«12»
Toimittaja on ollut humoristisella tuulella artikkelia kirjoittaessaan: Skodan voitto oli pienoinen yllätys.
Ehkä reilut 10000 euroa kalliimman VW:n piti voittaa, mutta nyt se jäi 0,1 pistettä Skodasta.
Mutta ei se haittaa. Mukavan monipuoliselta testi ensisilmäyksellä vaikutti ja erojakin autoista näytti löytyneen. Mutta missä on maantiekulutukset?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Yllättävää oli myös jatkuvalla nelivedolla(?) varustetun Subarun muuttuminen vajaavetoiseksi rasituksessa. Onkohan näitä vaivoja Quattrossa, X-drivessä ja 4maticissa?
10/2012 oli ainakin quattro ja xdrive vastaavassa testissä. En muista, miten tuon laita oli. Mieleeni jäi vain se, että monenlaisia hankaluuksia tuon luokan autoilla lumessa oli.
Itse olisin suorastaan ällistynyt, jos TM:n vertailun olisi voittanut joku muu kuin Skoda tai VW. Mielenkiintoinen testi kylläkin ja siitä kun suodattaa VW-fanituksen, niin löytää ihan asiaakin.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288565748341.html
halko6:
Aktiivisesti ohjatussa X-drivessä ei pitäisi tuota vaivaa olla, mutta lukoton mekaaninen neliveto on yksipyörävetoinen paikallaan nollakitkassa sutiessaan.
Vanhoissa Quattroissa oli lukot, nykyisissä quattroissa ei enää välttämättä ja nykyiset quattrot eivät ole enää TorSenilla, vaan normaalilla keskitasauspyörästöllä varustettuja. Samoin 4Maticeja on käsittääkseni lukolla ja ilman. Subarusta saa vastata joku muu, mutta viimeksi näkemäni esite pistää epäilemään eri konfiguraatioita manuaalissa ja automaatissa, koska nelivedon mukautuvuuden sanotaan riippuvan vaihteistosta? Lisäksi vielä nelivetoisia Audeja tehdään kytkeytyvällä nelivedolla, vaikka takaluukussa ei luekaan 4Motion, vaan quattro.
Eli mallikohtaisesti selvitettävä asia.
Nelivetoiseen saa paikallaan sutiessa lisää vetovoimaa kääntösädettä suurentamalla, joten kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää.
Testi oli siitä kiinnostava, että siinä painotus oli asioissa, joihin markkinointi tukeutuu eli selviytymiseen normaalia vaikeammissa olosuhteissa. Testiryhmääkään ei oltu väkisin puristettu kovin tiukkoihin raameihin. Hyvä TM! Seuraavaan testiin (10/2014?) sitten vielä Octavia Scout, Passat Cross ja Subaru Outback tai XV, vaikkei ihan katumaastureiksi luokiteltavia olekaan. Mutta referenssiauton voisi tästä ryhmästä poimia.
Hienosti kävi ilmi, että tavallisessa arjessa järjestelmät toimivat kohtuullisen hyvin, mutta siitä eteenpäin alkaa kyvyt loppua. Puhtaita henkilöautoja siis, ei maastureita.
Erojakin tosiaan löytyy mallikohtaisesti. Kuulostaa pahalta, kun jossain tilanteissa takavetoa ei ollutkaan. Peugeotille voi antaa anteeksi, kun se ei oikein katumaasturiksi taivu. Subarun kohdalla varsinkin veikkaan manuaalivaihteisen pärjäävän paremmin. Raamit on kunnossa, kun maavaraakin löytyi 23 cm. Ero on merkittävä matalimpien 15-17 senttiin verrattuna.
CRV-keskustelussa mainitsin Grand Vitarasta. Tämä testi antoi uskoa siitä, että vaikeissa paikoissa selviytymiseen ominaisuuksia kaipaavalle tuo tosiaan saattaisi olla hyvä vaihtoehto. Käsittääkseni siinä on jatkuva neliveto ilman periksi antavaa ja softaajan mielen mukaan toimivaa tai toimimatonta monilevykytkintä, lisäksi alennusvaihteet. Kun takapenkin tilat ovat erinomaiset, tavaratilaa tuon ryhmän keskitason verran, kulmikas kori helppo hallita ja Teknikens Världin testin mukaan dieselin kulutus muihin verrattuna hyvää tasoa muutaman muun hyvän ominaisuuden lisäksi, on tiettyyn käyttötarkoitukseen kiinnostava malli siinä. Kunhan ei anna liikaa arvoa viimeisimmän muodin mukaisille hienouksille. Uudenaikaista olemusta on turha kaivata.
TM:n artikkelissa katumaastureita pidettiin monipuolisina autoina, mutta omasta käyttötarkoituksesta katsottuna ne ovat huonoja kompromisseja. Ominaisuudet riittää moneen tarpeeseen, mutta ominaisuuksien hinta on kohtuuttoman kova.
Mitkä autot pärjäsivät parhaiten vaikeissa olosuhteissa ja mitkä huonoiten?
Kiitettävät: Ford,Skoda,VW
Hyvät:Subaru,Jeep,Nissan,Kia
Tyydyttävät:Hyundai,Mazda,Honda
Heikot:Toyota,Peugeot
Miksi ihmeessä testissä ei ollut mukana Mercedes GLK, Audi Q3 ja BMW X1/3?
TM:n tapa erottaa "premium"-autot testeissä tavallisemmasta kalustosta toimii lehden omia kultaisia periaatteita vastaan. Nythän nimenomaan ei annetta kuluttajille mahdollisuutta verrata premium-hintalisää todellisiin ominaisuuksiin.
Vastaavasti samassa vertailussa olisi syytä olla mukana katumaastureiden rinnalla samojen merkkien nelivetoisia normaaliautoja. Juurikin näiltä saksalaisilta malleja riittäisi. Uskallan väittää nyt toteutetuilla kokeilla nelivetoisen normaalikorisen auton olevan selkeästi parempi. Suomeksi sanottuna katumaasturit ovat lähes kaikessa tavallisia autoja heikompia. Paitsi huonojalkaisille.
Ihmettelin Peugeot/Citroenin hybridi-nelivedon julkaisun aikoihin tekniikan ja etenkin sen ranskalaisen toteutuksen mielekkyyttä oikeissa talvioloissa. Tässä vastaus.
PropJock:
...tai Volvo XC60 ?
PropJock:
Tuon luokan autot olivat vertailussa tasan vuosi sitten.
Olen samaa mieltä tuosta, mutta olihan kuitenkin 12 katumaasturin otos aika kattava ja testinäkin melkoinen. Jatkossa eri hintaluokan kalustoa voisi entistä enemmän sekoittaa. Hintaa kiinnostavampi ryhmän valintaperuste on esim. auton koko ja tilat.
Johonkin raja pitää vetää, yksi referenssiauto tietysti olisi kiinnosta kuten 10/2005 testissä (muistaakseni) oli. Lisäksi siellä oli Land Rover edustamassa äärimmäistä maasturia. Tuolloin etuvetoinen Mondeo voitti katumaasturivertailun... Kaasujousilla varustettu Citroen C5 olisi jatkossa täydellinen verrokki Mondeon tilalle säädettävän maavaran takia.
Onneksi TM:n pistejärjestelmä ei olekaan kuluttajan arvostelussa tärkein asia. Ainakin minä kaipaan autolta selviytymistä huonoilla teillä, jolloin maavara on jopa nelivetoa olennaisempi tekijä. Ja toisaalta jos neliveto tulee mukaan, nousee muutkin vaatimukset, koska silloin autolla voisi mennä entistä pahempiin paikkoihin. Nelivedon mukana tulee siis toive alennusvaihteistosta ja kunnollisesta pohjan suojauksesta. Siksi nykyiset katumaasturit ovat minusta hintansa ja käyttökulujensa takia huonoja kompromisseja.
Tuo on vaikeasti luokiteltava auto. Maavaraa on saman verran kuin monissa henkilöautoissa, mutta olemuksessa on jotain katumaasturiin viittaavaa. On selvää, ettei auto pärjää perinteisille katumaastureille, mutta ehkä tuokin paikkansa markkinoilta löytää. Kuluttajat sen päättävät, ei TM:n testimenestys.
Ja minä kysyn miksei Dacia Duster ollut mukana? Olisi saatu verrokkia halpisauton ominaisuuksista. Maavaraa 20-21 senttiä ja neliveto lukittavissa 80 kmh nopeuteen saakka.
Herbert:
Minua taas kiinnostavat juuri tietyn hintaiset, mutta hyvinkin erilaiset autot. Kuluttajalle useimmiten ei ole ihan sama maksaako auto 70 k vai 20 k.
Kuluttaja hakee tiettyjä ominaisuuksia. Tällöin kiinnostavampaa on se, löytyykö ne 20 vai 70 k:n autosta.
Duster olisi ollut ehdottomasti kiinnostava osallistuja.
Herbert:
Väitätkö tosissasi, että jokapojalla on varaa 70 k:n autoon? Älä nyt viitsi...
Tunnen toki lukuisia varakkaita ihmisiä, jotka eivät muutamaa tonnia enempää autoon laita, mutta tyhjästä on sentään paha nyhjäistä (autolainaakaan ei ihan rajattomasti saa).
Kyllä, Duster ja XC60 olisi pitänyt olla mukana. Kuten ne saksalaisetkin.
TM:n eri testeissä esiintyneitä autoja ei voi testien perusteella suoraan verrata. Testit ovat keskenään erilaisia.
Tässä nyt julkaistussa katumaasturivertailussa oli mukana hyvinkin eri hintaisia autoja. Ominaisuuksien erot kiinnostavat huomattavasti enemmän kuin hinta, jokainen joutuu kuitenkin oman valintansa tekemään sitten lompakkonsa kourassa autokaupassa.
Ilman sarvia ja hampaita, TM:n journalistinen ote mielestäni kyllä lipsuu näissä. Testeihin valitaan "markkinoiden" mielestä saman verrokkiryhmän sisältä autoja. Juttu vain nyt on niin, että kuluttajan valinnoissa hyvinkin erilaiset autot saattavat olla vaihtoehtoina autoa hankkiessa. Toinen juttu sitten nämä testiautojen mainokset samassa lehdessä...
liitu2:
En väitä, kun ei ole 20 k:n autoonkaan. Totesin, että lähtökohtana kuluttajalla on tietyt ominaisuudet, kuten tilat, ajettavuus, varustelu, ulkonäkö, imago, fiilis jne. Nuo ehdot täyttävistä aletaan katsella itselleen sopivaa. Kun riittävän hyvä malli on löytynyt, valitaan niistä parhaalta tuntuvin, tietysti oman maksukyvyn puitteissa. Valinta ei välttämättä kohdistu halvimpaan tai ominaisuuksiltaan parhaaseen, vaan eri ominaisuuksien ja hinnan parhaaseen suhteeseen. Kyse on siitä, mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon.
En minä ainakaan osta autoa niin, että teen 30000 euron budjetin ja sitten ostan auton 30000 eurolla. Jos 20000 eurolla löytyy riittävän hyvä malli, ostan sen. TM:n kriteereillä nuo ei yleensä mahdu samaan ryhmään. Asia voi olla niinkin, että valintatilanteessa on rinnan uusi ja käytetty (uutena verrokkiautoa kalliimpi).
Eli 20 ja 70 k:n ero on aika äärimmäinen, mutta jos ryhmän hintaluokka on tuossa haarukassa, ryhmän sisältä löytyy vaihtoehtoja esim. 20...40 k porukasta ja 40...70 k porukasta.
http://www.tekniikkatalous.fi/autot/katumaasturit+turvallisia+sinulla+on+hengenvaarallinen+harhaluulo/a902245
Ford Escape = Kuga
Herbert kirjoitti
Mä taas teen just noin. Budjetti 30 kiloo +- 10 pinnaa toleranssia ja siitä pitää sit ottaa se mikä miellyttää eniten ja täyttää parit perusvaateet(tilat). Eihän tuo välttämättä fiksuin tapa ole, mutta tunteella autoni ostankin
halko6:
Riipuu mistä verisoista näistä järjestelmistä puhutaan, mutta yleisesti voinee sanoa, että riittävän kovalla rasituksella kyllä, koska eihän missään näistä ole kiinteää keskilukitusta.
Vanhoissa quattroissa oli torsen tasauspyörästöt, jotka välittävät voimaa jos auto liikkuu ja kaikki pyörät pyörivät. Mutta torsenin heikkous on se, että jos pyörän tai keskitasauspyörätsön tapauksessa akselin nopeus on nolla, ei torsen välitä sille voimaa sen kummemmin kuin avoinkaan tasauspyörästö. Tosin kun torsenin luonteen tietää, sen kanssa voi kenties kikkailla, esierkiksi jarrulla, jolloin saa kaikki pyörät vetämään paikaltaankin. Tämä torsenin luonne johtuu siitä, että se perustuu momenttien eroon, eikä välitä pyörimisnopeudesta.
Esim tästä näkyy aika hyvin torsenin luonne, erittäin paljon sallii luistoa, jos paikaltaan lähtee.
http://youtu.be/Oo9GV4mSnRQ
Mutta on noita torseneitakin monenlaisia ja on kai ne kehittyneet aikojen kuluessa. Parhaiten torsen kuitenkin toimii vauhdissa kun auto liikkuu.
Ensimmäisellä sutaisulla kempin lukkoa hyvin simuloivan kytkeytyvän nelivedon kuuluukin voittaa vetovoimassa vapaasti pyörivällä keskitasauspyörästöllä toteutettu jatkuva neliveto.
Vapaasti pyörivä kova neliveto muuttuu paikallaan sutiessaan yksipyörävetoiseksi, mutta se oli minulle uutta, että kytkeytyvä neliveto näköjään tekee saman nelivedon kytkimen lämmettyä liikaa.
Minustakin Duster olisi ollut hyvä hintojen skaalaaja ja jo vähän käytettyinä oikein hyvin tämän vertailun hintaluokkaan sopivat Q5 ja GLK olisivat antaneet esimerkin jatkuvasta nelivedosta sekä vetokyvyn että ajettavuuden kannalta.
Matti-:
Käsittääkseni Audin nykyisissä A4, A5, A6, A7 tavismalleissa ei ole enää TorSen-rakenne vaan normaali planeettapyörästö?
Yksikäsitteisesti parasta nelivetoa ei voi nimetä määrittelemättä nelivedon hankinnan tavoitetta. Minusta uudet tavis-quattrot ovat esimerkillisen helppoja ajaa, vaikka eivät rullilla sutien lukittuvalle nelivedolle pärjääkään.
Pari mielenkiintoista testiä löytyy naapurimaan julkaisusta:
http://www.teknikensvarld.se/2012/06/07/32090/scoutkaren/
http://www.teknikensvarld.se/2009/08/06/14743/snobbar-pa-kross-i-sandladan/
Edelleen ihmetyttää, miksi perinteiset katumaasturit ovat suosittuja, mutta ko. testeissä olevat autot eivät ole. Katumaastureissa ei mikään ole paremmin kuin noissa, ellei oteta huomioon korkeaan autoon nousemisen helppoutta selkä- yms. vaivoista kärsiville. Ja onhan noissakin penkki viitisen senttiä normaalia korkeammalla, kun maavaraakin on sen verran enemmän. Pahin vika on hinta, mutta täysin kilpailukykyinen se on katumaastureihin verrattuna.
Passatin innoittamana google taisi löytää ehdottoman suosikkini, Golf Variant Alltrack:
http://www.autobild.de/artikel/vw-golf-vii-familie-vorschau-3730835.html
Jos tuo saadaan markkinoille ja sitä ei pilata hinnoittelemalla lokasuojan muovikaaret usean tonnin arvoisiksi trendivarusteiksi ja valikoimista löytyy etuvetoinen 1,2 tai 1,4-litran perusbensamalli 110-120 g/km päästötasolla, saattaa nykyinen autoni lähteä herkästi vaihtoon. Aika monta ehtoa, muttei ollenkaan mahdotonta.
Yetin seuraajastakin oli tuolla sivustolla kuvia, Snowman. Melkoista edistystä ainakin muotoilussa, mutta muuten lienee nykyisen Qashqain yms. sarjaan kuuluvaa kalustoa. Kiinnostavia uutuuksia joka tapauksessa on useita tulossa lähivuosina.
Kolmea neljästä Scoutkårenin autoista ajettuani olen samaa mieltä Herbertin kanssa. Jos vaihtoehtona on normaali farkku ja katumaasturi, en minäkään halua nostaa farkun käytännöllistä laakeaa tavaratilaa syrjälleen pystyyn korkeaksi ovea avattaessa sortumavaarassa olevaksi tavararovioksi.
Ajettuani samojen kolmen normaalin korkuisia nelivetoisia henkilöautoja, olen sen lisäksi sitä mieltä, ettei autoa kannata korottaa puujaloille, ellei Herbertin tavoin oikeasti tarvi lisää maavaraa.
Katumaasturien perustelu voi päätilan lisäksi olla sopiva vaatimattoman moottorin ja nelivedon yhdistelmä, jota ei välttämättä kaikkiin henkilöautoihin saa.
740 GLE:
Minä taas tykkään kun duuniauto vaihtui perusfarkusta SUV:ksi. Takakontilla on paljon helpompi "toimia" kun ei tarvitse kumarrella ja kurotella. Ihmettelen myös miksi aina moititaan nostokorkeutta. Minusta SUV:n korkeampaan konttiin on helpompi nostaa ja ottaa pois painavampaa tavaraa kun sen voi tehdä selkä suorana lattian ollessa juuri passelilla korkeudella.
SUV todellakin saa sopivilla moottori/voimasiirtopaketeilla monesti edullisemmin kuin vastaavan farkun, varsinkin jos etsii 4-veto, diesel ja automaattiyhdistelmää.
Tomppa Kruisailija:
Riippuu tietysti, millaiset mallit asettaa vertailuun. Tottahan Nissanin saa Volvon hinnalla. Mutta esimerkiksi tm:n testin autot ovat periaatteessa alemman keskiluokan kalustoa eli vertailtavissa Golfiin yms. henkilöautoihin. Tällöin hintaero repeää herkästi 10 000 euroksi.
Tomppa Kruisailija:
Aiemmat kommenttini vertailivatkin selkeitä mittaeroja. Jos oma must-have ominaisuus osuu juuri sen kohdalle, ei muuta perustelua tarvita.
Tuo "mä halusin tällasen" on tietenkin vastaansanomaton ja ihan yhtä hyvä peruste kuin joku muukin
Tomppa Kruisailija:
Vajaalla kuormalla juuri näin. Mutta laakeaan matalampaan tavaratilaan kattoa myöden lastattu kuorma on ovea avattaessa stabiilimpi kasa kuin kapea ja korkea, vaikka tilaa olisi saman verran.
Syvän tavaratilan perällä selkänojaa vasten olevaa viimeistä kassia nostaessa toki housunpuntit sotkeutuvat puskurissa.
Tomppa Kruisailija:
Tätä samaa mietin itsekin. Mersu antoi jo periksi ja nykyisin saa 4Maticin eteen myös nelosdieselin, myös sedaniin tai farkkuun. Ennen piti ostaa 3-litran V6. Sama homma A6 Avant quattrossa. Q5 quattro on tarjolla myös vaatimattomalla neloskoneella, niin bensa kuin diesel.
Herbert:
A6 Avantissa on Q5:n tavaratila, mutta onko 2.0 TDI ja 2.0 TFSI quattroa, kuten Q5 on?
A4 Avantiin saa quattron myös neloskoneella, mutta tilat eivät vastaa Q5 tilojen tarvitsijaa.
Käytetyn ostaja törmää samaan rajoitukseen myös Mersun kanssa, GLK:n saa 220 CDI 4Maticina, mutta E-sarjan 4Matic oli aiemmin vähintään 320 CDI. Tai samankokoinen bensavapari.
Jos neliveto on pakko saada, ainakin noissa tapauksissa joutuu ostamaan joko katumaasturin tai tarpeettoman suuren moottorin. Ei mulla mitään noita korkeita autoja vastaan ole, mutta kun koko, paino, rengaskoko ja kokemattomat kuljettajat (vakuutus!) nostavat niiden käyttökustannukset vastaavalla tekniikalla varustettua henkilöautoa suuremmiksi, joten itse en halua maksaa lisähintaa sellaisesta, mitä en tarvi.
Audin ja Mersun valikoimiin en ole perehtynyt, mutta jos tm:n testiryhmää katsotaan, ainakin Octavian saa manuaalina 1,6-litraisena hintaan 32 k ja 2-litraisena automaattina hintaan 37 k. Uutta mallia ei vielä saa automaattina, mutta tilanne korjaantuu varmasti pian. Manuaalien hinnat menee varustetasosta riippuen 33 ja 36 k:n väliin 2-litraisena. Samaan hintaan saa bensakoneen automaatilla.
Tavaratilojen vertaamisesta voisi todeta, että jos katumaasturissa on litroiltaan kilpailukykyinen tavatatila farkkuun verrattuna eli n. 500 litraa, ovat mitatkin samaa suuruusluokkaa. Eri asia sitten on n. 400-litraiset mallit, joissa tila on tietysti lyhyt, eikä selkä kuormitu nostossa samoin kuin pitemmän tilan perälle nostettaessa. Mutta tuollaisen tilan vertaaminen farkkuun onkin minusta aika vitsikästä, kun samanlaisia tiloja löytyy henkilöautojen pystyperäisistä malleista, esim. Golf. Katumaasturia pienemmällä nostokorkeudella. Tosin terveelle ihmiselle, ainakin miespuoliselle, kyseessä on jokseenkin yhdentekevä asia, koska maitopurkkeja täynnä olevat kauppakassit menee ilman isompaa puristelua sisään. Harvoin tuon raskaampia tavaroita tulee kuskattua ilman peräkärryä. Tietysti jos rahaa tarvitaan autoon yli 40 000 euroa kuten testiryhmän kohdalla asia on, vaatimukset viimeisen päälle olevista ominaisuuksista ovat oikeutettuja.
X-drive on paras, muttei päässyt testiin koska VAG kulkineen täytyi voittaa, näin spekuloin ja oletan lehden pitkäaikaisena lukijana, joskin ex. sellaisena.
4-matic tulee hyvänä kakkosena.