Pitkästä aikaa kävin autolla Iso-Omenan ostosparatiisissa. Ajauduin turhaan väärälle linjalle, liian lähelle ulkoparkin pääovia. Siinä ovien vieressä on 3 kpl invapysäköintipaikkoja. Yksi invaminibussi lähti juuri ja 2 autoa seisoi siinä valmiiksi. Heti paikalle ajoi Kauniaisten kaupungin pitkä Transit invataksibussimikälieyhdistelmä. Tuli myös vanha mies autolla jossa invamerkki ja jäi odottamaan paikkaa. Ilmeisen vaivauteneen näköinen invabussin kuljettaja nousi autosta, astui ketterästi ulos ja meni röökille vähän sivummalle.Kyttäsin siinä yhtä paikkaa kun ponnarinainen nakkeli sen 10 kertaa niskoja, että sai tila-Voyagerin ulos ruudusta ja mietin annanko vanhalle miehelle sen paikan. Osoitin kädellä, että mene vain, ukko hihkaisi ikkunasta, että "anna olla se on liian kapea, en saa ovea tarpeeksi auki ja keppejä ulos". Nousin autosta ja kävelin invabussin kuljettajan puoleen. Homma ei alkanut hyvin kun tokaisin "vie v***uun romusi tuosta, että pääsee oikeat invalidit käyttämään heille varattuja paikkoja". Kuljettaja huomautti vain, että hänellä on oikeus olla siinä odottomassa asiakasta. Varmasti näin on, mutta terveenä nuorena miehenä olisi voinut odottaa jossakin sivummallakin. Asiointini kesti ehkä 30 min. Vanha invamies odotti edelleen autopaikkaa lähtiessäni, ja pukukuljettaja veteli rauhassa rööki toisensa jälkeen. Pakko vain purra hammasta, sillä tiedän miten minulle käy kun joku lentää lepikkoon.
SixPack tuo tähdellisen asian esiin. Kyllä me tervejalkaiset voimme jumankeuta kävellä sinne kauppaan vaikka vähän kauempaakin, niin ettei tartte vallata invapaikkoja eikä muutenkaan parkkeerata oven eteen jossa ei parkkiruutuja ole.
Milloinkahan muuten parkkiruudut muutetaan vähän tilavammiksi. Jo vuosia sitten oli Ruotsissa lähikaupan edessä parkkiruutujen välissä puolen metrin seepraviivoitettu tila, niin että auton oven sai huoletta avata ja lastata kyytiin kassinsa ja itsensä.
En ole Isossa omenassa käynyt, mutta kovin on vaatimattomasti invapaikkoja, jos ei kolmea enempää löydy, käsittääkseni sen pitäisi kuitenkin olla kohtuu iso keskus...
Joo, invapaikoille en koskaan parkkeeraa, mutta invavessaa tulee kyllä käytettyä... Meilläpäin mannet ja vartijat ajaa ovien eteen, joten kait siihen liikuntarajoitteisetkin pystyisi ajamaan. Kait niillä parkkipirkoillakin jonkinlainen omatunto on, jos kerran invapaikat on varattuja ja merkillä varustetulla autolla parkkeeraa niiden viereen vai onko se edes valvottu alue?
Näin kerran hyvän tempun jota en kuitenkaan suosittele kaikille.
Olin kaverini kanssa tulossa yhden täkäläisen ostarin parkkipaikalle ja invapaikalle oven lähelle lykkäs pissapaakari uudella mersullaan.Kaverini kysy pissapaakarilta oliko sillä invaliditeetti päässä vai missä kun ei voinu kymmentä metriä kauempaa kävellä ilmaiselta paikalta.Paakari vastas ettei asia meille kuulu jne,ja juoksi ovesta sisään.Kaverini otti ruuvimeisselin taskustaan ja kiersi ilkeänkuuloisen ritinän säestämänä mersun ympäri ja horjahti pahasti myös konepellille.Sai ainakin yksi väärinpysäköijä tuntuvat "sakot".
Yksi vieläkin inhottavampi ilmiö on invatodistuksien varastaminen ja myyminen.
Minullekkin on joskus tarjottu.Poimin myyjän rekisterinumeron muistiin ja ilmoitin poliisille,mutta ei kai niillä moiseen ole aikaa.
Meilläkin lähinnä ovea ovat invapaikat. Niihin tullatupsahtelee kirjastoautoja täynnä about 20-30v terveitä miehiä. Näitä ja muita vallattomuuksia saa tehdä aivan ilman seuraamuksia vaikka kuinka paljon, mutta jos ajat epähuomiossa hieman ylinopeutta, niin sitä pidetään aivan kamalana - ja väärinhän se tietysti onkin, mutta ei aivan niin tahallista ja provosoivaa kuin monet muut nykyään läpi sormien katsotut asiat. Ryhtiä, ryhtiä, ryhtiä pitäsisi saada hieman tasapuolisemmin kaikkiin asioihin. Sitten vielä ihmetellään, kun meno villiinty pikkuhiljaa ja ennen kaikkea sääntöjen kunnioitus ja yhteispeli rapistuu varsinkin, kun yhtään mitään seuraamuksia ei tule vaikka melkein mitä tekisi.
Enpä tiedä, kannattaako väärinpysäköineisiin automaattisesti suhtautua kovin jyrkästi, aikanaan v***uilemalla. Sain aikoinaan tuoreen ajokortin omistajana ensimmäisen parkkisakon invapaikalle pysäköinnistä. Kyseessä oli puhdas vahinko. Tein u-käännöksen vinopysäköinnin kohdalla suoraan ruutuun, jolloin rivin alussa ollut merkki jäi havaitsematta. Kumpi on kypsempi tapa ilmoittaa toiselle asiasta, ystävällinen huomautus invapaikasta vai alussa mainittu ilmaisu?
Samaa huomautusperiaatetta voi tietysti soveltaa muissakin virhetilanteissa. Ei muuta kuin keskisormet käyttöön!
Yks hyvä vinkki on se, kun laittaa aurinkolasit päähän, ajaa ihan pokkana invapaikalle ja nousee kepin kanssa pois autosta. Silleenhän ne sokeet kuskitki tekee.
Mutta oikeasti. Minä en käsitä miksi se auto pitää aina saada mahdollisimman lähelle liikkeen ovea, jos kerran 10-20 metrin päässä on tyhjiä paikkoja vaikka muille jakaa. Ei luulisi olevan ylivoimaisen vaikeaa. Sitäpaitsi on paljon helpompaa parkkeerata sellaiseen ruutuun, jonka ympärillä on reilusti tilaa kuin lähteä arpomaan johonkin ahtaaseen koloon mahdollisimman lähelle liikkeen ovea. Kai se on se laiskuus, joka ajaa ihmisen toimimaan tälleen.
Kyllä se laiskuutta on. Hassuinta on se, että mitä pienemmästä vaivasta on kyse, sen innokkaammin sitä vältellään. Tarkkaile taloyhtiönne roskiksia: lähimpänä ovea olevat pursuavat yli äyräiden ja kahden askeleen päässä olevat kumisevat tyhjyyttään. Eikä oikeaoppinen risteys- tahi mutka-ajo juuri vaivalloisempaa ole kuin oikominen, mutta mutta...
Haa - nimimerkki Erkki on tenyt saman havainnon kuin minä, kahdesta vierekkäin olevasta roskiksesta lähempi todellakin pursuaa jätettä kun taas sen takan oleva toinen pönttö ei. Vaikka siihen ei ole kuin metrin pidempi kävelymatka!
Ja minkä vuoksi formularadoillakin on ne kanttarellit - siksi etteivät kisailijat liikaa oikoisi.
Kyllä ihminen on erinomainen eläin.
Kyllä ihminen on erinomainen eläin.
F1-kuskilla on sentään asiaan hyvä motivaattori - nimittäin kierrosaika.
Roskapussin viennissä ei ainakaan meillä mitata kierrosaikaa...
Autokin saa mielellään jäädä kauppakeskuksissa väljemmille vesille (vaikka pienen kävelyn päähän), pois sieltä missä pahimmat/kiireisimmät ovilla hakkaajat pesivät.
Eikö kannattaisi pureutua asian syihin eikä vain moittia syvemmällä olevan syyn ilmenemismuotoja? Kun välinpitämättömyys muiden oikeuksista ilmenee invalidien oikeuksien polkemisena, kaikki on niin hirveän närkästyneitä, mutta kun puhutaan saman välinpitämättömyyden muista ilmenemismuodoista liikenteessä, on närkästyksen taso huomattavasti alempi tai peräti ihmetellään että asiasta viitsitään edes puhua.
Kuitenkin invapaikkojen väärinkäyttö on yksi vaarattomimmista tavoista osoittaa itsenäisen ajattelun tuloksia auton ratissa. Yksimielisyys on rikkumaton, kukaan ei valita invapaikkatalibaneista, yleensä liina rangaistusintoista poliisia moititaan kun se ei puutu epäkohtaan, vaikka parkkipaikan valvonta ei edes sille kuulu.
Osaako kukaan selittää, miksi juuri tämä asia saa näin yksimielisen tuomion kun samaan aikaan asiat, jotka liikenteessä eniten vaikuttavat niiden invapaikkojen tarpeeseen ovat tabu, johon ei saa puuttua?
Asia lie siten, että alitajuntaisesti ollaan ymmärtävinään siten, että invaliidi ei mukamas pysty/osaa/voi itse hoitaa omia asioitaan. Siihen siis pitää "ulkopuolisen" puuttua ja tämä ulkopuolisen puuttuminen on ikään kuin "hyvä juttu" ja herrasmiesmäinen ele typeriä/ajattelemattomia/ahneita ja itsekkäitä p*askiasia kohtaan, jotka eivät edes invaliidejä kunnioita.
Voin olla väärässä, mutta ..
Kun äidiltäni repesi aivoissa verisuoni ja puhekyky ja liikunta menivät huonoksi, niin ihmiset alkoivat huutamaan hänelle vaikka kuulossa ja järjessä ei ollut mitään vikaa. Jos ei pysty puhumaan, niin eihän sitä tietenkään kuulekaan - vai mitä?
Mikäli otetaan vertailukohdaksi esim. mieliaiheemme pieni ylinopeus, on asia aika yksinkertainen. Pienestä ylinopeudesta ei yleensä ole kenellekään konkreettista haittaa, haitta tulee esille vasta kun pienen ylinopeuden aiheuttava mikroskooppinen todennäköisyys onnettomuuteen toteutuu tai sitten niin, että pientä ylinopeutta ajava syyllistyy samalla muuhun liikennerikkeeseen esim. edellä ajavan hiillostaminen kahden metrin päässä maantiellä (jolloin kyse on painostamisesta/kiusaamisesta).
Invapaikan varastamisesta taas seuraukset ovat konkreettisia. Paikkaa tarvitseva ei pääse asioilleen kun ei mahdu ovesta ulos käyttäessään normimitoitettua täyden liikuntakyvyn omaavan ihmisen paikkaa. Kyseessä on siis käytännössä konkreettinen kiusanteko niitä kohtaan, jotka paikkaa tarvitsevat.
Sitten taas vaikkapa suojatien ohittaminen pysähtymättä mikäli sen eteen on pysähtynyt toinen ajoneuvo on ymmärtääkseni kaikkien palstalaisten(?) keskuudessa hyvinkin tuomittavaa.
Voin olla väärässä, mutta ..
Kai noinkin voi ajatella. Ei se auta invalidia jos paikka on varattu. Kyllä invalidi voi hoitaa itse asiansa mutta millä se hoitaa sen auton ruudusta pois. Itseäni v***taa suuresti ne itsekeskeiset laiskat paskat jotka parkkeeraavat invapaikoille. En ole poliisi joten en siihen puutu koska vastapelurin reaktiot yleensä eivät ole kauhean mairittelevia. Tuttavallani on paha reuma ja kävely on tuskaa.
Voin olla väärässä, mutta ..
Ei se auta invalidia jos paikka on varattu. Kyllä invalidi voi hoitaa itse asiansa mutta millä se hoitaa sen auton ruudusta pois.
Tämä taasen tarkoitti, että niinhän sitä luullaan, että inva ei itse osaa hoidella sasioitaan - aika tavallista kylläkin.
Toisaalta .. mitenkäs sitä väärinparkkeerattua siitä siirtelet - hinaamalla? - tuskin polliisitkaan sitä ihan ensimmäiseksi harkitsevat.
Kylläpäs taas seilataan kauaskin asiasta.
Invapaikat nyt vaan on tavalla tai toisella vammaisille ja vain heille.
Vertaisin "rikoksen" moraalisuutta mieluimmin kuin vakavuutta.Siitähän ei vaaraa ole, vaikka viekin invapaikan mutta moraalisesti on asia pahempi kuin pieni ylinopeus.
Jos hyväksyy lyhytaikaisenkin väärinpysäköinnin invapaikalle on pian valmis hyväksymään parkkeerauksen bussipysäkeille,naapurin pihaan tai vaikka suojateille .Yhtä raukkamaista olisi napata pikkulasten tikkareita tai vauvojen tutteja kylällä kulkiessaan,mutta siitäkään ei mitään vaaraa kenellekkään olisi.
Invapaikat nyt vaan on tavalla tai toisella vammaisille ja vain heille.
Vertaisin "rikoksen" moraalisuutta mieluimmin kuin vakavuutta.Siitähän ei vaaraa ole, vaikka viekin invapaikan mutta moraalisesti on asia pahempi kuin pieni ylinopeus.
Jos hyväksyy lyhytaikaisenkin väärinpysäköinnin invapaikalle on pian valmis hyväksymään parkkeerauksen bussipysäkeille,naapurin pihaan tai vaikka suojateille .Yhtä raukkamaista olisi napata pikkulasten tikkareita tai vauvojen tutteja kylällä kulkiessaan,mutta siitäkään ei mitään vaaraa kenellekkään olisi.
Minua ei lakkaa hämmästyttämästä se, että ihmiset eivät kerta kaikkiaan osaa nähdä ylinopeutta kuuluvaksi tuohon samaan luetteloon moraalittomista rötöksistä.
Invapaikan ja nopeusrajoituksen perustelut ovat yhtä pätevät, miksi vain nopeusrajoituksista valitetaan?
Zilo: Pienestä ylinopeudesta ei yleensä ole kenellekään konkreettista haittaa,
Tuossa on muutama ongelma, joka ei näytä monia haittavan vaikka niillä on lopputulokseen iso vaikutus:
Paljonko on pieni ylinopeus? Arvioita on heitelty välillä 1-30 km/h. Mitä kohtaa tuosta skaalasta sinun kommenttisi koskee? Sillä aikaa kun tätä pohditaan, ihmisiä kuitenkin kuolee ja loukkaantuu tästäkin syystä.
Mikä on konkreettinen haitta? Olisiko sitä vaikka se, että jatkuva pieni rajoituksen soveltaminen madaltaa kynnystä muihinkin pieniin omiin sovelluksiin, kuten ihan pienessä kännissä ajamiseen tai invapaikkojen käyttöön? Tai se, että nyt isoa ylinopeutta ajavat ehkä aloittivat pienestä? Tai se, että lain eli muiden oikeuksien kunnioitus vähenee joillakin jos he näkevät muiden rikkovan sääntöjä. Voisiko joku näistä olla konkreettinen haitta?
Tai lasketaanko konkreettiseksi haitaksi potutus? Jos 80:n rajoituksella joku ajaa 75 km/h, 10 km/h:n pientä ylinopeutta ajava joutuu alinopeutta ajavan taakse 2,5 kertaisella todennäköisyydellä rajoituksen mukaan ajaneeseen verrattuna.
Miksi pienestä ylinopeudesta ei yleensä ole haittaa? Koska onnettomuudet ovat harvinaisia ja pienestä ylinopeudesta on haittaa vain onnettomuuden sattuessa. Täsmälleen sama asia siis kuin turvavöiden käytössä, niistäkin on hyötyä aniharvoin, vain onnettomuuden sattuessa.
Emme tiedä, miten paljon pienestä ylinopeudesta on haittaa emmekä koskaan saa tietääkään, koska emme edes tietä paljonko se on numeroina ilmaistuna. Siksi asiaa ei kannata pohtia siltä kannalta.
Siinä muutama ongelma, joihin pitäisi saada kunnon vastaus ennen kuin minä alkaisin ajaa pientä ylinopeutta. Oikeastaan sekään ei riittäisi, pitäisi myös tietää mitä se hyödyttäisi minua. Pieni nopeusero tuo korkeintaan pienen aikasäästön, mitä minä sillä teen, jos on edes pieni mahdollisuus että voin myös menettää jotain arvokasta.
Mikä on konkreettinen haitta? Olisiko sitä vaikka se, että jatkuva pieni rajoituksen soveltaminen madaltaa kynnystä muihinkin pieniin omiin sovelluksiin, kuten ihan pienessä kännissä ajamiseen tai invapaikkojen käyttöön? Tai se, että nyt isoa ylinopeutta ajavat ehkä aloittivat pienestä? Tai se, että lain eli muiden oikeuksien kunnioitus vähenee joillakin jos he näkevät muiden rikkovan sääntöjä. Voisiko joku näistä olla konkreettinen haitta?
Tai lasketaanko konkreettiseksi haitaksi potutus? Jos 80:n rajoituksella joku ajaa 75 km/h, 10 km/h:n pientä ylinopeutta ajava joutuu alinopeutta ajavan taakse 2,5 kertaisella todennäköisyydellä rajoituksen mukaan ajaneeseen verrattuna.
Nähdäkseni pienen ylinopeuden määritelmä on täysin riippuvainen alueen rajoituksesta ja luonteesta, 30 km/h alueella 32 km/h on pientä ylinopeutta ja 120 km/h alueella 130 km/h.
Juuri aiemmissa viesteissä hämmästeltiin tuota moraalikäsityksen vaihtelua; käytännössä vain on niin että keskivertoautoilija ei pidä pientä ylinopeutta minkäänasteisena rikkeenä/rikoksena. Näin se valitettavasti on vaikka kuinka paasataan 1 km/h ylinopeuden aiheuttamasta riskikertoimesta. Mainitsemasi rattijuoppous taas on yleisesti tuomittua ja siihen ryhtymiseen on jo huomattavasti suurempi kynnys.
Tuohon heijastusvaikutukseen koskien mahdollisten "pikkuylinopeusrikollisten" antamaa esimerkkiä: Ajatteleva ihminen kykenee muodostamaan oman kantansa asioihin, ainakaan minua ei pätkän vertaa häiritse, jos joku ohittaa minut käyttäen 10 km/h ylinopeutta moottoritiellä. Silloin häiritsee, jos ylinopeutta on vaikkapa 40 km/h ja riskiä lisätään esim. pujottelemalla kaistalta toiselle sen mukaan mistä pääsee ohi. Tällöin puhutaan todellisesta riskistä muille tienkäyttäjille.
Mikäli nopeusrajoitusta sitten rikotaan lähes kaikkien tienkäyttäjien toimesta, tullaan kysymykseen, onko rajoitus aivan liian alhainen? Käytännnössä kun kansalaisilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia rajoitusten suhteen muuten kuin niitä alentavasti (sinänsä tarpeellinen asukasaktivismi asutusalueilla). Silloin tavaksi muodostuu rajoituksen "joustava tulkinta".
Potutusta täytyy oppia hallitsemaan, se on hyvä taito myös silloin kun ajaa täysin lakikirjan kirjaimen mukaan. Esimerkissäsi nopeuseroa on jo 15 km/h, tällöin todennäköisesti ylinopeutta ajava menee mahdollisimman nopeasti hitaammasta ohi, jollei hitaampi sitten pottuunnuttuaan aloita yllättävää ohittamisen estävää kiihdytyskilpailua (joka on taas suurempi rike kuin itse ylinopeus). Potutuksen hallintaa on tälläisessä tapauksessa myös se, että sopeutuu tilanteeseen, eli odottaa ohituspaikkaa painostamatta hitaampaa.
salo-m: Jos hyväksyy lyhytaikaisenkin väärinpysäköinnin invapaikalle on pian valmis hyväksymään parkkeerauksen bussipysäkeille,naapurin pihaan tai vaikka suojateille .Yhtä raukkamaista olisi napata pikkulasten tikkareita tai vauvojen tutteja kylällä kulkiessaan,mutta siitäkään ei mitään vaaraa kenellekkään olisi.
Tuota logiikkaa ajan takaa. Ongelma on, että on ihmisiä jotka ajattelevat liikaa asioita omalta kannaltaan eivätkä ota huomioon niitä, jotka eivät saa olla mukana kun päätetään miten ajetaan mutta saattavat olla mukana kun seurauksia kärsitään.
Kuten sinun päätöksesi vilkunkäytöstä pimeällä tai 10-30 km/h yli rajoituksen ajamisesi. Jos on valmis hyväksymään pienen ylinopeuden (1-5 km/h?) on pian valmis hyväksymään isonkin (10-30 km/h?) ylinopeuden.
Vaatii pokkaa ajaa invapaikalle ilman lupaa ja vaatii pokkaa sanoa 30 km/h ylinopeutta pieneksi. Vaikka näyt olettavan, että koska olet selvinnyt ilman vakavia onnettomuuksia tähän asti, selviät vastaisuudessakin, mutta se on huono takuu. Kun jaat Ruotsin vuoden ajosuoritteen henkilövahinko-onnettomuuksien määrällä huomaat, että ei sen ison mällin kuulukaan osua kohdalle keskimäärin yhden ihmisiän aikana.
Jos se kova napsaus kuitenkin sinun tai jonkun muun, vaikka rattijuopon, aiheuttamana osuu kohdallesi ajaessasi pientä 30:n ylinopeutta esim. 90:n rajoitusalueella, olet ihan omin avuin saanut lisättyä jonkun/joidenkin paikalle sattuneiden kuoleman todennäköisyyttä reilusti yli kaksinkertaiseksi.
Sekö ei ole raukkamaista, mutta tikkarin ottaminen lapselta tai invapaikalle pysäköiminen luvatta on?
Luulin jo Mansen miehen menneen talviunille,Terve vaan TeeCee,meinas jo ikävä tullakkin.
On aika paljon sellaistakin mikä ei suoranaisesti ole kiellettyä mutta erinomaisen inhottavaa kuitenkin.Esim nenänkaivuu tai piereskely bussissa jne.En sitäkään hyväksy mutta pahempana pidän kuitenkin invaruudun "varastamista".
Kyllä laki antaa poliisille tai parkkivalvojille mahdollisuuden siirtää väärin pysäköity auto,ja olisi aivan oikein ,jos pykäliä sovitettaisiin niin, että myös invapaikan tyhjennys olisi mahdollista.Auto sivuun ja hilut kinttuun niinkuin joissakin maissa on tapana.
Nykyään näkee melko usein ostokeskuksissa myös "perhepaikkoja joita en kuitenkaan arvosta ollenkaan samoin kuin invapaikkoja.
Nopeuksista on meillä ollut aika paljon juttua ,mutta pari pientä tarkistusta on kuitenkin paikallaan;pieni tai/ja kohtuullinen ylinopeus ei ole mitenkään määriteltävissä jonain numerona ;joskushan on jopa sallittukin nopeus kohtuuttoman paljon.Jos joudut kolariin viidenkympin vauhdissa olet sinä tai/ja vastapuoli todennäköisesti ajanut tilanteeseen nähden liian kovaa vai kuinka?Ja vastaavasti;jos ajan jossain korvessa vaikka 30km yli rajoituksen 110kmh alueella ketään kohtaamatta tai mihinkään osumatta ei nopeuteni ole ollut kohtuuttoman suuri vallitseviin olosuhteisiin nähden.
Siitäkin huolimatta en parkkeeraa enkä aja ylinopeutta invapaikoilla.
Zilo: Ajatteleva ihminen kykenee muodostamaan oman kantansa asioihin
Mutta jos se ajatteleva ihminen lopettaa ajattelun liian aikaisin häneltä saattaa jäädä ajattelematta, että ajatuksenvapaus ja tekojen vapaus ovat kaksi eri asiaa. Jos se ajattelun tuloksena syntynyt oma kanta on, että invapaikka on tyhjillään ihan suotta, ajampa siihen, on ympäristö hierveän närkästynyt ja tuomitsee teon raukkamaisena ja itsekkäänä. Jos ajattelun tulos on, että tilastojen mukaan vaarallisimmat asiat eivät ole vaarallisia minun tekemänä, olisi ollut parempi olla kokonaan ajattelematta.
Zilo: Mikäli nopeusrajoitusta sitten rikotaan lähes kaikkien tienkäyttäjien toimesta, tullaan kysymykseen, onko rajoitus aivan liian alhainen?
Ja jos päädytään siihen tulokseen, että on se piru liian alhainen, mitä sitten? Rikotaan rajoitusta, niinkö? Ihan niinkuin se invapaikalle ajanut totesi, että turhaan siinä köllöttää hyvä paikka vapaana, rikompa vähän sääntöjä kun en ymmärrä mitä haittaa siitä voi olla?
Et mielestäni antanut riittäviä takeita siitä, että jos ajan pientä ylinopeutta hyötyisin enemmän kuin mitä mahdollisesti aiheutan hankaluuksia muille tai itselleni lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.
Eikä minulle olisi vielä riittänyt että minun hyötyni on muiden mahdollista haittaa isompi, aivan niin kuin minulle ei passaa sekään, että invapaikalle ajetaan luvatta edes silloin kun yksikään invalidi edes huomaa koko asiaa. Minun on kysyttävä samaa mitä Maukkakin: miksi ihmeessä niin moni sallii terveistä tehtävän invalideja mutta on hirveän närkästynyt jos joku vie sen invalidin parkkipaikan?
Konkretian puute, ei kukaan aja pientä ylinopeutta ajatellen, että nytpä teen invalideja. Mahdollisuus joutua minkääntyyppiseen onnettomuuteen tuon yksittäisen seikan vuoksi kun on lähes olematon. Se on psykologiaa, aivan vastaavasti kuin tänään soittaisi pankkiin että tulee kuittaamaan asuntovelan maanantaina lottovoitolla jonka voittaa huomenna.
Invalidin parkkipaikka sen sijaan on pois invalidin käytöstä tässä ja nyt.
salo-m: Terve vaan TeeCee,meinas jo ikävä tullakkin.
Vaikka kommenteistani saattaa saada päinvastaisenkin kuvan, täytyy sanoa että sinun kanssa on ihan mukava vänkätä, vaikka tietysti väärässä oletkin. Hermosi pitää vaikka sinulle väittää vastaan ja näyttää siltä kuin lukisit kommentin ennen kuin ammut sen pohjaa. Molemmat ominaisuudet on palstalla välillä vähän hakusessa.
salo-m: Jos joudut kolariin viidenkympin vauhdissa olet sinä tai/ja vastapuoli todennäköisesti ajanut tilanteeseen nähden liian kovaa vai kuinka?
Tätä asiaa voi vatvoa loputtomiin ilman mitään lopullista vastausta. Olen jo monasti sanonut ja sanon taas; tämä on periaatekysymys. Aikooko olla osa ongelmaa vai osa sen ratkaisua, se pitää ratkaista ihan ensin. Jos aikoo olla osa ratkaisua, ei tarvitse enää miettiä paljonko on paljon ja paljonko on vähän, riittää kun valitsee puolensa.
Moni yrittää rimpuilla rajalla ja poimii noudatettavakseen ne säännöt, jotka tuntuu kivoilta, helpoilta tai oikeudenmukaisilta. Tämä toimii vain siinä tapuksessa, että hallitsee kaiken tiedon asiasta ja on aina oikeudenmukainen ja puolueeton, myös itseään kohtaan. Kuka siihen pystyy, väitän ettei kukaan.
Siksi on järkevämpää pysyä kaukana siitä häilyvästä rajasta, se on paras keino välttää ylittämästä sellaista rajaa jonka paikkaa ei tiedä. Käytännössä se tarkoittaa ettei yritäkään selvittää onko rajoitus oikea vai ei, vaikka tietää ihan varmaksi, ettei se useimmiten ole oikea.
Toiseen asiaan: Olet juuri todennut ylinopeudesta, että ...seurauksia se kyllä saattaa pahastikin lisätä.Nää fyysikon faktat on myös kiistämättömiä tosiasiota.
Sitten menet sanomaan, että jos ajan jossain korvessa vaikka 30km yli rajoituksen 110kmh alueella ketään kohtaamatta tai mihinkään osumatta ei nopeuteni ole ollut kohtuuttoman suuri vallitseviin olosuhteisiin nähden.nopeus ei ollut liian iso, jos sitä ajaessa ei joutunut onnettomuuteen.
Etkö tosiaan huomaa näiden asioiden eroa? Ei tietenkään liike-energiasta ole ihmiselle haittaa jos ei osu mihinkään, muutenhan lentokoneesta ei kukaan selviäisi elossa. Et sinä voi jälkikäteen sanoa oliko nopeutesi onnettomuuden kannalta oikein valittu jos onnettomuutta ei kerran tapahtunut. Jos olisit ajanut vaikka päin hirveä, sinulla olisi tarpeeksi faktoja jotta voisit varmuudella sanoa oliko 140 oikea nopeus siihen tilanteeseen.
Venäläinen ruletti joko on tai ei ole tyhmä peli, ei sitäkään voi ratkaista vasta sitten kun selviää osuiko kohdalle tyhjä vai täysi patruunapesä.
Konkretian puute, ei kukaan aja pientä ylinopeutta ajatellen, että nytpä teen invalideja. Mahdollisuus joutua minkääntyyppiseen onnettomuuteen tuon yksittäisen seikan vuoksi kun on lähes olematon. Se on psykologiaa, aivan vastaavasti kuin tänään soittaisi pankkiin että tulee kuittaamaan asuntovelan maanantaina lottovoitolla jonka voittaa huomenna.
Invalidin parkkipaikka sen sijaan on pois invalidin käytöstä tässä ja nyt.
Konkretiasta ei ylinopeudessa ole todellakaan puutetta. Auton liike-energia on laillisissakin nopeuksissa tappava ja ylinopeuksissa vielä tappavampi.
Lottoamisessa ja invapaikoissa liike-energia ei ole mukana ja konkretiakin on siten kauempana.
Minuakin invapaikkojen väärikäyttö ärsyttää, mutta kyllä liikkuvalla autolla aiheutetut riskit ovat aivan eri luokkaa kuin väärän pysäköinnin aiheuttamat - ellei sitten puhuta pelastusteiden tukkimisesta.
Zilo: Konkretian puute, ei kukaan aja pientä ylinopeutta ajatellen, että nytpä teen invalideja
Ei niin, mutta eikö PITÄISI ajatella? Ei ajattelemattomuus tee tahallisesta ylimääräisestä riskistä sallittua.
Zilo: Mahdollisuus joutua minkääntyyppiseen onnettomuuteen tuon yksittäisen seikan vuoksi kun on lähes olematon.
Niin on, mutta mitä tiedämme sen vaikutuksesta kun se onnettomuus tapahtuu jostain muusta syystä?
Zilo: Invalidin parkkipaikka sen sijaan on pois invalidin käytöstä tässä ja nyt.
Tarkoitatko, etteivät sen epämääräisen pienen ylinopeuden ajajat ymmärrä mahdollisia seurauksi vai tarkoitatko, ettei niitä ole? Jos eivät mielestäsi ymmärrä, eikö asiaa pitäisi konkretisoida heille enemmän? Esimerkiksi valvomalla nopeuksia niin paljon, että tyhmempikin tajuaa sen merkityksen olevan aika iso, ei siihen muuten kaikkialla satsattaisi leijonanosaa niukoista voimavaroista?
Jos taas olet sitä mieltä, ettei pienestä ylinopeudesta ole haittaa, niin huomautan ettei edelleenkään tiedetä, paljonko se pieni on.
Eli sanoisit, että nopeuden lisä, jonka suuruutta et tiedä, ei ole vaaraksi mahdollisen onnettomuuden sattuessa.
Jaa, koko homma menikin ylinopeuskeskusteluksi.
Kai on otettava aika sitten varttimaililla rollaattorilla tai jollain invamopolla kun meidän "Ylinopeusvalvojatalibaani" valvoo jopa näitä hitaasti liikkuvia.
SixPack: Jaa, koko homma menikin ylinopeuskeskusteluksi.
Pääasia ettei rypsikeskusteluksi. Kyllä täällä on puhuttu muustakin kuin ylinopeudesta, miksiköhän se on ainoa kun pisti silmääsi? Jätetään se hetkeksi jos se on arka asia.
Osaatko sinä sitten sanoa, miksi ollaan liikutuksen kyyneleet silmissä valmiita lynkkaamaan terve nuori mies joka vie vanhan invalidin parkkipaikan, mutta kun sama invalidi ajaa 5 km/h alle rajoituksen tiellä, alkaakin punottaa silmien sijasta niska ja ollaan valmiita lynkkaamaan se invalidi?
Ei kyse ole parkkiruudusta tai ylinopeudesta vaan suhtautumisestamme liikenteeseen. Miksi se muuttuu sen mukaan mitä itse teemme ja mikä muissa ärsyttää, miksi se perussyy, joka saa aikaan sen invalidin parkkiruudun viemisen ei olekaan enää yhtä tuomittavaa jos se johtaakin vaikka ylino . no, valkkaa itse listalta seuraavaksi eniten sivullisten saamiin vammoihin vaikuttava asia.
Minuakin ottaa päähän kun näen invapaikalle väärin pysäköidyn auton. Oman lähikauppani edessä on kolme invapaikkaa ja hyvin harvoin siinä on edes yhtä inva-autoa, joten yritän suhtautua rauhallisesti niihin väärin pysäköijiin koska asiasta ei selvästikään ole haittaa kenellekään.
En myöskään jaksa tuohtua pienistä ylinopeuksista tai muista pienistä rikkeistä. Niille, joiden mielestä kaikki sääntörikkomukset ovat kauheita asioita esitän kysymyksen:
Jos on 30 min pysäköintirajoitus ja parkkikiekkoa on käytettävä niin henkilö A, joka saapuu klo 11.35 asettaa ajaksi 12.00, jolloin hänen aikansa päättyy 12.30. Hän saa siis täysin laillisesti pitää autoaan parkissa 55 minuuttia. Henkilö B, joka saapuu 11.55 asettaa samoin ajaksi 12.00 ja hänenkin on poistuttava 12.30 eli pysäköintiaikaa tulee 35 minuuttia. Jos B ylittää ajan 10 minuutilla niin hän on silti ollut paikalla 10 minuuttia vähemmän aikaa kuin A.
B on luonnollisesti toiminut vastoin sääntöjä mutta onko hän suurikin rikollinen? Ja onko hänen toiminnastaan ollut merkittävästi enemmän haittaa kuin laillisesti toimineen A:n toiminnasta?
SixPack: Kai on otettava aika sitten varttimaililla rollaattorilla tai jollain invamopolla kun meidän "Ylinopeusvalvojatalibaani" valvoo jopa näitä hitaasti liikkuvia.
Talibaani on islaminuskoon hurahtanut. Siis uskontoon, ei tietoon. Ylinopeuskeskusteluissa en muista nähneeni sinulta oikeastaan yhtään tietoon perustuvaa kommenttia. Päinvastoin olen saanut korjailla tilastojen väärinymmärryksiäsi (esim. henkilöautojen määrä Suomessa IRTADin sivuilla). Ei siitä mitään hyötyä tosin ollut, mielipiteesi ei muuttuneet vaikka niiden perustelut osoittautuivat väärinymmärryksiksi. Eli uskoit omiin mielipiteisiisi, et tietoon. Vähän niin kuin talibaani.
Väitän, että et löydä ainuttakaan kommenttiani, jossa olisi mielipide jota en pystyisi perustelemaan yleisesti tunnetulla tiedolla. Jos en ole jotain asiaa ensin tarkistanut, olen sen erikseen maininnut.
Ekö tässä valossa ole omituista, että minä olen meistä kahdesta se talibaani?
Tämä ei ollut tarkoitettukaan vakavasti otettavaksi kommentiksi, ymmärrän kyllä että nimittelyksihän se menee kun ei muuta sanottavaa keksi. Saanhan minä sitten vastaavasti sanoa sinua rypsiöljytalibaaniksi, koska minä puolestani en tiedä kovin paljoa noista jutuista?
BZR:lle: Et nähtävästi joko lukenut tai ymmärtänyt kommenttejani. Sanoin kysymyksen olevan periaatteesta. Jopa ihmisen tappaminen saattaa olla hyväksyttävää, esim. sodassa ja eutanasiassa.
Siksi ei päästä mihinkään esittämällä tuollaisia kysymyksiä. Kun kaikki liirumlaarum kuoritaan pois jäljelle jää peruskysymyksiä. Onko meidän parempi elää lakien kanssa vai ilman lakeja? Mitä hyötyä on laista jos niitä ei noudateta? Lakien on tarkoitus tuoda meille turvaa, mitä tähän turvaan vaikuttaa jos kukin saa itse valita mitä lakia ja millä toleranssilla noudattaa?
Ja niin edelleen. Jos ihminen tietää, että 1 km/h ylinopeutta ei vaaranna ketään, siitä vaan. Ja jos hän tietää saman 2 km/h ylinopeudesta, niin siitä vaan. Ja niin edelleen. Mutta sellaisen ihmisen on parasta tietää, missä raja menee.
Minä en tiedä missä raja menee, epäilen ettei sellaista olekaan. Mutta koska joku raja on oltava, käytän keinotekoista rajaa, nopeusrajoitusta.
Jos sinä tiedät, niin näytä väitteesi toteen. Muuten sanon, että vain luulet tietäväsi. Muu rajanveto on pelkkää höpötystä, mielenkiintoinen keskustelunaihe mutta ei sellaista, johon kannattaa perustaa muiden turvallisuuteen vaikuttavat ajotapansa.
Tiedän, ettei moni ota tätä asiaa yhtä vakavasti kuin minä, eikä tarvitsekaan. Aivan sama, miten varmistaa, ettei vaaranna tahallaan ihmisiä liikenteessä enempää kuin liikenteeseen luonnostaan kuuluu, kunhan varmistaa. Mutta väitän, että jos ajoasenteistaan päättää sen mukaan, mikä ottaa päähän, on aika pienet mahdollisuudet löytää vähiten liikkumista häiritsevä ja ihmisiä vaarantava ajotapa.
Minua otti aluksi raskaasti päähän moni asia, jotka kuitenkin tiesin oikeiksi teoiksi. Ei ollut helppoa esimerkiksi opetella poikkeamaan pysäkille puskurissaroikkujan vuoksi. Pitää vaan totutella tekemään enemmän asioita jostain ihan oikeasta, olemassa olevasta syystä ja totutella olemaan toimimatta mielihalujensa ja päähonottamisten perusteella.
Siis liikenteessä, muuten neuvon päinvastoin.