Eräästä hirvikolareita käsittelevästä artikkelista luin, että kokeellisesti on havaittu kuskin keskimääräiseksi reaktioajaksi 1,5 s. Liikenneturvan sivuilla näin arvon 1,4 s. Toisaalta yleisesti puhutaan sekunnin reaktioajasta, joissain yhteyksissä taas puolen sekunnin ja ole mitannut itselleni muutamien sadasosien aikoja.
Erot johtuvat nähtävästi siitä, että mitataan eri asioita. En pysty mittaamaan aikaani itseäni yllättäen, keskityn olemaan mahdollisimman nopea ja osaan odottaa lähtömerkkiä, onnettomuus taas harvoin tulee odotettuna tapahtumana. Siksi suosittelen asettamaan reaktioajan sellaiseksi, joka vastaa todennäköisimmin todellisuutta valmistautumattomalla ja ehkä muuhun keskittyneellä kuskilla.
[TeeCee muokkasi tätä viestiä 03.01.2005 klo 11:24]
Tuo testisofta on kyllä jäänyt keskeneräiseksi. Se ei toimi oikein, jos nopeudeksi laittaa enemmän kuin 32 tai 33 m/s (joskus toimii 33, usein ei). Silloin ensimmäisen auton jarrutus menee yli oikean laidan ja muut muka törmäävät toisiinsa.
Torque: Tuo testisofta on kyllä jäänyt keskeneräiseksi. Se ei toimi oikein, jos nopeudeksi laittaa enemmän kuin 32 tai 33 m/s (joskus toimii 33, usein ei). Silloin ensimmäisen auton jarrutus menee yli oikean laidan ja muut muka törmäävät toisiinsa.
Minulla se toimii noilla arvoilla. Mitkä olivat antamasi hidastuvuus ja välimatkat? Ne yhdessä nopeuden kanssa ratkaisevat autojen törmäilyn kuten todellisuudessakin. Ehkä niiden kuuluukin törmätä toisiinsa?
Se oikealta ulos menevä auto tulee vasemmalta takaisin näytölle (punaiset ohuet reunat, harmaa sisus). Muut autot ajavat sen läpi, koska se on todellisuudessa kaukana oikealla.
Minulla se toimii noilla arvoilla. Mitkä olivat antamasi hidastuvuus ja välimatkat? Ne yhdessä nopeuden kanssa ratkaisevat autojen törmäilyn kuten todellisuudessakin. Ehkä niiden kuuluukin törmätä toisiinsa?
Se oikealta ulos menevä auto tulee vasemmalta takaisin näytölle (punaiset ohuet reunat, harmaa sisus). Muut autot ajavat sen läpi, koska se on todellisuudessa kaukana oikealla.
Ei näytä olevan arvoilla hirveästi merkitystä. Aina kun ensimmäisen auton jarrutus menee yli oikean reunan, softa sekoaa ja muut eivät jarruta ollenkaan, vaikka reaktioaika olisi pieni ja etäisyyttä edelliseen paljon.
Testatkaapa vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 34 m/s, d = 68, u = 0.8
[Torque muokkasi tätä viestiä 03.01.2005 klo 12:46]
Torque: Testatkaapa vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 34 m/s, d = 68, u = 0.8
Testatkaa sitten vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 32 m/s, d = 64, u = 0.8, niin taas toimii.
Tulostenhan kuuluukin olla erilaiset, sinähän vähennät jarrutusmatkaa n. 13 % ja turvaväliä vain n. 6 %. Ohjelma ei toimisi, jos törmäykset eivät siitä vähenisi. Juuri näitä asioitahan tämän simulaation piti esitelläkin, eri suureiden vaikutusta törmäysriskiin.
Elävässä elämässä edellisten jarruvalot näkyvät välissä olevien autojen lasien läpi, joten tilanne ei kehity näin matemaattisen tarkasti. Oikeissa tilanteissa syntyy yleensä useampi pienempi ketjukolari, koska aina sattuu väliin joku, joka katselee kauemmas tai pitää pidempää turvaväliä.
Tulostenhan kuuluukin olla erilaiset, sinähän vähennät jarrutusmatkaa n. 13 % ja turvaväliä vain n. 6 %. Ohjelma ei toimisi, jos törmäykset eivät siitä vähenisi. Juuri näitä asioitahan tämän simulaation piti esitelläkin, eri suureiden vaikutusta törmäysriskiin.
Kysymys ei ole nyt mistään prosenteista ja törmäyksistä, vaan siitä että takana tulevat autot eivät jarruta siinä softassa OLLENKAAN, vaikka reaktio-aika on erittäin pieni ja turvaväli todella suuri. Kun ensimmäinen auto menee oikean reunan ohi, se softa EI TOIMI.
Torque: Kysymys ei ole nyt mistään prosenteista ja törmäyksistä, vaan siitä että takana tulevat autot eivät jarruta siinä softassa OLLENKAAN, vaikka reaktio-aika on erittäin pieni ja turvaväli todella suuri. Kun ensimmäinen auto menee oikean reunan ohi, se softa EI TOIMI.
Se, että autot alkavat törmäillä kun ensimmäinen auto menee oikean reunan ohi ei johdu reunan ohituksesta. Sen sijaan reunan ohitus ja törmäily johtuvat samasta syystä; jarrutusmatkat + reaktiomatkat ovat pidempiä kuin autojen välimatkat.
Tätä asiaa on hankala mieltää, koska ensinnäkin kyseessä on 10 (oikeastaan 9:n) auton systeemi, jossa edellä menevien tekemiset vaikuttavat takana tuleviin kertautuvasti (aivan kuten oikeassakin tilanteessa) ja koska vauhdin vaikutusta ei laskematta tajua, vaisto ei osaa ottaa huomioon sitä paljon puhuttua nopeuden toisen potenssin vaikutusta jarrutusmatkoihin. Juuri tästä syystä ohjelma toimii kun nopeus on 32 ja turvaväli 64 mutta ei toimi jos kumpaankin lisää 6 %.
Kun muuttaa nopeudet helpommin todelliseen tilanteeseen verrattavissa olevaan arvoon km/h ja haarukoi eri arvoilla, löytyy kullakin yhdistelmällä kohta, jonka ylittäminen aiheuttaa törmäyksiä. Ensin yhden ja arvoja huonontamalla toisen ja niin edelleen.
Muistatko keskustelun Fysiikan alkeita? Et uskonut sitäkään laskua, tässä ollaan taas samassa tilanteessa. Ota edes keskustelun vuoksi huomioon, että laskemalla osuu lähemmäs oikeata kuin arvaamalla. Itse en jaksa tätä monen auton systeemiä alkaa laskemaan, mutta eipä sillä, ei sinua vakuuttanut viimeksikään, vaikka sait valmiin kaavan eteesi.
En mene tästä demosta takuuseen, mutta ainakin sen tulokset ovat täysin loogisia suhteessa arvojen muutoksiin.
Mutkissa oikaisusta sen verran, että eipä se oo kelistä kiinni kun kesälläkin näyttää joillakin olevan vaikeuksia ajaa omalla kaistalla.
Talvella ajetaan toisten jälkiä vaikka ojaan. Luulisi työmatkan tulevan sen verran tutuksi, että tietää missä tie kulkee vaikka viivija ei näyisikään.
Viimeeksi kun ajoin moottoritiellä oli lumipyry ja palojärven risteyksessä oli pitkä jono kääntymässä poriin päin eli oikea kaista eteni aika hiljaa. Eiköhän siellä ole joku kiireinen kuka ei viitsi jonottaa ja tunkee jonoon lähellä liittymää. No miksi muiden pitäisi ajaa sellaisen henkilön perässä, jonka kiire loppuu siihen motarilta postumiseen eli ohi vaan niin eikös tämä ala vilkuttelemaan valoja vaikka ihan sallitussa paikassa ohi menetkin. Kuitenkin useimmat näistä menevät Nummelaan. Aika vähän taitaa menettää aikaa vaikka ajaisi yhdistelmän perässä koko matkan. Tuskin kenenkään ajankäyttö on niin tehokasta ja tarkkaa että 10 minuutin säästö motarilla sotkee illan aikataulut? Johan tuo aika kuluu vessassa hyvää kirjaa lukiessa.
Varmaan oikominen on ongelma kesälläkin, uskon asian kuitenkin kärjistyvän talvella kahdesta syystä. Ensinnäkin talvella on vähemmän pitoa kuin kesällä. Koska liian monille nopeusrajoitus on taattu turvallinen vähimmäisnopeus, tulee ajettu taitojen ylärajalla ja kurveissa sitten itsesuojeluvaisto herää. Tämä ei kuitenkaan johda sen tekijän muuttamiseen, joka tilanteen aiheutti, eli nopeuden laskemiseen, vaan kuski luottaa tuuriin, pitää vauhdin samana ja lisää kaarron sädettä, sehän myös vähentää keskipakoisvoimaa.
Jos kuskilla pelaisi harkinta ja tiedot riittäisivät, hän tietäisi, että pienin mahdollinen kaartosäde pienenee nopeuden pudotuksen neliössä, eli jo hyvin pieni vauhdin vähennys vaikuttaa kaartoon paljon. Toivottavasti potenssit eivät ole suomalaisille miehille yhtä iso ongelma muilla elämänaloilla kuin liikenteen fysiikassa.
Toinen talven ero kesään verrattuna on se, että ensimmäisen taitamattoman/välinpitämättömän/uhkarohkean/ajattelemattoman jäljet jäävät lumeen ja seuraavan vailla omaa tahtoa liikkuvan on luonnollista seurata niitä. Saattaapa vielä haukata vähän lisääkin sisäkaarteesta.
Nyt on kiva ajella, kun keskelle tietä tehdyt ajourat ovat sulaneet ja oikea ura on märän peilijään peitossa. Nyt on valittava keskellä tietä ajon ja liukkaalla jäällä ajon väliltä, huonoja vaihtoehtoja molemmat.
Tässä linkissä on ketjukolarisimulaattori jolla voi testata eri reaktioaikojen, turvavälien ja hidastuvuuksien vaikutusta 10 auton jonossa:
www.phy.ntnu.edu.tw/java/carDistance/carAccident.html
Eräästä hirvikolareita käsittelevästä artikkelista luin, että kokeellisesti on havaittu kuskin keskimääräiseksi reaktioajaksi 1,5 s. Liikenneturvan sivuilla näin arvon 1,4 s. Toisaalta yleisesti puhutaan sekunnin reaktioajasta, joissain yhteyksissä taas puolen sekunnin ja ole mitannut itselleni muutamien sadasosien aikoja.
Erot johtuvat nähtävästi siitä, että mitataan eri asioita. En pysty mittaamaan aikaani itseäni yllättäen, keskityn olemaan mahdollisimman nopea ja osaan odottaa lähtömerkkiä, onnettomuus taas harvoin tulee odotettuna tapahtumana. Siksi suosittelen asettamaan reaktioajan sellaiseksi, joka vastaa todennäköisimmin todellisuutta valmistautumattomalla ja ehkä muuhun keskittyneellä kuskilla.
Jätä sulkeismerkit pois linkistä. Nyt se ei toimi haluamasi tavalla. Näet sen kun linkki ei erotu sinisenä kirjoituksessasi.
Nekö sen aiheutti? Ihmettelinkin, että mikä meni pieleen. Kiitos. Käyn korjaamassa.
www.phy.ntnu.edu.tw/java/carDistance/carAccident.html
Tuo testisofta on kyllä jäänyt keskeneräiseksi. Se ei toimi oikein, jos nopeudeksi laittaa enemmän kuin 32 tai 33 m/s (joskus toimii 33, usein ei). Silloin ensimmäisen auton jarrutus menee yli oikean laidan ja muut muka törmäävät toisiinsa.
Torque: Tuo testisofta on kyllä jäänyt keskeneräiseksi. Se ei toimi oikein, jos nopeudeksi laittaa enemmän kuin 32 tai 33 m/s (joskus toimii 33, usein ei). Silloin ensimmäisen auton jarrutus menee yli oikean laidan ja muut muka törmäävät toisiinsa.
Minulla se toimii noilla arvoilla. Mitkä olivat antamasi hidastuvuus ja välimatkat? Ne yhdessä nopeuden kanssa ratkaisevat autojen törmäilyn kuten todellisuudessakin. Ehkä niiden kuuluukin törmätä toisiinsa?
Se oikealta ulos menevä auto tulee vasemmalta takaisin näytölle (punaiset ohuet reunat, harmaa sisus). Muut autot ajavat sen läpi, koska se on todellisuudessa kaukana oikealla.
Se oikealta ulos menevä auto tulee vasemmalta takaisin näytölle (punaiset ohuet reunat, harmaa sisus). Muut autot ajavat sen läpi, koska se on todellisuudessa kaukana oikealla.
Ei näytä olevan arvoilla hirveästi merkitystä. Aina kun ensimmäisen auton jarrutus menee yli oikean reunan, softa sekoaa ja muut eivät jarruta ollenkaan, vaikka reaktioaika olisi pieni ja etäisyyttä edelliseen paljon.
Testatkaapa vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 34 m/s, d = 68, u = 0.8
Testatkaa sitten vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 32 m/s, d = 64, u = 0.8,
niin taas toimii.
Torque: Testatkaapa vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 34 m/s, d = 68, u = 0.8
Testatkaa sitten vaikka arvoilla: T = 1.0, V = 32 m/s, d = 64, u = 0.8, niin taas toimii.
Tulostenhan kuuluukin olla erilaiset, sinähän vähennät jarrutusmatkaa n. 13 % ja turvaväliä vain n. 6 %. Ohjelma ei toimisi, jos törmäykset eivät siitä vähenisi. Juuri näitä asioitahan tämän simulaation piti esitelläkin, eri suureiden vaikutusta törmäysriskiin.
Elävässä elämässä edellisten jarruvalot näkyvät välissä olevien autojen lasien läpi, joten tilanne ei kehity näin matemaattisen tarkasti. Oikeissa tilanteissa syntyy yleensä useampi pienempi ketjukolari, koska aina sattuu väliin joku, joka katselee kauemmas tai pitää pidempää turvaväliä.
Tulostenhan kuuluukin olla erilaiset, sinähän vähennät jarrutusmatkaa n. 13 % ja turvaväliä vain n. 6 %. Ohjelma ei toimisi, jos törmäykset eivät siitä vähenisi. Juuri näitä asioitahan tämän simulaation piti esitelläkin, eri suureiden vaikutusta törmäysriskiin.
Kysymys ei ole nyt mistään prosenteista ja törmäyksistä, vaan siitä että takana tulevat autot eivät jarruta siinä softassa OLLENKAAN, vaikka reaktio-aika on erittäin pieni ja turvaväli todella suuri. Kun ensimmäinen auto menee oikean reunan ohi, se softa EI TOIMI.
Torque: Kysymys ei ole nyt mistään prosenteista ja törmäyksistä, vaan siitä että takana tulevat autot eivät jarruta siinä softassa OLLENKAAN, vaikka reaktio-aika on erittäin pieni ja turvaväli todella suuri. Kun ensimmäinen auto menee oikean reunan ohi, se softa EI TOIMI.
Se, että autot alkavat törmäillä kun ensimmäinen auto menee oikean reunan ohi ei johdu reunan ohituksesta. Sen sijaan reunan ohitus ja törmäily johtuvat samasta syystä; jarrutusmatkat + reaktiomatkat ovat pidempiä kuin autojen välimatkat.
Tätä asiaa on hankala mieltää, koska ensinnäkin kyseessä on 10 (oikeastaan 9:n) auton systeemi, jossa edellä menevien tekemiset vaikuttavat takana tuleviin kertautuvasti (aivan kuten oikeassakin tilanteessa) ja koska vauhdin vaikutusta ei laskematta tajua, vaisto ei osaa ottaa huomioon sitä paljon puhuttua nopeuden toisen potenssin vaikutusta jarrutusmatkoihin. Juuri tästä syystä ohjelma toimii kun nopeus on 32 ja turvaväli 64 mutta ei toimi jos kumpaankin lisää 6 %.
Kun muuttaa nopeudet helpommin todelliseen tilanteeseen verrattavissa olevaan arvoon km/h ja haarukoi eri arvoilla, löytyy kullakin yhdistelmällä kohta, jonka ylittäminen aiheuttaa törmäyksiä. Ensin yhden ja arvoja huonontamalla toisen ja niin edelleen.
Muistatko keskustelun Fysiikan alkeita? Et uskonut sitäkään laskua, tässä ollaan taas samassa tilanteessa. Ota edes keskustelun vuoksi huomioon, että laskemalla osuu lähemmäs oikeata kuin arvaamalla. Itse en jaksa tätä monen auton systeemiä alkaa laskemaan, mutta eipä sillä, ei sinua vakuuttanut viimeksikään, vaikka sait valmiin kaavan eteesi.
En mene tästä demosta takuuseen, mutta ainakin sen tulokset ovat täysin loogisia suhteessa arvojen muutoksiin.
Mutkissa oikaisusta sen verran, että eipä se oo kelistä kiinni kun kesälläkin näyttää joillakin olevan vaikeuksia ajaa omalla kaistalla.
Talvella ajetaan toisten jälkiä vaikka ojaan. Luulisi työmatkan tulevan sen verran tutuksi, että tietää missä tie kulkee vaikka viivija ei näyisikään.
Viimeeksi kun ajoin moottoritiellä oli lumipyry ja palojärven risteyksessä oli pitkä jono kääntymässä poriin päin eli oikea kaista eteni aika hiljaa. Eiköhän siellä ole joku kiireinen kuka ei viitsi jonottaa ja tunkee jonoon lähellä liittymää. No miksi muiden pitäisi ajaa sellaisen henkilön perässä, jonka kiire loppuu siihen motarilta postumiseen eli ohi vaan niin eikös tämä ala vilkuttelemaan valoja vaikka ihan sallitussa paikassa ohi menetkin. Kuitenkin useimmat näistä menevät Nummelaan. Aika vähän taitaa menettää aikaa vaikka ajaisi yhdistelmän perässä koko matkan. Tuskin kenenkään ajankäyttö on niin tehokasta ja tarkkaa että 10 minuutin säästö motarilla sotkee illan aikataulut? Johan tuo aika kuluu vessassa hyvää kirjaa lukiessa.
Varmaan oikominen on ongelma kesälläkin, uskon asian kuitenkin kärjistyvän talvella kahdesta syystä. Ensinnäkin talvella on vähemmän pitoa kuin kesällä. Koska liian monille nopeusrajoitus on taattu turvallinen vähimmäisnopeus, tulee ajettu taitojen ylärajalla ja kurveissa sitten itsesuojeluvaisto herää. Tämä ei kuitenkaan johda sen tekijän muuttamiseen, joka tilanteen aiheutti, eli nopeuden laskemiseen, vaan kuski luottaa tuuriin, pitää vauhdin samana ja lisää kaarron sädettä, sehän myös vähentää keskipakoisvoimaa.
Jos kuskilla pelaisi harkinta ja tiedot riittäisivät, hän tietäisi, että pienin mahdollinen kaartosäde pienenee nopeuden pudotuksen neliössä, eli jo hyvin pieni vauhdin vähennys vaikuttaa kaartoon paljon. Toivottavasti potenssit eivät ole suomalaisille miehille yhtä iso ongelma muilla elämänaloilla kuin liikenteen fysiikassa.
Toinen talven ero kesään verrattuna on se, että ensimmäisen taitamattoman/välinpitämättömän/uhkarohkean/ajattelemattoman jäljet jäävät lumeen ja seuraavan vailla omaa tahtoa liikkuvan on luonnollista seurata niitä. Saattaapa vielä haukata vähän lisääkin sisäkaarteesta.
Nyt on kiva ajella, kun keskelle tietä tehdyt ajourat ovat sulaneet ja oikea ura on märän peilijään peitossa. Nyt on valittava keskellä tietä ajon ja liukkaalla jäällä ajon väliltä, huonoja vaihtoehtoja molemmat.