«12»
Olen kääntänyt internetin joka nurkan etsiessäni tietoa henkilöautojen hirviturvallisuudesta. Autonvaihto ja muutto edessä, ja jatkossa paljonkin autoilua elinvoimaisen hirvikannan omaavilla alueilla 
Auton keulan muoto lienee olennainen tässä kohden, pitäisiköhän hankkia suosiolla pikkumaasturi, jotta välttyisi siltä, että auton keula sujahtaa hirven jalkoihin ja eläin rysähtää auton katolle?
Kaikki tieto, mutu-tietokin, on tervetullutta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Auton muoto ja korkeaus varmasti vaikuttavat, mutta luulen kuitenkin, että enemmän ratkaisee pilarien ym. suunnittelu ja vahvuus. Katumaasturitkaan eivät kuitenkaan ole niin korkeita tai muodoltaan sellaisia, että ne pelastaisivat hirveltä. Itse asiassa, hirvi saattaa liiskata tuollaisen pystynmallisen ohjaamon lähes kokonaan. Olen itse nähnyt korkean pick-upin jolla oli ajettu hirveä päin, koko ohjaamokoppi oli kadonnut.
Ihan noin tuntumalta sanoisin, että ainoat autot joiden suunnittelussa on edes jotenkin otettu hirvet huomioon, ovat Volvo ja Saab. Volvo esim. on testannut autojaan ajamalla ne ilmassa hirveä vastaavalla korkeudella roikkuvaa palkkia päin. Saabilla on myös ollut vastaavia testejä.
Minkätakia ei koskaan löydy lasikatollista autoa esim. törmäystesteistä. Nykyään on koko katto luukkua tai luukkuja on rivi poikineen. Onkohan tarkoitus saada hirvi kerralla kyytiin vaikka selviäisikin keulatörmäyksestä? Epäilen ettei EuroNCAP törmäytä näitä tietystä syystä?
Jos ajatellaan hirviturvallisuutta, eikö juuri pick-upien vanhanaikaisen mallinen ohjaamo ole periaatteessa edullinen hirvikolaria ajatellen? Konepelti on noin metrin korkeudessa, joten hirven kokoinen elukka tulee syliin kuten henkilöautossakin, mutta suhteellisen pystyt A-tolpat kestävät paremmin. Hyvin viistoja tolppia ei mikään tue törmäyksessä, koska niiden ja katon välinen kulma on kaukana 90 asteesta. 90-luvun alussa esitellyn Saab 900- ja sittemmin 9-3-mallin korin muotoa perusteltiin juuri hirviturvallisuudella. Siinähän on nykyautoksi poikkeuksellisen pysty tuulilasi.
Uusimpien henkilöautojen tuulilasi on hyvin viisto, joten sen luulisi ohjaavan hirven auton yli. Näin varmaan tapahtuisikin, jos A-tolpista lähtisi ylimääräinen tuki. Se on kuitenkin vaikeata toteuttaa, koska tuki peittäisi sivulasia ja tukeutuisi oveen.
Itse pick-upilla ajavana olen kuvitellut sen tarjoavan ainakin kohtalaisen hyvän suojan hirvien varalle em. perusteluiden ansiosta. Nyt kuitenkin asiaa tuli pohdittua enemmänkin ja tuosta AkiK:n maininnasta tuli mieleen, että ehkei auto olekaan erityisen turvallinen. Tietysti perussuunnittelu on vanhaa, 80-luvun tuotoksia, mutta suurin ongelma taitaa liittyä ohjaamon muotoon. Koristahan puuttuu kehikkoa tukevat c- ja d-pilarit. A-tolppa pysyy periaatteessa paremmin pystyssä, mutta koko pakettia kantaa vain b-pilari, joka ei ota vastaan pituussuuntaisia voimia. Maasturi olisi ehkä parempi, siinä vain diesel-vero tekee auton epätaloudelliseksi...
On maasturista se hyöty että pään ja katon väliin jää hieman enemmän tilaa kuin henkilöautossa. Itsekin aina välillä miettii miten käy jos hirvi tulee päälle, kun päälaki hipoo kattoa vaikka penkki on alimmassa asennossa.
Toinen, ainakin Volvo XC90 löytyvä, on erikoisvahvistettu katto ja pilarit että kestää ajaa paremmin katolleen. Maastureiden yleisimpiä onnettomuuksiahan on katolleen kaatuminen. Jos katot on vahvistettu tätä silmällä pitäen niin luulisi sen kestävän paremmin hirven ruhonkin.
Saab 900:n ja myöh. 9-3:n hirvikolariturvallisuus perustui kyllä osaksi pystymallisiin a-pilareihin mutta tärkein turvatekijä oli kuitenkin katon etureunan muoto ja siihen yhdistetty a-pilarien välinen erittäin tukeva palkki.
Katon reuna kun ylettyi näissä keskeltä reilusti a-pilarien yli niin hirvenruho sai törmätessään tämän reunan kääntymään alas a-pilarien välistä palkkia vasten. Tämä esti ruhon tunkeutumisen syvemmälle matkustamoon ja sisäpuolelta pehmustettu lippa suojasi muutenkin etupenkkiläisiä.
Tämä ominaisuus löytyy tosin vanhoista kanoottimalleista vielä korostuneempana.
Jotkut väittää että kun on tarpeeksi vauhtia niin hirvi lentää auton yli eikä pyri sisälle?
En kyllä ole itse testannut!
Todennäköisesti Volvon XC90 on hirvikolarissa yksi turvallisimmista autoista (jos ei puhuta rekoista yms). Siinä on A-pilarien rakenteessa käytetty ns.booriterästä,jonka ansiosta lujuus on oma luokkaansa. Ja se tosiaan on ympäriajotesteissä myös todettu kestäväksi.
Muidenkin uusien Volvojen A-pilarien kestävyys lienee melkoisen hyvä; pelastuslaitoksella työskentelevä tuttava kertoi, ettei niitä meinaa edes voimaleikkureilla saada poikki (oli todennut itse onnettomuuteen joutunutta V70:ä "aukaistessaan").
p.s. nimimerkistä huolimatta en aja XC:llä; haaveissa vain on mun...
Chevrolet Suburban ja vastaavat lienevät sellaiset, että saat paistit kotiin mukaan.
Ajettuna kokeeksi Chrysler 300 C:n tuli mieleen, että jos hirveen olisi pakko törmätä, tämä lienee se. Syyn huomaa vaikka menee liikkeeseen ottamaan "kylmät" tyypit. Jos vanha Saab kehuttiin katon osalta hirviturvallisesti, katsokaa sisältä Chrysleria. Tästä kirjoitin toisessa topicissa.
Ajan itse Audi Quattro Avantia -03, jonka uskoisin olevan kohtalaisen/hyvä turvallinen rakenteeltaan. Kukaan ei tietenkään halua joutua tositilanteen eteen. Varmin turvallisuutta edistävä keino on vähentää nopeutta niillä osuuksilla jossa tietää näitä esiintyvän.
Ja itse asiassa niinkin yllättävä kuin avoauto voi olla se turvallisin törmäys hirveen. Nimittäin esim. uusi Volvo C70 on suunniteltu kestämään myös avonaisena katonkautta ympäri tapahtuva onnettomuus. Tällöin auton A-pilari on kyettävä kantamaan koko auton painon!
Siitä voisi päätellä, että luulisi kestävän myös hirvenkin painon (elleivät ruhon jalat tee sisällä tuhoa).
Eikös nykyään avoautojen vaatimuksiin kuulu ympäripyöräytystesti, jossa varsinkin a-pilarit joutuvat lujille.
Yritin nopeasti katsoa kuuklella avoautovaatimuksia, mutten löytänyt kunnollista infoa.
ps. Oletta muuten melkoisia mestareita, jos katsomalla pystytte määrittämään lujuuksia - tuommoisille kyvyille on kysyntää vaikkapa autoteollisuuden parissa ja hyvällä palkalla ;-)
Tuolta nyt löytyy ainakin jotakin A-pilarin kestävyydestä:
http://www.volvocars.com/Showroom/newC70/Experience.htm
A-pilari varmasti pitää olla avoautossa vahva yllämainituista syistä johtuen. Sehän ei saa tukea kattorakenteista kuten umpiautoissa. Mutta onko lopputulos kuitenkaan umpiautoa parempi, kestäähän sekin ympäriajon?
Anteeksi vain peksak. Kun ei faktaa ole, pitää tehdä olettamuksia.
Anteeksi vain peksak. Kun ei faktaa ole, pitää tehdä olettamuksia.
Olettamuksilla jatketaan. Luulisin, että hirven kanssa törmätessä suurin törmäysisku osuu juuri A-pilariin. A-pilari ei saa taipua, tai muuten peli on pelattu.
Umpiautossa taitaa ympäriajossa törmäys energia jakautua useamman pilarin kesken, jolloin yksittäisen pilarin ei tarvitse olla niin vahva.
Tämä teoria tukisi avoauton paremmutta hirvikolarissa.
Ei mitään anteeksipyyntöjä (toki kiitos sivistyneestä käytöksestä!), olisi hyvä silloin tällöin muistaa että puhutaanko olettamuksilla vai faktoilla. Ja jos faktoja saatavilla, niin niiden tulkintahan on sitten olettamuksilla pelaamista, mutta näillähän saadaankin joskus hedelmällistä keskustelua aikaan.
Etsiskelin pyörähdystestejä, mm. nämä löytyivät:
- http://www.nhtsa.dot.gov/cars/testing/ncap/RollRatings2.cfm (tuon alussa on linkki infoon ja on listassa joku tuttu autokin ;-) )
- http://www.detnews.com/2004/specialreport/0404/13/a09-119932.htm
Taisin käyttää hakusanoina "car rollover standard"
Anteeksi vain peksak. Kun ei faktaa ole, pitää tehdä olettamuksia.
Olettamuksilla jatketaan. Luulisin, että hirven kanssa törmätessä suurin törmäysisku osuu juuri A-pilariin. A-pilari ei saa taipua, tai muuten peli on pelattu.
Umpiautossa taitaa ympäriajossa törmäys energia jakautua useamman pilarin kesken, jolloin yksittäisen pilarin ei tarvitse olla niin vahva.
Tämä teoria tukisi avoauton paremmutta hirvikolarissa.
Entäs nuo "lasikatot"?
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on suomessa kuollut 72 ihmistä hirvikolareissa. Näistä kolme neljäsosaa eli 54 on ollut autoilijoita. Kolareista kaksi kolmas osaa on ajettu kolmen tunnin sisällä auringon laskusta. Kahdella kolmesta auton nopeus on ollut vähintään 100 km/h. Pimeällä huomattava osa kolareista ajetaan juuri ennen tai jälkeen kun auto tulee vastaan. (tiedot poliisin nettisivuilta)
Elikkäs jos kuolonkolareista kaksi kolmasosaa tapahtuu kolmen tunnin sisällä auringonlaskusta, niin silloin vähintään 36 ihmistä on saanut surmansa tuolloin. (ehkä enemmän, mutta 36 kolaria). Eli 18 ihmistä on kuollut muuna aikana. Lisäksi noista 72 ihmisestä 54 on ollut autossa jonka nopeus on ollut vähintään 100 km/h. Nämä siis 10 vuoden aikana.
Paras keino lienee välttää hirvikolari on ajaa valoisaan aikaan. Pimeällä ajettaessa (varsinkin auringonlaskun jälkeen) kannattaa nopeutta alentaa 80-90 kilometrin tuntinopeuteen (siis 100 alueella).
Auton etu tulee vasta siinä vaiheessa kun kolariin joutuu. Hirvikolari vältetään 30 kertaa useammin kuin siihen joudutaan. (Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen liikennetutkimusyksikön tekemä tutkimus).
"Hirvi on meikäläisistä nisäkkäistä kookkain. Aikuisen hirven säkäkorkeus on n. 2 metriä. Pituutta on noin 2,8 m. Ison uroksen elopaino voi olla lähes 700 kg ja naaraan n. 350 kg." (metsästäjäliiton sivuilta). Ison hirven säkä on pitkästi kolmatta metriä, ruhon ollessa noin metrin korkea.
Joskus kolari saattaa kuitenkin sattua, vaikka ajaisikin ennakoiden ja valoisaan aikaan. Keskikokoisen hirven ruhon alaosa on noin metrin korkeudella ja yläosa noin kahden metrin. Painopiste huitelee siis noin puolessatoista metrissä. Aika harvassa autossa on tuollaista puolentoista metrin korkuista keulaa, jolla normaalikokoinen hirvi varmasti jäisi sinne auton keulaan. No kun se auton keula sitten menee siitä ruhon alta, niin a-pilarit ja katto ovat kovilla. Voi vain kuvitella, kun hirven kokoinen elukka osuu siihen a-pilariin tuollaista 90 kilometrin tuntivauhtia (keula hiljentää siitä satasen vauhdista).
Itse ajelen hieman hiljempaa ainakin hirvivaroitusten alueella. En luottaisi siihen että hirvi jää keulaan, vaikka olis uus mersun GL. (lähes kaksimetriä korkea jättiläinen). Tositilanteessa olisi varmaan viisainta painaa pää alas... tosin ei taida ihan riittää aika.
Tämän volvon kuski ehti jarruttaa... http://www.japetek.com/pennaneninfo/18.jpg
Luulenpa, ettei ole isoa väliä sillä, mistä materiaalista katon keskiosa on tehty. Pilarit ratkaisevat, ja ainakin toistaiseksi lasikattoisissa on ihan samanlaiset etummaiset pilarit ja turvakaari kuin peltikattoisissakin. Katolleen menon ne kestävät aivan samalla tavalla, hirviähän ei oteta huomioon peltikattoistenkaan suunnittelussa, ainoastaan tuo katolleen meno. Kovin paljon en laskisi katossa olevan nollapilkkujotain paksuisen pellin suojavoiman varaan, vaikutus on hirven kanssa törmätessä lähinnä kosmeettinen.
Mutta: rattijuopot tappavat vuodessa enemmän ihmisiä kuin hirvikolarikuolemia on 10 vuodessa.
Mitenkähän on tämän auton laita:
http://www.germancarfans.com/news/2040908.004/2040908.004.1M.jpg
On vain yksi ratkaisu: ammutaan hirvet. Kaikki hirvet. Toki muutama kymmenen voi jättää eläintarhoihin. Ei tule hirvikolareita.
Ja ellei valtio suostu ampumaan noita sarvipäitä, olkoon se sitten velvollinen hankkimaan jokaiseen talouteen venäläisen Kombat-panssariauton, hinta 100 000 - 300 000 euroa varusteista riippuen.
Auto on melko jämerää tekoa. Sitä saa ampua raskailla konekivääreillä ja siinä on ikkunatkin yli 5 senttiä paksut. Kombat painaa muutaman henkilöauton verran. Siinä on jopa ampuma-aukot. Voi ampua hirvet tieltään jos ehtii. Tosin hirveen törmäämistä tuskin edes huomaisi tuollaisella autolla, vähän nytkähtäisi vain kun hirven lihat lentelisivät pitkin tietä ja ikkunat tietenkin tahriutuisivat vereen.
http://www.avto-russia.ru/images/stories/000/kombat.jpg
Kerran kuorma-auto korjaamon työnjohtaja kertoi että vääntyy se rekankin runko hirvikolarissa, joten luulisin että hirven kohtaamisen huomaa tälläkin autolla.
Jos ajattelee massoja ja vauhtia niin uskon rekan rungon vahinkoihin.
btw: makropaanilla oli hyvä kirjoitus aiheesta!
Tosin hirveen törmäämistä tuskin edes huomaisi tuollaisella autolla, vähän nytkähtäisi vain kun hirven lihat lentelisivät pitkin tietä ja ikkunat tietenkin tahriutuisivat vereen.
http://www.avto-russia.ru/images/stories/000/kombat.jpg
Ja ellei valtio suostu ampumaan noita sarvipäitä, olkoon se sitten velvollinen hankkimaan jokaiseen talouteen venäläisen Kombat-panssariauton, hinta 100 000 - 300 000 euroa varusteista riippuen.
Auto on melko jämerää tekoa. Sitä saa ampua raskailla konekivääreillä ja siinä on ikkunatkin yli 5 senttiä paksut. Kombat painaa muutaman henkilöauton verran. Siinä on jopa ampuma-aukot. Voi ampua hirvet tieltään jos ehtii. Tosin hirveen törmäämistä tuskin edes huomaisi tuollaisella autolla, vähän nytkähtäisi vain kun hirven lihat lentelisivät pitkin tietä ja ikkunat tietenkin tahriutuisivat vereen.
http://www.avto-russia.ru/images/stories/000/kombat.jpg
Hyvä vinkki seuraavaa auton ostoa miettiessä.
Hinta näemmä:
"The basic Kombat costs US$157,000 "
Tuolta tarkat specsit:
http://www.armoringgroup.com/modules.php?name=eng_specifications
Ja tältä suurempi kuva:
http://www.combat.spb.ru/modules/coppermine/albums/userpics/kombat-1-40.jpg
Näytettäköön nyt toisen kerran vielä kuinka onnekas-lujakorinen vanha 240-sarja on kolarissa. Tässä tapauksessa 600 kg:n hevoseen törmättyään 70 km/h kerkeämättä jarruttaa ollenkaan.
www.240sidan.com/245glt.html
Miksi ihmeessä muutama pitää jättää? Kaikki vaan pois.
Jos joku haluaa sitten hirven nähdä niin menköön Kålmordeniin katsomaan.
Tästähän ei voi luonnollisestikaan tehdä johtopäätelmiä että 240 olisi hirviturvallinen vielä 70 m/h nopeudessa. Törmäyksen nopeustieto ja muutkin tarkat tiedot ovat vain ajajan muistamia, voihan niihin uskoa tai sitten ei ;-)
Mutta olihan siellä myös tölväisy tiettyyn ilmansuuntaan "jag körde en riktig bil och inte en japanare av folietunn plåt."
www.240sidan.com/245glt.html
Niistäpä lasikatoista: vaikka kuinka olisi laminoitua lasia niin eiköhän katto sada murusina niskaan kun hirvi siihen päälle laskeutuu. Ja perässä tulee lihaa ja luita.
Olen muutenkin ihmetellyt noita isoja lasipintoja tässä suhteessa; pieniin tila-autoihin mahtuu ikkunasta hirvi sisälle perheen seuraksi. Ainakin pää, sarvet edellä.
Chrysler 300m voi olla hyvä valinta tämänkin takia, jos vain tosiaan tolpat on tehty kunnon aineesta...
Lähtökohta turvallisen ajoneuvon valmistamiseen olivat jo -70 ja -80 luvulla toiset pohjoismaissa kuin foliopellistä valmistettuihin muunmaalaisiin pikkuautoihin joilla ei luonnollisest ole ollut vastaavia hirvieläinongelmia liikenteessä. On ilmeisesti ollut aika luonnollista valmistaa pohjolassa kestävämpi runko ja kori.
Tänä päivänä ei liene autoteollisuudessa enää kiinnostusta paneutua samanlailla kattorakenteiden kestävyyteen kuin parivuosikymmentä sitten. Tuolla niitä foliopeltisiä ja kunnon raudasta valmistettuja.
http://svt.se/svt/articles/5900-5999/5939/
Ainakin yritystä kuvasarjojen mukaan näyttää olleen Ruotsalaisilla aivan oikeasti.
Makropaanille kiitokset erinomaisesta kirjoituksesta. Pyrin välttämään pimeällä ajamista maantienopeuksissa. Mielestäni pimeällä maantiellä, jossa ei ole hirviaitoja ainoa oikea nopeusrajoitus on maksimissaan 80 km/h.
Muistaakseni viime vuonna vain yksi ihminen kuoli hirvikolarissa 80 km/h nopeusrajoitusalueella ja hänkin ajoi moottoripyörällä. Eli valoisaan aikaan muuttuva nopeusrajoitus voisi olla hyvinkin 100 km/h ja pimeällä nopeusrajoitus muuttuisi automaattisesti alhaisemmaksi.
Olen muutenkin ihmetellyt noita isoja lasipintoja tässä suhteessa; pieniin tila-autoihin mahtuu ikkunasta hirvi sisälle perheen seuraksi. Ainakin pää, sarvet edellä.
Chrysler 300m voi olla hyvä valinta tämänkin takia, jos vain tosiaan tolpat on tehty kunnon aineesta...
Pari pointtia:
- Eivät noitten tila-autojen tuulilasit nyt niin hirvittävästi ole isompia. Iso on tuon syslerinkin tuulilasi
- Palkit ovat usein massiivisemmat kuin henkilöautossa.
- Tila-autoissa matkustajien päät ovat monesti kauempana tuulilasista kuin tavallisissa autoissa.
- Monissa tila-autoissa konepelti ja tuulilasi ovat lähes samassa kulmassa toisiin nähden -> hirvi törmää ensin kaltevaan konepeltiin ja jatkaa sitten yläviistoon. Henkiläautossa keula katkoo jalat ja hirven ruho törmää suoraan tuulilasiin.
Eli ei tuo nyt itsestäänselvyys ole, että tila-autossa olisi tukalammat oltavat
"Viimeisten kymmenen vuoden aikana on suomessa kuollut 72 ihmistä hirvikolareissa. Näistä kolme neljäsosaa eli 54 on ollut autoilijoita. Kolareista kaksi kolmas osaa on ajettu kolmen tunnin sisällä auringon laskusta. Kahdella kolmesta auton nopeus on ollut vähintään 100 km/h."
"On vain yksi ratkaisu: ammutaan hirvet. Kaikki hirvet. Toki muutama kymmenen voi jättää eläintarhoihin. Ei tule hirvikolareita. "
Taas alkaa näyttää hyvältä, jos ajatellaan niin että viimeisen 10 vuoden aikana on liikenteessä kuollut noin 4000 ihmistä ja jos hirvionnettomuuksissa on kuollut 72 ihmistä muutaman pimeän tunnin aikana vuorokaudesta voisi olettaa että ongelma on melko pieni ja tilannenopeuden oikealla ajoittamisella hallinnassa.
Jälleen kerran ihmisten vainoharhaisuus astuu esiin, en yritä vähätellä ongelmaa mutta minkä ihmeen takia asioita pitää paisutella?! Tapetaan kaikki sudet koska susi on tappanut ihmisen joskus 1800-luvulla!!
Ajelin kymmenkunta vuotta sitten Nokia-Ylöjärvi välistä yhdystietä ja ojanpohjalta juoksi vaikuttavan kokoinen hirvi tielle ja pysähtyi. Muutaman metrin päähän emosta pysähtyi vasa. Kummatkin katselivat tielle hengitys höyryten mutta se ei tuntunut autoilijoita kiinnostavan. Vilkuttelin valoja niin paljon kuin ehdin mutta autoja tuli sataa vastaan ja sataa ohitse, ei tarvi ihmetellä jos kolisee!
Eipäs muuten pidä paikkaansa.
Koirien sen sijaan tiedetään raadelleen ihmisiä.
Koirat saunantaakse.
Eipä sen puoleen .. ei niille susillekaan kummempaa käyttöä ole.
Jos anopilta kyselee, niin veneily se vasta turhaa onkin.