Turvallisesti muita nopeammin

91 kommenttia
13
  • misar: ” Roikkujat ovat edelleenkin liikenteen suurin ongelma, ylinopeuksista huolimatta.”

    Roikkumisen vaarallisuudesta ei ole löytynyt tietoa, mutta jos laajennetaan ongelma peräänajo-onnettomuuksiin, joiden luulisi olevan seurausta juuri liian lähellä ajamisesta, ja puhutaan vain kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, ei roikkuminen ole suurimmasta päästä ongelma. Niskavammoista se tosin aiheuttaa ison osan.

    Nähtävästi ongelmaa pienentää se, että suurin osa peräänajoista tapahtuu taajamissa eli pienissä nopeuksissa ja pääteilläkin törmääjät useimmiten liikkuvat samaan suuntaan. Koska ihmisiin kohdistuva vammoja aiheuttava voima pienenee törmäysnopeuden muutoksen neliössä, vähäinenkin törmäsysnopeuden pudotus vähentää vammoja paljon.

    Jos edellä menevä lyö liinat kiinni ja ehtii hidastaa 80:stä 50:iin ennen kuin liian lähellä ajanut kajauttaa jarruttamatta perään, matkustajiin kohdistuva voima on vain n. 40 % siitä, mitä se olisi ollut paikallaan olevaan penkkaan, kiveen autoon tms. törmättäessä.

    Suistumis- ja kohtaamisonnettomuudet ovat yleisimpiä onnettomuustyyppejä taajamien ulkopuolella ja niissä vaikuttavat peräänajokolareita isommat voimat.

      
  • Herbert: ” Tämän siis täytyy johtua jostain erityisestä syystä, muutenhan roikkumista ei tapahtuisi.”

    Ilman muuta syy on olemassa. Erotan usein roikkujan jo satojen metrien päästä. Hän ajaa keskemmällä kuin kuskit yleensä ja alkaa ajaa vielä keskemmällä kun tulee lähemmäs. Jos syytä ei olisi, olisi kysymys sattumasta ja sattumaa ei etukäteen pystyisi erottamaan.

    Herbert: ” Usein tapahtuu niin, että jonossa ajettaessa ja yhden auton välistä poistuessa rampille vetää seuraava auto välittömästi raon kiinni, vaikka edessä olisi yhtenäinen jono ja nopeus riittävä.”

    Olisikohan syy se, että liikennettä ei ajatella kokonaisuutena vaan ajatus kantaa vain minne silmä yltää? Esimekkisi tapaus aiheuttaa liikenteen pysähtelyä ruuhkissa. Jo paljon ennen kuin tien välityskyky on saavutettu alkaa syntyä tukoksia, kun syntyviin väleihin kiihdytetään. Koska keskinopeus ei kuitenkaan voi muuttua, seuraa jokaista keskinopeuden yli ajetulla nopeudella säästetystä sekunnista yksi paikallaan seisty sekunti. Hermo kiristyy ja seuraavaan rakoon kiihdytetään vielä innokkaammin.

    Jos tällainen kuski käyttäisi mielikuvistustaan hän tulisi ajatelleeksi, mistä hänen sisahtelunsa mahtaisi johtua ja mitäköhän jonossa kaukana hänen takanaan mahtaa tapahtua kun hän ensin kiihdyttää ja sitten pysähtyy tai ainakin hidastaa reilusti.

    Englannissa, missä kameravalvonta kattaa kaikki valtaväylät ja valvomo näkee ongelman, hidastetaan jonojen häntää säätämällä muuttuvaa rajoitusta alemmas jonon peräpäässä. Jonon kärki ajaa karkuun, jono harvenee ja liikkuu tasaisemmin. Toimii tietysti vain jos jonon häntä ei koe tulleensa kyykytetyksi, kun hyvällä säällä rajoitus on maksimia alempana.

    Ruuhka-Suomessa joku vastaava järjestelmä voi toimia meilläkin, mutta Kehä 3:sen ulkopuolella liikenteemme on niin harvaa, ettei noin kallis järjestelmä tunnu järkevältä. Meillä pitäisi saada kuskit tajuamaan, että maailmaa on näkökentän ulkopuolellakin ja että liikenteessä kaikki vaikuttaa kaikkeen.

      
  • Niilonpoika: ” Luulisi että motoristit itse tietävät kuinka nopeasti kaksipyöräinen pysähtyy, mutta ihme kyllä täälläkin asiasta on ihan vastakkaisia mielipiteitä?”

    Niin luulisi. Se, etteivät he kuitenkaan tiedä, ei enää hämmästytä minua. Olen tarpeeksi monta kertaa saanut todistaa, kuinka ehkä miljooniakin kilometrejä ajaneet autokuskit eivät tiedä liikenteen lainalaisuuksista, riskeistä ja todennäköisyyksistä yhtään mitään. Moni ei ole päässyt vuosien kokeilujen perusteella perille edes oikeasta istuma-asennosta tai kuinka ratista pidetään kiinni ohjauksen kannalta tehokkaimmalla tavalla.

    Ihmiset voi istua autossaan minun puolestani vaikka miten, mutta jos motoristi uskoo pysäyttävänsä pyöränsä satasesta 16 m:n matkalla niinkuin sitäsaa:n tuttu m-pyöräpoliisi, se ei voi olla vaikuttamatta hänen ajamiseensa. Ei sen puoleen kyllä niitä superhessuja riittää autonrattiinkin.

      
  • Lainaus:
    20.04.2005 klo 10:04 TeeCee kirjoitti

    Olisikohan syy se, että liikennettä ei ajatella kokonaisuutena vaan ajatus kantaa vain minne silmä yltää?


    Pitää taatusti paikkaansa, mutta ei vielä selitä sitä, miksi rako nimenomaan pitää ajaa kiinni. Epäjohdonmukaisen toiminnan seurauksena välimatka voisi yhtä hyvin kasvaa tai säilyä ennallaan.

      
  • Minulla on sellainen kutina, että roikkuja kokee etenevänsä nopeammin. Tarkalleen ottaen tämä pitääkin paikkansa, saavuttaahan hän tietyn pisteen jopa pari sekuntia nopeammin kuin kohtuullista turvaväliä pitävä.

    Tapani säilyttää turvaväli myös moottoritien vasemmalla kaistalla yhtenäisessä jonossa tuntuu aiheuttavan välillä suunnatonta ahdistusta (miksei tuo tampio aja väliä kiinni?) joillekin takana tuleville.

      
  • Eli kokeeko kuljettaja edessä olevan auton tahtomattaan hidasteeksi, vaikka ei olisikaan tarvetta ajaa lujempaa, jos sitä etummaista autoa ei olisi. Tästä kyllä saa viitteitä siitä, kun mietimme miten rekkoihin suhtaudutaan alhaisillakin rajoitusalueilla. Ohi pitää mennä, koska se koetaan hitaaksi. Vasta ohituksen jälkeen tyhjällä tiellä vilkaistaan mittariin ja todetaan, ettei näin lujaa tarvitse ajaa. (Sitten hidastetaan ja ihmetellään, miksi ohitettu kiihdyttää perään, vaikka todellisuudessa tapahtui jotain muuta.)

      
  • Villi arvaus, mutta voisiko joillakin olla syynä liian lyhyeen ajoväliin uuden auton tarve?!! Yksi kaunis päivä tässä taannoin Turunväylällä reilusti ennen Kauniaisten ramppia sanotaan nyt noin 35 v. naisihminen oli vauhdissa, eikä niin hyvässä... :frowning:

    Tämä sankaritar ensin ohittaa automme ja tuppaa aivan eteemme. (Liikennettä oli vain kohtalaisesti.) No, ei siinä kaikki. Samassa tämä sankaritar pudottaa nopeuden sallitusta satasesta seitsemään kymppiin, täysin ilman syytä. (Ei poistunut edes Kauniaisten rampista...)

    Tällä kertaa ei rysähtänyt, mutta kertokaapa kumpi maksaa jos rysähtääkin?

    Lisäys: Sitten kun mentiin tästä sankarittaresta ohi, hän kääntyi katsomaan ja hymyili... (Idiootti?!!) Ei siinä kuitenkaan kehdannut enää kansainvälisiä sormimerkkejä näyttää, vaikka kuinka mieli tekisi. :innocent:


    [Saint muokkasi tätä viestiä 20.04.2005 klo 14:46]
      
  • misar:
    Osaavat jotka onnistuneesti välttivät törmäyksen, osasivat ennenkaikkea ajaa oikeaa tilannenopeutta eikä turvaväli heidän kohdallaan ollut merkitsevä koska käsittääkseni eivät silloin ajaneet tyhmien mukana jonossa.

    Hyvä huomio: turvavälillä ei ole mitään merkitystä, jos etäisyyttä edelläajavaan on niin paljon, että ei voida puhua jonosta... Mutta miksi sitä etäisyyttä kutsutaankaan ja mistä lienee saanut nimensä?

    Ja jarrutusmatkoista puheenollen uuden TM:n mp-vertailusta voi lukemalla todeta, että fysiikan lait pätevät myös moottoripyöriin. En voi tietenkään estää kaikkia uskomasta, että jarrutusmatkaa ei lyhennä, vaikka kuljettajana olisi mp-poliisi tai vaikka kuljettaja olisi ajanut kuinka monta vuotta ja kilometriä tahansa. Haluaisin toki nähdä sen kaavan, jolla lasketaan jarrutusmatka kokemuksen tai kovajätkä-indeksin funktiona.

      
  • Okei, okei, TeeCee ja Rattimies. Olette molemmat täysin oikeassa ja turha minun on tässä armoakaan yhtään anella.
    (Sitäpaitsi todella hauska kuittaus Rattimieheltä Misarin tapaan kiertää tuo ikävä 'turvaväli'-sana ehdotuksella, etteivät fiksut autoilijat olleet (vielä) siellä päinkään...)

    Ja Niilomiehellekin seuraava tiedoksi.

    Olen ajanut mp:llä(kin) varsin väärän tiedon varassa useita... no sanotaan nyt vähintään useita vuosia ja kymmeniä tuhansia kilometrejä.
    Voisin tietenkin vierittää ymmärtämättömyydestäni syyn saamani virheellisen informaation niskaan, mutta se jäisi silti hävettämään, että TeeCee jo runsaat(?) vuosi sitten kertoi mp:n jarrutusmatkan oikean laidan. Sen jälkeen peräti vielä ihmettelin, että kappas kun TM:kin mittaa (ilmeisesti taas kaikkien autoilijoiden lahjomana!) mp:n jarrutusmatkat noinkin ylipitkiksi.

    Niin luja oli uskoni luokalle jääneeseen mukavaan mp-poliisiin!

    Se mikä tässä itseä nyt jälkijättöisesti eniten puistattaa on, että monta kesää olen ajellut mp:llä tämän väärän luulon siivittämänä (ei onneksi sananmukaisesti!) - ja mikä pahinta - levittänyt vääräuskoisuuttani aina jopa tärkeimmille läheisilleni.
    Onneksi ei tietääkseni kellekään ole sattunut sen vuoksi mitään!
    Nyt tiedän muuttaa tässäkin suhteessa ajotapojani. Ja korjata oikea tieto myös muille!

    Tämä tietämättömyyden tuoma nöyryytys on minulle ihan oikein.
    Silti rohkenisin toivoa, että jos joku palstaa lukevista sattuisi joskus erehtymään tai olemaan miltei väärässä, paljastaisi ja kertoisi sen ainakin minulle. Vertaistuki olisi nyt tarpeen, vaikka tokkopa väärässäolijoita täältä löytyy. Mutta kertokaa edes niille muille, että tunnustaisivat minulle!

    [sitäsaa muokkasi tätä viestiä 21.04.2005 klo 00:08]
      
  • Tuolla oli hienoja laskelmia niistä jarrutus matkoista yms.Ette voi olla tosissanne, eli jos nopeus rajoitus on 80km/h niin ajatte 70km/h kun se on laskennalisesti turvallisempaa.Niissä autoissahan ei voi olla esim.erilaiset renkaat,jarrut ja painot.Ainut keino millä voitte parantaa teiden turvallisuutta on se että jäätte niillä 1,5sek.reaktio ajoillanne kotiin.Jos tuollaisen kannan ottaa niin ei kannata lähteä kotoa mihinkään voihan ulko ovellakin tippua vaikka meteoriitti päälle.

      
  • Lainaus:
    21.04.2005 klo 00:03 sitäsaa kirjoitti
    Silti rohkenisin toivoa, että jos joku palstaa lukevista sattuisi joskus erehtymään tai olemaan miltei väärässä, paljastaisi ja kertoisi sen ainakin minulle. Vertaistuki olisi nyt tarpeen, vaikka tokkopa väärässäolijoita täältä löytyy.



    Kyllähän sellaisia esimerkkejäkin löytyy. Itse olen ainakin myöntänyt täällä ajaneeni ylinopeutta, liian lähellä toista ja tekeväni muitakin virheitä. Useimmat muut sen sijaan silmät kirkkaina kertovat aina ajavansa oikein. Meillä on sellainen etu useimpiin muihin verrattuna, että uskallamme myöntää itsellemme virheemme ja puutteemme, jolloin voimme myös oppia ja kehittyä. Mutta muuthan ovat jo täydellisiä, heillä ei kehittymisen varaa ole.

    Pari linkkiä vielä tähän omista toilailuistani:
    http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=1646

    http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=1501

    [Herbert muokkasi tätä viestiä 21.04.2005 klo 07:34]
      
  • Lainaus:
    21.04.2005 klo 00:11 Ryne kirjoitti
    Ainut keino millä voitte parantaa teiden turvallisuutta on se että jäätte niillä 1,5sek.reaktio ajoillanne kotiin.Jos tuollaisen kannan ottaa niin ei kannata lähteä kotoa mihinkään voihan ulko ovellakin tippua vaikka meteoriitti päälle.


    Ilmeisesti olet aivan varma siitä, että oma reaktioaikasi on alle 1,5 sekuntia, kun esimerkiksi säädät radiota tai lämmityslaitetta?

      
  • Lisäksi pitää kysyä, mistä hetkestä reaktioaika lasketaan. Tai laskennan aloitushetki varmaan on selvä, mutta tapahtuman ensimmäisestä havainnosta siihen hetkeen, jolloin kuljettaja tekee päätöksen tietystä toimenpiteestä voi olla pitkäkin. Esim. pimeällä kuljettaja huomaa tiellä jotain, mutta ei tiedä mitä. Ei siinä vaiheessa vielä lyödä jarruja lukkoon. Muutenhan saisi jarrutella jokaisen lumikokkareen tai tumman laikun kohdalla.

      
  • Ryne: ” Ette voi olla tosissanne, eli jos nopeus rajoitus on 80km/h niin ajatte 70km/h kun se on laskennalisesti turvallisempaa.Niissä autoissahan ei voi olla esim.erilaiset renkaat,jarrut ja painot.”

    Minä taas ihmettelen, eikö olosuhteet vaikuta nopeuteesi. Eikö sinulle koskaan tule vastaan tilannetta, että autosi pysäyttäminen vaatisi pidemmän matkan kuin mitä näet eteesi tai eikö sinulla koskaan ole mukana niin arvokasta lastia, että hirven ruho ei missään tapauksessa saa niistää sen päätä pois? Onko tilannenopeutesi tosiaan AINA suurempi tai yhtäsuuri kuin rajoitus?

    Mitä tarkoitat ”laskennallisesti turvallisempaa”? Se ON turvallisempaa, ei asia miksikään muutu vaikka muutoksen voi laskea. Laskeminen auttaa suhteuttamaan toisiinsa jonkin tekijän vaikutusta verrattuna muihin laskettavissa/mitattavissa oleviin liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin asioihin. Niistä perillä olo kuuluu kuskin toimenkuvaan.

    Esimerkki: rengasta valitessa testien numeroarvot ratkaisevat monen ostopäätöksen. TM 5/2005 rengastestissä huonoimman ja parhaan renkaan sivupidon ero ympyräradalla vastaa 3,5 %:n nopeuseroa. Samalla nopeudella ajaessa siis parhaalla renkaalla pystyy 7 % tiukempaan väistöön kuin huonoimmalla. Jos huonoimmalla pystyy väistämään 20 m:n säteellä, parhaalla pystyy 18,7 m. Ei paha.

    Mainitsemasi 10 km/h (80-70) nopeusero mahdollistaa huonoimmalla renkailla 15,9 m:n säteen. Autoilijat ovat valmiita maksamaan enemmän parhaasta renkaasta saadusta 1,3 m lisämarginaalista, mutta yli kolminkertaisesta erosta maksettu 6 s/km on niin iso asia, että sinäkään et usko minun olevan tosissani kun sanon käyttäväni tätä marginaalia tarpeen vaatiessa.

    En siis käytä sitä kaiken aikaa, vaan useimmiten muutaman sata metriä huomatessani riskitason nousseen hirvien, näkyvyyden tms. vuoksi. Ei vahinkoja tapahdu pelkästään muille, pääkaupunkiseudulla ja lumisateessa. Ainoa ero on, että niissä oloissa niitä tapahtuu niin paljon, että harvalta jää tajuamatta tilannenopeuden merkitys.

    En ymmärtänyt tuota viimeistä lainaamaani lausettasi. Missä autoissa ei voi olla erilaiset renkaat jne? Väitän, että jos otamme sattumanvaraisesti kaksi kuskia autoineen, jarrutusmatkaan vaikuttavia eroja on paljon ja ne vaihtuvat kaiken aikaa. Vireystila, ajaako urassa vai ei, mihin jarruvalon syttyessä sattuu katsomaan, onko harjoitellut täysjarrutusta vai toimiiko kuten enemmistö, eli lisää jarrupainetta vähitellen, jarruvalojen rakenne muuttaa reaktioaikoja (erillisillä jarruvaloilla varustettujen autojen perään ajetaan selvästi harvemmin), tupakointi pidentää reaktioaikoja, liian makaava istuma-asento liu’uttaa kuskia ylöspäin jarrutuksessa eikä jarrua ylety painamaan täydellä teholla, lista jatkuu loputtomiin.

    Jokaisen jarrutusta haittaa taatusti joku tekijä, useimmilla moni, emmekä voi etukäteen tietää paljonko ne vaikuttavat lopputulokseen. Asiasta ei kannata hermostua mutta ei sitä kannata unohtaakaan, siihen pitää varautua. Kaksi peräkkäistä autoa pysähtyy samaan tahtiin vain sattumalta, eikä sattuman varassa kannata elää jos on vaihtoehtokin.

      
  • Noissa turvaväleissä voisi kyllä kauttaa järkeä toisinkin päin. Ei aamun ruuhkaliikenteessä kaupungin kaduilla tarvitse pitää 50 m väliä edellä ajavaan. Jos kaikki ajaisivat niin, ei liikennevaloista pääsisi montaakaan autoa kerrallaan läpi.
    Itseäni ottaa päähan se, että kun joku huristaa bussikaistaa ohitseni ja sitten huomaa edessään pysäkille pysähtyneen bussin niin aina joku ääliö on jättänyt niin suuren välin, että kiilari pääsee vaihtamaan kaistaa.
    Itse päästän kaistanvaihtajat aina suosiolla muuten eteeni mutta nuo bussikaistalta eteen yrittäjä eivät taatusti kyllä mahdu minun ja edelläajavan väliin.

      
  • TeeCee: Esimerkki: rengasta valitessa testien numeroarvot ratkaisevat monen ostopäätöksen. TM 5/2005 rengastestissä huonoimman ja parhaan renkaan sivupidon ero ympyräradalla vastaa 3,5 %:n nopeuseroa. Samalla nopeudella ajaessa siis parhaalla renkaalla pystyy 7 % tiukempaan väistöön kuin huonoimmalla. Jos huonoimmalla pystyy väistämään 20 m:n säteellä, parhaalla pystyy 18,7 m. Ei paha.

    Vaikka tarkoitus on hyvä, tässä mennään helposti ojasta allikkoon. Moniko väittää pystyväntä sovittamaan nopeuden niin tarkasti liikenteessä, että mahdollisesta väistöstä ei selviä huonolla renkaalla, mutta huippurenkaalla selviää? Omia taitojani ainakin epäilen. Suoritus on joko molemmilla renkailla onnistunut tai epäonnistunut.

    Rengasvertailun ykkösmerkin ostaminen johtaa tekaistuun turvallisuuden tunteeseen, mikä moninkertaisesti ulosmitataan käyttämällä suurempaa ajonopeutta.

    Lisäksi on puututtava asiaan, että eri autoissa eri renkaat toimivat eri tavoin. Lisäksi renkaan koko ja nopeusluokka sekottavat pakkaa entisestään. Eli kärjistäen voisin sanoa, että mikäli ei aja testiautolla käyttäen testattua rengaskokoa, tuloksen luotettavuus on "esson baari"-tasoa.

      
  • Lainaus:
    27.04.2005 klo 09:06 Luu5 kirjoitti


    Vaikka tarkoitus on hyvä, tässä mennään helposti ojasta allikkoon. Moniko väittää pystyväntä sovittamaan nopeuden niin tarkasti liikenteessä, että mahdollisesta väistöstä ei selviä huonolla renkaalla, mutta huippurenkaalla selviää? Omia taitojani ainakin epäilen. Suoritus on joko molemmilla renkailla onnistunut tai epäonnistunut.

    Etkö ole muka ikinä kuullut kenenkään kertovan "se oli milleistä kiinni" tarinaa?

      
  • BZR: “Ei aamun ruuhkaliikenteessä kaupungin kaduilla tarvitse pitää 50 m väliä edellä ajavaan.”

    No 50 m on varmasti liikaa. Valtaosa peräänajoista tapahtuu taajamissa (83 % vuonna -03) ja yleisin onnettomuustyyppi oli peräänajo. Sehän tapahtuu vain jos autojen väli oli nopeuteen nähden liian lyhyt.

    BZR: ” Itseäni ottaa päähan se, että kun joku huristaa bussikaistaa ohitseni ja sitten huomaa edessään pysäkille pysähtyneen bussin niin aina joku ääliö on jättänyt niin suuren välin, että kiilari pääsee vaihtamaan kaistaa.”

    Päähänhän ottaminen ja oma liikennekäytös ovat kaksi asiaa, joita ei saisi päästää vaikuttamaan toisiinsa. Aika harvoin liikenteessä oikea teko on samalla mukava teko. Olen nähnyt moraalista sellaisen määritelmän, että se on kyky tehdä tarvittaessa myös ikäväksi kokemiaan asioita. Ei sitä välistävetäjää mukava ole kaistalle päästää, mutta usko pois, se lakkaa ottamasta päähän ajan mittaan. Niitä tulee aina riittämään joka lähtöön, siinä pilaa vaan omaa elämäänsä jos niistä hermostuu. Ja vaikka sellaisen lähellä olo on huono juttu, hermostuneen sellaisen lähellä olo on vielä huonompi.

    Luu5: ” Lisäksi on puututtava asiaan, että eri autoissa eri renkaat toimivat eri tavoin”

    Aivan. Myös pelkkä ilmanpaineen muuttaminen muuttaa myös radikaalisti renkaan ominaisuuksia. Jo tämän muutoksen vaikutus yksin voi olla moninkertainen testin parhaan ja huonoimman eroon verrattuna käsittelykokeissa. Olen tullut rengastesteistä siihen tulokseen, että niistä näkee vain, jos joku valmistaja on totaalisesti epäonnistunut. Kun flopit on raakannut pois, loppujen erot ovat mitättömiä verrattuna ajotyylin, autojen, eri rengaskokojen ja rengaspaineiden aiheuttamien erojen rinnalla. Eli kuskin tekemiin päätöksiin verrattuna.


      
  • Thorgen:Etkö ole muka ikinä kuullut kenenkään kertovan "se oli milleistä kiinni" tarinaa?

    Olen. Kukaan näistä tarinankertojista ei ole ajanut rengasvertailussa testiautona olleella autolla, joten epäselväksi jää, olisiko testivoittaja ollut testivoittaja myös tarinankertojan autolla suoritetuissa kokeissa.

    Jos todistettavasti säästät jonkun hengen vain siksi, että autossasi oli testivoittajat alla, kannattaa samantien mennä lottoamaan. Se on varma 6+1 oikein.

      
  • Lainaus:
    27.04.2005 klo 12:12 Luu5 kirjoitti

    Olen. Kukaan näistä tarinankertojista ei ole ajanut rengasvertailussa testiautona olleella autolla, joten epäselväksi jää, olisiko testivoittaja ollut testivoittaja myös tarinankertojan autolla suoritetuissa kokeissa.

    Jos todistettavasti säästät jonkun hengen vain siksi, että autossasi oli testivoittajat alla, kannattaa samantien mennä lottoamaan. Se on varma 6+1 oikein.

    Siitä vaan nyt ei ole olemassa montaa mielipidettä, mutta auton tärkein turvallisuusvaruste on sen renkaat, joilla se pysyy tiessä vain neljällä kämmenen kokoisella alalla. Luule mitä haluat, mutta ei se sinua saa olemaan oikeassa.

      
  • Thorgen: Siitä vaan nyt ei ole olemassa montaa mielipidettä, mutta auton tärkein turvallisuusvaruste on sen renkaat, joilla se pysyy tiessä vain neljällä kämmenen kokoisella alalla. Luule mitä haluat, mutta ei se sinua saa olemaan oikeassa.

    Ilmeisesti olet tehnyt ostopäätöksesi rengastestin perusteella ja hyökkäät, koska valintaasi arvostellaan? Oletko 110% varma, että vertailun voittanut rengas toimii parhaiten myös sinun autossasi ja autosi vaatimassa koossa? Ovatko rengaspaineet oikeat? Turvallisuuden kannalta ajateltuna oikeita paineita ei välttämättä kerrota ohjekirjassa.

    Vertailun loppupisteisiin vaikuttaa myös testaajien omat mieltymykset, sekä rengasmelu, joka on eri autoissa hyvin erilainen. Ja tapaus Continental ei mitenkään muuta käsitystäsi rengastestien luotettavuudesta?

    Turvallisuus lähtee kuljettajasta, ei renkaista. Turvallinen kuski ajaa turvallisesti vaikka kesärenkailla talvella, mutta turvaton kuski ei aja turvallisesti edes lentokentällä.

      
  • Lainaus:
    27.04.2005 klo 12:37 Luu5 kirjoitti
    Ilmeisesti olet tehnyt ostopäätöksesi rengastestin perusteella ja hyökkäät, koska valintaasi arvostellaan? Oletko 110% varma, että vertailun voittanut rengas toimii parhaiten myös sinun autossasi ja autosi vaatimassa koossa? Ovatko rengaspaineet oikeat? Turvallisuuden kannalta ajateltuna oikeita paineita ei välttämättä kerrota ohjekirjassa.

    Kyllä tein valintani rengastestin perusteella. HP4:t tuli talveksi alle. Kesärenkaat ovat ne mitkä tehtaalla alle laitettiin. Olen varma siitä, että rengastestit pystyvät osoittamaan suunnan sille miten turvallisia ne käytännössä ovat, etenkin kun eri lehtien vertailut olivat suurinpiirtein yhteneviä.

    Ja tapaus Continental ei mitenkään muuta käsitystäsi rengastestien luotettavuudesta?
    Ei. Sellaista sattuu. Kyllä minä uskallan myös lentää, vaikka niitä koneita silloin tällöin tipahtaakin.

    Turvallisuus lähtee kuljettajasta, ei renkaista. Turvallinen kuski ajaa turvallisesti vaikka kesärenkailla talvella, mutta turvaton kuski ei aja turvallisesti edes lentokentällä.No onko parempi yhdistelmä mielestäsi turvallinen kuski + huonot renkaat, vai turvallinen kuski + hyvät renkaat?

      
  • Thorgen: Olen varma siitä, että rengastestit pystyvät osoittamaan suunnan sille miten turvallisia ne käytännössä ovat, etenkin kun eri lehtien vertailut olivat suurinpiirtein yhteneviä.

    Eikös tämä TM:ssäkin julkaistu testi ole se sama testi joka julkaistaan useammassa lehdessä samanlaisena?

    Testi antaa suunnan, mutta ei kerro absoluuttista totuutta renkaiden paremmuudesta. Lisäksi käytäntöön sovellettaessa muuttuvia tekijöitä on liian paljon, jotta luotettavasti ja yksiselitteisesti voidaan sanoa jonkin renkaan olevan paras.

    Entä miten talvirenkaiden ominaisuudet muuttuvat pelkän kesäsäilytyksen aikana? Nyt huippurenkaasta saattaakin tulla jumbo. Käytettyjen renkaiden ominaisuuksien testaaminen olisikin mielestäni tärkeämpää, kuin tehdasuuden testaaminen.

    Thorgen: Ei. Sellaista sattuu. Kyllä minä uskallan myös lentää, vaikka niitä koneita silloin tällöin tipahtaakin.

    Mielestäni kyseessä ei ole vahinko. Jos renkaan rungossa on 10% ero ainevahvuudessa, kyse on tahallisesta testituloksen vääristämisestä. En myöskään jaksa uskoa, että tapaus olisi ainutlaatuinen. Oletan, että testirenkaat eroavat aina vähittäismyynnissä olevista "samanlaisista". Nyt yritys oli vain niin selvä, että käry kävi. Jos lentokoneita pudoteltaisiin tahallisesti (poisluken terrorismi), miettisin kahdesti uskallanko lentää.


    Thorgen: No onko parempi yhdistelmä mielestäsi turvallinen kuski + huonot renkaat, vai turvallinen kuski + hyvät renkaat?

    Tarvitseeko tähän edes vastata? Mitä hyviin renkaisiin tulee, niin talvirenkaat eivät ole hyvät muutaman vuoden ikäisenä. Huippurenkailla näemmä tarvii ajaa pinta loppuun. Vuosia tähän saattaa kulua helpostikkin viisi, tai enemmän. Viisi vuotias testivoittajarengas on huonompi valinta, kuin uusi halpisrengas. Tällä samaisella porukalla turvallinen ajattelutapa unohtuu, kun talvirenkaita ajetaan kesällä sileiksi.

    Itseltäni meni jo vuosia sitten usko ns. merkki-renkaisiin. En ole keksinyt mikä niissä renkaissa oikeasti maksaa merkin lisäksi. Hinta-laatu suhde on monella halpisrenkailla parempi, joskin oikeasti huonojakin renkaita on olemassa. Ilmeisesti vain hieman paremmista ominaisuuksista ollaan valmiita maksamaan tuplamäärä, mutta ominaisuudet ulosmitataan käyttämällä suurempaa ajonopeutta ja käyttämällä rengasta ajallisesti pidempään. Ostakaa halpoja talvirenkaita, niin niitä on vara uusia tiuhempaan.

    Puhdasta arvailua, mutta epäilen, ettei liikennekuolemat vähentyisi yhtään, vaikka rengasliikkeet myisivät vain testivoittajia.

      
  • Lainaus:
    27.04.2005 klo 14:33 Luu5 kirjoitti

    Eikös tämä TM:ssäkin julkaistu testi ole se sama testi joka julkaistaan useammassa lehdessä samanlaisena?

    Entä sitten? Tuulilasi tekee kuitenkin oman testinsä.

    Testi antaa suunnan, mutta ei kerro absoluuttista totuutta renkaiden paremmuudesta. Lisäksi käytäntöön sovellettaessa muuttuvia tekijöitä on liian paljon, jotta luotettavasti ja yksiselitteisesti voidaan sanoa jonkin renkaan olevan paras.

    No valitettavasti se on ainoa keino muodostaa kuva renkaiden paremmuudesta. Ei siitä silti voi vetää johtopäätöstä, että se on ihan sama millaiset renkaat alla on.

    Entä miten talvirenkaiden ominaisuudet muuttuvat pelkän kesäsäilytyksen aikana? Nyt huippurenkaasta saattaakin tulla jumbo. Käytettyjen renkaiden ominaisuuksien testaaminen olisikin mielestäni tärkeämpää, kuin tehdasuuden testaaminen.

    Hyvä idea, mutta mahdoton toteuttaa. Renkaita kun ei voida kuluttaa prikulleen samallalailla.

    Mielestäni kyseessä ei ole vahinko. Jos renkaan rungossa on 10% ero ainevahvuudessa, kyse on tahallisesta testituloksen vääristämisestä. En myöskään jaksa uskoa, että tapaus olisi ainutlaatuinen. Oletan, että testirenkaat eroavat aina vähittäismyynnissä olevista "samanlaisista". Nyt yritys oli vain niin selvä, että käry kävi. Jos lentokoneita pudoteltaisiin tahallisesti (poisluken terrorismi), miettisin kahdesti uskallanko lentää.

    Edelleen, yksittäistapaus ei minusta anna edelleenkään syytä huolehtia asiaa sen kummemmin. Typerää edes jeesustella moisesta asiasta, vai pitäisikö rengastestit lopettaa vain sen tähden, ettei voida saada 100% varmuutta valmistajien vilpittömyydestä.

    Tarvitseeko tähän edes vastata? Mitä hyviin renkaisiin tulee, niin talvirenkaat eivät ole hyvät muutaman vuoden ikäisenä. Huippurenkailla näemmä tarvii ajaa pinta loppuun. Vuosia tähän saattaa kulua helpostikkin viisi, tai enemmän. Viisi vuotias testivoittajarengas on huonompi valinta, kuin uusi halpisrengas. Tällä samaisella porukalla turvallinen ajattelutapa unohtuu, kun talvirenkaita ajetaan kesällä sileiksi.

    Mistä IHMEESTÄ sinä sait päähäsi, että ne pitäisi ajaa loppuun? Lukeeko se laissa, että rengas pitää ajaa loppuun? Kyllä se on ihan vain persaukisten hommaa, kun ostetaan ne halpisrenkaat ja ajetaan ne millinkymmenesosalleen loppuun.

    Itseltäni meni jo vuosia sitten usko ns. merkki-renkaisiin. En ole keksinyt mikä niissä renkaissa oikeasti maksaa merkin lisäksi. Hinta-laatu suhde on monella halpisrenkailla parempi, joskin oikeasti huonojakin renkaita on olemassa. Ilmeisesti vain hieman paremmista ominaisuuksista ollaan valmiita maksamaan tuplamäärä, mutta ominaisuudet ulosmitataan käyttämällä suurempaa ajonopeutta ja käyttämällä rengasta ajallisesti pidempään. Ostakaa halpoja talvirenkaita, niin niitä on vara uusia tiuhempaan.

    Tai hankkikaa parempi työpaikka, jottei lompsan painon mukaan tarvi renkaita valita ja ne voi vaihtaa niin tiheään kuin haluaa. Kyllä, minä olen valmis maksamaan hieman paremmista renkaista vaikka tuplamäärän. Onko se niin uskomatonta, että joku oikeasti saattaa katsoa vain laatuun, ilman että antaa hinnan häiritä? Parhaat nastarenkaatkin maksavat vain kuukauden-kahden autoiluun muuten kuluvan rahan verran.

      
  • Thorgen: No valitettavasti se on ainoa keino muodostaa kuva renkaiden paremmuudesta. Ei siitä silti voi vetää johtopäätöstä, että se on ihan sama millaiset renkaat alla on.

    Kyselemällä ja itse kokeilemalla olen tähän asti renkaani hankkinut. Tuttu rengaskauppias ei kehtaa huonoa myydä tekemättä selväksi renkaan huonoutta. Täytyy myöntää, että huonojakin rengasostoksia on tullut muutamia matkanvarrella, mutta yllättäen myös merkkirenkaat ovat olleet todellisia floppeja.

    Thorgen: Hyvä idea, mutta mahdoton toteuttaa. Renkaita kun ei voida kuluttaa prikulleen samallalailla.

    Renkaita ei välttämättä tarvitsisi edes kuluttaa. Riittää, että testattavat renkaat laittaa puoleksi vuodeksi ensin säilöön puuliiteri/ullakko-olosuhteisiin. Se jos mikä on myrkkyä talvirenkaalle.

    Thorgen: Edelleen, yksittäistapaus ei minusta anna edelleenkään syytä huolehtia asiaa sen kummemmin. Typerää edes jeesustella moisesta asiasta, vai pitäisikö rengastestit lopettaa vain sen tähden, ettei voida saada 100% varmuutta valmistajien vilpittömyydestä.

    Eihän hiihtourheiluakaan ole lopetettu, vaikka harvalla (jos kenelläkään) huippu-urheilijalla on puhtaat ryynit pussissa. Tässä tapauksessa vain kävi käry.

    Thorgen: Mistä IHMEESTÄ sinä sait päähäsi, että ne pitäisi ajaa loppuun? Lukeeko se laissa, että rengas pitää ajaa loppuun? Kyllä se on ihan vain persaukisten hommaa, kun ostetaan ne halpisrenkaat ja ajetaan ne millinkymmenesosalleen loppuun.

    Olen seurannut tuttujeni puuhastelua. Testivoittajia ostetaan ja kehutaan ne maasta taivaaseen. Turvallinen ajattelutapa loppuukin tähän. Renkaat ajetaan sakkorajalle tai nastattomiksi, ennenkuin rengaskauppaan mennään uusia ostamaan. Testivoittajahan hyvä turvallinen rengas myös sakkorajalla.

    Thorgen: Tai hankkikaa parempi työpaikka, jottei lompsan painon mukaan tarvi renkaita valita ja ne voi vaihtaa niin tiheään kuin haluaa. Kyllä, minä olen valmis maksamaan hieman paremmista renkaista vaikka tuplamäärän. Onko se niin uskomatonta, että joku oikeasti saattaa katsoa vain laatuun, ilman että antaa hinnan häiritä? Parhaat nastarenkaatkin maksavat vain kuukauden-kahden autoiluun muuten kuluvan rahan verran.

    En ole keksinyt käyttöä nastarenkaalle josta nastat ovat irtoilleet. Entä sinä? Rengas ei ole kitkarenkaan veroinen, eikä lähelläkään kesärenkaan ominaisuuksia. Merkkirenkaiden laatu ei ole sitä mitä halpisrenkaissa on. Michelin Ivalosta putosi ensimmäisenä talvena puolet nastoista. Nokia HKPL 2 kovettui ensimmäisen kesän aikana siinä määrin, että pito-ominaisuudet menivät sen sileän tien. Tästäkö pitäisi maksaa kun puoleen hintaan saa renkaita jotka ovat hiljaisempia, vakaampia ja nastatkin pysyvät paikallaan?

    Köyhällä ei ole vara ostaa huonoa. Omat talvirenkaani hyllytän kolmen talven jälkeen, huolimatta siitä, että renkaassa on poikkeuksetta yli 50% pintaa jäljellä. Ominaisuudet ovat siinä määrin kuitenkin kärsineet, että uudet renkaat ovat paikallaan.

      
  • Lainaus:
    27.04.2005 klo 17:13 Luu5 kirjoitti
    Kyselemällä ja itse kokeilemalla olen tähän asti renkaani hankkinut. Tuttu rengaskauppias ei kehtaa huonoa myydä tekemättä selväksi renkaan huonoutta. Täytyy myöntää, että huonojakin rengasostoksia on tullut muutamia matkanvarrella, mutta yllättäen myös merkkirenkaat ovat olleet todellisia floppeja.


    Ai itse kokeilemalla? Mikä rengasliike antaa "sovittaa" renkaitansa pari päivää? Ja lehtien testejä sinä et usko todeksi, mutta tuttua rengaskauppiasta kyllä? Ehdotas TM:lle, että soittavat tutullesi joka syksy, ettei tarvi suotta lähtä möyrimään Lappiin turhan päiten..

    Olen seurannut tuttujeni puuhastelua. Testivoittajia ostetaan ja kehutaan ne maasta taivaaseen. Turvallinen ajattelutapa loppuukin tähän. Renkaat ajetaan sakkorajalle tai nastattomiksi, ennenkuin rengaskauppaan mennään uusia ostamaan. Testivoittajahan hyvä turvallinen rengas myös sakkorajalla.

    No niin, palataanpa nyt maan tasalle, jookosta? Sinun tuttusi eivät ihan riitä antamaan minkäänlaista kuvaa suuresta yleisöstä.

    En ole keksinyt käyttöä nastarenkaalle josta nastat ovat irtoilleet. Entä sinä?

    Tämä neuvo on täysin ilmainen: Ne jätetään sinne liikkeeseen kun haetaan uudet tilalle.

    Rengas ei ole kitkarenkaan veroinen, eikä lähelläkään kesärenkaan ominaisuuksia. Merkkirenkaiden laatu ei ole sitä mitä halpisrenkaissa on. Michelin Ivalosta putosi ensimmäisenä talvena puolet nastoista. Nokia HKPL 2 kovettui ensimmäisen kesän aikana siinä määrin, että pito-ominaisuudet menivät sen sileän tien.

    Ivalo on aina ollut TM:n vertailujen surkimus (PDF-arkisto ei valehtele). Nokialaisten kovettumiseen en kommentoi. Mistä minä tiedän vaikka säilyttäisit renkaasi pihalla auringonpaisteessa tai öljypoltinta vasten pannuhuoneessa.

    Tästäkö pitäisi maksaa kun puoleen hintaan saa renkaita jotka ovat hiljaisempia, vakaampia ja nastatkin pysyvät paikallaan?

    Mm'm! Totta kai! Ihan varmasti!


    Köyhällä ei ole vara ostaa huonoa. Omat talvirenkaani hyllytän kolmen talven jälkeen, huolimatta siitä, että renkaassa on poikkeuksetta yli 50% pintaa jäljellä. Ominaisuudet ovat siinä määrin kuitenkin kärsineet, että uudet renkaat ovat paikallaan.

    Kolme talvea on renkaalle liikaa. Kaksi talvea ja kolmantena ajetaan siihen asti, kun pysyvä lumi on satanut varmasti maahan. Kesärenkaat ajetaan siihen asti, kun niissä on vielä hyvä pito tallella tai uria on jäljellä enää 3-4 milliä. Yleensä ne renkaat kerkeävät jäädä seuraavan omistajan huoleksi.

    edit: Mjahas, tulipa sitten kirjoitettua tunnuksella jolla pääsee tilaajien kamoihin käsiksi.

    [Thorium muokkasi tätä viestiä 27.04.2005 klo 18:12]
      
  • Mjahas, tulipa sitten kirjoitettua tunnuksella jolla pääsee tilaajien kamoihin käsiksi.



    [Thorium muokkasi tätä viestiä 27.04.2005 klo 18:12]
      
  • Thorium: Ai itse kokeilemalla? Mikä rengasliike antaa "sovittaa" renkaitansa pari päivää? Ja lehtien testejä sinä et usko todeksi, mutta tuttua rengaskauppiasta kyllä?

    Ei kai mikään, mutta jos vastaan tulee sellainen niin ilmoita minullekkin. Tuttujen autoilla olen näitä kokeiluja suorittanut. Yhdet renkaat minulle myytiin "puoli väkisin" sellaisella ehdolla, että saan tulla vaihtamaan viikon kuluessa, mikäli ei miellytä. En vaihtanut, rengas miellytti.

    Tuttu rengaskauppias puolestaan perustaa tietonsa omalta asiakaspohjaltaan tulleeseen palautteeseen, omiin kokemuksiin ja kokeiluihin. Jotkut asiat ovat mieltymyksistä kiinni, ilmeisesti meillä samansuuntaiset mieltymykset ainakin rengasasopossa.

    Thorium: No niin, palataanpa nyt maan tasalle, jookosta? Sinun tuttusi eivät ihan riitä antamaan minkäänlaista kuvaa suuresta yleisöstä.

    Ei välttämättä annakkaan, mutta edellytykset siihenkin ovat hyvät. Suuri osa näistä tutuistani on niitä keskiverto autoilijoita. Rengasliikkeestä kysymällä tuokin asia selviäisi. Täytyykin kysellä kun rengastrokaria seuraavan kerran näen.

    Thorium: Tämä neuvo on täysin ilmainen: Ne jätetään sinne liikkeeseen kun haetaan uudet tilalle.

    Neuvo on ilmainen, mutta neuvosi noudattaminen maksaa uuden rengassarjan verran. Kysyn vaan, että onko se laaturenkaan merkki, että nastat putoilee pois sitä tahtia, että rengassarja pitäisi uusia kaksi kertaa talvessa?

    Thorium: Ivalo on aina ollut TM:n vertailujen surkimus (PDF-arkisto ei valehtele). Nokialaisten kovettumiseen en kommentoi. Mistä minä tiedän vaikka säilyttäisit renkaasi pihalla auringonpaisteessa tai öljypoltinta vasten pannuhuoneessa.

    Oletko tullut ajatelleeksi, että saattaisin vaikka säilyttää renkaita pimeässä ja viileässä paikassa? Jos et, niin ajattele sitä vaihtoehtoa vaikka huomenna ruokatunnillasi.

    En minäkään ole Ivaloa hyväksi väittänyt, mutta tässäkin tapauksessa Michelin myy merkkinsä ansiosta.

    Thorium: Mm'm! Totta kai! Ihan varmasti!

    Muuan kodinkoneketjua mukaillen; Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.

    Thorium: Kolme talvea on renkaalle liikaa. Kaksi talvea ja kolmantena ajetaan siihen asti, kun pysyvä lumi on satanut varmasti maahan. Kesärenkaat ajetaan siihen asti, kun niissä on vielä hyvä pito tallella tai uria on jäljellä enää 3-4 milliä. Yleensä ne renkaat kerkeävät jäädä seuraavan omistajan huoleksi.

    Viime talvi oli pitkään aikaan se kolmas talvi samoilla renkailla. Viime aikoina ne ovat päätyneet ennen sitä muiden murheeksi. Renkaat menivät huonoksi talven mittaan, ilmeisesti osittain kelienkin ansiosta. Syksyllä renkaat tuntuivat kyllä vielä asiallisilta. Toki on mahdollista, että renkaat olisivat tuntuneet huonoilta, jos olisi uusiin samanlaisiin verrannut.

      
  • Lainaus:
    27.04.2005 klo 20:42 Luu5 kirjoitti
    Neuvo on ilmainen, mutta neuvosi noudattaminen maksaa uuden rengassarjan verran. Kysyn vaan, että onko se laaturenkaan merkki, että nastat putoilee pois sitä tahtia, että rengassarja pitäisi uusia kaksi kertaa talvessa?

    No ei, mutta omissa Hkpl4:t ovat säilyttäneet kaikki nastansa hieman alle 20 000km ajolla ja ajotapanikaan ei ole liikenteen tukkona oleminen. Nastojen putoileminen johtuu turhan pehmeästä kumiseoksesta, mutta toisaalta pehmeämpi kumi pitää kovaa paremmin. Kerroit että omissa renkaissasi on yli 50% pintaa jäljellä. Melkoiset kärrynpyörät, en muuta sano.

    Muuan kodinkoneketjua mukaillen; Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.

    Kenties wanhinta viisautta maailmassa mukaillen; Halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan.

      
  • Thorgenille: Otin esimerkkiini renkaiden vaikutuksen juuri siksi, että niillä on niin tärkeä osa turvallisuudessa. Jos olen laskenut oikein esittämäni luvut, kuskin pikkiriikkiset muutokset ajotavassaan kuitenkin aiheuttavat moninkertaisesti sen eron väistöihin ja jarrutusmatkaan, mitä testin parhaan ja huonoimman ero oli. Paras tapa ilmentää kuskin pienten jokapäiväisten valintojen merkitystä oli mielestäni verrata sitä asiaan, jonka kaikki tietävät tärkeäksi ja jota moni pohtii pitkään ja tutkii testejä yms.

    Ainakin minut yllätti laskujeni tulos kun se näytti, että märällä asvaltilla jarruttaessa 80:stä parhaan ja huonoimman renkaan ero vastasi eroa, joka tulee 4 km/h nopeuserosta. Ja se huonoin (Yokohama) oli reilusti toiseksihuonointakin huonompi!

    Ehdottomasti kannattaa seurata rengastestejä, mutta kannattaa myös osata suhteuttaa niiden tieto. On järkevää hylätä Yokohama huonon märkäpidon vuoksi mutta on epäloogista ajaa märällä asvaltilla 80:n rajoituksella 4 km/h ylinopeutta, koska ne ovat lopputuloksen kannalta sama asia.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit