Etelässä varsin tyypillistä tämä jalankulkijoiden huomioon ottaminen. Sodankylässä ollessani JOKAINEN auto antoi jalankulkijalle tilaa, kun tämä halusi ylittää suojatien. Autojonot pysähtyivät kuin seinään jalankulkijoiden vuoksi.. Soisi tietty yleistyvän täälläkin, mutta kyllä jalankulkijankin kuuluu mielestäni käyttää tervettä järkeä ja jokainen tilanne on erilainen. Aina autoilijalla ei edes ole mahdollisuutta pysähtyä jalankulkijan vuoksi..
Jalankulkijat voivat nopeasti ja turvallisesti setviä luontevan kulkujärjestyksen ruuhkaisella jalkakäytävällä, mutta auto ja jalankulkija eivät samaan pysty monestakin syystä.
Ensinnäkin autoilijalle tulee taatusti houkutus käyttää vahvemman oikeuttaan. Toisekseen tuo sanomasi terve järki on hyvin suhteellinen käsite. Kaikki eivät ole terveitä, kaikilla ei ole järkeä ja nekin, joilla on, käyttävät sitä hyvin eri tavoin. Kolmanneksi kysymys on niin epätasaisesta parista, että kun kaikki ei menekään putkeen, voi sattua pahastikin.
Sanot, että tervettä järkeä pitää käyttää, koska jokainen tilanne on erilainen. Kun tilanteet tehdään samanlaisiksi, on vahingolle pienempi todennäköisyys ja siis sen epämääräisen terveen järjen käytön tarvekin pienimmillään. Ja tilannehan on aina samanlainen, kun auto väistää ja piste.
Aina autoilijalla ei edes ole mahdollisuutta pysähtyä jalankulkijan vuoksi..
Minulla noin on käynyt vain silloin, kun en ole hallinnut autoani. Huomaan pysäytystarpeen niin myöhään, että en enää pysty tai viitsi pysähtyä. Et kai tarkoita terveen järjen käytöllä tässä tapauksessa sitä, että jalankulkijan on väistettävä, koska kuski ei osannut ajaa? No, onhan se tavallaan, tyhmää kai se olisi allekaan heittäytyä, mutta kai meidän kuskien kuuluu pitää huoli, että ajamme niin kuin pitää, eli varaudumme pysähtymään silloin kun kuuluu?
Mielestäni SE on terveen järjen käyttöä. Huomaatko miten erilaisiin lopputuloksiin päädymme, kun kumpikin käyttää tervettä järkeä? Sen lähemmäs eivät osuisi varmaan risteyksessä kohtaavatkaan.
harvinaisen viisasta tekstiä ja hyviä ajatuksia! Tuolla kun sanoin, ettei aina ole väistämisen mahdollisuutta, on esim. tilanteet kaupunkien 60 km/h rajoitusalueilla ja varsinkin ruuhka aikaan. Vaikka sinä pystyisitkin pysähtymään jalankulkijan vuoksi, et voi olla varma, että puskurissasi kiinni ajava ehtii sitä huomioimaan. Autoilijatkin tuntuvat olevan niin tyhmiä, etteivät pidä edes jonkinasteista turvaväliä liikenteessä. Kannattaisi laskea esim. sekunteja edellä ajavaan ja miettiä itse, ehtiikö joka tilanteessa reagoimaan riittävän ripeästi. Varsinkin 4 kaistaisilla teillä on vielä se ongelma, että kun pysähdyn suojatielle, että jalankulkija pääsee yli, suhahtaa vasemmalta kaistalta vihainen autoilija tuhatta ja sataa ohi. Sen tyyppisissä tapauksissa on kuollut paljon jalankulkijoita... Varsinkin lapsilta unohtuu satunnaisesti jättää katsomatta, tuleeko sieltä autoa. Juostaan vaan yli esim. kaverin perässä...
Mielenkiintoisia tilanteita syntyy myös silloin, kun pysähtyy odottamaan jalankulkijaa ja tämä vain viittoo että "mene sinä ensin, minä tulen vasta sitten". Sitten tulee näitä "menen- en mene- menen - en mene" tilanteita.
Keskikaupungissa tilanne on toinen, sillä nopeudet ovat syystäkin alhaisia eikä 2 kaistaa puolin toisin ole kovin yleistä varsinkaan ilman liikennevaloja.
[Niki Kari muokkasi tätä viestiä 13.05.2004 klo 16:54]
Tuo rinnakkaista kaistaa ajavan toilailu on minunkin mielestäni suurin ongelma. Kestää aikansa, että kuskit oppii ajamaan niin, että kaikissa oloissa hallitsevat autonsa ja että nopeusrajoitus ei likikään aina ole sama asia kuin tilannenopeus. Myös turvavälin merkitys kasvaa, koska sellaista koulutusta ei käytännössä olekaan, joka estäisi kaikki jalankulkijoiden yllättävät liikkeet.
Sen jälkeen kun suojatiekeskustelu alkoi palstalla olen antanut tietä suojatiellä joka kerta kun on ollut tarvis. Yllättävän äkkiä tähän tottuu, mutta tuo mainitsemasi menen-en menekään-ämpyily haittasi aluksi. Nyt hiljennän niin kaukana, että kenellekään ei jää epäselväksi aikeeni. Jopa äiti kahden pienen lapsen kanssa, toinen pyörällä ja toinen rattaissa, uskalsi luottaa minuun.
Myös pyöräilijät, joiden räpistely oli hassua seurattavaa kun ajoin normaalia vauhtia lähelle suojatietä, uskaltavat nyt mennä yli. Kolmen päivän harjoittelu, 150 km, ja homma oli minun kohdalta hoidettu, se muuttui automaattiseksi liikkeeksi. Toivottavasti en joudu osalliseksi viereisellä kaistalla hölmöilevän tekemään yliajoon.
Niin mukavasti kuin ne hymyt lämmittävätkin, ne valitettavasti myös ovat merkki siitä, kuinka harvinaista herkkua lailliset oikeudet suojatien ylittäjille on. Eihän siitä kiittää pitäisi, jos joku ei poljekaan oikeuksiasi. Pelkään pahoin, että asia ei nopeasti korjaannu, liian moni autoilija ei suostu luopumaan saavutetusta edusta kuin pakon edessä ja taas porataan virkavallan kyykytystä.
No eipä ihmiset pääse tien yli, paitsi sitten kun tulee pitkä väli. Turussa se on ainakin näin 50-alueella autot menevät kahdeksaa kymppiä niin ei siinä uskalla tien yli mennä moneen minuuttiin.
Mielestäni autoilijat voisivat noudattaa nopeusrajoituksia ja pysähtyä jonkun pienen matkan päähän suojatiestä ja pääsää suojatien yli.
Itse olen ihastellut tätä jalankulkijan autuutta Tukholmassa, siellä ollessani.
En tosiaan tiedä, kuinka kovalla kädellä tähän päästiin, mutta sen huomasin, että jalankulkijan asemassa viihtyi aivan eri tavalla. Ja eipä tuo näyttänyt "kohteliasisuus" olevan enään autoilijoillekkaan vaikeaa. Kun siihen ensin ohjataan, kovienkin sakkojen uhalla, niin ajan myötä siitä sitten näyttää tulevan tapa autoilijoillekkin, ei pakko. Valitettavasti näyttää, ettei siihen asennemuutokseen olisi muuta tapaa täälläkään...
Olen ihmetellyt, miksi tätä ei ole hoksattu täällä meillä, vaan energia tuntuu menevän nyt kokonaan nopeurajoitusten kanssa meuhkaamiseen.
energia tuntuu menevän nyt kokonaan nopeurajoitusten kanssa meuhkaamiseen.
Suojatien idean toimiminen ja ajonopeus ovat keskenään naimisissa sikäli, että suojatien eteen pysähtyvät harvimmin ne, jotka ajavat ylinopeutta. Tämä ei ole kovin yllättävää sikäli, että auton pysäyttäminen vaikeutuu jyrkästi vauhdin kasvaessa. Jo 50:n ajaminen 40:n alueella lisää pysäytysmatkaa yli puolella. Ei ole ihme, että autoilija mieluummin leikkii ettei huomannut jalankulkijaa kuin pysäyttää täysjarrutuksella tilanteessa, jossa tavallinen jarrutus olisi riittänyt sallitulla nopeudella.
Mitä enemmän näitä liikenneasioita miettii sen selvemmin näkyy kaava, että kaikki asiat liittyvät kaikkiin muihin. Mitättömältä tuntuva vilppi tai oikaisu syö kohtuuttomasti toisen oikeuksia tai jopa riskeeraa hengen tai terveyden.
Pysähtymisestä määräävät luonnon lait eikä H:gin rajoitus. Jos haluat puhua 30:n rajoituksista, niin puhutaan sitten: jos ajaa 40:iä 30:n sijaan, pidentää jarrutusmatkaansa n. 75 %:lla. Kommenttini punainen lanka oli, että autoilijoiden suojatiekäyttäytyminen ja rajoitusten noudattaminen ovat läheistä sukua toisilleen.
Kaikkin kaupungeihin ( keskustoihin ) sama (30:n rajoitus).
Vastustan jyrkästi. Koska jotkut ajoivat ylinopeutta vanhoilla rajoituksilla, niitä laskettiin. Rahnut eivät riittäneet saada ylittäjiä ruotuun ja siksi me kaikki joudumme ajamaan hiljempaa. Onnettomuudet olisivat vähentyneet enemmän jos kaikki olisivat noudattaneet vanhoja rajoituksia kuin että nyt ennestäänkin turvalliset kuskit ajaisivat 30 ja kriminaalit 40.
Yhteispelillä se sujuu . . tai sitten ei
Tuota sanotaan koston kierteeksi, ei yhteispeliksi ja se, autoilijoiden itsekkyyden lisäksi, on nykyiseen tilanteeseen johtanutkin. Meinaatko käyttää vanhaa krapulalääkettä, eli sillä se lähtee millä tulikin?
Saadaanko enemmän henkiinjääneitä / vähemmän loukkaantuneita, tai enemmän kriminalisoituineita ylinopeutta ajavia, ainakin tilastollisesti.
Esitin aikaisemmin eräässä kirjoituksessa elektronisen nopeudenrajoittimen. Nykyautoihin se olisi helppo asentaa. Auto ei kertakaikkiaan kulkisi enemmän kuin mitä tietyllä alueella on nopeusrajoitukseksi merkitty. Nykytekniikka + GPS / elektroniikka hoitaisi sen melko yksinkertaisesti, jolloin valvonta tapahtuisi taivaalta.
Ei miellyttäisi minuakaan, mutta tulevaisuudessa tähän varmaankin siirytään.
Jos ymmärsin ajatuksesi oikein, niin saisimme varmaan molempia, siis vähemmän uhreja ja enemmän ylinopeutta ajaneita. Ne, jotka eivät noudata nykyisiä rajoituksia eivät tietenkään noudata alempiakaan, mutta ajonopeudet laskevat. Hyötysuhde rajoituksen laskun ja keskinopeuden laskun välillä on huono, keskinopeus laskee muistaakseni luokkaa kolme km/h kun rajoitus laskee 10 km/h, mutta tälläkin on jo kymmenien prosenttien vaikutus uhrien määrään.
Olisi sääli, jos osa ihmisistä havaittaisiin niin tyhmäksi tai yhteistyökyvyttömäksi, että meidän kaikkien olisi alistuttava elektroniikan valvontaan. Ehkä me kännykkäkansana olemme myös ensimmäinen tätä kokeileva maa?
Liikennelaskennassa olemme jo. Autotiheyttä seurataan kännyköiden liikkuvuudella, tarkoittaa, että kuinka monta kännykkää liikkuu tunnissa tietyn laskentakohdan ohitse. Virheprosentti on vain 2-3% luokkaa. Harvoilla on kännykkä suljettuna, busseissa on toki ihmisiä, siitä kai se virhemarginaali joka on hyvin pieni silti.
Periaatteessa poliisi voi seurata kuinka nopeasti kännykkä liikkuu kahden mittauspisteen välillä, vaikka asemalta tietokoneen monitorin kautta. Miten sitten sakotetaan on eri juttu.
energia tuntuu menevän nyt kokonaan nopeurajoitusten kanssa meuhkaamiseen.
Suojatien idean toimiminen ja ajonopeus ovat keskenään naimisissa sikäli, että suojatien eteen pysähtyvät harvimmin ne, jotka ajavat ylinopeutta. Tämä ei ole kovin yllättävää sikäli, että auton pysäyttäminen vaikeutuu jyrkästi vauhdin kasvaessa. Jo 50:n ajaminen 40:n alueella lisää pysäytysmatkaa yli puolella. Ei ole ihme, että autoilija mieluummin leikkii ettei huomannut jalankulkijaa kuin pysäyttää täysjarrutuksella tilanteessa, jossa tavallinen jarrutus olisi riittänyt sallitulla nopeudella.
Mitä enemmän näitä liikenneasioita miettii sen selvemmin näkyy kaava, että kaikki asiat liittyvät kaikkiin muihin. Mitättömältä tuntuva vilppi tai oikaisu syö kohtuuttomasti toisen oikeuksia tai jopa riskeeraa hengen tai terveyden.
Eikä se ole vain tuo nopeus sillä hetkellä vaan koko asenne liikennettä kohtaan. Ylinopeutta ajavat eivät keskimäärin varmastikaan kunnioita liikennesääntöjä kokonaisuudessaan, niin hyvin kun rajoitusten mukaan ajavat. Vaikka näillä kahdella ryhmällä olisi molemmilla sama nopeus suojatietä lähestyttäessä väitän, että "rajoitusten mukaan ajavan" -ryhmän kuljettajista useampi pysähtyisi ennen suojatietä päästämään jalakulkija yli.
Etelässä varsin tyypillistä tämä jalankulkijoiden huomioon ottaminen. Sodankylässä ollessani JOKAINEN auto antoi jalankulkijalle tilaa, kun tämä halusi ylittää suojatien. Autojonot pysähtyivät kuin seinään jalankulkijoiden vuoksi.. Soisi tietty yleistyvän täälläkin, mutta kyllä jalankulkijankin kuuluu mielestäni käyttää tervettä järkeä ja jokainen tilanne on erilainen. Aina autoilijalla ei edes ole mahdollisuutta pysähtyä jalankulkijan vuoksi..
Jalankulkijat voivat nopeasti ja turvallisesti setviä luontevan kulkujärjestyksen ruuhkaisella jalkakäytävällä, mutta auto ja jalankulkija eivät samaan pysty monestakin syystä.
Ensinnäkin autoilijalle tulee taatusti houkutus käyttää vahvemman oikeuttaan. Toisekseen tuo sanomasi terve järki on hyvin suhteellinen käsite. Kaikki eivät ole terveitä, kaikilla ei ole järkeä ja nekin, joilla on, käyttävät sitä hyvin eri tavoin. Kolmanneksi kysymys on niin epätasaisesta parista, että kun kaikki ei menekään putkeen, voi sattua pahastikin.
Sanot, että tervettä järkeä pitää käyttää, koska jokainen tilanne on erilainen. Kun tilanteet tehdään samanlaisiksi, on vahingolle pienempi todennäköisyys ja siis sen epämääräisen terveen järjen käytön tarvekin pienimmillään. Ja tilannehan on aina samanlainen, kun auto väistää ja piste.
Aina autoilijalla ei edes ole mahdollisuutta pysähtyä jalankulkijan vuoksi..
Minulla noin on käynyt vain silloin, kun en ole hallinnut autoani. Huomaan pysäytystarpeen niin myöhään, että en enää pysty tai viitsi pysähtyä. Et kai tarkoita terveen järjen käytöllä tässä tapauksessa sitä, että jalankulkijan on väistettävä, koska kuski ei osannut ajaa? No, onhan se tavallaan, tyhmää kai se olisi allekaan heittäytyä, mutta kai meidän kuskien kuuluu pitää huoli, että ajamme niin kuin pitää, eli varaudumme pysähtymään silloin kun kuuluu?
Mielestäni SE on terveen järjen käyttöä. Huomaatko miten erilaisiin lopputuloksiin päädymme, kun kumpikin käyttää tervettä järkeä? Sen lähemmäs eivät osuisi varmaan risteyksessä kohtaavatkaan.
harvinaisen viisasta tekstiä ja hyviä ajatuksia! Tuolla kun sanoin, ettei aina ole väistämisen mahdollisuutta, on esim. tilanteet kaupunkien 60 km/h rajoitusalueilla ja varsinkin ruuhka aikaan. Vaikka sinä pystyisitkin pysähtymään jalankulkijan vuoksi, et voi olla varma, että puskurissasi kiinni ajava ehtii sitä huomioimaan. Autoilijatkin tuntuvat olevan niin tyhmiä, etteivät pidä edes jonkinasteista turvaväliä liikenteessä. Kannattaisi laskea esim. sekunteja edellä ajavaan ja miettiä itse, ehtiikö joka tilanteessa reagoimaan riittävän ripeästi. Varsinkin 4 kaistaisilla teillä on vielä se ongelma, että kun pysähdyn suojatielle, että jalankulkija pääsee yli, suhahtaa vasemmalta kaistalta vihainen autoilija tuhatta ja sataa ohi. Sen tyyppisissä tapauksissa on kuollut paljon jalankulkijoita... Varsinkin lapsilta unohtuu satunnaisesti jättää katsomatta, tuleeko sieltä autoa. Juostaan vaan yli esim. kaverin perässä...
Mielenkiintoisia tilanteita syntyy myös silloin, kun pysähtyy odottamaan jalankulkijaa ja tämä vain viittoo että "mene sinä ensin, minä tulen vasta sitten". Sitten tulee näitä "menen- en mene- menen - en mene" tilanteita.
Keskikaupungissa tilanne on toinen, sillä nopeudet ovat syystäkin alhaisia eikä 2 kaistaa puolin toisin ole kovin yleistä varsinkaan ilman liikennevaloja.
Tuo rinnakkaista kaistaa ajavan toilailu on minunkin mielestäni suurin ongelma. Kestää aikansa, että kuskit oppii ajamaan niin, että kaikissa oloissa hallitsevat autonsa ja että nopeusrajoitus ei likikään aina ole sama asia kuin tilannenopeus. Myös turvavälin merkitys kasvaa, koska sellaista koulutusta ei käytännössä olekaan, joka estäisi kaikki jalankulkijoiden yllättävät liikkeet.
Sen jälkeen kun suojatiekeskustelu alkoi palstalla olen antanut tietä suojatiellä joka kerta kun on ollut tarvis. Yllättävän äkkiä tähän tottuu, mutta tuo mainitsemasi menen-en menekään-ämpyily haittasi aluksi. Nyt hiljennän niin kaukana, että kenellekään ei jää epäselväksi aikeeni. Jopa äiti kahden pienen lapsen kanssa, toinen pyörällä ja toinen rattaissa, uskalsi luottaa minuun.
Myös pyöräilijät, joiden räpistely oli hassua seurattavaa kun ajoin normaalia vauhtia lähelle suojatietä, uskaltavat nyt mennä yli. Kolmen päivän harjoittelu, 150 km, ja homma oli minun kohdalta hoidettu, se muuttui automaattiseksi liikkeeksi. Toivottavasti en joudu osalliseksi viereisellä kaistalla hölmöilevän tekemään yliajoon.
Niin mukavasti kuin ne hymyt lämmittävätkin, ne valitettavasti myös ovat merkki siitä, kuinka harvinaista herkkua lailliset oikeudet suojatien ylittäjille on. Eihän siitä kiittää pitäisi, jos joku ei poljekaan oikeuksiasi. Pelkään pahoin, että asia ei nopeasti korjaannu, liian moni autoilija ei suostu luopumaan saavutetusta edusta kuin pakon edessä ja taas porataan virkavallan kyykytystä.
No eipä ihmiset pääse tien yli, paitsi sitten kun tulee pitkä väli. Turussa se on ainakin näin 50-alueella autot menevät kahdeksaa kymppiä niin ei siinä uskalla tien yli mennä moneen minuuttiin.
Mielestäni autoilijat voisivat noudattaa nopeusrajoituksia ja pysähtyä jonkun pienen matkan päähän suojatiestä ja pääsää suojatien yli.
Itse olen ihastellut tätä jalankulkijan autuutta Tukholmassa, siellä ollessani.
En tosiaan tiedä, kuinka kovalla kädellä tähän päästiin, mutta sen huomasin, että jalankulkijan asemassa viihtyi aivan eri tavalla.
Ja eipä tuo näyttänyt "kohteliasisuus" olevan enään autoilijoillekkaan vaikeaa.
Kun siihen ensin ohjataan, kovienkin sakkojen uhalla, niin ajan myötä siitä sitten näyttää tulevan tapa autoilijoillekkin, ei pakko.
Valitettavasti näyttää, ettei siihen asennemuutokseen olisi muuta tapaa täälläkään...
Olen ihmetellyt, miksi tätä ei ole hoksattu täällä meillä, vaan energia tuntuu menevän nyt kokonaan nopeurajoitusten kanssa meuhkaamiseen.
-HTL, autoleva ja pyöräilevä jalankulkija.
energia tuntuu menevän nyt kokonaan nopeurajoitusten kanssa meuhkaamiseen.
Suojatien idean toimiminen ja ajonopeus ovat keskenään naimisissa sikäli, että suojatien eteen pysähtyvät harvimmin ne, jotka ajavat ylinopeutta. Tämä ei ole kovin yllättävää sikäli, että auton pysäyttäminen vaikeutuu jyrkästi vauhdin kasvaessa. Jo 50:n ajaminen 40:n alueella lisää pysäytysmatkaa yli puolella. Ei ole ihme, että autoilija mieluummin leikkii ettei huomannut jalankulkijaa kuin pysäyttää täysjarrutuksella tilanteessa, jossa tavallinen jarrutus olisi riittänyt sallitulla nopeudella.
Mitä enemmän näitä liikenneasioita miettii sen selvemmin näkyy kaava, että kaikki asiat liittyvät kaikkiin muihin. Mitättömältä tuntuva vilppi tai oikaisu syö kohtuuttomasti toisen oikeuksia tai jopa riskeeraa hengen tai terveyden.
Ei aivan.
Uusista Rajoituksista mm:
http://www.hel.fi/ksv/Mita_suunnitellaan/Liikenne/ajankohtaista/2004/esite_nim.pdf
http://www.hel.fi/ksv/Mita_suunnitellaan/Liikenne/ajankohtaista/2004/Koko_kaupunki.pdf
Pysähtymisestä määräävät luonnon lait eikä H:gin rajoitus. Jos haluat puhua 30:n rajoituksista, niin puhutaan sitten: jos ajaa 40:iä 30:n sijaan, pidentää jarrutusmatkaansa n. 75 %:lla. Kommenttini punainen lanka oli, että autoilijoiden suojatiekäyttäytyminen ja rajoitusten noudattaminen ovat läheistä sukua toisilleen.
Kaikkin kaupungeihin ( keskustoihin ) sama (30:n rajoitus).
Vastustan jyrkästi. Koska jotkut ajoivat ylinopeutta vanhoilla rajoituksilla, niitä laskettiin. Rahnut eivät riittäneet saada ylittäjiä ruotuun ja siksi me kaikki joudumme ajamaan hiljempaa. Onnettomuudet olisivat vähentyneet enemmän jos kaikki olisivat noudattaneet vanhoja rajoituksia kuin että nyt ennestäänkin turvalliset kuskit ajaisivat 30 ja kriminaalit 40.
Yhteispelillä se sujuu . . tai sitten ei
Tuota sanotaan koston kierteeksi, ei yhteispeliksi ja se, autoilijoiden itsekkyyden lisäksi, on nykyiseen tilanteeseen johtanutkin. Meinaatko käyttää vanhaa krapulalääkettä, eli sillä se lähtee millä tulikin?
Varsinainen kysymys on:
Saadaanko enemmän henkiinjääneitä / vähemmän loukkaantuneita, tai enemmän kriminalisoituineita ylinopeutta ajavia, ainakin tilastollisesti.
Esitin aikaisemmin eräässä kirjoituksessa elektronisen nopeudenrajoittimen. Nykyautoihin se olisi helppo asentaa. Auto ei kertakaikkiaan kulkisi enemmän kuin mitä tietyllä alueella on nopeusrajoitukseksi merkitty. Nykytekniikka + GPS / elektroniikka hoitaisi sen melko yksinkertaisesti, jolloin valvonta tapahtuisi taivaalta.
Ei miellyttäisi minuakaan, mutta tulevaisuudessa tähän varmaankin siirytään.
Jos ymmärsin ajatuksesi oikein, niin saisimme varmaan molempia, siis vähemmän uhreja ja enemmän ylinopeutta ajaneita. Ne, jotka eivät noudata nykyisiä rajoituksia eivät tietenkään noudata alempiakaan, mutta ajonopeudet laskevat. Hyötysuhde rajoituksen laskun ja keskinopeuden laskun välillä on huono, keskinopeus laskee muistaakseni luokkaa kolme km/h kun rajoitus laskee 10 km/h, mutta tälläkin on jo kymmenien prosenttien vaikutus uhrien määrään.
Olisi sääli, jos osa ihmisistä havaittaisiin niin tyhmäksi tai yhteistyökyvyttömäksi, että meidän kaikkien olisi alistuttava elektroniikan valvontaan. Ehkä me kännykkäkansana olemme myös ensimmäinen tätä kokeileva maa?
Liikennelaskennassa olemme jo.
Autotiheyttä seurataan kännyköiden liikkuvuudella, tarkoittaa, että kuinka monta kännykkää liikkuu tunnissa tietyn laskentakohdan ohitse. Virheprosentti on vain 2-3% luokkaa. Harvoilla on kännykkä suljettuna, busseissa on toki ihmisiä, siitä kai se virhemarginaali joka on hyvin pieni silti.
Periaatteessa poliisi voi seurata kuinka nopeasti kännykkä liikkuu kahden mittauspisteen välillä, vaikka asemalta tietokoneen monitorin kautta. Miten sitten sakotetaan on eri juttu.
Suojatien idean toimiminen ja ajonopeus ovat keskenään naimisissa sikäli, että suojatien eteen pysähtyvät harvimmin ne, jotka ajavat ylinopeutta. Tämä ei ole kovin yllättävää sikäli, että auton pysäyttäminen vaikeutuu jyrkästi vauhdin kasvaessa. Jo 50:n ajaminen 40:n alueella lisää pysäytysmatkaa yli puolella. Ei ole ihme, että autoilija mieluummin leikkii ettei huomannut jalankulkijaa kuin pysäyttää täysjarrutuksella tilanteessa, jossa tavallinen jarrutus olisi riittänyt sallitulla nopeudella.
Mitä enemmän näitä liikenneasioita miettii sen selvemmin näkyy kaava, että kaikki asiat liittyvät kaikkiin muihin. Mitättömältä tuntuva vilppi tai oikaisu syö kohtuuttomasti toisen oikeuksia tai jopa riskeeraa hengen tai terveyden.
Eikä se ole vain tuo nopeus sillä hetkellä vaan koko asenne liikennettä kohtaan. Ylinopeutta ajavat eivät keskimäärin varmastikaan kunnioita liikennesääntöjä kokonaisuudessaan, niin hyvin kun rajoitusten mukaan ajavat. Vaikka näillä kahdella ryhmällä olisi molemmilla sama nopeus suojatietä lähestyttäessä väitän, että "rajoitusten mukaan ajavan" -ryhmän kuljettajista useampi pysähtyisi ennen suojatietä päästämään jalakulkija yli.