurooppalaiset dieselhybridit tuntuvat olevan käytännön ajossa aika janoisia, vaikka osa valmistajista hampaat irvessä pitää kiinni plug-in -vehkeittensä hassuista kulutuslukemista kertomatta niiden todellisia lukemia.
Hevosmiesten tietotoimisto väittää, että Priuksen seuraava versio (tulee ehkä 2015) olisi selvästi nykyistä taloudellisempi ja tehokkaampi. Hidasta on kuitenkin kehitys, jos vain yksi firma on sitä tekemässä.
Hybridin ilmiselvien etujen vuoksi olisi omituista, jos autot eivät hybridisoituisi aikaa myöten. Kehitys tuntuu kuitenkin melkoisen rauhalliselta. Markkinoilla olevat hybridit ovat pääosin hyvin kunnianhimottomia vehkeitä.
Toyotankin hybridien ilmoitetut ja todelliset kulutukset ovat alentuneet 10 vuodessa alle 10 prosenttia, eli aika hidasta on kehitys sielläkin ollut. Jo ennestään vähästä on tietysti vaikea paljoa pihistää. Toivottavasti tuleva kehitysversio veisi asioita taas reilusti eteenpäin. Myös suorituskyvyssä olisi petrattavaa kun saman hintaluokan dieselit menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Myös voimalinjan hienostuneisuutta kovemmissa kiihdytyksissä pitäisi saada parannettua.
Toyotankin hybridien ilmoitetut ja todelliset kulutukset ovat alentuneet 10 vuodessa alle 10 prosenttia, eli aika hidasta on kehitys sielläkin ollut. Jo ennestään vähästä on tietysti vaikea paljoa pihistää. Toivottavasti tuleva kehitysversio veisi asioita taas reilusti eteenpäin.
Piti oikein tarkastaa, miten tuo kulutuksen kehitys on mennyt. On se onneksi ollut hiukan parempaa kuin 10 %/10 v, mutta ei mitenkään hirvittävän paljon. Tässä Priuksen viralliset eri sukupolvista:
2004: 104 g/km (46 mpg)
2010: 89 g/km (50 mpg)
Kuudessa vuodessa kulutus on laskenut eurooppalaisittain 14 % ja amerikkalaisittain 9 %. Uskon enemmän amerikan numeroihin, ne tuntuvat olevan hankalampia manipuloitavia.
Moottoriteho nousi tuossa välissä jonkin verran. Jos sama trendi jatkuu seuraavassa sukupolvessa (lineaarisella ekstrapolaatiolla mallivuosi 2016), hybridit siirtyvät takaisin kehityksen kärkeen.
Myös suorituskyvyssä olisi petrattavaa kun saman hintaluokan dieselit menevät ohi oikealta ja vasemmalta.
Lisäsuorituskyky ei yleensä autoa pahenna... Kuitenkin tässä vertailussa on hyvä huomata, että saman energiankulutuksen dieselit eivät mene ohi oikealta ja vasemmalta. Ne ovat vielä laiskempia, mitä vielä käytännön ajossa käsi- tai robottivaihteisuus yleensä korostaa. Tosin pelkkään maantieajoon löytää dieseleitä, jotka ovat hybridejä sekä energiatehokkaampia että ripeämpiä.
Hintakilpailussa hybridit eivät dieseleille oikein pärjää. Tilanne tasoittuu hiukan, kun Euro 6 tulee voimaan, mutta ei se käytännön rakoa vielä umpeen kuro.
Mutta kuten totesin jo aikaisemmin: Olisi kiva nähdä tosissaan tehtyjä hybridejä muiltakin kuin Toyotalta.
Oli uudessa Tuulilasissa testissä VW Jetta Hybrid ja kun hybridistä on kyse niin kulutushan se tärkein on, kaupungissa 6.8 l/100km ja maantiellä 5.4 l/100km.
Mainittiin että Toyota Prius on vienyt heidän raskaassa kaupunkiajo testissään 5.8 l/100km eli litran vähemmällä mutta onhan Jetan suorituskyky aivan toista luokkaa, ilmeisesti eurooppalaiset autonvalmistajat etsivät hybridillään lähinnä tehoa ja suorituskykyä, ei niinkään pientä kulutusta kuten Toyota.
Samahan se on Lexuksella, lisätehoa haetaan hybriditekniikasta. Esimerkkinä vaikkapa GS450h, jota aina verrataan kilpailijoiden dieseleihin, koska niiden samantehoiset bensiinimallit kuluttavat niin paljon enemmän.
Omat kokemukset hybrideistä ovat sellaiset, että suorituskyky on parempi kuin mitä numerot antaa ymmärtää. Sama tilanne pienten (ja paperilla tehottomien) dieseleiden kohdalla. Vaivatonta ajoa, vaikka 0-100km/h kiihdytykset eivät kummankaan vahvuus ole.
Toki Lexuskin voisi yhdistää todellisen suorituskyvyn pieneen kulutukseen halutessaan, mutta ilmeisesti kaikki on niin tarkkaan laskettua, että vaikkapa kuvitteellisten CT300h:n, IS450h:n tai vaikkapa GS600h:n tuominen markkinoille ei ole järkevää. Ehkä tuohon ajaisi ainoastaan kilpailu, toihan Nissan oman ison hybridivoimalinjansa aikaisempaa pienemmän kokoluokan autoon.
tuli käytyä ajamassa lexuksen is300h, aika jänskä kapistus ajaa. siinä oli innovoitu ns vakiokiihtyvyys, eli kaasupoljinta ei ole, vaan kiihtyvyyspoljin. eli samalla kaasun tai siis kiihtyvyyspolkimen asennolla auto kiihtyy esim liikennevaloista esim 5km/h per sekunti niin kauan kun poljinta pitää siinä asennossa tai meno alkaa hyytymään muuten. tuntuu aluksi siltä että lähtis kiihtymään pehmeästi mutta nopeasti, ja sitten kiihtyvyys loppuu mutta vauhti jatkaa kasvamista. moottorin ääntä ei kuulu normiajossa mitenkään sisään eikä muutenkaan huomaa koska kone käynnistyy.
omassa autossani kiihtyvyys muuttuu koko ajan, nousevaan vääntökäyrään ja turbon paineiden noustessa yleensä kiihdyttelen ja välillä käsin hämmentelen vaihdekeppiä. hyvin erilaista kuin eleetön vakiokiihtyvyys.
sinänsä suorituskyky paperilla vastaa esim bemun 320d edeä, eli 8s 0-100km/h vaikka bemussa on 163 heppaa ja is300h:ssa 223 heppaa. sisätilakin samaa kokoluokkaa jne, edellinen malli oli aika pieni sisältä.
varmaankin lähitulevaisuudessa moisesta voi lukea testejä kulutuksestakin.
Toyotankin hybridien ilmoitetut ja todelliset kulutukset ovat alentuneet 10 vuodessa alle 10 prosenttia, eli aika hidasta on kehitys sielläkin ollut. Jo ennestään vähästä on tietysti vaikea paljoa pihistää. Toivottavasti tuleva kehitysversio veisi asioita taas reilusti eteenpäin.
Piti oikein tarkastaa, miten tuo kulutuksen kehitys on mennyt. On se onneksi ollut hiukan parempaa kuin 10 %/10 v, mutta ei mitenkään hirvittävän paljon. Tässä Priuksen viralliset eri sukupolvista:
2004: 104 g/km (46 mpg)
2010: 89 g/km (50 mpg)
priuksen tekniikka on varsin kehittynyttä ollut jo kauan, akkujen lisäys ja softakehitys enää menee eteenpäin. muu tekniikka onkin ollut jo olemassa 70-luvulta lähtien, helsingin metro ensimmäisenä. nämä vain eri mitoituksella, hyvin eri mitoituksella.
isommat akut parantavat lataus/purkuhyötysuhteita, riippuvaista reaktion nopeudesta, ja softalla erityisesti tojotan täysin tietsikkakontrolloidussa järjestelmässä. jos järjestelmä osaa ajaa taloudellisesti niin jopa start-ohjelman koeajajasta tulee taloudellisuussajon mestari.
prius on tehty periaatteessa jatkuvatoimiseksi sähköautoksi jo alunperin, mutta esim honda insightissa on vain avustava systeemi hetkelliseen käyttöön. ideana siis se, että moisen moottoripaketin saa voimalinjaan kiinni helposti, sitten vain invertteri ja akustoa johonkin ja älyä ohjaamaan systeemiä. kummallakin saa hidastusenergian talteen ja käytettyä myöhemmin.
toki normiautoillekin kehitystä tulee mm paremmin rullaavista renkaista ja paremmasta aerodynamiikasta, harvoissa autoissa on vielä pohjaa siloiteltu ja moottoritilan ylimääräinen ilmavirta poistettu.
Meneekö Auriksessa PWR automaattisesti saksalaisissa moottoritienopeuksissa kiihdyteltäessä?
NHB:
Tästä löytyi ihan todennäköinen selitys.
Jos autolla lähdetään nappi laudassa kiihdyttämään moottoritienopeuksissa, Toyotan hybridi ei ole kovin vahvoilla. Se vääntää moottorin kierrokset korkealle, ja sitten alkaa mennä aika paljon tehoa hukkaan voimansiirrossa. Toinen juttu on se, että Toyotan moottori on erittäin taloudellinen 50 kW:iin asti, mutta sen yläpuolella tilanne huononee. Sähköpuoli tuskin noilla tehoilla pystyy paljon auttamaan, energiamäärät ovat suuria.
Moderni diesel taas antaa suhteellisen hyvän hyötysuhteen talla pohjassakin.
Kokonaan toinen juttu on sitten se, että jos AMS on tehnyt mittaukset oikeasti todellisessa liikenteessä, Golfin ja Auriksen kohtaamat liikennetilanteet tai tuulet ovat voineet olla erilaisia. Näilläkin voi saada litran suuntaan jos toiseen.
En ole nähnyt AMS:n artikkelia, joten voihan olla, että siellä on sentään nuo älytty ottaa huomioon.
Minäkään en ole ihmeemmin tuota Aurista kokeillut. Priuksella olen sen sijaan jonkin verran ajanut, enkä kyllä muista sen laittaneen PWR-tilaa päälle itsekseen missään tilanteessa. Toisaalta en ole kyllä ajanut Priuksellakaan tuollaisia nopeuksia.
Ihan jo ilmanvastus tekee sen, että jos keskinopeutta on 150+, niin autot vievät energiaa väistämättä paljon. Jos katselee TM:n tasaisen nopeuden kulutuksia 120 km/h, niin niihin saa laittaa tuollaisen 30-40 % päälle, että päästään kulutukseen 150 km/h.
Kaikkein taloudellisimpia autoja noilla nopeuksilla lienevät saksalaiset diesel-Coupét. Niillä on pieni ilmanvastus ja sopiva mitoitus.
Tuossa kyllä näkyy se suunnitteluero, että japanilaisten tekemää hybridiä ei ole suunniteltu saksalaiselle moottoritielle AMS:n ajotavalle.
NHB:
No en minäkään yli 7 litraa, mutta lähes sen 7 litraa menee kuitenkin aika helposti. Ruuhkaisella baanalla jos ajaa niin että aina on joko kaasu pohjassa tai jalka jarrulla niin ei se kulutus varmaan silloinkaan hirveän pieni ole. Käytännössä tosin joutuu aina välillä ajamaan tasaista nopeutta jonossa ja se laskee kulutusta selvästi.
ams 11/2013:ssa on vertailussa BMW 320i EDE, Lexus CT200h ja VW Jetta 1.4 TSI Hybrid.
ams-Verbrauchrunde (l/100 km):
BMW 5,1
Lexus 4,2
VW 4,7
kaupunki:
BMW 6,4
Lexus 4,8
VW 5,1
moottoritie:
BMW 6,8
Lexus 6,8
Jetta 6,5
vertailukulutus:
BMW 6,6
Lexus 6,1
VW 6,2
ams:n kulutuslukemat kielivät aina raskaasta ajosta. Ainoastaan tuo ams-Verbrauchsrunde on ajettu pientä kulutusta tavoitellen. Sen muistaen noiden kaikkien kulutukset ovat alhaisia. Lexus on taloudellisin, mutta ero ei ole kovin suuri. Varsinkin suorituskyky ja koko huomioiden BMW on päässyt erinomaiseen alhaiseen kulutukseen perinteisin keinoin. VW antaa muille kulutuksessa tasoitusta enemmän ajodyynamiikkaa silmällä pitäen tehdyllä rengasvalinnallaan.
0-100 km/h kiihdytys / huippunopeus
BMW 7,9 s / 230 km/h
Lexus 12,0 s / 180 km/h
VW 8,9 / 210
Hybridi näyttää olevan kyllä ihan fiksu valinta! Tuntuu toimivan melko hyvin kaikissa tilanteissa: Niin perussuorituskyvyn tarjoavassa autossa hyvin pienellä kulutuksella (Auris, Prius, Lexus CT200h) sekä urheilullista suorituskykyä haettaessa (Tehokkaat hybridilexukset, BMW:n hybridit ym.). Ihan hyvää tekniikkaa: Varmatoimista (ainakin toyotan hybrid synergy drive, muilla vielä näytöt antamatta), lisäarvoa antavaa ja ympäristöystävällistä. Kyllä tällä tekniikalla kelpaa mennä kunnes keksitään jotain parempaa.
NHB:
Mielenkiintoinen vertailu, vaikkakin aika erilaisilla autoilla. Odotetusti kaupunkikulutuksessa ja arkiajossa on selvä ero (noin 10-20 %) hybridien hyväksi, mutta BMW on hieno esimerkki modernista teknologiasta.
Itse asiassa tässä koko jutussa minua on alkanut viimeisen parin vuoden aikana häiritä hybriditeknologian hidas kehitys energiansäästössä. Lexuksen voimalinja on sama kuin Priuksen voimalinja, markkinoilletulovuosi 2009. Jettan voimalinja neljä vuotta uudempi, tulokset huonompia kuin Lexuksella. (Ja ilmeisesti on vielä niin, että Lexuksenkin kohdalla Prius on samalla voimalinjalla suurempi, suorituskykyisempi ja pihimpi.)
Yhdysvalloissa Ford on yrittänyt vähän kirittää Toyotaa hybridien suhteen, muuten koko alan kehitys on ollut kovin hiljaista. Eurooppalaiset dieselhybridit tuntuvat olevan käytännön ajossa aika janoisia, vaikka osa valmistajista hampaat irvessä pitää kiinni plug-in -vehkeittensä hassuista kulutuslukemista kertomatta niiden todellisia lukemia.
Hevosmiesten tietotoimisto väittää, että Priuksen seuraava versio (tulee ehkä 2015) olisi selvästi nykyistä taloudellisempi ja tehokkaampi. Hidasta on kuitenkin kehitys, jos vain yksi firma on sitä tekemässä.
Hybridin ilmiselvien etujen vuoksi olisi omituista, jos autot eivät hybridisoituisi aikaa myöten. Kehitys tuntuu kuitenkin melkoisen rauhalliselta. Markkinoilla olevat hybridit ovat pääosin hyvin kunnianhimottomia vehkeitä.
Toyotankin hybridien ilmoitetut ja todelliset kulutukset ovat alentuneet 10 vuodessa alle 10 prosenttia, eli aika hidasta on kehitys sielläkin ollut. Jo ennestään vähästä on tietysti vaikea paljoa pihistää. Toivottavasti tuleva kehitysversio veisi asioita taas reilusti eteenpäin. Myös suorituskyvyssä olisi petrattavaa kun saman hintaluokan dieselit menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Myös voimalinjan hienostuneisuutta kovemmissa kiihdytyksissä pitäisi saada parannettua.
Lefa:
Piti oikein tarkastaa, miten tuo kulutuksen kehitys on mennyt. On se onneksi ollut hiukan parempaa kuin 10 %/10 v, mutta ei mitenkään hirvittävän paljon. Tässä Priuksen viralliset eri sukupolvista:
2004: 104 g/km (46 mpg)
2010: 89 g/km (50 mpg)
Kuudessa vuodessa kulutus on laskenut eurooppalaisittain 14 % ja amerikkalaisittain 9 %. Uskon enemmän amerikan numeroihin, ne tuntuvat olevan hankalampia manipuloitavia.
Moottoriteho nousi tuossa välissä jonkin verran. Jos sama trendi jatkuu seuraavassa sukupolvessa (lineaarisella ekstrapolaatiolla mallivuosi 2016), hybridit siirtyvät takaisin kehityksen kärkeen.
Lisäsuorituskyky ei yleensä autoa pahenna... Kuitenkin tässä vertailussa on hyvä huomata, että saman energiankulutuksen dieselit eivät mene ohi oikealta ja vasemmalta. Ne ovat vielä laiskempia, mitä vielä käytännön ajossa käsi- tai robottivaihteisuus yleensä korostaa. Tosin pelkkään maantieajoon löytää dieseleitä, jotka ovat hybridejä sekä energiatehokkaampia että ripeämpiä.
Hintakilpailussa hybridit eivät dieseleille oikein pärjää. Tilanne tasoittuu hiukan, kun Euro 6 tulee voimaan, mutta ei se käytännön rakoa vielä umpeen kuro.
Mutta kuten totesin jo aikaisemmin: Olisi kiva nähdä tosissaan tehtyjä hybridejä muiltakin kuin Toyotalta.
Oli uudessa Tuulilasissa testissä VW Jetta Hybrid ja kun hybridistä on kyse niin kulutushan se tärkein on, kaupungissa 6.8 l/100km ja maantiellä 5.4 l/100km.
Mainittiin että Toyota Prius on vienyt heidän raskaassa kaupunkiajo testissään 5.8 l/100km eli litran vähemmällä mutta onhan Jetan suorituskyky aivan toista luokkaa, ilmeisesti eurooppalaiset autonvalmistajat etsivät hybridillään lähinnä tehoa ja suorituskykyä, ei niinkään pientä kulutusta kuten Toyota.
Samahan se on Lexuksella, lisätehoa haetaan hybriditekniikasta. Esimerkkinä vaikkapa GS450h, jota aina verrataan kilpailijoiden dieseleihin, koska niiden samantehoiset bensiinimallit kuluttavat niin paljon enemmän.
Omat kokemukset hybrideistä ovat sellaiset, että suorituskyky on parempi kuin mitä numerot antaa ymmärtää. Sama tilanne pienten (ja paperilla tehottomien) dieseleiden kohdalla. Vaivatonta ajoa, vaikka 0-100km/h kiihdytykset eivät kummankaan vahvuus ole.
Toki Lexuskin voisi yhdistää todellisen suorituskyvyn pieneen kulutukseen halutessaan, mutta ilmeisesti kaikki on niin tarkkaan laskettua, että vaikkapa kuvitteellisten CT300h:n, IS450h:n tai vaikkapa GS600h:n tuominen markkinoille ei ole järkevää. Ehkä tuohon ajaisi ainoastaan kilpailu, toihan Nissan oman ison hybridivoimalinjansa aikaisempaa pienemmän kokoluokan autoon.
tuli käytyä ajamassa lexuksen is300h, aika jänskä kapistus ajaa. siinä oli innovoitu ns vakiokiihtyvyys, eli kaasupoljinta ei ole, vaan kiihtyvyyspoljin. eli samalla kaasun tai siis kiihtyvyyspolkimen asennolla auto kiihtyy esim liikennevaloista esim 5km/h per sekunti niin kauan kun poljinta pitää siinä asennossa tai meno alkaa hyytymään muuten. tuntuu aluksi siltä että lähtis kiihtymään pehmeästi mutta nopeasti, ja sitten kiihtyvyys loppuu mutta vauhti jatkaa kasvamista. moottorin ääntä ei kuulu normiajossa mitenkään sisään eikä muutenkaan huomaa koska kone käynnistyy.
omassa autossani kiihtyvyys muuttuu koko ajan, nousevaan vääntökäyrään ja turbon paineiden noustessa yleensä kiihdyttelen ja välillä käsin hämmentelen vaihdekeppiä. hyvin erilaista kuin eleetön vakiokiihtyvyys.
sinänsä suorituskyky paperilla vastaa esim bemun 320d edeä, eli 8s 0-100km/h vaikka bemussa on 163 heppaa ja is300h:ssa 223 heppaa. sisätilakin samaa kokoluokkaa jne, edellinen malli oli aika pieni sisältä.
varmaankin lähitulevaisuudessa moisesta voi lukea testejä kulutuksestakin.
Hiilipäästö:
priuksen tekniikka on varsin kehittynyttä ollut jo kauan, akkujen lisäys ja softakehitys enää menee eteenpäin. muu tekniikka onkin ollut jo olemassa 70-luvulta lähtien, helsingin metro ensimmäisenä. nämä vain eri mitoituksella, hyvin eri mitoituksella.
isommat akut parantavat lataus/purkuhyötysuhteita, riippuvaista reaktion nopeudesta, ja softalla erityisesti tojotan täysin tietsikkakontrolloidussa järjestelmässä. jos järjestelmä osaa ajaa taloudellisesti niin jopa start-ohjelman koeajajasta tulee taloudellisuussajon mestari.
prius on tehty periaatteessa jatkuvatoimiseksi sähköautoksi jo alunperin, mutta esim honda insightissa on vain avustava systeemi hetkelliseen käyttöön. ideana siis se, että moisen moottoripaketin saa voimalinjaan kiinni helposti, sitten vain invertteri ja akustoa johonkin ja älyä ohjaamaan systeemiä. kummallakin saa hidastusenergian talteen ja käytettyä myöhemmin.
toki normiautoillekin kehitystä tulee mm paremmin rullaavista renkaista ja paremmasta aerodynamiikasta, harvoissa autoissa on vielä pohjaa siloiteltu ja moottoritilan ylimääräinen ilmavirta poistettu.