Rengasmelu

63 kommenttia
«13

Kun autojen äänieristystä on kehitetty moottori- ja ilmavirtausäänten eliminoimiseksi on rengasmelu noussut selvemmin kuuluviin.



Mikä sitten aiheuttaa rengasmelua?

Yksi syy on Suomen karheat tien pinnat ja toinen on renkaat. Lisäksi melun siirtyminen renkaasta auton runkorakenteeseen ja sitä kautta sisälle autoon.



Nykyautoissa suositaan näyttäviä isokokoisia matalaprofiilisia renkaita. Yleensä ne ovat vielä nopeusluokaltaan ylimitoitettu Suomen nopeusrajoituksia ajatellen.



Nopeusluokat:

Q = 160 km/h

S = 180 km/h

T = 190 km/h

H = 210 km/h

V = 240 km/h

W = 270 km/h

Y = 300 km/h



Eikö Nokian Renkaat voisi tehdä Suomen nopeuksiin ja tiepinnoille nopeusluokaltaan alhaisemman ja pehmeämmän renkaan. Se voisi maksaa hieman enemmän kuin normaali rengas. Laittavathan monet nyt rahaa massauksiin ja erityis äänieristyksiinkin.



Muistaakseni näitä eri rengastyyppien ja autojen rengasmelua on joskus testattu.



Tässä yksi vertailu vuodelta 2006:

http://www.tuulilasi.fi/tutkii/?subarea=&article=129045&page=1



Tilanne on varmaan parempi vuoden 2008 ja 2009 autoissa.



Pari- kolme vuotta sitten kovasti puhuttiin että auton sisämelua alettaisiin vähentää vastamelulla. Muistaakseni Mersuun se piti jo tullakin, mutta ei ole kuulunut. :smile:

  
  • Honda Legendissä on jo vastamelujärjestelmä. Siltikin se on melko äänekäs auto luokassaan.

      
  • T-sarjan kesärenkaita on yleisesti markkinoilla, vaikka ensiasennusrenkaat ovat pääosin H- tai V-luokan renkaita. Jostain syystä rengaskauppiaat eivät T-sarjaa edes tarjoa, ellei erikseen osaa kysyä. Ehkä siinä tulee vastuukysymykset peliin. Jos ajaa kolarin ja alla on löysemmät renkaat kuin valmistaja suosittelee, ei rengaskauppias halua joutua vastaamaan kysymykseen, miksi on myynyt väärät renkaat.







    Muutamien rengastestien perusteella rengaskoko ei ole ratkaiseva tekijä melussa, mutta nopeusluokan vaikutus on ainakin minulle jäänyt epäselväksi.

      
  • Onkos nopeusluokan vaikutuksesta tehty missään mittaustuloksia ?



    Kai se suurin ero syntyy eri merkkien välillä, muistelen ainakin erojen olleen merkkien kesekn useita desibelejä...

      
  • Michelin esittelee kuorma-autojen ulkoista rengasmelua: http://www.michelintransport.com/ple/front/affich.jsp?codeRubrique=40&lang=FI



    Jossa:



    Melutaso riippuu päällysteestä ja ajonopeudesta.



    Rengasmelun kolme syytä:

    - rengas iskeytyy alustaan

    - ilman värähtely kulkeutuu kulutuspintakuviointiin

    - värähtely leviää renkaassa



    Michelin sanoo kuorma- ja linja-autorenkaiden ympäristötiedotteessaan mm. seuraavasti:

    Michelin valmistaa myös erityisesti Pohjoismaiden oloja varten kehitettyjä talvirenkaita, joihin ei välttämättä tarvita nastoja eikä ketjuja. Tämä minimoi teiden tarpeettoman kulumisen ja vähentää samalla rengasmelua. Michelin pyrkii muutenkin vähentämään rengasmelua saavuttaakseen EU:n asettamat tavoitteet.



    Mitkähän nuo EU:n asettamat tavoitteet mahtavat olla ja onko myös henkilöautoille asetettu vastaavat tavoitteet? Siis ilmeisesti tarkoitetaan ohiajomelua.

      
  • Kuluttaja.fi on testannut viimeksi renkaita 2007 (valitettavasti ei rengasmelua):



    http://www.kuluttaja.fi/tuote/valinta.aspx?ID=56598456-0b3b-4ea5-8b2e-35b24ae7bdfe&referer=%2ftestit%2fluokka.aspx%3fparentid%3dd61f29b2-524b-4f52-a8f7-0585fb23a1d4%26id%3dd61f29b2-524b-4f52-a8f7-0585fb23a1d4



    Siellä mainitaan seuraavaa:

    Useampi rengas ylitti raja-arvot ja saivat arvosanaksi huonon (1). Vuonna 2009 astuu voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa rengasvalmistajat siirtymään haitattomien, joskin valmistuksessa kalliimpien, öljyjen käyttöön.



    Tuskin öljyillä on vaikutusta rengasmeluun?

      
  • Penteles:

    Michelin sanoo kuorma- ja linja-autorenkaiden ympäristötiedotteessaan mm. seuraavasti:
    Michelin valmistaa myös erityisesti Pohjoismaiden oloja varten kehitettyjä talvirenkaita, joihin ei välttämättä tarvita nastoja eikä ketjuja. Tämä minimoi teiden tarpeettoman kulumisen ja vähentää samalla rengasmelua. Michelin pyrkii muutenkin vähentämään rengasmelua saavuttaakseen EU:n asettamat tavoitteet.

    Mitkähän nuo EU:n asettamat tavoitteet mahtavat olla ja onko myös henkilöautoille asetettu vastaavat tavoitteet? Siis ilmeisesti tarkoitetaan ohiajomelua.




    Vastaan itselleni.



    Michelin kotisivulta:



    Reducing noise pollution.

    Michelin has been studying for some time the noise caused by its tires and making measurements on insonorised vehicles, but it is only recently that the noise of the tire/road contact was the subject of a European directive (2001/43/CE). This directive will be implemented gradually according to a predetermined timetable between 2003 and 2011. The directive proposes to limit the noise emitted by cars to a range between 72 and 78dB, according to the width and type of the product (coast-by at 80km/h).

      
  • H- ja V-nopeusluokkien välillä en ole havainnut eroa renkaiden äänissä tai edes ominaisuuksissa. Joidenkin renkaiden kohdalla olen epäillyt, ovatko samoja renkaita? Kannattaako oikeasti tehtaan tehdä kahta lähekkäin olevaa nopeusluokkaa erikseen?



    Toinen juttu sitten on, ettei kaikkia muita vaatimuksia täyttäviä renkaita välttämättä löydy alhaisista nopeusluokista. Q-luokkaisia ovat kitkarenkaat, mutta ei niiden ominaisuudet muuten kovin häävit kesällä ole.

      
  • TM 19/2007 numerossa testattiin erikokoisia talvirenkaita. Nastarenkaat koossa 16–19 tuumaa ja kitkarenkaat koossa 16- 18 tuumaa. Kaikki nastarenkaat saivat melusta saman arvosanan seitsemän ja kaikki kitkarenkaat arvostettiin yhdeksikön arvoiseksi.



    Tämän testin perusteella ei talvirenkaiden osalta ole vannekoolla merkitystä.



      
  • Penteles:

    Lisäksi melun siirtyminen renkaasta auton runkorakenteeseen ja sitä kautta sisälle autoon.


    Kunnon autoissahan on tehty paljonkin tämän ongelman vähentämiseksi, ja nuo ratkaisut myös toimii käytännössä melko hyvin. Useimpia autovalmistajia ei ilmeisesti kuitenkaan juuri kiinnosta millainen meteli sisällä on.



    Penteles:

    Nykyautoissa suositaan näyttäviä isokokoisia matalaprofiilisia renkaita. Yleensä ne ovat vielä nopeusluokaltaan ylimitoitettu Suomen nopeusrajoituksia ajatellen.


    Hyvin suunnitellulla autolla tämä ei onneksi ole mikään ongelma. Lisäksi ainakin omaan autooni sopivia 17" renkaita saa hyvinkin löysärunkoisina V-nopeusluokan versioina jos sellaisilla haluaa ajaa.



    Penteles:

    Eikö Nokian Renkaat voisi tehdä Suomen nopeuksiin ja tiepinnoille nopeusluokaltaan alhaisemman ja pehmeämmän renkaan.


    Eikös Nokian Hakka V ole vähän tuontyyppinen rengas? Sitä vaan ei saa kovin leveänä eikä siis mun autoon sopivana.

      
  • 235+255:


    Kunnon autoissahan on tehty paljonkin tämän ongelman vähentämiseksi, ja nuo ratkaisut myös toimii käytännössä melko hyvin. Useimpia autovalmistajia ei ilmeisesti kuitenkaan juuri kiinnosta millainen meteli sisällä on.


    Todennäköisesti useimmat autonvalmistajat haluavat tehdä autoja myös niille, joilla joko ei ole halua tai mahdollisuutta investoida autoon rahamäärää, joka on isompi kuin suomalaisen palkansaajan keskivuosiansio bruttona.



    235+255:


    Hyvin suunnitellulla autolla tämä ei onneksi ole mikään ongelma. Lisäksi ainakin omaan autooni sopivia 17" renkaita saa hyvinkin löysärunkoisina V-nopeusluokan versioina jos sellaisilla haluaa ajaa.


    "Hyvin suunniteltu" tarkoittaa tässä yhteydessä myös kallista.



    235+255:


    Eikös Nokian Hakka V ole vähän tuontyyppinen rengas? Sitä vaan ei saa kovin leveänä eikä siis mun autoon sopivana.


    On se. Nopeusluokka on V, kun matalaprofiilisissa renkaissa se on usein W tai enemmän. Kokoluokassa 225/45R17 se lienee melun suhteen parhaasta päästä. Hakka H saattaa olla vielä parempi valinta normaali- tai korkeaprofiilisissa renkaissa. Olen kuitenkin itse miettinyt sitä, että miksei kukaan tee vielä parempia, vaikka R-luokan oikeasti hiljaisia kesärenkaita Pohjoismaiden ja Venäjän rouheille teille.

      
  • Penteles:


    Mitkähän nuo EU:n asettamat tavoitteet mahtavat olla ja onko myös henkilöautoille asetettu vastaavat tavoitteet? Siis ilmeisesti tarkoitetaan ohiajomelua.




    Penteles:


    Vastaan itselleni.

    Michelin kotisivulta:

    Reducing noise pollution.
    Michelin has been studying for some time the noise caused by its tires and making measurements on insonorised vehicles, but it is only recently that the noise of the tire/road contact was the subject of a European directive (2001/43/CE). This directive will be implemented gradually according to a predetermined timetable between 2003 and 2011. The directive proposes to limit the noise emitted by cars to a range between 72 and 78dB, according to the width and type of the product (coast-by at 80km/h).




    EU haluaa rajoittaa autojen aiheuttamaa ympäristömelua. Ympäristöomelu (=ohiajomelu) ja melu auton sisässä ovat kaksi eri asiaa.

      
  • Stallman:

    Olen kuitenkin itse miettinyt sitä, että miksei kukaan tee vielä parempia, vaikka R-luokan oikeasti hiljaisia kesärenkaita Pohjoismaiden ja Venäjän rouheille teille.




    Voi olla vähän vaikeampi juttu. Kitkarenkaat on luokkaa Q ja ne ovat rakenteensa puolesta hyvin hiljaiset. Samalla kuitenkin pitävät erittäin huonosti. Jos tehdään R-sarjan renkaat jotka pitävät kesärenkaan tapaan, ne eivät välttämättä ole silti kovin hiljaiset. ???



      
  • Yllätyin positiivisesti kerrankin kun ostamani nasta-Misukat oli hiljaisemmat kuin kesällä ostamani uudet kesikset (ei Misukat kylläkään)! :snotty:

      
  • Mielenkiintoinen avaus. Vaimolla on -02 Wagon Mondeo. Auto on rengasmelultaan inhimillinen Contin nastarenkailla. Sen sijaan viime syksynä alle vaihdetut Nokian Hakka H:t kesäkumit eivät tuoneet mitään parannusta vanhoihin NRHi-renkaisiin melun suhteen. Kaikkien profiili on 60-sarja. Mondeo on erittäin herkkä rengasmelulle, alkuperäisrengas Michelin Primacy 205/55-16V oli epämiellyttävän meluisa. Vaihdoinkin ne pois melun takia parin kesän jälkeen kun vaikka pintaa oli jäljellä 4-5mm.



    Oma auto on BMW -01 e39 sedan 205/65-15" H-Contin renkailla. Jopa aivan vieraat ihmiset kiinittävät huomiota auton hiljaisuuteen. BMW on tosin Saksan autobahnoilla samoilla renkailla vielä hiljaisempi kuin suomen teillä. Hyvä vinkki on ajaa urien vieressä, monta dB:tä tippuu sisämelu.



    Jos uuden auton voisi tilata tehtaalta esim. noisekiller-käsiteltynä, olisin siitä kyllä kiinostunut. Nokian renkaille voisi lähettää toiveen että kehittäisivät hyviä ja hiljaisia perusrenkaita normi 15" ja 16" rengaskokooon. Äärimmäisestä suorituskyvystä voisi tinkiä jos rengas olisi tasapainoinen ja todistetusti hiljaisin suomen teillä.

      
  • Uusissa autoissa yksi positiivisimpia yllätyksiä melun ja myös rengasmelun suhteen oli Mersu GLK. Kolhosta ulkonäöstä ja sisustuksesta huolimatta varsin hiljaista kyytiä. Toisaalta vaikka rengasmelua usein moititaan pahimmaksi meluksi uusissa autoissa tuntuu myös tuulensuhinoita olevan monessa mallissa vähintään riittävästi.



    halko6:

    BMW -01 e39 sedan 205/65-15" H-Contin renkailla. Jopa aivan vieraat ihmiset kiinittävät huomiota auton hiljaisuuteen.


    E39 toimii erittäin hyvin myös Contin 17" nastoilla. Ei tarvitse kitkarengasmiesten parjaamasta nastamelusta kärsiä juuri ollenkaan.



    halko6:

    Hyvä vinkki on ajaa urien vieressä, monta dB:tä tippuu sisämelu.


    Meluisimmilla autoilla ehkä, E39:llä yleensä vain 1-2 dB.



    halko6:

    Jos uuden auton voisi tilata tehtaalta esim. noisekiller-käsiteltynä, olisin siitä kyllä kiinostunut.


    Tämä olisi loistava idea! Yksi tuttu on vaimentanut itse E39:ään reippaasti ja kuulemma paljon vielä parantunut vakiosta. Voisin harkita samaa.

      
  • Seuraavassa muutamien TM:n koeajamien autojen meluindeksejä.

    Indeksi on keskimääräinen melu mitattuna nopeuksilla 60, 80, 100 ja 120 km/h.



    Järjestys kokonaismelusta kun huomioidaan sekä etu- että takaosan melu:

    1 Mercedes-Benz S 500 Lang 61 dB (A)

    2 BMW 730 dA 62 dB (A)

    3 BMW 525dA 63 dB (A)

    4 Mercedes-Benz S 400 CDI Lang 63 dB (A)

    5 Audi A4 1,8 TFSI Business 64 dB (A)

    6 BMW X6 35d 64 dB (A)

    7 Chrysler 300C V8 HEMI 64 dB (A)

    8 Citroen C6 2,7 V6 Hdi Exclusive 64 dB (A)

    9 Mercedes-Benz R 320 CDI 4Matic Lang 64 dB (A)

    10 Peugeot 407 2,0 Confort 64 dB (A)

    11 Audi A6 3,0 TDI V6 Quatro A 65 dB (A)

    12 Audi Q5 3,0 V6 TDI Quatro S tronic 65 dB (A)

    13 Citroen C5 1,6 Hdi Dynamique 65 dB (A)

    14 Ford Mondeo 2,0 TDCi Titanium Business 65 dB (A)

    15 Jaguar S-Type 2,5 V6 Executive 65 dB (A)

    16 Lexus IS 220d 65 dB (A)

    17 Lexus RX 400h 65 dB (A)

    18 Renault Laguna Sport Tourer 2,0 16V Dynamique 65 dB (A)

    19 Volkswagen Passat 2,0 FSI Comfortline 65 dB (A)

    20 Volvo XC 90 65 dB (A)

    21 Volvo XC60 2,4D AWD Momentum 65 dB (A)

    22 Chrysler Grand Voyager 2,8 CRD Touring 66 dB (A)

    23 Honda Accord 2,0 i-VTEC Elegance 66 dB (A)

    24 Land Rover Discovery 3 TDV6 SE 66 dB (A)

    25 Mazda 6 2,0 Elegance 6MT 4-0V 66 dB (A)

    26 Skoda Superb 2,0 TDI Elegance 66 dB (A)

    27 Toyota Avensis 1,6 VVT-i Linea Sol Technical 66 dB (A)

    28 Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Track&Field 4Motion 66 dB (A)

    29 Alfa Romeo 159 2,4JTDm 67 dB (A)

    30 Subaru Forester 2,0 X Exclusive 67 dB (A)

    31 Toyota Prius 67 dB (A)

    32 Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG 67 dB (A)

    33 Volkswagen Jetta 2,0 TDI 68 dB (A)



    Järjestys kun huomioidaan vain etuosan melu:

    1 Mercedes-Benz S 500 Lang 61 dB (A)

    2 BMW 730 dA 62 dB (A)

    3 BMW 525dA 63 dB (A)

    4 Chrysler 300C V8 HEMI 63 dB (A)

    5 Mercedes-Benz R 320 CDI 4Matic Lang 63 dB (A)

    6 Mercedes-Benz S 400 CDI Lang 63 dB (A)

    7 Audi A4 1,8 TFSI Business 64 dB (A)

    8 Audi A6 3,0 TDI V6 Quatro A 64 dB (A)

    9 Audi Q5 3,0 V6 TDI Quatro S tronic 64 dB (A)

    10 BMW X6 35d 64 dB (A)

    11 Ford Mondeo 2,0 TDCi Titanium Business 64 dB (A)

    12 Land Rover Discovery 3 TDV6 SE 64 dB (A)

    13 Lexus IS 220d 64 dB (A)

    14 Mazda 6 2,0 Elegance 6MT 4-0V 64 dB (A)

    15 Peugeot 407 2,0 Confort 64 dB (A)

    16 Volvo XC 90 64 dB (A)

    17 Alfa Romeo 159 2,4JTDm 65 dB (A)

    18 Citroen C5 1,6 Hdi Dynamique 65 dB (A)

    19 Citroen C6 2,7 V6 Hdi Exclusive 65 dB (A)

    20 Jaguar S-Type 2,5 V6 Executive 65 dB (A)

    21 Lexus RX 400h 65 dB (A)

    22 Renault Laguna Sport Tourer 2,0 16V Dynamique 65 dB (A)

    23 Volkswagen Passat 2,0 FSI Comfortline 65 dB (A)

    24 Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Track&Field 4Motion 65 dB (A)

    25 Volvo XC60 2,4D AWD Momentum 65 dB (A)

    26 Chrysler Grand Voyager 2,8 CRD Touring 66 dB (A)

    27 Honda Accord 2,0 i-VTEC Elegance 66 dB (A)

    28 Skoda Superb 2,0 TDI Elegance 66 dB (A)

    29 Toyota Avensis 1,6 VVT-i Linea Sol Technical 66 dB (A)

    30 Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG 66 dB (A)

    31 Subaru Forester 2,0 X Exclusive 67 dB (A)

    32 Toyota Prius 67 dB (A)

    33 Volkswagen Jetta 2,0 TDI 68 dB (A)



    Järjestys kun huomioidaan vain takaosan melu:

    1 Mercedes-Benz S 500 Lang 62 dB (A)

    2 BMW 730 dA 63 dB (A)

    3 Mercedes-Benz S 400 CDI Lang 63 dB (A)

    4 BMW 525dA 64 dB (A)

    5 BMW X6 35d 64 dB (A)

    6 Chrysler 300C V8 HEMI 64 dB (A)

    7 Citroen C6 2,7 V6 Hdi Exclusive 64 dB (A)

    8 Mercedes-Benz R 320 CDI 4Matic Lang 64 dB (A)

    9 Audi A4 1,8 TFSI Business 65 dB (A)

    10 Audi Q5 3,0 V6 TDI Quatro S tronic 65 dB (A)

    11 Ford Mondeo 2,0 TDCi Titanium Business 65 dB (A)

    12 Lexus IS 220d 65 dB (A)

    13 Peugeot 407 2,0 Confort 65 dB (A)

    14 Volkswagen Passat 2,0 FSI Comfortline 65 dB (A)

    15 Volvo XC60 2,4D AWD Momentum 65 dB (A)

    16 Audi A6 3,0 TDI V6 Quatro A 66 dB (A)

    17 Chrysler Grand Voyager 2,8 CRD Touring 66 dB (A)

    18 Citroen C5 1,6 Hdi Dynamique 66 dB (A)

    19 Jaguar S-Type 2,5 V6 Executive 66 dB (A)

    20 Lexus RX 400h 66 dB (A)

    21 Renault Laguna Sport Tourer 2,0 16V Dynamique 66 dB (A)

    22 Skoda Superb 2,0 TDI Elegance 66 dB (A)

    23 Toyota Avensis 1,6 VVT-i Linea Sol Technical 66 dB (A)

    24 Volkswagen Tiguan 2,0 TDI Track&Field 4Motion 66 dB (A)

    25 Honda Accord 2,0 i-VTEC Elegance 67 dB (A)

    26 Land Rover Discovery 3 TDV6 SE 67 dB (A)

    27 Mazda 6 2,0 Elegance 6MT 4-0V 67 dB (A)

    28 Subaru Forester 2,0 X Exclusive 67 dB (A)

    29 Volvo XC 90 67 dB (A)

    30 Toyota Prius 68 dB (A)

    31 Volkswagen Golf 1,4 TSI Highline DSG 68 dB (A)

    32 Alfa Romeo 159 2,4JTDm 69 dB (A)

    33 Volkswagen Jetta 2,0 TDI 69 dB (A)



    Desibelit eivät kerro koko totuutta koska melu voi olla ihmiskorvalle erilaista, samalla desibelimäärällä toiselle ärsyttävää kun taas toiselle vähemmän ärsyttävää.



    Vielä ei ole kehitetty mittalaitteistoa joka kertoisi paremmin ihmiskorvan reagoiman melun autossa. Toisaalta kuten edellä mainitsin, melu on henkilökohtainen "makuasia".



    Näistä tuloksista ei selviä mistä melu pääasiassa tulee, eli paljonko niissä on rengasmelua.

      
  • Näyttää kaikissa GLK:ssa olevan 60-sarjan renkaat. Kävin istumassa GLK:ssa ensiesittelyn aikoihin. Sain siinä oikein hyvän ajoasennon. Sillä uudella 500N dieselillä ja järkevällä varustelulla taitaa hinta vain karata niin kauas että kannattaa odottaa pari vuotta ja ostaa käytetty. Varmaankaan koskaan ei suomessa uuden auton ostaminen ole ollut yhtä huono diili kuin nyt ja toisaalta käytetyt eivät ole koskaan olleet näin halpoja. Vaimolle pitäisi löytää vuoden sisällä uusi tai pari vuotta vanha hiljainen etu- tai nelivetofarkku....



    TM kehui suht. koht. edullista Dodge Journeyta lähes edustusautotasoiseksi sisämelultaan, siinä oli muistaakseni 65-sarjan 17" kesäkumit. Muutenkin autoa kehuttiin paljon, nykyinen taloustilanne ei vain taida suosia Dodgen ostamista.



    Tuosta e39 vaimentamisesta olisi mukava kuulla lisää...mikä vaikuttaa eniten?

      
  • Penteles:

    Desibelit eivät kerro koko totuutta koska melu voi olla ihmiskorvalle erilaista, samalla desibelimäärällä toiselle ärsyttävää kun taas toiselle vähemmän ärsyttävää.

    Vielä ei ole kehitetty mittalaitteistoa joka kertoisi paremmin ihmiskorvan reagoiman melun autossa. Toisaalta kuten edellä mainitsin, melu on henkilökohtainen "makuasia".




    dB(A) on painotettu nimenomaan ihmiskorvan kuulon mukaan. Ihminen on herkempi melun suhteen 1 kHz to 4 kHz alueella ja dB(A) tarkoittaa että muita taajuuksia on suodatettu pois mukaillen ihmiskorvan kuulokykyä. Eli melun ”sävyn” vaikutus meidän kuuloomme otetaan huomioon melunmittauksessa.



    3 dB eron ihminen havaitsee ja 12 dB ero tarkoittaa äänen kasvamista ihmisen mielestä kaksinkertaiseksi.

      
  • Vaikka mittaukset tehdään käyttämällä dB(A) painotusta,silti tälläkin mittaustavalla on tunnepohjaisia eroja. Vaikka lukemat ovat samat ihminentuntee nämäkit äänet erinlaiseksi. A-painotusalueella on myös mukavia ja inhottavia ääniä.

    Monimutkainen juttu siis. Jotenkin tuntuu että bemarissa on onnistuttu eliminoimaan nämäärsyttävät äänen paremmin kuin muissa,vaikka mittari näyttää samaa.

      
  • juster:

    dB(A) on painotettu nimenomaan ihmiskorvan kuulon mukaan. Ihminen on herkempi melun suhteen 1 kHz to 4 kHz alueella ja dB(A) tarkoittaa että muita taajuuksia on suodatettu pois mukaillen ihmiskorvan kuulokykyä. Eli melun ”sävyn” vaikutus meidän kuuloomme otetaan huomioon melunmittauksessa.

    3 dB eron ihminen havaitsee ja 12 dB ero tarkoittaa äänen kasvamista ihmisen mielestä kaksinkertaiseksi.




    Näinhän se on.

    Melumittauksissa käytetään yleensä eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Tällä painotuksella pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen. Yleisin on ns. A-suodatin, jolloin melutason mittaukseen käytetään merkintää dB (A). Toinen yleinen taajuuspainotus on C-suodatin.



    On esitetty, että pieni- eli matalataajuisen melun mittaukseen pitäisi käyttää C-taajuuspainotusta eikä A-painotusta. On oletettu, että C-painotettu taso antaisi paremmin äänekkyyttä ja haittoja luokittelevan lukeman kuin A-painotettu taso.

      
  • halko6:



    Jos uuden auton voisi tilata tehtaalta esim. noisekiller-käsiteltynä, olisin siitä kyllä kiinostunut.




    Ei ole myöskään mikään ongelma viedä auto itse ruosteenestofirmojen tarjoamiin äänieristyskäsittelyihin. Auto aamulla käsittelyyn ja illalla pois. Jos ottaa samalla lisäruostesuojauksenkin, joka on monissa uusissa autoissa aika kelvoton meidän oloihin, niin sekin parantaa äänieristystä osaltaan.



    Finikorilla on stop sonic -käsittely

    http://testwww.finikor.fi/stopsonic.htm



    Tectylillä on noisestopping -käsittely

    http://www.tectyl.fi/noisestopping.htm



    Stop sonic -käsittelystä on mitattu 4 dB parannuksia melusta 120 km/h nopeudella Toyota Corolla Versosta. Honda Accord farmarista kuulin Finikorin liikkeessä mitatun 3 dB parannuksen. Omaa edellistä autoani ei aikanaan mitattu, mutta ruostesuojauksen + äänieristyskäsittelyn yhteisvaikutus oli kuitenkin korvin kuultava ja autosta tuli paljon miellyttävämpi matkakumppani rengasmelun osalta.



    Muoviset äänieristetyt sisälokarit on toinen keino vaimentaa rengasmelua ja omassa edellisessä autossani ne asennettiin ruosteenestoliikkeessä taakse erillisellä käynnillä ja taas rengasmelu väheni hiukan.

      
  • halko6:

    Tuosta e39 vaimentamisesta olisi mukava kuulla lisää...mikä vaikuttaa eniten?


    Kaveri käytti hommaan Dynamat-tuotteita (ainakin kahta eri paksuutta): http://www.poppikoneet.com/default.asp?id=20061116155328



    Käsitteli muistaakseni kaikki ovet sekä paljon pintaa peräkontin lattiasta, takapyörän lokasuojista sisäpuolelta ja ainakin peräkontin kannen. En muista mikä vaikutti eniten mutta itse aloittaisin ovista koska ne ovat korvaa lähinnä. Vaikutus oli kuitenkin kuulemma paljon pienempi kuin hänen aiemmin vaimentamassaan Mazdassa.



    halko6:

    TM kehui suht. koht. edullista Dodge Journeyta lähes edustusautotasoiseksi sisämelultaan, siinä oli muistaakseni 65-sarjan 17" kesäkumit.


    Niinhän se kehui, en vain ymmärrä mihin tuokin perustui koska mitattujen desibelilukemien perusteella Journey ei ole lähelläkään edustusautoja. 100 km/h vauhdissa edessä melua mitattiin 65 dB(A) kun Lexus LS430 (2003) on mitattu 57 dB(A). Eroa siis 8 dB mitä ei voi pitää vähäisenä. Pienin ero 120 km/h vauhdissa, mutta sekin 5 dB.



    Journeytä hiljaisempia ovat tänä vuonna testatuista olleet esimerkiksi M-B C200 CDI A, Audi Q5 ja BMW 320d. Noita ei silti verrattu edustusautoihin.

      
  • Penteles:


    Järjestys kokonaismelusta kun huomioidaan sekä etu- että takaosan melu:
    1 Mercedes-Benz S 500 Lang 61 dB (A)


    Tuo on todellakin tuoreista TM:n mittauksista hiljaisin (vuodelta 2005). Vanhoista mittauksista löytyy muutamia vieläkin hiljaisempia lukemia:

      Lexus LS430 (2003) Mercedes-Benz S430 A (2003) BMW 745i (E65, 2003) Volkswagen Phaeton W12 A (2003) Audi A8 V8 4.2 quattro A (2003) BMW 523i (E39, 1996) BMW 740iA (E32, 1993) Lexus LS400 (1993) Mercedes-Benz 400 SEL (1993) BMW 740d (E38, 2000)




    Eikä tuossakaan välttämättä ole kaikki todella hiljaiset mittaukset mukana.

      
  • 235+255:

    Penteles:

    Järjestys kokonaismelusta kun huomioidaan sekä etu- että takaosan melu:
    1 Mercedes-Benz S 500 Lang 61 dB (A)

    Tuo on todellakin tuoreista TM:n mittauksista hiljaisin (vuodelta 2005). Vanhoista mittauksista löytyy muutamia vieläkin hiljaisempia lukemia:
      Lexus LS430 (2003) Mercedes-Benz S430 A (2003) BMW 745i (E65, 2003) Volkswagen Phaeton W12 A (2003) Audi A8 V8 4.2 quattro A (2003) BMW 523i (E39, 1996) BMW 740iA (E32, 1993) Lexus LS400 (1993) Mercedes-Benz 400 SEL (1993) BMW 740d (E38, 2000)


    Eikä tuossakaan välttämättä ole kaikki todella hiljaiset mittaukset mukana.




    Mersun dB arvot ovat et-u takaosa ja 60/80/100/120 km/h nopeudessa:

    56 57/ 60 61/ 63 63/ 65 66



    Eiköhän tuo vanhojen autojen hiljaisuus perustu hiljaisimpiin renkaisiin.

    Nykyrenkaat ovat leveämpiä, matala profiilisimpia ja ehkä kovempiakin materiaaliltaan ja näin äänekkäämpiä.

      
  • Penteles:

    Mersun dB arvot ovat et-u takaosa ja 60/80/100/120 km/h nopeudessa:
    56 57/ 60 61/ 63 63/ 65 66


    Lexus LS430 vastaavasti:

    52 54/ 54 56/ 57 59/ 62 63



    Tollasen jos ostais joskus edullisesti käytettynä, teettäis siihen tuollaisen Stop Sonic -käsittelyn ja vähän itse liimailis vaimennusmattoa niin saattais olla kitkarenkain kyyti melko miellyttävää korville. :grin:

      
  • Jos rengasmelu haittaa niin autossa on liian huono radio tai kaiuttimet? :warning:

      
  • 3 dB eron ihminen havaitsee ja 12 dB ero tarkoittaa äänen kasvamista ihmisen mielestä kaksinkertaiseksi.


    "Kaksinkertaisen äänenvoimakkuuden" subjektiivinen vaikutelma vaihtelee ihmisestä toiseen. Useimmilla tapauksissa tulokset asettuvat 6 - 12 dB:n välille. Subjektiivisesti arvioitu "kaksi kertaa häiritsevämpi melu" on eri asia kuin "kaksi kertaa suurempi äänenvoimakkuus".

    dB(A) on painotettu nimenomaan ihmiskorvan kuulon mukaan. Ihminen on herkempi melun suhteen 1 kHz to 4 kHz alueella


    Pelkkä taajuussisällön painotus kertoo subjektiivisesta vaikutelmasta hyvin vähän. Korvan herkkyys riippuu taajuuden ohellä äänenvoimakkuudesta. Pienillä voimakkuuksilla kuulomekanismi on herkkä keskiytaajuuksille, mutta voimakkuuden suurentuessa herkkyysero taajuuden suhteen pienenee. Melun "häiritsevyyteen" vaikuttaa taajuussisällön ohella myös melun muu sisältö: verhokäyrät taajuuskaistoittain, yksittäiset resonanssit, jne. Siksi dB(A)-melumittauksissa A-suodatus ei ole kovinkaan kelvollinen kuvaamaan subjektiivista melutuntemusta. Sitä käytetään paremman puutteessa.

      

  • Kuulo kuten kaikki ihmisen aistit ovat lopulta yksilön subjektiivinen kokemus. Melun kokeminen

    on yksilöllistä ja ihmisten meluherkkyydessä on eroja. Sama ääni voidaan kokea joko miellyttävänä äänenä tai meluna; tämä riippuu henkilöstä, paikasta ja olosuhteista.



    Kuluneena esimerkkinä rock-konsertin tyypillinen yli 100 dB äänen voimakkuus on henkilöstä riippuen helvetillistä melusaastetta tai jumalaista soittoa.



    Korva on logaritminen. Pienin havaittava muutos tarkoittaa äänenpaineen kaksinkertaistamista. Ettei äänenpaineen mittaamiseen tarvittaisi isoja lukuja, käytetään logaritmia. Äänenpaineen kaksinkertaistuminen vastaa 3 desibeliä. Tämän ihminen kokee juuri havaittavana, melko pienenä äänitason muutoksena



    dB(A) painotussuodattimen tarkoituksena on saada mittaustulos vastaamaan ihmiskorvan kuuloherkkyyttä. Vastaako se kaikkien ihmisten kuuloaistia? Ei tietenkään, mutta se kuvaa kohtuullisesti keskimääräisen ihmisen kuuloaistin toimintaa.



    PS. Höpisin että 12 dB:n melutason muutos koetaan melun kaksinkertaistumisena. oikea luku on tietenkin 10 dB.

      
  • Ihmettelenpä miksei melunmittauksissa oteta huomioon äänenpainetason lisäksi myös äänen taajuusspketriä. Testeissä voisi aivan hyvin ilman kohtuutonta lisävaivaa pelkän dB-arvon lisäksi näyttää graafina melun taajuussisältö. Yksittäinen kapealle taajuuskaistalle asettuva resonanssiääni koetaan varmasti epämiellyttävämpänä kuin tasainen taajuussisältö, vaikka em. olisi kokonaisäänenpaineeltaa paljonkin pienempi mitattuna millä tahansa laaja-alaisella painotuksella.

      
  • Penteleen lista oli aika hyvä. Selkeästi näyttää siltä että hiljaista ei halvalla saa tai ainakaan alle 25000 euron.

    Koska oma sietokyky on tuossa luvussa on varmaan hankittava halvempi auto. Mistä tiedän, kuinka paljon jonkun halvemman auton desibelejä saa alas tuunaamalla? Onko paikalla asiantuntijoita, jotka tietävät mistä autosta saa eristystä lisäämällä mahdollisimman hiljaisen suurissa nopeuksissa?

    Earit ei käy.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit