Luin tuolla Saksassa ollessani lehdestä liikennekuolemista.
Kölnin Infaplan-institut:in tutkimuksen mukaan, joka on kerätty tiedoista 20 v. aikana, on kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet jakaantuneet prosentuaalisesti sadasta kuolleesta seuraavasti: Tavallinen maantie 64%, moottoritie 11% ja kaupunki,kylät,lähiöt 25%.
Moottoriteiden osuus on aika pieni tai kohtalaisen hyvä, verrattuna järkyttävään liikennemäärään lähes ympärivuorokauden sekä nopeuksiin. Kuitenkin 7% autoilijoista ovat niitä jotka ajavat erittäin lujaa, 120 km/h yli suosituksen 130 km/h, eli tappiin 250 km/h tai sitäkin nopeammin.
Kun vertaan näitä TeeCeen ilmoittamiin lukemiin jotka perustuivat per miljardi ajokilometriä, niin jossain mättää edelleen. Tuolloin olisi Saksassa pitänyt kuolla moninkertainen määrää tähän verrattuna.
Esitin aikaisemmin muistikuvani Suomalaisesta tutkimuksesta, n. 2% liikenneonnettomuuksista johtaa Suomessa kuolemaan moottoritiellä. TeeCeen mukaan 48!
Kuitenkin Saksan tutkimus voidaan ottaa vertailuksi Suomeen maantiekuolemien osalta, 64% kuolemista tapahtuu tieosuuksilla jossa se "kuuluisa" samalle ajoradalle maalattu viiva, erottaa autot kohtaamishetkellä. Maantie ei ole tämän valossa turvallinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Moottoritie on, mutta runkoverkosto puuttuu Suomesta.
Suomessa juuri tämä kohtaaminen arveluttaa talviliukkailla, kun ei tiedä mihin vastaantulija saattaa suistua tai luisua.
Lopuksi raportissa todetaan "Landstrassen sind die Killer Strassen der Nation". Maantiet ovat kansakunnan tappajatiet. Näin Saksassa.
Kun vertaan näitä TeeCeen ilmoittamiin lukemiin jotka perustuivat per miljardi ajokilometriä, niin jossain mättää edelleen. Tuolloin olisi Saksassa pitänyt kuolla moninkertainen määrää tähän verrattuna.
Esittämäni luvut olivat saksalaisten itsensä IRTAD:lle ilmoittamia. Ristiin muiden tietojen kanssa vertaillessa niissä minun mielestäni oli tolkkua.
Saksassa on moottoritietä suunnilleen saman verran / auto kuin Suomessa (2002 tiedot: Saksassa 265 m-tiekilometriä per miljoona autoa, Suomessa 274 km.), mutta muita yleisiä teitä Saksassa on huomattavasti vähemmän kuin meillä. Meillä on muita teitä 36.000 km/miljoona autoa, Saksassa 13.800 km. Siis alle 40 % meidän määrästä. Tämä tarkoittaa huomattavasti suurempaa autotiheyttä. Ehkä se tekee niistä Killer Strasseja.
Nyt on moottoritien turvallisuudesta esitetty jo monta %-lukua, joista ei pysy enää kukaan kärryillä. AL:ssä oli lukuja Suomen ainoasta kunnon m-tiestä, H:ki-T:re tiestä. Se on n. neljännes koko maan m-tiestä. Tiehallinto lajittelee tiet viiteen kategoriaan niiden onnettomuusalttiuden mukaan ja tämä tie kuuluu viimevuoden onnettomuuslukujen valossa kuolleiden osalta toiseksi huonoimpaan viidennekseen ja loukkaantuneiden osalta huonoimpaan. Aika hyvin, kun kyse on sentään meidän parhaasta tiestä.
Liikennekuolemia lasketaan tapahtuvan vuodessa 5 ja loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia 63. Koska tie on Suomen pääväylä ja yksi turvattomimmista, sitä aiotaan parantaa. Parannuksen jälkeen arvellaan kuolemia olevan 4 / vuosi ja loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia 57.
Nämä parannukset pitäisivät sisällään pehmeämpiä kaiteita, muuttuvia rajoituksia, parempi liittymä Sääksjärvelle ja lisää keskikaidetta. Maksaa miljoonia ja säästyy yksi henki. Kunnon turvavälit ja oikea tilannenopeus eivät maksaisi mitään ja tulos olisi taatusti parempi. Idioottivarma tie on kallista, harmi että siitä joutuu maksamaan muutkin kuin idiootit.
Saksassa on moottoritietä suunnilleen saman verran / auto kuin Suomessa (2002 tiedot: Saksassa 265 m-tiekilometriä per miljoona autoa, Suomessa 274 km.),
Koska tiedossa on, että Saksassa on rekisteröitynä 43,4 miljoonaa ajoneuvoa, tekisi se moottoriteitä Saksassa 11.501 km. Suomessa on rek. ajoneuvoja 4024000 ajoneuvoa, tekisi se moottoriteiden km-määräksi meillä yhteensä 1102 km. Tietoa ei nyt ole onko tämä lukema oikea, mutta suhteessa yllä olevaan laskelmaan se on.
IRTAD:in tilaston mukaan on kuolleisuus täsmälleen sama Saksan ja Suomen moottoriteillä, 4,1 henkilöä per 1 miljardi ajokilometriä.
Silti tämä tilasto ei mielestäni kerro totuutta. Liikennetiheys Saksan moottoriteillä on aivan eri luokkaa kuin meillä Suomessa. Moottorietiekilometri verrattuna autojen lukumäärään ei kerro teiden käyttöasteesta. Aika rauhassa saa ajaa Hki-Tre väliä oli kellonaika tai viikonpäivä mikä vain. Saksassa ei oikeastaan mihinkään aikaan vuorokaudesta.
Toisaalta, mitä enemmän moottoriteitä rakennettaisiin Suomeen, sitä pienemmäksi kuolleisuussuhteen täytyisi muuttua, koska jos niitä olisi tuplasti enemmän, olisi ajoneuvotiheys vain puolet nykyisestä. Näin päästäisiin n. 2 kuolleeseen per miljardi ajokilometri. Tämä puoltaisi moottoriteiden pikaista lisärakentamista. Tämäkään ei pidä aivan paikkansa, koska moottoriteiden käyttöaste olisi heti suurempi, mutta toisaalta, tavallisen maantien käyttöaste pienenisi, ja ehkä erityypiset onnettomuudet vähenisivät, kuten hirvikolarit, nokkakolarit, risteysonnettomuudet, mopoilijat, kävelijät jne.
Päätelmäsi ovat varmaan oikean suuntaisia, mutta jätät pois yhden tärkeän tekijän, ihmisen. Sata vuotta sitten eivät läheskään kaikki suomalaiset saaneet tarpeeksi ruokaa pysyäkseen kunnossa. Looginen korjaushan on tietysti, että järjestetään tarpeeksi ruokaa. No, nyt sitä olisi, mutta miten kävi? Liiallisen ja vääränlaisen syömisen aiheuttamat taudit vievät meitä hautaan suhteessa enemmän kuin mitä ennen vei ruoan vähyys.
Moottoriteihin pätee sama. Mikä muu selittäisi, että paras tiemme on käytännössä yksi huonoimmista? Olen yhtä mieltä kanssasi siitä, että moottoritie on turvallisin, mutta tilanne on skitsofreeninen sikäli, että jos opimme käyttämään sitä niin, että sen turvallisuuspotentiaali saadaan käyttöön, olemme niin fiksuja, että osaamme ajaa turvallisesti kaksikaistaistakin tietä. Jolloin m-tietä ei enää tarvitakaan, turvallisuus ja sujuvuushan ovat tavoitteet, ei mahdollisimman kallis tie.
Olet aivan oikeassa kun et usko pelkkiä tilastolukuja moottoritieliikennettä meillä ja Saksassa vertailtaessa. Ne ovat keskiarvoja, joten niitä voi suoraan verrata vain samankokoisissa maissa, muilla ne antavat vain osviittaa. Liikenteen puuroutuminen ei ole pelkkää matematiikkaa, se on enemmänkin psykologiaa. Siihen vaikuttaa moni asia, ehkä eniten ajoneuvojen väli ja se, moniko sooloilee.
Meillä on sooloilijoita suhteessa enemmän, lisäksi helmasyntimme on, että päättelemme ruuhkassa lähekkäin ajamisen saavana aikaan sen, että useampia autoja mahtuu tielle. Niin mahtuukin, mutta ei ajamaan ja niin esim. tamperelaiset onnistuvat tekemään Suomen pisimmän parkkipaikan läntiselle ohitustielleen joka päivä. Olen kokeillut jättää siellä pitkän välin eteeni ja ihme tapahtui: pysähtelyni väheni ehkä kymmenesosaan edellä ajavaan verrattuna. Lisäksi Pirkkalan molemmista liittymistä pääsi autoja eteeni.
Liikenteen puuroutuminen on nimenomaan psykologiaa. Tässä taannoin olin Saksassa autobahnilla ja eteen tuli merkki, että 3 km:n päässä tie muuttuu tietyön vuoksi kahdesta kaistasta yhteen ja ihmeellinen näky! Kaikki autoilijat siirtyivät vapaaksi jäävälle kaistalle hetimiten merkin jälkeen eikä liikenne puuroutunut yhtään, ainostaan nopeus jonossa putosi hieman, täytyy hattua nostaa!
Kun vertaa Istanbulin vuosien kokemuksiini täysin päinvastaisesta. Aina kun oli joku tietyö, kolari tms. kolmikaistainen moottoritie muuttui kuusikaistaiseksi! Autot rivittyivät peili peiliin kiinni, hälytysajoneuvokaistat tukittiin ja kun tultiin siihen tukko kohtaan alkoi infernaalinen torven toitotus ja nyrkin puinti kun neuvoteltiin siitä kuka kulloinkin menee!
Asia jonka huomaa selvästi liikenteessä, nyt taas automaatilla ajettaessa on, että on paljon rennompi ajotapa, huomaavaisempi muita kohtaan, ja melkein ihmettelee miksi kaikilla on niin kiire.
Automaatti rauhoittaa kummasti. Eteneminen sujuu kyllä muiden kyydissä, onhan tässä diesel Bemarissa 184 hv, muttei ole minnekään kiire.
Vasemmalla kädellä ei tarvitse pitää ratista kiinni painettaessa kytkinpoljinta alas, vaihdettaessa johonkin suuntaan. Ajaminen hoituu paljon nautinnollisemmin ja vapaammin.
Tämäkin on psykologinen seikka. Ehkä liikenne sujuu Ison Veden takana siksi, että autoissa on -50 luvulta lähtien ollut pääsääntöisesti automaatti. Tämä kytkin-jarru-kaasupoljin-vaihdekeppi-käsirumba kun poistuu, niin on tervetullutta, että eurooppalaiset autonvalmistajat/-ostajat vihdoinkin ovat ymmärtäneet itsestään selvän hienon asian.
Tullee todennäköisesti näkymään vähitellen meidänkin liikennekulttuurissamme ja ajotavoissa kunhan vain yleistyisivät ja ennakkoluulot/asenteet automaattia ja sen kestävyydestä muuttuisivat.
Saksassa on moottoritietä suunnilleen saman verran / auto kuin Suomessa (2002 tiedot: Saksassa 265 m-tiekilometriä per miljoona autoa, Suomessa 274 km.), mutta muita yleisiä teitä Saksassa on huomattavasti vähemmän kuin meillä. Meillä on muita teitä 36.000 km/miljoona autoa, Saksassa 13.800 km. Siis alle 40 % meidän määrästä. Tämä tarkoittaa huomattavasti suurempaa autotiheyttä. Ehkä se tekee niistä Killer Strasseja.
Löysin Saksan tiestön kilometreissä ja prosenttijakauman lehdestä.
Kaiken kaikkiaan teitä on Saksassa yhteensä 643 774 km v.-03. Näistä kilometreistä on 1,8% Autobahneja! Eli baanaa on 11 588 km.
Muut tiet on sitten tämän erotus. Hieman hämmästelin Autobaanojen vähyyttä prosenteissa, myönnettäköön se tosiasia.
Ilmeisesti Autobahnien liikennetiheys eli käyttöaste on todella suuri. Siitä taas minulla ei ole tietoa. Kuten Kehä I:n oliko se 60000 autoa joka tunti, olikohan se niin paljon, se tekisi yli 16 autoa per sekunti?
Silti mietityttää edelleen IRTAD:in tilasto 4,1 kuollutta per miljardi km moottoritiellä niin Saksassa kuin Suomessa. Saksassa kun on niin pirusti autoja moottoriteillä, ja lujaa mennään myös heti kun tilanne sallii.
Silti mietityttää edelleen IRTAD:in tilasto 4,1 kuollutta per miljardi km moottoritiellä niin Saksassa kuin Suomessa. Saksassa kun on niin pirusti autoja moottoriteillä, ja lujaa mennään myös heti kun tilanne sallii.
Saksassa on onnistuttu meitä paremmin saamaan irti moottoritien hyöty, eli suurempi kapasiteetti ja parempi turvallisuus. Syyksi epäilen parempaa sivistystasoa. Meillä ei esim. ymmärretä, että kun vauhti kasvaa 100:stä 120:iin (20 %), pitäisi turvavälin kasvaa yli 40 % jotta ajettaisiin samalla turvallisuustasolla. Moniko näin tekee?
Tällaisista pikku jutuista muodostuu ero meidän ja vaikka Ruotsin välillä (2,1 lusikkaa nurkkaan/miljardi km moottoritiellä). Saksan 4,1 on siis hyvä saavutus, meidän 4,1 alta arvostelun. Meillä pitäisi liikennetiheyksien mukaan tuon luvun olla alle 2. Raivostuttavaa on, että tuohon päästäisiin vain muutamaa liikennesääntöä noudattamalla (turvavälit, kiihdytys liittymässä ja ohituskaistan varaaminen ohittajille). Jokaisen näistä oppii parin päivän totuttelulla.
Vaikka vänkään moottoritiehaaveitasi vastaan myönnän toki, että kylähullun lailla ajavat maanmiehemme saisivat aikaan tosi surullista jälkeä, jos H:ki-T:re olisi edelleen tavallinen kaksikaistainen tie. Sen liikennetiheys olisi lähellä saksalaisia tavallisia teitä ja pääsisimme varmaan aika lähelle Turkin 73:a ruumista/miljardi km. Eli siinä mielessä moottoritie on pelastanut lukemattomia suomalaisia, mutta niin on psyykenlääkkeetkin eikä niitä silti kannata kaikille tyrkyttää.
Vastustan periaatetta, että teistä tehdään idiooteille helpompia ajettavia. Koska he ovat idiootteja, he eivät toimi loogisesti, vaan ajavat paremmalla tiellä lujempaa, jolloin miljardimme menevät hukkaan, niin kuin IRTAD:n luvuista näkyy. Tilanne on sama, jos oppilasaineksen huonontuessa helpotetaan lääkärien, insinöörien ja vastaavien koulutuksen vaatimuksia.
Viisaampaa olisi tehdä kansalle selväksi, että jos ajat huonosti, siitä on ikäviä seurauksia. Poliisi keljuilee ja lopulta antaa sakkoja, jos tämä ei auta ollaan vaikka kuukausi ajamatta tai käydään autokoulu uudelleen tms.
Saksassa on onnistuttu meitä paremmin saamaan irti moottoritien hyöty, eli suurempi kapasiteetti ja parempi turvallisuus. Syyksi epäilen parempaa sivistystasoa.
Tekisi mieli aina kommentoida tuohon "sivistystasoon" mutta tyydyn vain toteamaan että hyvä kun toinen maailmansota on aikoja sitten loppunut. Nyt toinen "sivistysvaltio" vie oppejaan muinaselle "sivistysvaltiolle" jossa mm. niinkin vanha mobiili kuin hevosvetoinen vaunu keksittiin 4000 ekr. Siitä asti niillä on jyrätty ruumiita mennen tullen eurooppaa aina tänne pohjan perukoillekkin. Meillä ei ehkä pyörää keksitty mutta keksittiinpä toinen hyvin vanha mobiili, hevosen vetämä puras ja sille luokkavaljastus. Reki kehittyi tuosta edelleen ja niistäkin vanhimmat löydetyt on yli 5000 vuoden takaa.
Ehkäpä tuo on enemmänkin sitä kulttuuri eroa, kärryillä kun on aina jouduttu kulkemaan peräkanaa ja niitä varten on myös pitänyt rakentaa tiestö. Reki on ollut taasen vapaa tiestöstä, sillä on voinut kulkea niin kesällä kuin talvellakin ja tieksi kelpasi mikä tahansa vähänkin luistava pinta. Ehkäpä tuo on jäänyt perintönä sitten sinne nykysuomalaisten takalustoon ja vieläpä niinkin että kun oli "virkku hevoonen ja naapurin kanssa sama matka, niin sitä koetettiin sitten kuka on tämän kylän hai".
"Vaikka vänkään moottoritiehaaveitasi vastaan myönnän toki, että kylähullun lailla ajavat maanmiehemme saisivat aikaan tosi surullista jälkeä, jos H:ki-T:re olisi edelleen tavallinen kaksikaistainen tie".
Kävin pitkästä aikaa kääntymässä siellä sivummalla täältä kehityksen keskuksesta, oli kyllä yllätys että Tampereen ja Helsingin välisellä moottoritiellä oli yllättävän kova liikenne näin heinäkuussa ja helkkarinmoisessa kaatosateessa kaiken lisäksi. Siinä kyllä on katseltavaa kun tuntuu että joillakin ei ole minkäänlaista takapuolituntumaakaan kelin ja liikenteen määrän vaihteluille. Vanhempi tie oli siitä hyvä että se suorastaan pakotti olemaan tarkkaavaisempi.
"Sen liikennetiheys olisi lähellä saksalaisia tavallisia teitä ja pääsisimme varmaan aika lähelle Turkin 73:a ruumista/miljardi km. Eli siinä mielessä moottoritie on pelastanut lukemattomia suomalaisia, mutta niin on psyykenlääkkeetkin eikä niitä silti kannata kaikille tyrkyttää".
En moiti aikaisempaa Helsingin ja Tampereen välistä tietä, aikanaan kun tuli parikin kertaa viikossa käytyä kuorma-autolla kääntymässä ja ainoastaan ruuhkat tuskastuttivat. Nekin kyllä pystyi välttämään kun sovitti aikataulun itselleen sopivaksi.
"Vastustan periaatetta, että teistä tehdään idiooteille helpompia ajettavia. Koska he ovat idiootteja, he eivät toimi loogisesti, vaan ajavat paremmalla tiellä lujempaa, jolloin miljardimme menevät hukkaan, niin kuin IRTAD:n luvuista näkyy. Tilanne on sama, jos oppilasaineksen huonontuessa helpotetaan lääkärien, insinöörien ja vastaavien koulutuksen vaatimuksia".
Väistämättä tuloo mieleen "että en minoo mutta ku nuo muut", yhtenä päivänä peilin toiselta puolelta katselee täysi idiootti. Toisinaan tuo onkin peilin toisella puolen.
"Viisaampaa olisi tehdä kansalle selväksi, että jos ajat huonosti, siitä on ikäviä seurauksia. Poliisi keljuilee ja lopulta antaa sakkoja, jos tämä ei auta ollaan vaikka kuukausi ajamatta tai käydään autokoulu uudelleen tms".
Suosittelen tutustumaan Lapuan lakiin, häjyyly vain lisääntyi kepin myötä. Porkkanaa kun saivat myös oppi meni perille.
En moiti aikaisempaa Helsingin ja Tampereen välistä tietä
Mutta minä moitin. Se oli surmanloukku jo sillä liikennemäärällä, nyt se olisi paljon pahempi. Ei ole ratin takaa kokemusta ko. tiestä, olin liian nuori, mutta näin siitä muutama vuosi takaperin joitain tilastotietoja, jotka olivat synkkää tekstiä. Liikenne on nyt aivan eri lukemissa kuin silloin, pelkästään vuosien 1994 ja 2003 välillä se kasvoi 50 % lähellä T:reen puoleista päätä.
"että en minoo mutta ku nuo muut",
Tuo on ihan terveellistä aina välillä muistaa. Teknisesti termi idiootti on väärä, sehän on lääketieteellinen termi henkilöstä, jonka ÄO alittaa tietyn tason. Ryhmä, jota tarkoitin ei ole idiootteja, he vain käyttäytyvät liikenteessä yhtä loogisesti kuin idiootit. Mielestäni tuo hienovarainen vihjauksesi oli sikäli aiheeton, että näissä liikenneturvallisuusasioissa pyrin äärimmäiseen loogisuuteen, muuten se osui hyvinkin lähelle. Teen epäloogisia asioita paljonkin, koska se on niin helkatin hauskaa.
Oikeastaan olen idiooteille velkaa anteeksipyynnön. He eivät tilanteelleen voi mitään, tarkoittamani kuskit taas käyttäytyvät idioottimaisesti tahallaan, eli ottavat tarkoituksella riskejä, jotka koskevat meitä muitakin ja joiden seurauksista he eivät pysty vastaamaan. Kun minä teen idioottimaisen tempun, ajan vaikka mökillä vaatteet päällä laiturilta polkupyörällä järveen muksujen iloksi, kaivan itse pyörän pohjasta ja kuivaan vaatteeni (ja maksoin itse kännykkäni, zaatana).
Suosittelen tutustumaan Lapuan lakiin, häjyyly vain lisääntyi kepin myötä. Porkkanaa kun saivat myös oppi meni perille.
Porkkanasta on tutkittua tietoa USA:sta. Siellä nostettiin öljykriisin aikana säädettyä alhaista rajoitusta eri määriä eri osavaltioissa, jotkut eivät nostaneet yhtään. Ylinopeudet ja onnettomuudet lisääntyivät sitä enemmän, mitä enemmän rajoitusta nostettiin.
Mielestäni kommentissani oli porkkanaa nykyiseen käytäntöön verrattuna. Sanoin, että ensin poliisisetä fittuilee, sitten vasta tulee sakkoa. Nythän tulee vain sakkoa.
Sivistystasosta: se on laaja käsite. Yksi sivistyksen määritelmä voisi olla kyky valmistaa ja käyttää hyväkseen työkaluja. Sen osasi ainakin jo homo erectus ja jokainen heistä polveutunut fiksumpi ihmislaji osasi sen aina paremmin. Me osaamme sen kaikkein parhaiten, joten sivistyneen homo sapiens sapiens voisi määritellä nykyihmiseksi, joka osaa käyttää työkaluja lajitovereitaan paremmin.
Moottoritie on työkalu. Joka osaa käyttää sitä on siis sivistynyt ja päinvastoin. Saksassa osataan paremmin kuin meillä, siis siellä ollaan sivistyneempiä.
Tosin myös Abrams on työkalu, jenkit osaavat runnoa niillä Irakilaisia, joten hekin ovat siis sivistyneitä. Myönnän, määritelmäni ontuu, mutta puolustaudun sillä, että se ei ole minun keksimä, luin sen jostain antropologiaa käsittelevästä artikkelista. Minä ottaisin sivistyksen määritelmään mukaan myös moraalin, mutta tämä on jo nyt raakasti ohi palstan aihealueen.
"Oikeastaan olen idiooteille velkaa anteeksipyynnön. He eivät tilanteelleen voi mitään, tarkoittamani kuskit taas käyttäytyvät idioottimaisesti tahallaan, eli ottavat tarkoituksella riskejä, jotka koskevat meitä muitakin ja joiden seurauksista he eivät pysty vastaamaan".
Mitä tuota anteeksi pyytelemään, totuushan on että niitäkin on ja välillä itse jos kukin käyttäytyy niin ja tulee jatkossakin käyttäytymään.
Näin vanhempana kun muistelee omaa nuoruuttaan niin silloin oli tuota kusta päässä enmemmän, nyt alkaa taas nuo sahanpurut olla haittana. Itselleni on sattunut kolme sellaista tapausta liikenteestä jossa olen ollut katseleva osapuoli. Ilkein ajoittautuu ennen kouluikää kun näin miten veljeni pyöri yhtenä myttynä auton alla. Onneksi selvisi siitä katkenneina käsivarsina ja aivotärähdyksellä. Toinen tapaus sattui armeijaajan jälkeen jossa edellä ajavan auton pariskunta kuoli linja-auton nokkaan. Kolari tapahtui aivan kohdalla ja pääsiäisen aikaan. Kevät oli edennyt hyvin pitkälle ja ihmiset vaihtoi kesärenkaat aikaisin alle. Takatalvi yllätti ja kolaripaikassa oli yhtäkkinen aukko jossa tuuli voimakkaasti. Auto vain oli samassa poikittain ja päng, muistan aina kun kaiken näki kuin hidastettuna filminä, konepelli aukesi ja ilmanpuhdistaja kieppui ilmassa vaikka kuinka kauan. Kuskin pää takoi tienpintaa ja matkustajan pää linja-auton kylkeä. Kolmas tapaus sattui muutama vuosi sen jälkeen parisataa kilometriä ennen Kilpisjärveä keskellä ei mitään. Ajoin satasen vauhtia ja vilkaisin taustapeiliä ja samassa meidät ohitti kaksi Norjalaisten ajamaa autoa hyvin suurella nopeudella. Kilometrin päässä siitä, Päng, toinen oli ajanut toisen perään ja siitä sinkoutunut isoon kiveen. Vielä sillä hetkellä hengissä olleet viisi nuortamiestä olivat sinkoutuneet sinne tänne parinkymmen metrin säteellä. Paikalle oli ehtinyt meidän lisäksi vasta yksi henkilö. Lähin makasi rosoisten kivien päällä ja kaverini puhalsi hänet henkiin. Pikku hiljaa alkoi kerääntyä myös muita tielläliikkujia, ensimmäisenä tullut lähti hakemaan lähintä puhelinta ja hälyttämään apua. Poliisi tuli tunnin päästä ja ambulanssit puolentoistatunnin päästä. Veren haju houkutteli hyttysiä ja ilma oli aivan mustanaan niistä. En tiedä, moniko selvisi sieltä mutta omaan ajokäyttäytymiseen sillä oli selvä vaikutus.
Oppi menee parhaiten kantapään kautta mutta näin se ei saisi olla.
Kovan koulun olet liikenneturvallisuusasioissa käynyt.
Oppi menee parhaiten kantapään kautta mutta näin se ei saisi olla.
Juuri tämä ajatus motivoi minua alun perin ottamaan selvää siitä, mitä liikenteessä tähän mennessä on tapahtunut ja miksi. Ennen palstalle tuloani päättelin itse asioita näkemäni ja kuulemani perusteella. Kun kolareiden ajaminen ja niistä oppiminen ei suuremmin houkutellut, piti keksiä muita tietolähteitä. Niitä olikin yllättävän paljon ja helposti saatavilla, ihmettelin ja oikeastaan ihmettelen vieläkin, että asia kiinnostaa niin harvoja, vaikka näistä on omien lastenkin henki kiinni.
Olen itseeni suoraan sanoen aika tyytyväinen sikäli, että monessa asiassa olin päätellyt asioita aika lähelle sitä, mitä tilastot ja tutkimukset näyttivät. Eniten meni päätelmäni pieleen tuossa edellisessä kommentissa mainitsemassani nopeusrajoituksen nostamis-asiassa. Päättelin, että jos kerran niin moni kokee rajoituksen liian pieneksi eikä sen vuoksi viitsi noudattaa muitakaan sääntöjä, nostetaan rajoitusta ja moni löytää taas motivaatiota ajaa sääntöjen mukaan.
Mutta näyttääkin siltä, että osa ajaa liian lujaa aina, jos välitöntä vaaraa (=poliisia) ei näy. Myös moottoriteiden ja uusien parempien autojen suhteellinen turvattomuus yllätti. Väitän edelleen, että sivistymätön ihminen ei osaa käyttää uutta hyvää tekniikkaa hyväkseen vaan käyttää vatupassia vasarana.
Vielä yksi kommentti. Sanoit totuushan on että niitäkin (idiootteja) on ja välillä itse jos kukin käyttäytyy niin ja tulee jatkossakin käyttäytymään.
Minä en suostu ajattelemaan noin kohtalonuskoisesti. Tilanne olisi toinen, jos olisi kyseessä oikeat idiootit, mutta oikeastihan on kyseessä normaaliälyiset, jotka käyttäytyvät idioottimaisesti. Asioilla on vissi ero.
Nyt suurin osa mieskuskeista ajaa ottaen tarkoituksella vähintään yhden riskin, kaiken aikaa. Ajattele, jos vaikka vain puolet näistä heräisi ajattelemaan tapansa hyviä ja huonoja puolia. Tällaista muutosta ei tapahdu, jos suhtaudumme asiaan, että pojat on poikia tai että idiootteja tulee aina olemaan.
Se, mikä on kunkin mielestä idioottimaista, on tietysti usein mielipidekysymys. Luin juuri sanomalehdestä kuinka jonkun mielestä oli ihan viisasta ottaa hyvä vauhti ja kämäyttää auto kaupan seinään. Itse ratkaisen asian miettimällä, mitä mahdollista hyötyä/haittaa teostani on. Jos ajan 125 km/h m-tiellä ja saan kiinni 120 ajavan jonon, hyödyn 10 km:llä 12 sekuntia ohituksesta, eli en yhtään mitään. Ohittaessani jonoa vain 5 km:n nopeuserolla tukin ohituskaistan pitkäksi aikaa. Jos takanani näkyy lähestymässä muita jään reilun 100 m:n päähän, koska en voi tietää kuinka tärkeä se 12 sekuntia on jollekin toiselle.
En taatusti osaa ratkaista aina oikein, mutta vaikka päätös olisi väärä useimmiten, tärkeintä on että edes ajattelee asiaa. Mielestäni muilla on oikeus vaatia, että jokainen edes YRITTÄÄ olla aiheuttamatta vaaratilanteita, kunkin lahjat sitten määräävät, kuinka hyvin siinä onnistuu.
Kuitenkin 7% autoilijoista ovat niitä jotka ajavat erittäin lujaa, 120 km/h yli suosituksen 130 km/h, eli tappiin 250 km/h tai sitäkin nopeammin.
Mitä tarkoitat tuskin 7 prosenttia baanan liikenteessä ajaa 250km/h? Ehkä joskus varmastikin hetkellisesti ja harvoin?
Jos tarkoitit kysymyksesi minulle, niin ota uudelleen, minulta meni jotain nyt ohi.
Mitä tarkoitat tuskin 7 prosenttia baanan liikenteessä ajaa 250km/h? Ehkä joskus varmastikin hetkellisesti ja harvoin?
Ootappa nyt, tämä taisi olla minun kirjoittama, miten se nyt meni ?
Joo, näin se oli. Suositus nopeus Autobaanalla on 130 km/h, 7% kaikista autoilijoista Saksassa ajavat 120 km/h yli tämän 130 km/h, eli yhteensä 250 km/h tai sitä nopeammin. Ehkä en kirjoittanut sitä niin ymmärrettävästi. Lähes joka 10.s auto ajaa todella lujaa! Luulisi tämän lisäävän onnettomuuksia niillä liikennetiheyksillä Saksassa, eikä pysyvän samoissa kuin Suomessa 4,1 kuollutta per miljardi moottoritiekilometri.
Jos minun ajatus kulkee niitä järjen kirkkaita polkuja, voi toisella olla välillä vaikeaa ymmärtää mitä tarkoitan. Vielä kun sekoittaa nimimerkitkin!
Veikkaan, että Saksassa ei 7 % autoista edes pysty 250 km/h vauhtiin saati sitten, että siellä olisi tarpeeksi tilaa ajaa niin lujaa. Kun tuohon nopeuteen pystyvistä ja tyhjälle tielle sattuvista vähennetään ne, jotka eivät halua syystä tai toisesta ajaa 250 tai yli (on nimittäin varmaan aika työlästä puuhaa pitkän päälle), ei varmasti puhuta prosenteista vaan promilleista. Mistä lähteestä olet tuollaisia lukenut?
TeeCeelle:
"En taatusti osaa ratkaista aina oikein, mutta vaikka päätös olisi väärä useimmiten, tärkeintä on että edes ajattelee asiaa. Mielestäni muilla on oikeus vaatia, että jokainen edes YRITTÄÄ olla aiheuttamatta vaaratilanteita, kunkin lahjat sitten määräävät, kuinka hyvin siinä onnistuu".
Olen aivan samaa mieltä mitä sanoot.
En tarkoittanut aivan kohtaloon uskomista, vaikka siinäkin on toisinaan vinhaa perää. Tarkoitin sanomisellani sitä että yhtenä paivänä sitä nousee "väärällä jalalla sängystä", myös itse tai perheen nuorempien jäsenten aiheuttama kiire ja sovittu kellonaika esim. jossain tapaamisessa tuo äkkiä maantien päällä harkitsemattomia ylilyöntejä. Parempi kuitenkin on "akateemisen vartin" hyväksymisen itselleen vaikka tapaaminen sitten menisi sen vuoksi "plörölleen". Tien päällä on aina parempi ettei aiheuta vaaraa itseleen ja kanssa kulkijoilleen, siinä ei sitten tosiaan kellon kanssa mitata aikaa.
"Kohtaloon" liittyen. Nuorena miehenä tuollaiseen sanaan ei koskaan kiinnittänyt huomiota ja vielä vähemän sellaisen edes tiedosti. Sanotaan silti" että kuolema kulkee ihmisen vasemmalla puolen". Kerroin että hain viltin sen norjalaisen liikenneuhrin päälle ettei hyttyset söisi. Kaverini nukkui seuraavana yönä se päällään, aamula totesi: "haisi kuolleelle".
Jostain kumman syystä "kohtalon" saattaa tiedostaa, varsinkin liikkuessaan yksin ja oudoissa paikoissa. Toki toisenlainenkin selitys asioille voi olla, vaistoa tai mitä lie mutta kerron esimerkin:
Lensin ensimmäistä kertaa 1980 luvun lopulla Tampereelta Lontooseen. Menin ostelemaan muutamaa veteraanipyörää ja tapaamaan paria kaveria joihin olin tutustunut Belgiassa, kun liikuin siellä moottoripyörällä. Ensimmäinen itseäni kummastuttanut tapaus sattui poistuessani lentokoneesta, lentoemäntä halasi ja kuiskasi korvaani englanniksi, "jumalan siunausta". Seuraavalle päivälle olin suunnitellut Lutonissa käyntiä jossa eräs liike myi "romua", kävin siellä junalla joka lähti Kings Roadin asemalta. Taksi nyhjäsi perillä 7.50 puntaa ja palasin bussilla 30 pennyllä takaisin. Palasin n. klo 13.00 aikaan takaisin Kings Roadin asemalle ja kävin siellä syömässä ja juomassa. Lähdin sieltä n. 13.30 aikaan Northen linen maanalaisella muistaakseni Waterloota kohti josta edeleen tarkoitukseni oli vaihtaa Westerlinen maanalaisen ja jatkaa matkaa edelleen Richmondiin. Ihmettelin sitä kuinka syvälle maan alle portaat menee ja ajattelin että "perhana" jos täällä sattuisi jotain, ei ikinä pois. Richmondista palattuani hotelliin, kämppäkaveri kuunteli televisiota samaan aikaan ja hän sanoi että Kings Roadilla on sattunut paha onnettumuus maanalaisella ja ihmisiä on kuollut. En muista tarkkaan mutta n.30 ihmistä menehtyi niillä liukuportailla syttyneeseen tulipaloon ja maanalaiset vielä pahensi tilannetta puhaltaessaan edellään ilmaa. Ironista, lähdin juuri samaan aikaan kun tulipalo syttyi.
Päivää ennen Lontoosta lähtöä kävin Farminhalissa. Mietin Liverpool Streetin asemalla ehtisinkö vai en ehtisi käydä siellä. Matka oli toistasataa kilometriä ja Ipwisissä oli vaihto paikalliseen junaan. Wikham Marketissa junasta pois. Lähdin matkaan ja ensimmäisen kerran aloin ihmettelemään Ipwisissä minnekkähän sitä ollaan oikein menossa kun paikallinen "lättähattukin" oli ku kiskoilla liikkuva romukasa. No nousin junasta pois Wikham Marketissa, ajattelin että kyllä taksi tai bussi kulkee edelleen eteenpäin. Vielä mitä, kysyin vanhalta pariskunnalta että mistä täällä on lähin taksi tai bussipysäkki Farmlinhamiin. Pariskunta kerttoi ettei täällä ole taksia eikä bussi kulje. "Mutta sinulla kävi tuuri, he toivat juuri tyttärensä junaan ja lähtevät nyt Farmlinhamiin kotiansa. Pääset meidän kyydissä". Niin lähdettiin ajelemaan kapeaa asfalttipäällystettyä tieä kohti Andy Tiermanin putiikkia joka ei sitten mikään pikkuinen ollutkaan.
Silloin tuli ensimmäistä kertaa tunne, aivankuin joku järjestelee asioita puolestani.
Olin n. kaksi tuntia Andy Tiermanin moottoripyörä liikkeessä ihmettelemässä sitä vanhonen moottoripyörien määrää mitä siellä oli. Liikkeessä oli myös Andyn lisäksi joku hänen kavereitaan, pistivät tonnisen Vincentin käyntiin ja uruttivat sitä oikein olantakaa. Pyörä oli rakennettu ratakäyttöön. Sammuttaessaan sen Tierman tarjosi sitä silloisella 40 000 markalla, olisin ostanut sen ellen olisi sopinut jo aikaisemmin viikolla muualle kauppoja viissatasesta Vincentistä ja myöhemmin harvinaiseksi osoittautuneesta Bsa 650 Spitfiresta. Katsoin kelloa ja hups pitäisi päästä takaisin päin sillä illan viimeinen paluukuljetus Ipwisiin lähti puolentoistatunnin kuluttua. Kyselin Andyltä miten pääsisin takaisin, hän kertoi ettei mitään yleistä kuljetusta ole, keskusteli hetken kaverinsa kanssa ja tuli sitten sanomaan että tässä on tämän kylän taksi. Sinulla on tuuria sillä hän asuu Wikham Marketissa ja viiden punnan hinnalla hä n kyyttää takaisin. Niinpä pääsin takaisin, ja kun minulla ei ollut tasarahaa, tuumasi että antaa olla ja tuu seuraavankerran häntäkin katsomaan. Hän rakentelee kilpa Vincenttejä. Lupasin poiketa jos jonainpäivänä sielä käyn.
Wikham Marketin asema ei ollut käytössä ja siinä toimi antiikkiliike, tunti vielä aikaa junan tuloon ja menin sinne aikaani kuluttamaan. Vanhojen tavaroiden keskellä oli uskomattoman kaunis nainen, muistutti kovasti Deck ja Spencerin (olikohan oikein) poliisisarjan naisesittäjää. Jokatapauksessa, paljastui että hänen miehensä on rekkakuski joka viikottain kuljettaa tavaraa Suomeen. Jonku ajan kuluttua mieskin saapui sinne ja tarjosi kaljat, kertoi että hän ei ikinä juo enää Koskenkorvaa. Ei se, että se olisi pahaa vaan se, että se on niin hyvää että sitä lipittä kuin linnunmaitoa ja AH sitä armotonta krapulaa.
Pääsin sieltä takaisin ja lentäen seuraavana päivänä kotiin. Halasin samaa lentoemänttää poistuessani koneesta. Tämä oli ensimmäinen kerta kun voimakkaimin tiedostin että ikäänkuin jokin järjestelisi asioitani etukäteen. Mikään huuhaa uskovainen en ole sillä olen nähnyt tarpeekseni niitäkin hyvin läheltä. Siinä jos jossain annetaan äkkiä pikkurilli pirulle...
Akateemisesta vartista: harva ohittelija on laskenut, mitä ohittamalla hyötyy. Tuon mainitsemasi akateemisen vartin myöhästyy, jos vaikka satasen noparilla junnaa 5 km/h alinopeutta ajavan takana 475 km. Käytännössä harva ehtii odottamaan 95 km/h ajavan takana, ohi on päästävä vaikka matka olisi vain muutama kilometri, muuten menee hermot.
Harkitsemattomista ylilyönneistä: Aivan, kaikille niitä tulee. Siksi onkin niin tärkeää, että ajotapa on ennakoiva. On ratkaiseva ero, teenkö huonon päätöksen 100 vai 80 lasissa tai yhden vai neljän sekunnin päässä edellä ajavasta. Jos esim. ajonopeus, vilkun käyttö ja turvaväli ovat asioita, joita ei päätetä kussakin tilanteessa erikseen vaan ne ovat osa ajotapaa, huono päivä ei vaikuta niihin. Ne voivat kuitenkin pelastaa sen huonon päivän. En epäile, ettetkö sinä tätä tuolla elämänkokemuksella tietäisi, en vain malta olla saarnaamatta, koska tätä voi lukea joku, jolle tämä on uusi asia.
Johdatuksesta: Yritän ajatella uskonasioista loogisesti. Päinvastoin kuin asioissa yleensä, näissä asioissa tämä taktiikka on toistaiseksi tuonut enemmän kysymyksiä kuin antanut vastauksia. Niin moni on kokenut samantapaisia asioita kuin sinä, että on turha mennä väittämään sitä pötypuheeksi. Toisaalta johdatusta on kokenut kaikenuskoiset ihmiset, joten en ole ainakaan tällä syömisellä valmis kytkemään sitä kristinuskon jumalaan. Oli sen asian kanssa niin tai näin, on ainakin hienoa, että on asioita, joita pohtia. Elämä olisi tylsää ilman mysteereitä.
Kaksi kysymystä: et kai keksinyt koko juttua koska halusit halata lentoemäntää ja satuitko polttamaan tupakkaa ja heittämään natsan roskikseen siellä metrossa?
Kaksi kysymystä: et kai keksinyt koko juttua koska halusit halata lentoemäntää ja satuitko polttamaan tupakkaa ja heittämään natsan roskikseen siellä metrossa?
En ole oppinut vielä palturia puhumaan koska asioilla on tapana tulla julki jossain vaiheessa elämää. Hän halasi, sikäli muistan hänen persoonalliset ja mielenkiintoiset kasvot vielä tänäpäivänäkin. Ehkäpä tuo kuvamuisti on senverran hyvä sillä piirrän, kuvaan ja animoin päivät pitkät ja tavanomaisissa "missityypin" posliinikasvoissa ei ole tietynlaista "särmää" joka välttämättä jää mieleen.
Andy Tiermanille on helppo mennä, Lontoossa ensin Liverbool Streetin asemalle, jos aikataulut on vielä voimassa juna lähtee n.1.30 ja menee Ipwisin läpi pohjoiseen. Pääteasemaa en enää muista. Siellä odotetaan tasan 30 min. ja kahden pysäkin jälkeen on Wickham Market ja antiikkiliikettä "The Old Station House Emporium" piti Harry ja Debbie Martin (käyntikortti). Valitettavasti en tiedä onko liikettä enää, ei ainakaan netissä ole vastaan tullut. Andy Ternamin liike on olemassa vieläkin.
The Old Railway Station, Station Rd, Framlingham,
Woodbridge, Suffolk P13 9EE
http://www.totalbikebits.com/tbb_classics/product_locator/dealerdetails.php?id=115
Kannattaa poiketa!
Vanhin tyttäreni syntyi kuukautta aikaisemmin, tuolloin en tupakoinut. Seittemän vuotta olin käryttämättä ja tarvittiin vain yksi sikari....
Monacossa kävi joskus niin että kaverini heitti tupakin tumpin viemäriin, se ei sammunukkaan vaan viemäristä alkoi nousta pienoinen käry. Jälistäpäin juteltiin että olisi se ollut uutinen "kaksi suomalaista poltti Monacion"
Voin joskus muistella kun sain Martin Withmarcilta McLarenilta kirjeen tai kun kävin keskustelemassa Norbert Haugin kanssa Rovaniemellä. Myös Trumpalla Hinckleyssä on tullut käytyä oikeen asian kanssa... mutta joskus.
Nyt pitää mennä, emäntä hosuu jo...
Tapahtuuko paljon Saksassa paljon onnettomuuksia 250-300km/h:n nopeuksissa? Ainakin joku kertoi että oli Saksasssa niin ei hän huomannut että ketään ajaisi edes 200km/h. Kai se vaihtelee että missäpäin Saksaa ajelee...
Jos vaikka 250km/h kulkevia autoja olisi vaikka 15%, niin tuskin niistä edes viides ajaisi 250km/h. Kai sielläkin bensaa kuluu vaikka paikkana onkin Saksa. Jotenki vaikea uskoa...
Jos vaikka 250km/h kulkevia autoja olisi vaikka 15%, niin tuskin niistä edes viides ajaisi 250km/h. Kai sielläkin bensaa kuluu vaikka paikkana onkin Saksa. Jotenki vaikea uskoa...
Suurin osa ajelee kyllä sellaista 140-160 km/h. Tietty on niitäkin hurjapäitä, jotka vetää kolmatta kaistaa 250km/h ohi... Itse kyllä näin jälkikäteen jäi ihmettelemään, että onko ne baanojen nopeusrajoituskylteiltä näyttävät läpyskät vain suosituksia vai missä on ne vapaat nopeudet? Melkein kaikkialla kun oli kylttejä, joissa luki esim. 140... Itse en tosin tuolloin ajanut, olin kyydissä kun Skoda Octavian kanssa tulimme etelä-Ranskasta Saksan läpi Suomeen.
Teoriassa säästää sekuntteja, mutta saman kuin pennit, niin tarpeeksi sekuntteja ja niistä tulee isoina minuutteja, jopa tunteja. Minä ajan mökille (n. 60% m-tietä) n. 2:45h. Matka on 260 km. keskinopeus ei siis ole korkea. Faija ajaa saman matkan 3:30h eli 45 min kauemmin. Minä ajan mielelläni vähän sujuvammin, koska lapset (alle 10v, 2 kpl) alkaa aina väsyä matkan tekoon reilun kahden tunnin päästä, tulee nälkä, tulee ilta, nukkumaan pitäisi päästä ja lopulta lapset tappelee takapenkillä. 45 min sitä lisää ei innosta yhtään. Mielestäni ajan melko varovaisesti, katselen peiliin ja eteen enkä edes keskustele vaimon kanssa ajon aikana. Siellä T:reen m-tiellä pidän vakionopeussäätimen n. 140 km/h. Sakkoja ei ole koskaan m-tiellä tullut. Kortti on ollut reilut 20 v, harjoittelin mökkitiellä ja jäällä ajamista 6 v. ennen kortin saamista, n. 10 000 km. Autokoulun opettaja kysyi ensimmäisellä ajotunnilla "et kai ole jäänyt kiinni kortitta ajosta??" vaikka en ollut sanallakaan kertonut ajokokemuksestani. Nyt kilometrejä on takana lähelle miljoona, yhtään ainutta kolaria ei ole sattunut (koputan päätä eikun puuta). Mielestäni osaan ajaa riittävän varovaisesti jopa autobahnalla, kuten olen silloin tällöin tehnyt. D5 Volvo kulkee 230 km/h mittarin mukaan, saksalaiset kotirouvat ajeli silloin ohi Porschella.
Antamiesi lukujen perusteella ei vielä voi laskea tarkasti nopeuttasi, koska ei ole tiedossa lopun 40 %:n rajoitus, mutta lasketaan, mitä vauhtia pitäisi ajaa, jotta moottoritiellä 260 km:n matkalla saisi 45 minuuttia etua. Jos A ajaa 120 km/h, pitää B:n ajaa 184 km/h (molemmat keskinopeuksia) jotta eroa olisi 45 minuuttia.
Tässä oli oletettu, että isäsi ajaa rajoituksen mukaan, mitä hän ei nähtävästi todellisuudessa tee vaan ajaa sen alle.
En väitä ettetkö olisi taitava kuljettaja ja aikuinen ihminen varmaan tietää mitä tekee. Minulla ei myöskään ole käytännön kokemusta onnettomuuksista, joten puheeni ovat teoriapohjalla. Pyrin kuitenkin liikenteessä loogisiin päätöksiin ja omien kykyjeni riittävyyden liikenteen vaatimuksiin olen päätellyt näin:
Vuosimiljoonien aikana ihmisen, niin kuin muidenkin eläinten hermosto on kehittynyt suoriutumaan tietynlaisista tehtävistä. Esimerkiksi hirviä ei juuri jää 60 km/h tai hitaammin menevän auton alle, koska ne pystyvät hahmottamaan sitä pienemmät nopeudet. Oikein hyvä niiden itsensä kannalta, koska ne pystyvät juoksemaan niin kovaa.
Pohjois-Amerikassa on antilooppilaji, joka pystyy juoksemaan noin kaksi kertaa niin lujaa kuin mantereen nopein saalistaja. Luonto ei ryhdy tällaiseen tuhlailuun turhaan. Selitys on gepardi, joka eli niillä seuduilla satoja tuhansia vuosia sitten. Antiloopin perimä ei ole muuttunut ja se varustaa antiloopin edelleen gepardin hyökkäystä vastaan.
Käytännöllisesti katsoen kaikki vaistomme ja reaktiomme kehittyivät, kun meitä edeltävät ihmislajit kävelivät rystyset maata viistäen Afrikan savanneilla, siis paljon ennen kuin koko lajimme kehittyi. Sen jälkeen olemme kehittäneet isommat aivot ja näppärämmät sormet, mutta ne eivät paranna havaintokykyä tai refleksejä. Sen sijaan ne mahdollistavat taidon rakentaa auto, joka on kuskiaan nopeampi. Hahmotamme tarkasti meitä kiinni juoksevien eläinten nopeudet, muuhun ei ole ollut tarvetta. Auton nopeus on meille luonnoton asia.
Tässä on perimmäinen syy, miksi määrätyssä nopeudessa yhden %:n vauhdin lisäys johtaa yli yhden %:n riskinkasvuun. Tilastoista näkee, missä se raja suurella enemmistöllä kulkee, siksi rajoitukset ovat eri maissa niin lähellä toisiaan. Tämä raja ei ihmisellä ole kuin vähän korkeammalla kuin hirvellä. Kun seuraa moottoritietä ylittävää ihmistä huomaa, että niiden nopeuksien hahmottaminen on meille mahdotonta. Yksi katse ei riitä kertomaan, kauanko ylitysaikaa on, vaan lähestyvää autoa pitää koko ajan vahdata.
Rajoitukset ovat tarkan tieteellisen tutkimustyön tulosta, vaikka täällä joku asiaa tuntematon aina välillä muuta väittääkin. Nämä väitteet perustuvat siihen logiikkaan, että koska en tiedä asian perusteita, asialla ei ole järkeviä perusteita. Ihmisellä on tarve ymmärtää asioita, siksi tuntemattomille asioille keksitään selitys, näinhän kaikki uskonnotkin ovat syntyneet. Kun ei muuta keksitä, uskotellaan itselle, että rajoitus on virkamiehen ilkeyden tuotetta. Samalla on keksitty omaatuntoa lepyttävä selitys vääryydellä asetetulle rajoitukselle.
Koska rajoitukset ovat hyvin lähellä hermostomme suorituskyvyn rajoja, esimerkiksi 10 km/h yli rajoituksen lisää riskiä enemmän, kuin saman verran alle rajoituksen ajaminen vähentää sitä. Nämä asiat kannattaa muistaa kun ajelee sujuvasti mökille lapsia kyydissä.
Eli 250km/h:ssa ajaa joka neljästoista auto... täytyy mennä katsomaan ja laskemaan.