Moottoriteille oikeat nopeudet

62 kommenttia
«13

Minusta hyväkuntoisille moottoriteille pitäisi laittaa 150 nopeusrajoitus. Tämäkin tuntuu ehkä vähän hitaalta nopeudelta hyväkunoisella moottoritiellä mutta luulen että se olisi sopiva. Kaksi sataa on jo liian kova nopeus. On ärsyttävää ajaa 120km/h:ssa tai vaikkapa 100km/h:ssa.

  
  • Jonkin verran keskustelua kattonopeuksien nostamisesta 140:iin onkin ollut..

    Varsinkin nykyisellä (ja siis tulevalla) Turku-Helsinki moottoritiellä, joka on todella tasainen, leveä ja hyvä tie, voisi huoletta nostaa nopeuksia 140:iin. Sen yläpuolelle meno on jo mielestäni liioittelua, sillä tästäkin huolimatta suuri osa ajaa hieman ylinopeutta, eli noin 150 km/h todellista nopeutta. Toisaalta tiedän paljon vanhoja moottoriteitä (mm. Turusta tampereelle) joilla ei voisi kuvitellakaan yli 120km/h nopeutta... :confused:

      
  • Itse en kyllä uskaltaisi ajella sataaviittäkymppiä ton ykköstien (TKU-HKI) Helsingin päässä: on se sen verran mutkainen ja p****ssa kunnossa..!

    140 km/h ois kyllä useimmilla moottoriteillä ok, mutta se kylläkin aiheuttaisi nopeuserojen -ja sitä kautta riskien- kasvua nykyisestä. Kaikki eivät kuitenkaan nostaisi nopeuttaan nykyisestä ja 80:ä ajavat tulisivat noissa nopeuksissa aika "vihaisesti" #&%£$!* edellä vastaan!

    Ehkä olisi parempi vaihtoehto panostaa ensin vaihtuviin nopeusrajoituksiin, että päästäisiin eroon kauniiden talvipäivien köröttelystä. Samalla voisi ehkä nostaa kesäisin kuivan kelin nopeudet hyväkuntoisilla moottoritieosuuksilla 130:n...

    ps: siellä kyllä luki että "perä" edellä... :sunglasses:

    [JON muokkasi tätä viestiä 16.05.2004 klo 22:29]
      
  • En tiedä mitä se sitten hyödyttäisi. Tuskin pelkkä turhautuminen riittää perusteeksi... :smile: Liikenteen sujuvuus ei varmaankaan kaksikaistaisilla teillä paranisi, kun raskas liikenne kulkee niin paljon hitaammin. Näin suuret nopeuserot vaatisivat jo sitten kolmannen kaistan.
    Ympäristönäkökohdat eivät myöskään puhu tämän asian puolesta. Omassa autossa ainakin kulutus nousee useamman litran 120:sta 150:aan km/h (ilmanvastushan nousee eksponentiaalisesti yli satasen nopeuksissa).
    Enkä kyllä haluaisi olla samalla tiellä, kun joku ajaa porvoon moottoriteillä vanhalla asconalla sataaviittäkymppiä, ja vielä laillisesti! Tähän tahtiin kun liikennekuolemia syntyy ollaan menossa nopeuksissakin enemmän ruotsin suuntaan, luulisin.
    Laskepa TK huviksesi paljonko tyypilliseen matka-aikaasi vaikuttaa se että ajaisit moottoritieosuuden 150:aa (eli 30km/h nopeammin kuin nyt, otaksun :smile: ).

      
  • Osalla meidän m-teistä varmasti voisi ajaa nykyistä lujempaa TIEN puolesta, ongelma on, että osalle kuskeista nykyinenkin nopeus on liikaa ja osa niistä, jotka taitojen puolesta osaisivat ajaa eivät tiedä tai välitä, miten moottoritiellä kuuluu ajaa. Lopputuloksen kannalta ei ole väliä, hölmöilläänkö tahallaan vai vahingossa.

    Odotan suurella mielenkiinnolla tietoja, mitä Tanskan m-teiden rajoitusten nosto vaikuttaa onnettomuustilastoihin. Minun mielestäni heidän päätöksensä on rohkea ja oikea. Rajoituksen nosto 20 km/h:lla puolella moottoriteistä ja samaan aikaan sekä valvonnan lisääminen että toleranssin pienentäminen on sama, mitä minä olen ehdottanut meille. Tosin lisäksi tarvittaisiin ajotavan valvontaa, ei ylinopeus ainoa riesa ole.

    Jos Tanskan koe onnistuu, meillä on mahdollisuus käyttää sitä perusteluna vaatimukselle nopeuden nostoon Suomessakin. Jos se epäonnistuu, täytyy tehdä johtopäätöksiä oman kannan suhteen.

    ” Laskepa TK huviksesi paljonko tyypilliseen matka-aikaasi vaikuttaa se että ajaisit moottoritieosuuden 150:aa”

    Lisäksi huomautan, että tuossa puhutaan HUIPPUnopeuden muutoksesta. Keskinopeuden muutos on yllättävän pieni vaikka huippu kasvaa reilustikin, myös m-tiellä. Minun piti kokeilla asia monta kertaa H:ki T:re välillä kaverin kanssa ennen kuin uskoin. Ainoastaan yöllä hyötysuhde lähenteli 100:aa.

      
  • TeeCeelle: Varsin asiallista tekstiä taas kerran.

    Itse tarkoitin hyvällä leveällä tiellä yms. varsinkin Salo-Muurla pätkää. Helsingin pätkä ei mielestäni ole kovin paha (leveä) tai mutkainen (tervetuloa Turkuun Tku-tampere moottoritien alkupäähän...)

    Juuri näillä uusilla tieosuuksilla (kuten Salo-Muurla) vosi hyvin ajaa 140 km/h. Muuttuvat nopeusrajoitukset olisivat tässäkin pakollisia kehityssuuntia.

      
  • Tielaitoksella on ihan vastakkaiset näkemykset aiheesta. Kun määrärahoja teiden kunnossapitoon ei ole, on nopeuksia esim. Tampereen-Kuljun tieosuudella pudotettu sadastakahdestakympistä sataan.

      
  • En enää löydä tietoja Kuljun moottoritien rajoituksen laskun perusteluista, joten täytyy turvautua muistiin. Muistan asian niin, että rajoitus laskettiin, koska nopeudet olivat liian kovia ruuhka-aikoina. Autot ajoivat molemmilla kaistoilla tappituntumalla. Tämä sai aikaan vaaratilanteita, kun Kuljun, Sääksjärven ja Höytämön asukkaat yrittivät päästä mukaan liikennevirtaan.

    Lisäksi m-tien loppupää on aika mutkainen, joka näyttää aiheuttavan monille vaikeuksia
    ohituksessa. Kun vauhtia on 120-130 ja oikealle kaartavassa loivassa kurvissa palataan ohituksen jälkeen omalle kaistalle, joillakin on selviä vaikeuksia. Ensin auto ei tahdo totella ja sitten väännetään ratista jo melkein kauhuissaan ja nostetaan samalla vähän kaasua. Kunnon heiluriliike on lähellä ja jäljistä päätellen tasaisin välein siihen aina joku onnistui pääsemäänkin.

    Tien kuntohan on aivan yhtä huono tai hyvä kun 120:n rajoituksen kohdalla. Väitän, että rajoitusta ei olisi laskettu jos m-tiellä ajavat olisivat hiljentäneet ruuhkassa, ajaneet kunnon väleillä ja liittymistä tulleet olisivat kiihdyttäneet kiihdytyskaistoilla. Mielestäni sitä hölmöilyä siedettiin ihmeen pitkään ja muutos oli looginen.

      
  • MIKSI nopeuksia pitäisi nostaa niin korkeiksi kuin 140-150? Itse en keksi yhtään asiaa puoltavaa perustelua. Ja perusteluksi ei riitä, että kun on niiiin kova kiire tai että nykyautoilla pääsee niiiin helposti ja turvallisesti kovaa vauhtia... P*skat!

    Mm. seuraavista syistä nopeuksia ei pitäisi nostaa:
    - Kolaritilanteissa vauriot ovat moninverroin pahempia. Kolaritilanteisiin joudutaan helpommin, sillä esim. ohjausvirheitä ei enää niin helposti korjatakaan.

    - Esim. kuorma-autojen ja henkilöautojen väliset nopeuserot kasvavat suuriksi ja raskas kalusto tulee nopeasti perä edellä vastaan. Jos tässä tilanteessa ei pääsekään sujuvasti viereiselle kaistalle, ei sujuvuudesta ole tietoakaan. Entä sitten talvella, kun aurat liikkuvat?

    - Jos nykyisinkään harva kuljettaja osaa kiihdyttää tarpeeksi ripeästi moottoritienopeuteen rampilta, niin entäs sitten kun nopeuksia vielä nostetaan. Eihän nykyisten ramppien pituudet riitä kiihdytyksiin Suomen autovanhuksilla > Sujuvuus?

    - Autojen kulutus kasvaa jyrkästi, kun ylitetään 120:n nopeus. Ja sitten vielä mukistaan kovista bensan hinnoista.

    Niin, että ajellaan vaan mukisematta nyt vallitsevia rajoituksia noudattaen! Hullut kaaahatkoon itsensä hengiltä, mutta auta armias, jos tapatte viattoman ulkopuolisen!

      
  • Ei minullakaan ole tarvetta tämän lujempaa ajella, mutta pitää ottaa huomioon, että joillakin muilla VOI olla tällainen tarve. Kaikki perustelusi pitävät paikkansa ja tämän voi kuka tahansa hiukankin ympäristönsä tapahtumia seuraava todentaa koska tahansa moottoritiellä.

    Kannatan silti rajoituksen nostoa kunhan paketin muutkin osat toteutetaan (Tanskan mallin mukaan). Eli enemmän nopeus- ja ajotapavalvontaa sekä pienemmät toleranssit KAIKILLE teille (tämäkin on osa pakettia Tanskassa). Tämä todennäköisesti nostaisi hiukan keskinopeuksia mutta vastaavasti laskisi suurimpia ylityksiä, eli niitä vaarallisimpia.

    Kamerat huolehtisivat yötä päivää ajonopuksien valvonnasta ja poliisi hinkkaisi moottoritietä edes takaisin ja puuttuisi liian lyhyihin ajoväleihin, kiilauksiin, ohituskaistalla roikkumisiin, liittymässä hidasteluun jne. Jokaisesta huomautuksesta pidettäisiin kirjaa ja vähitellen erottuisivat porukasta ne, joilta ajo moottoritiellä ei kerta kaikkiaan suju.

    Tässä selviäisi kenellä on kiire ja kuka haluaa vaan mennä muita lujempaa. Eihän kenelläkään voi aina olla kiire, vaikka ajotapa sellaiseen viittaakin.

      
  • Kannatettava ajatus. Oikeastaan sellainen systeemi on olemassa epäsuorana. Suurimman osan onnettomuuksista ajavat eniten sääntöjä rikkovat ja onnettomuudet laskevat bonuksia eli nostavat vakuutusmaksuja. Ja eniten sääntöjä rikkovathan saavat myös suurimman osan sakoista. Eli eniten sakkoja saavat maksavat eniten vakuutusmaksujakin, joskaan eivät kokonaan omaa osaansa.

    Selvästikään tämä analogia ei ole riittävän selvä herättämään ajatuksia ongelmakuskien pääkopassa. (Jos siellä ylipäätään heräisi ajatuksia he eivät olisikaan ongelmakuskeja.) Järkyttävän moni ei huomaa yhtäläisyyttä liikennekäyttäytymisensä ja onnettomuuden todennäköisyyden välillä.

    Ongelma piilee nähtävästi siinä, että käyttäytymiseni koskee minua ja ne onnettomuudet muita. Tämänhän todistaa sekin, että aina kun lehdessä lukee onnettomuuksista, lukija on harvoin ollut niissä mukana. Onnettomuudet siis koskevat vain muita, MOT.

      
  • Autot paranevat, reaktioajat pysyvät... :wink:

      
  • Periaatteessa noin, käytännössä reaktioajat ovat jopa voineet pidentyä. Kuplalla ja Skoda 120:llä kurvaillessani minulla ei ollut varaa ajatella mitään muuta kuin ajamista, muuten kutsui pöpelikkö. Nyt tuppaa unohtumaan kuskin vastuu kun auto jatkaa suoraan vaikka leikkaisin varpaankynteni ajaessa.

      
  • Totta uusia autoja on niin mukava ja helppo ajaa että voi puhella kännykkää katsella maisemia... :grin:

      
  • Nyt kun viinaa ja autoja saa Virosta entistä halvemmalla, on lopuillakin varaa hankkia tarvittava konsti hengenlähtöön. Seka-/yhteiskäytöllä onnistuu tietysti nopeiten.
    Sitten me hallituksen kanssa siunataan, että kuinka tässä nyt näin kävi. Voi, voi, eikö nyt heti opittukaan eurooppalaisille tavoille!

      
  • ajan aina 150:ä (vähintään) motarilla ja säästäisin hirveesti ajoaikaa ellette te TUMPELOT ajelisi sitä 110:ä vasemmalla kaistalla kun viiden kilometrin päässä näkyy rekka, joten minun on sitten ajettava 180:ä jotta saisin taas menettämäni ajan kiinni ja siitähän ei naapuri polliisi tykkää yhtään.

    120 on naurettava rajoitus moottoritiellä
    100 talvirajoitus kuivalla asvaltilla on jo sitten säälittävän itkettävää paapomista
    140 olisikin jo sinnepäin

    ps.
    Ja jos rysähtää niin kuolleitten tuhkaus on halvempaa kuin vammautuneitten hoitaminen :innocent: :sleepy: :sunglasses:

      
  • sitäsaa: ” Voi, voi, eikö nyt heti opittukaan eurooppalaisille tavoille!”

    Seitsemänuutisissa aamulla joku ministeri sanoi, että jos väkevien alkoholijuomien hinnanalennus sai aikaan siirtymistä miedoista väkeviin, otettiin takapakkia ja se voidaan korjata jo ennen kesää, nähtävästi väkevien veroa korottamalla.

    Oikeesti, kuka ei tiennyt, että jos jonkun halutun tavaran hinta laskee, se vaikuttaa kulutukseen? Hyvähän se on, jos samaan aikaan mietojen kulutus laski, muutenhan kokonaiskulutus olisi noussut vielä enemmän.

    Mietojenkin veroa pitäisi laskea, puhallusratsioita, alkoholin liikakäytön seurauksista kertovia tietoiskuja ja alkoholistien kuntoutusta pitäisi lisätä, kunnes kansa oppii miten alkoholia voi käyttää ketään, edes itseään, vahingoittamatta. Sukupolvi tai pari siihen menee, nyt olisi korkea aika jo aloittaa.

      
  • Muttakun tän aamun Aamulehdessä oli, että alkoholiongelmat (mm rattijuoppotilasto ) alkoivat nousta jo viime syksynä.

    Alkoiko jotkut ottaan kottia, vai mistä tuo johdannainen toukokuun (kevään) hinnanalennuksiin ?

    Nyt kannattais katsoa niitä tilastoja, eikä taas paniikissa tehdä uusia virheitä.

    Senverran myönnän, että oli virhe,että miedot juomat eivät halventuneet samassa suhteessa ( tuo saattaa joissakin tapauksissa johtaa siirtymieseen vahvempiin )
    En kuitenkaan usko, että joku vaihtaa ruokaviinin kosuun. ( tai saunakaljan )

    Kyllä taas tilastoja käytetään vääristellysti jos noilla esilletulleilla asioilla kevään alkoholiveroitusta muutetaan.
    ( nythän on todellista kokemusta vasta muutama päivä ~50 )
    Onko kukaan edes vielä ehtinyt tehdä tilastoja, ja onko lämpimällä ajanjaksolla virhettäaiheuttavaa vaikutusta tilastoon.

    Älkääs nyt hoppuilko.

      
  • Epäilen (voisiko tietoa vielä ollakaan saatavilla?) halvan(?) tuontiviinan ja -auton "yhteiskäytön" siis heijastuvan myös rattijuopumus- ja ylinopeustilastoihin, kun on kiire selvittää minkälaisia kicksejä nyt sitten onkaan tarjolla hartaiden toiveiden vihdoin täyttyessä.

    Moottoriteiden nopeusrajoituksia nostettaessa alkaa alenevan rajahyödyn laki nopeasti purra omaa nilkkaa. Merkittävän ajansäästön saavuttaminen alkaa olla vaikeaa - ja vireystilan muutos perillä (ts. "vauhti jää päälle" -ilmiö) syö lopulta senkin vähän, ja enemmänkin. Myös polttoaineen kulutus kasvaa nopeammin kuin nopeus (vaikka käytössä olisikin 7-vaihteinen ja kulutuksen kannalta optimaaliset kierrokset valitseva laatikko).
    Ja huom! Vaikka monet autot hyvin mahdollistavatkin nopeamman liikkumisen, liikenne ei sitä tee. Eikä Saksasta Suomeen yhdessä yössä tuoda vuosikymmenten moottoritiekulttuuria, kuten käytettyä autoa.

      
  • Mikään ei ole ihmiselle koskaan tarpeeksi. Esim. formulakisoissa Keke joskus komentoi että kurveissa kanttarit ovat tarpeen sen takia että ajajat muuten aina vaan enemmän ja enemmän oikoisivat kurveja (vaikka muuten tarkoitus on ajaa päällystetyllä osuudella?).

    Sama asia on nopeusrajoituksissa. Jos ne on 120 niin kuitenkin jotkut haluaa että pitäis olla 140. Jos ne on 140 niin kuitenkin joku sanoo että minä haluan ajaa 150. Keskustelu siitä, mikä on OIKEA nopeus, on siis loppumaton.

    Mutta siitä, mikä on järkevä nopeus, siitä voidaan keskustella, vaikkakaan viranomaiset ja muut eivät näistä kirjoituksista nokkaansa hetkauta. Minusta Suomen oloissa 120 on useimmille moottoriteille riittävä nopeus. Jos rajoitusportaita tulee lisää, ihmisten on kuitenkin vaikea niitä havaita ja noudattaa. Sen näkee jo nyt, vaikka moottoritiellä olisi satasen rajoitus niin porukat merkkiin katsomatta mieltää kuitenkin että moottoritiellä saa muka aina ajaa sataakahtakymmentä.

      
  • Rajoitukset 150:n tultiin kerran Joensuusta sillä keskivauhdilla ei tie ollu ees mitää motarii hiekka ja maantietävaan . Autona oli vakio Fiat punto. se halvin mutta sen mittari on viiden hengen kuormalla ajettu pohjaan

      
  • Mitään hyötyä ei rajoitusten nostamisesta moottoriteillä ole. Jotkut voisivat ajaa hiukan nykyistä kovempaa, suurin osa ajaa jo nyt alle nykyisen rajoituksen. Syy miksi silti kannatan rajoitusten nostoa on se, että tiedän ettei päätös nostosta mene läpi jos samalla ei panosteta reilusti lisää liikennevalvontaan.

    Näin Tanskassa tehtiin. Korotus koski vain parhaita tieosuuksia, n. puolta m-teistä. Osalla rajoitus laski 110:stä 90:een. Puuttumiskynnys laski 20:stä 10:een km/h, valvonta lisääntyi. Pakettiin kuului, että myös taajamissa valvonta lisääntyi ja toleranssi pieneni. Sakkoja kovennettiin.

    Ne, jotka ajoivat ennen ”sallittua” 130 (110+toleranssi 20) ajavat nyt korotetun rajoituksen alueella 140 (130+toleranssi 10) tiukan valvonnan alla, ylityksestä jää huomattavasti helpommin kiinni ja seuraukset ovat ankarammat. Lopuilla, 45 %:lla m-teistä, ajetaan nyt toleransseineen 100 ja 120 km/h, sama tai alle meidän talvirajoitusten, mitattuna todellisena nopeutena.

    Eli keskinopeus pieneni ja rajuimmat (=vaarallisimmat) ylitykset johtavat entistä useammin kiinnijäämiseen ja entistä kovempaan sakkoon. Jo on ihme jos tämä ei paranna turvallisuutta.

    Tiger-Jack: mitä mieltä olet Punton alustan ominaisuuksista väistössä 150 lasissa täydellä kuormalla? Minulla on Puntoa parempi auto, joka meinasi pyörähtää 2 hengen kuormalla 50:ssä. Tuota esimerkkiä ei ehkä kannata ottaa puheeksi jos perustelet rajoitusten noston tarvetta kansanedustajallesi.

      
  • Yhtenä vaihtoehtona voisi olla moottoriteillä liikennemäärän mukaan vaihtuva nopeusrajoitus.
    Perjantain "mökkiliikenteessä" 120 km/h alkaa olla varmaan jo yläraja, mutta kesäöisin voisi ajaa hiukan kovempaa kun liikennettä on olemattomasti.

      
  • Jos nopeus nostetaan 120:stä 140:iin niin mitä tapahtuu jarrutusmatkalle, taitaa varmaan kaksinkertaistua.

      
  • Jarrutusmatka 1,36-kertaistuu välillä 120-140 km/h. Eli jos auto tasaisella optimaalisella jarrutuksella pysähtyisi 120:n nopeudesta 150 metrissä, on pysähtymismatka 140:n nopeudesta yli 204 metriä ja 150:n nopeudesta vielä 30 metriä lisää. Tähän päälle vielä kasvanut rektiomatka, niin soppa on valmis. :confused:

      
  • Lainaus:
    22.05.2004 klo 09:47 Vito kirjoitti
    Jarrutusmatka 1,36-kertaistuu välillä 120-140 km/h. Eli jos auto tasaisella optimaalisella jarrutuksella pysähtyisi 120:n nopeudesta 150 metrissä, on pysähtymismatka 140:n nopeudesta yli 204 metriä ja 150:n nopeudesta vielä 30 metriä lisää. Tähän päälle vielä kasvanut rektiomatka, niin soppa on valmis. :confused:


    Näin on! Lasketaan kaikki nopeusrajoitukset 10 km/h, jolloin auton saa hätätilanteessa pysähtymään alle kolmessa metrissä. Sikäli kun 10 km/h kulkevalla vehkeellä hätätilannetta voisi ikinä syntyä. Ja kypärä ja tulenkestävä ajohaalari pakolliseksi!

    [Thorgen muokkasi tätä viestiä 22.05.2004 klo 10:04]
      
  • Tuntuu aika hölmöltä meillä Suomessa puhua moottoriteiden nopeuksista. Joku pätkä siellä täällä. Eihän Suomessa ole kattavaa verkostoa. Unkarissa ja Romaniassa on enemmän moottoriteitä kuin Suomessa, olemme kehitysmaa tasolla tässä asiassa. On eri asia jos niitä joskus on. Ymmärrän tottakai heitä jotka työkseen ajavat samoja pätkiä, silloin 120 km/h voi jurppia. H:ki-Tampere nyt on pisin pätkä, kyllähän siinä alkaa hieman jo väsyttämään, ja tekisi mieli jo näplätä kännyä ym. Nopeuden nosto 140 km/h tuntumaan tekee ajosta valppaamman, ja mielenkiintoisemman jolloin on tarkkaavaisempi ajaessa. Ja ainahan voi laskea nopeuden jos ei pidä ajatuksesta ajaa 140-150 km/h. Ehkä n. 20% autoilijoista ajaisi tätä nopeutta, muut kulkisivat suunnilleen samoja nopeuksia johon ovat tottuneet, tai kukkaro kestää.
    Kannatan kuitenkin ajatusta.

      
  • Lainaus:
    22.05.2004 klo 12:19 SixPack kirjoitti
    Nopeuden nosto 140 km/h tuntumaan tekee ajosta valppaamman, ja mielenkiintoisemman jolloin on tarkkaavaisempi ajaessa.


    Epäilen. Kun on vähän aikaa ajellut nopeampaa nopeutta niin taas alkaa turtua. Ja sitten tarttis taas ajaa vähän lujempaa että pysyis hereillä, eh?

      
  • Suomessa ei ole niin pitkiä moottoriteitä, että nukahtiaisi rattiin.
    Hki-Tampere lienee pisin pätkä, siinä 170 km. Jos on yliväsynyt, potee unipaneaa, nukahtaa kyllä rattiin aivan tavallisellakin tiellä. Ei pitäisi mennä ratin taakse silloin ollenkaan, oli tie mikä hyvänsä.

    Nopeutta moottoritiellä voisi nostaa, mutta ei kaikkien tarvitse ajaa 140-150 km/h, se joka haluaa ajaa 110 km/h niin OK.

    Moottoritiellä ei ole vastaantulevaa liikennettä samalla ajoradalla, kuten kaiksisuuntaisella tiellä on, joka erottaa vastaantulevan liikenteen pelkästään asfalttiin maalatulla viivalla. Niin kesällä kuin talvella, liukkaalla, lumisaateessa, pimeässä jne.

      
  • Saksassahan saa ajella joillakin moottoriteillä käytännössä ilman nopeusrajoituksia (ja Italiassa ajetaan muuten vaan ilman lupaa ainakin Milanon alueella).

    Kokemukseni noista molemmista seuduista on se, että jos olet esim. menossa 300 km päähän ja sinun on oltava perillä tietyllä kellonlyömällä, niin lähdettävä on ainakin 4-5 tuntia ennen määräaikaa. Tämä siksi, että aina siellä sattuu pienempiä tai suurempia ryttyjä matkan viivästykseksi, johtuen juuri aikaisemmin mainitusta suuresta nopeuksien erosta. No mikä hyöty on ajaa tuhatta ja sataa perille odottamaan (jos ei mitään satu niin on hyvissä ajoin perillä), kun 120 km/h tunnissa siististi jonossa ajamalla perillä olisi 2,5 tunnissa.

    Ajatellaan nyt tätä meidän tuulipukukansaa Euroopan vanhimmalla autokannalla ajelemassa 150 km/h ympäri Suomea! Huh huh kylmä hiki nousee... :confused:

      
  • ” Ajatellaan nyt tätä meidän tuulipukukansaa Euroopan vanhimmalla autokannalla ajelemassa 150 km/h ympäri Suomea! Huh huh kylmä hiki nousee...”

    On vaikea verrata meidän moottoritieajotaitoamme muiden vastaavaan, mutta yritin kuitenkin. Otin IRTAD:in onnettomuustilastoista kuolleitten määrät koko liikenteessä (verrattuna kilometreihin) ja vertasin tätä m-teiden vastaavaan lukuun. Monesta maasta ei ole saatavissa molempia lukuja. Nämä luvut eivät ole suoraan verrannollisia, koska onnettomuustyypit ovat aivan erilaisia, mutta antaa edes jotain kuvaa. Mitä pienempi luku, sen pienempi osa ruumiista tehdään m-tiellä.

    Suomessa 48 % kuolee m-tiellä, GB 28, Ruotsi 30, Ranska 33, Tsekki 37, Saksa 37, USA 55.

    Sataatuhatta ihmistä kohti loukkaantuu liikenteessä Suomessa 119, GB 386, Ruotsi 178, Ranska 178, Tsekki 260, Saksa 439 ja USA 682.

    Tästä voisi ehkä päätellä, että liikenteemme pelaa kokonaisuutena hyvin, mutta emme osaa ajaa m-tiellä. Kylmään hikeen olisi siis hyvä syy. Ainakin näiden lukujen mukaan jenkit eivät osaa ajaa yhtään missään ja saksalaiset osaavat ajaa vain m-tiellä. Holtittomat jalankulkijat vai mikä lienee syynä?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit