Typeryys huipussaan

35 kommenttia
«1

Helsingin Uutiset 18.5: "Kallahden koulun vanhemmat ja opettajat ovat vedonneet toistuvasti liikennesuunnitteluosastoon turvallisuuden parantamiseksi. Osasto totesi tekemässään selvityksessä alueen olevan turvaton, koska koululaiset eivät käytä Meri-Rastilan tien alikulkutunneleita."

Ratkaisu onkin tuttu: risteyksiin hankitaan hidastetöyssyt ja rajoitus tiputetaan 30:een. Hinta Helsingille 32000eur.

Vanhemmat ja opettajat ovat niin laiskoja, etteivät viitsi opettaa lapsia käyttämään alikulkua. Vaaditaan siis "rangaistusta" autoilijoille. Kyseistä katua ajaa myös bussi, joten samalla saadaan bussikuskin työkin vähän hankalammaksi ja mahdollisesti muutama bussi rikkoutumaan. Hyvä!

Olisiko ollut helpompi ja halvempi opettaa lapsia liikkumaan turvallisemmin tai aidata jalkakäytävät ko. risteyksissä?

  
  • Autot kulkevat nykyään lujaa, minunkin koslani kiitää lusikka konehuoneessa reilusti yli kahdensadan. Olisihan se hienoa ajelehtia vaikkapa koulujen tai päiväkotien ohi (meillä työikäisillähän tuppaa olemaan kiire) edes kuuttakymppiä.

    Mutta kun ne lapset perhanat eivät ole vielä oppineet kunnioittamaan meidän kireitä aikataulujamme. Astuvat 15 - 30 kilon elomassoineen tielle ihan älyttömissäkin paikoissa. Ja niillähän on koko elämä edessään, mikä kiire siinä muka rassaisi? Pois alta, vai mitä, byro?

      
  • Voin kertoa, että meillä päin bussipysäkiltä pääsee suoraan kadun ali kulkevaan ränniin, mutta silti ihmiset linja-autosta poistuttuaan haluavat puikkelehtia kaistojen yli ja autojen välistä. Kun alikulkutunnelin kautta tulisi ainakin parikymmentä askelta enemmän....

      
  • Lauttasaaressa vilkkaan Särkiniementien yli menee jalankulkusilta. Tämän sillan alta löytyy myös suojatie. Ei tarvitse rasittaa itseään kävelemällä tien yli siltaa pitkin.

    Mäkelänrinteen uimahallin kohdalla oleva leveä jalankulkusilta remontoitiin uuden veroiseksi. Samalla rakennettiin jalankulkuvalot 15 m:n päähän sillasta. Raitiovaunupysäkitkin siirrettiin 20 m lähemmäksi uimahallia. Siinähän voisi rasittua, jos joutuisi kävelemään 40 m lisää päästäkseen ratikkaan. Samalla liikenteen sujuvuus parantuisi, mutta sitähän ei voi sallia.

    Herttoniemessä rakennettiin alikulkutunneliin oikoreitti ja rappuset, joissa on lämmitys! Muutamaa kuukautta myöhemmin viereen tehtiin jalankulkuvalot, joten kukaan ei enää käytä alikulkutunnelia saati rappusia. Fiksua!

      
  • Lainaus:
    20.05.2005 klo 15:39 Niilonpoika kirjoitti
    Voin kertoa, että meillä päin bussipysäkiltä pääsee suoraan kadun ali kulkevaan ränniin, mutta silti ihmiset linja-autosta poistuttuaan haluavat puikkelehtia kaistojen yli ja autojen välistä. Kun alikulkutunnelin kautta tulisi ainakin parikymmentä askelta enemmän....


    Tuulipukukansa menee siitä yli mistä aita on matalin. Saattaahan tuossakin muutaman sekunnin säästää. Herääkin kysymys, että mihin sen pari sekuntia kukin käyttää?

      
  • Lainaus:
    20.05.2005 klo 14:28 SKP kirjoitti
    Ratkaisu onkin tuttu: risteyksiin hankitaan hidastetöyssyt ja rajoitus tiputetaan 30:een. Hinta Helsingille 32000eur.

    Olisiko ollut helpompi ja halvempi opettaa lapsia liikkumaan turvallisemmin tai aidata jalkakäytävät ko. risteyksissä?


    Niin kauan kun on rahaa niin sillä voi aina yhden pienen ihmishengen pelastaa. Vaikka ois maksanut 320000eur. Pannaan sitä rahaa paljon turhempaankin. :sunglasses:

      
  • 2 metrinen aita ohjaisi kummasti jalankulijat sinne missä on järkevää, turvallista liikkua eikä tarvitsisi puikkelehtia autojen seassa!
    Ei varmaan vaadi liikennesuunnittelijoilta ihmeellisiä hoksottomia?

      
  • Lainaus:
    20.05.2005 klo 16:17 SKP kirjoitti
    Raitiovaunupysäkitkin siirrettiin 20 m lähemmäksi uimahallia. Siinähän voisi rasittua, jos joutuisi kävelemään 40 m lisää päästäkseen ratikkaan. Samalla liikenteen sujuvuus parantuisi, mutta sitähän ei voi sallia.



    Lainauksen viimeiseen lauseeseen pitää takertua, vaikka ehkä hieman eri tavalla kuin SKP tarkoitti. En tunne keskustelun alkuperäistä enkä SKP:n esilletuomaa tapausta, mutta mikäli asia on kuten kirjoituksesta voi päätellä, voi todellakin ihmetellä tilannetta. Lasten käytöksestähän ei voi olla koskaan varma kun aikuisiakaan ei saada kuriin, joten sikäli ymmärrän vaatimukset liikenteen hidastamisesta, mutta aitaamalla saataisiin varmasti useassa tapauksessa hyvä lopputulos. Niin on ennenkin tehty.

    Ylempänä oltiin huolestuneita liikenteen sujuvuudesta. Siinä varmasti tarkoitettiin autoliikenteen sujuvuutta, vaikka liikennehän käsittää myös muutakin. Suomessa autoilijoiden purnauksesta huolimatta mielestäni jalankulkijoita simputetaan kenties eniten eri liikennemuodoista puhuttaessa.

    Ruotsissa jalankulkijoille vaihtuu käytännössä heti vihreä valo, kun painaa tolpassa olevaa nappia, samoin suojateillä autot pysähtyvät välittömästi, jos jalankulkija on aikeissa ylittää tien. Matkallani maitokauppaan täällä Suomessa pitää ylittää risteys, joka on arkisin virastoaikaan hyvinkin vilkas, mutta illalla lähes autio. Kuitenkin valojen rytmitys on tehty autoliikenteen ehdoilla. Edes napin painaminen ei tunnu nopeuttavan jalankulkijoiden valon vaihtumista. Siinä on itsekuri koetuksella vihreätä valoa odotellessa. En väitä, että Ruotsissa ihmiset tunnollisesti noudattaisivat sääntöjä toimivasta käytännöstä huolimatta, mutta ainakaan yleistä lainkuuliaisuutta suomalainen malli ei paranna. Kynnys sääntöjen rikkomiseen madaltuu, joten sitä kautta ehkä asenne muutenkin löystyy ja 10 metrin kiertotie koetaan ylivoimaiseksi rasitteeksi ja virkamiehen haluksi kyykyttää kansalaisia.


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 24.05.2005 klo 07:33]
      
  • Meilläpäin on vilkkaahkoa läpiajoliikennettä kadulla, jonka varrella sijatsee koulu, kauppa ja paljon asuintaloja lapsineen. Tiellä on 30/40 km/h rajoitus ja koulun kohdalla kumpareet liikennevaloineen. Hyvä homma, kumpujen kohdalla on pakko hidastaa, silti molemmin puoli sitä ennen todistan lähes joka päivä nopeuksia, jotka eivät paljoa 100 km/h alle jää. Ihan tosi.

    Enimmäkseen nämä kuljettavat ovat kapineitaan ja pieniä pippeleitään rakastavia nuoria miehiä autoilla ja moottoripyörillä. Poliisin olen nähnyt kahden vuoden aikana paikassa kaksi kertaa, ilman tutkaa.

    Toisaalta kuljen itse päivittäin Kauniaisten ja ympäröivän Espoon kaduilla reittiä, jossa on matkan varrella aivan liian monta töyssyä. Meinaa mennä hermot. Joku ehdotti joskus ratkaisua, jossa ylinopeus laukaisisi matkan varrelle sijoitetut liikennevalot punaisiksi. Miksi tällaista ei haluta kokeilla? Kamera vielä samaan tolppaan.

    Kaikenkaikkiaan näitä pikkukatujen räikkösiä vanhoissa Bemareissaan tuntuu olevan nykyisin yhä enemmän. Eipä poikia silti moottoriradoilla näy. Siellähän joutuisi huomaamaan, etteivät ajotaidot riitäkään isojen poikien seurassa. Ja pippeli pysyisi rimpulana.

      
  • Portugalissa vilkas päätie kulkee usein kylän läpi ja "jalkakäytävät" ovat hartian levyisiä. Töyssyjä ei tarvita. Kun saavut kylän lähelle näet kyltin 40 ja velocita controllada, jonka yhteydessä on liikennevalo. Tiessä on tunnistin ja jos ajat 50, valo vaihtuu punaiseksi. Fiksu systeemi töyssyyn verrattuna; ei tarvitse rangaista kaikkia.

    Aidaksi jalkakäytävän reunaan riittäisi pelkkä kaide. Kynnys kiivetä yli tai mennä ali on liian suuri ja olisi helpompi kävellä alikulkua pitkin.

    Kyllä lasten koulutien turvallisuus on vanhemmista kiinni. Jos vanhemmat vain viitsisivät valittamisen sijaan opettaa lapsilleen tuon turvallisen reitin. Suomalainen muuttuu hysteerikseksi turvallisuuden suhteen, kun vaimo puoliintuu. Vai ovatko lapset nykyään niin tyhmiä, etteivät tajua autotien ja jalkakäytävän eroa? Miksi se itselle oli niin helppoa? Miksi itse osasi käyttää suojateitä, pysähtyä, katsoa vasemmalle ja sitten oikealle ja vielä kerran vasemmalle, jonka jälkeen mennä tien yli?

    Kyllä kai suurin osa autoilijoista pysähtyy, kun näkee lapsen suojatien edessä. Ainakin minä teen niin.

      
  • Lainaus:
    24.05.2005 klo 15:51 SKP kirjoitti
    Kun saavut kylän lähelle näet kyltin 40 ja velocita controllada, jonka yhteydessä on liikennevalo. Tiessä on tunnistin ja jos ajat 50, valo vaihtuu punaiseksi. Fiksu systeemi töyssyyn verrattuna; ei tarvitse rangaista kaikkia.


    Espanjassa on aivan samoin toimivia liikennevaloja. Tämän lisäksi poliisit(!) turvaavat pienten lasten koulutietä kokoamalla lapset ryhmiksi ja pysäyttämällä liikenteen tien ylityksen ajaksi.

    Muualla osataan yleisön palveleminen.

    Tiedätkö muuten miksi ainakaan Helsingissä ei voida asentaa ylinopeuteen reagoivia liikennevaloja? No, perskules kun bussit ja taksit jäisivät aina noihin valoihin bussikaistaa pitkin muun liikenteen ohi luukuttaessaan...

      
  • Lainaus:
    24.05.2005 klo 15:51 SKP kirjoitti
    Vai ovatko lapset nykyään niin tyhmiä, etteivät tajua autotien ja jalkakäytävän eroa? Miksi se itselle oli niin helppoa? Miksi itse osasi käyttää suojateitä, pysähtyä, katsoa vasemmalle ja sitten oikealle ja vielä kerran vasemmalle, jonka jälkeen mennä tien yli?

    Kyllä kai suurin osa autoilijoista pysähtyy, kun näkee lapsen suojatien edessä. Ainakin minä teen niin.


    Kyllähän lapsi jalkakäytävän ja autotien erottaa, mutta käyttäytyykö lapsi hyvästä kasvatuksesta huolimatta AINA järkevästi? Enpä usko. Silloin tällöin kaveriporukassa ympäristön seuranta unohtuu ja saatetaan tehdä jotain harkitsematonta. Entä sitten huonomman kasvatuksen saaneet lapset? Onko heille oikein jäädä auton alle? Lapsi ei kasvatustaan voi valita.

    Onko sellainen, joka lapsena ei ole tehnyt mitään ajattelematonta, aikuisena täydellinen autonkuljettaja, jonka mielestä vain muut tekevät virheitä?

    Minäkin päästän yleensä sekä kaksikaistaisella että keskisaarekkeella varustetulla nelikaistaisella tiellä jalankulkijan suojatien yli iästä ja sukupuolesta riippumatta. Aina en kuitenkaan sitä uskalla tehdä, esimerkkinä useat 60 km/h rajoitusalueella olevat tiet. Siellä en muista koskaan nähneeni auton pysähtyvän suojatien eteen, joten aikaansaisin vaarallisen ansan jalankulkijalle toimimalla liikennesääntöjen mukaan. Mutta autoilijoiden harkintakykyä epäilen vahvasti. Jos näen lapsen tien reunassa tai jalkakäytävällä väistän kauemmas tai hidastan reilusti, koska lapsi voi koska tahansa rynnätä ajoradalle. Harvoin näen muiden tekevän niin. Muiden kyydissä jopa pelottaa olla tuossa tilanteessa, koska nämä eivät yleensä reagoi lapseen mitenkään.

    Se, että suurin osa käyttäytyy viisaasti ei riitä. Tyhmiä jää liikaa, koska liikenteessä tapahtuu niin paljon suorituksia. Pienikin prosentti on kappalemääräisesti laskettuna suuri.

      
  • Taisi kirjoitus eksyä alkuperäisestä aiheestaan kun alettin puhua suojateistä.

    Kysymys kuuluu, jos kadun ali on rakennettu tunneli, niin miksi sitä ei käytetä? Eikö kevyt liikenne pitäisi ohjata sinne ränniin jolloin turvallisuus siltä osin olisi kunnossa?

      

  • Eksytään nyt sitten lapsen maailmaan.

    Muistan edelleen elävästi, kun pikkupoikana ajelin fillarilla talomme vieressä kulkevalla kadulla. Keskellä kirkasta päivää, hiljainen katu, olin yksin. Jostain syystä pamautin pyörälläni suoraan pysäköidyn henkilöauton keulaan ja päädyin konepellille rähmälleni. Hävetti, kukaan ei kai nähnyt.

    Ai miksi törmäsin? En vieläkään tiedä. Olin kai vain niin ajatuksissani, etten ilmeisestä näköhavainnosta huolimatta rekisteröinyt estettä aivoissani.

    Toisella kerralla lainasin kaverin "pitkäsatulaista" fillaria ja hurautin pedaalit vinkuen jalkakäytävältä suoraan bussin eteen. Skriiks! En jäänyt alle, kiitos bussikuskin. Säikähdin pirusti ja isäkin sattui huomaamaan tapahtuneen. Asiasta keskusteltiin sitten.

    Yleisesti ottaen en ollut lapsena mikään koheli. Sanonpa vain, että lapsen maailma ja mieli ovat aivan erilaisia kuin aikuisen.

      
  • Samaa minäkin yritin tuossa ylempänä sanoa.

      
  • Lainaus:
    25.05.2005 klo 09:43 Niilonpoika kirjoitti
    Kysymys kuuluu, jos kadun ali on rakennettu tunneli, niin miksi sitä ei käytetä? Eikö kevyt liikenne pitäisi ohjata sinne ränniin jolloin turvallisuus siltä osin olisi kunnossa?


    Olen itsekin tarkkaillut näiden tunneleiden käyttöä. Vähäistähän se on, jos tunneli on tehty tien alle ! Ja sinne joutuu ensin laskeutumaan ja sitten nousemaan sieltä ylös. Tai sitten rakennetaan 10 metriä korkea silta jonne noustaan ja sitten laskeudutaan päästäkseen tien yli.

    Kun sitä vähän aikaa miettii tulee kummallinen ajatus. Kävelijöitä ja pyöräilijöitä ym. ihmisiä, jotka liikkuvat omilla jaloillaan kierrätetään ja tehdään heille vaarallisia ja hankalia liikennejärjestelyjä. Jos olette itse kävelleet viime aikoina tunneleiden kautta tiedätte kyllä mistä puhun!

    Sen sijaan autot saavat suorat ja tasaiset väylät, vaikka miksi ihmeessä ? Eikös ne autot joutaisi niihin tunneleihin !!!

    Autoissahan on yleensä moottori joka ei valita yhtään, jos joudutaankin nousemaan hieman mäkeä.

    Eikö teistäkin tunnu hieman omituiselta, että se joka muutenkin on alakynnessä, joutuu suostumaan liikennejärjestelyihin, jotka vielä huonontavat tilannetta.

    Ymmärrän hyvin, että osa jalankulkijoista äänestää jaloillaan ja kävelee suoraan autojen seasta vaikka tunneli olisikin vieressä.

      
  • Samaa olen fillarilla ja rullaluistimille liikkuessa joskius miettinyt. Alamäki, ylämäki, reunakiveys, jne. Rahasta se kai on kiinni.

      
  • Itseäni ei tunneliin sukellus kävellessä tai pyöräillessä haittaa lainkaan. Pääseehän sitä kautta nopeammin ja turvallisemmin tien yli. Lisäksi ajattelen ratkaisun mielekkyyttä: Tunnelien ja siltojen rakentaminen autoille maksaa moninkertaisesti verrattuna kevyen liikenteen vastaaviin. Osa kevyestä liikenteestä tuntuu ottavan tämän asian tosiaankin tasa-arvokysymyksenä.

    Toisin voipi olla, että asenteeni johtuu metsissä koirien kanssa ulkoilustani, en sielläkään voi välttyä ryteiköiltä ja kaatuneilta puilta, joten en osaa vaatia muuallakaan täydellisyyttä.

      
  • Lainaus:
    25.05.2005 klo 12:37 Seutulainen kirjoitti

    Sen sijaan autot saavat suorat ja tasaiset väylät, vaikka miksi ihmeessä ? Eikös ne autot joutaisi niihin tunneleihin !!!


    No olkaamme kuitenkin realistisia ja ajatelkaamme millaisen rampin moottoriajoneuvoväylä vaatisi, jos lähtökohtana ollisi se, että jalankulku etenee tasaisesti ja autot "väistäisivät". Vaikka autot voimakkaine moottoreineen voivatkin mennä ylämäkiä helpommin kuin esim. pyöräilijät, eivät nousut kuitenkaan voi olla kohtuuttoman jyrkkiä. Ei taitaisi kaupungissa tila riittää jos tehtäisiin Seutulaisen ehdottamalla tavalla.

    Minulle itselleni ei tuota mitään vaikeuksia kulkea tunnelin kautta silloin kun jalankulkijana olen. Asennoitumiskysymys?

      
  • Lainaus:
    25.05.2005 klo 15:04 Zilo kirjoitti
    Itseäni ei tunneliin sukellus kävellessä tai pyöräillessä haittaa lainkaan. Pääseehän sitä kautta nopeammin ja turvallisemmin tien yli. Lisäksi ajattelen ratkaisun mielekkyyttä: Tunnelien ja siltojen rakentaminen autoille maksaa moninkertaisesti verrattuna kevyen liikenteen vastaaviin. Osa kevyestä liikenteestä tuntuu ottavan tämän asian tosiaankin tasa-arvokysymyksenä.

    Toisin voipi olla, että asenteeni johtuu metsissä koirien kanssa ulkoilustani, en sielläkään voi välttyä ryteiköiltä ja kaatuneilta puilta, joten en osaa vaatia muuallakaan täydellisyyttä.


    Oletan, että suurin osa tänne kirjoittavista kävelee tai pyöräilee vain satunnaisesti. Silloin on helppo jeesustella käyttävänsä hankalia kevyen liikenteen järjestelyitä. Veikkaanpa, että Zilo ja hänen koiransa valitsevat metsässä kulkiessaan helpoimman reitin vaikeamman sijaan, ihan samoin kuin paljon kaupungissa käveleväkin tekee.

    Itse pyöräilen kohtalaisen paljon ja voin sanoa, että tunnelit eivät ole turvallisia paikkoja. Näkymät niissä ovat usein olemattomia ja kanssaliikennöijät vielä hullumpia kuin autoillessa. Tämä voi olla eräs syy siihen, miksi lapset eivät halua käyttää tunneleita.

    Kevyen liikenteen väylillä liikkuminen vaatii jopa suurempaa tarkkaavaisuutta kuin autoilu. Tämä johtuu väylien todella huonosta suunnittelusta ja kanssakulkijoiden huonosta sääntöjen tuntemisesta ja noudattamisesta.

    [Maukka muokkasi tätä viestiä 25.05.2005 klo 21:43]
      
  • Itse ajelen pyörällä tosiaan vain satunnaisesti, enkä pidä alikulkuja ym. järjestelyjä vaarallisina. Näissäkin vain pitää muistaa tilannenopeus. Jostain syystä pyöräilijä ei tällaista asiaa helposti ymmärrä, vaikka samalla kaverilla ei tulisi mieleenkään ajella autolla näkyvyydeltään heikkoon tasa-arvoiseen risteykseen (jollaisia suurin osa ruutukaavalla olevista korttelin kulmista ovat) samaa vauhtia kuin muuallakin. Nopeuden pyörällä tuntuu määräävän se, kuinka lujaa jonkun kurvin tai käännöksen pystyy ajamaan, ei näkyvyys ja vaadittu jarrutusmatka tai muun liikenteen huomioiminen. Kuvaavaa tilanteessa on parin polkupyörälähetin kommentit Riihelän liikenneillassa muutaman vuoden takaa: "Ongelmana on se, ettei autoilijat osaa varoa meitä, kun ajamme niin lujaa!"

    Sen verran pitää lisätä tuohon, että ehkä vaatimukset kevyen liikenteen tunneleille pitäisi olla kovemmat, koska siellä tosiaan liikkuu lapsia ja sellaisia, joilla ei ajokorttia ja siten tietotaitoa turvallisen liikenteen edellytyksistä ole. Jos kuitenkin itse huomioi pienet näkyvyydet, ei yhteenajon vaara pitäisi olla suurikaan. Autollakin noudatan samaa periaatetta: vaikka minulla olisikin etuajo-oikeus varmistun, ettei kolmion takaa kukaan tule eteeni, vasta sitten jatkan matkaani.



    [Herbert muokkasi tätä viestiä 26.05.2005 klo 07:35]
      
  • Tuohon Maukan viimeisimpään viitaten. Alikulkutunneleissa pidän vaarallisena risteymäkohtia. Joukossa kun on esim. pyöräilijöitä jotka eivät miellä, että pitäisi hiljentää ja katsoa tuleeko kulman takaa ketään, vaan vauhti pidetään hurjana tietämättömyydestä huolimatta.

    Ilolla tervehdinkin suuntausta asettaa risteymäkohtiin "portit" joiden välistä joutuu pujottelemaan ja väkisin hidastamaan nopeutta. Tosin huonosti välineensä hallitsevalla rullaluistelijalle nekin voivat olla vaarallisia, mutta niin on törmäys toiseen kanssaliikkujaankin. Toki ylipäätään ei pitäisi mennä rullailemaan tuollaisiin paikkoihin ennenkuin hallitsee jarrutukset, tiukat käännökset jne.

    Aika paljon säästettäisiin myös kevyen liikenteen turmissa itsekkyyden ja jatkuvan vauhdinpidon tärkeyden karsimisella. Perskules kun meille ei tuota toisten huomioonottamista tule jo äidinmaidossa, eikä sitä pahemmin kouluissakaan taideta opettaa.

    Viimeksi asia tuli itselleni mieleen kun kävelin koiruuden kanssa niin, että koira kulki ojan reunaa, minä jalkakäytävän reunaa. Takaani tuli rullaluistelija, josta vielä kovempaa kulkevan pyöräilijän piti päästä sillä sekunnilla ohi ja kaikki neljä olimme samassa kohdassa. Rullaluistelija väisti hädissään pyöräilijää, hipaisi meikäläistä ja oli todella lähellä ettei törmännyt kunnolla. Tilanteen välttäminen olisi vaatinut pyöräilijältä vain muutaman sekunnin vauhdin himmauksen, jottei kaikki neljä olisi ollut yhtäaikaa samassa kohtaa. Tai, no olisinhan tuossa tilanteessa voinut itse hypätä ojaan... :wink:

      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 08:12 Zilo kirjoitti

    Ilolla tervehdinkin suuntausta asettaa risteymäkohtiin "portit" joiden välistä joutuu pujottelemaan ja väkisin hidastamaan nopeutta.


    Zilolle olen sinun kanssa samaa mieltä, mutta haluan käyttää tätä lausetta johdantona. Tähän se juuri johtaa, jos kävelytiet ja alikulut joudutaan sunnittelemaan autojen ehdoilla !

    Haluan oikeastaan nostaa esille tässä keskustelussa ajatuksen, joka askarruttaa minua. Ensin rakennetaan autoväylät ja sitten vasta katsellaan mihin saadaan tehtyä jonkinlaiset väylät lapsille ja vanhuksille, tai pyöräilijöille ym. heikommille astioille. Miksi hitossa ?

    Eikö olisi uusia asuinalueita ja muita väyliä tehtäessä ensiksi varmistettava sujuva joukkoliikenne ja tämä tärkein liikenne, lapset !, ennenkuin suunnitellaan autojen kulkuväylät ?

    No olen ikävä kyllä nähnyt miten käy kun näin tehdään, tehtiin niin sujuva pyörätie ja kävelytie, että nyt ovat monet alueella asuvat autoilijat ruvenneet käyttämään pyörätietä, sitä ei nyt varmaan enään saada kuriin muulla kuin rakentamalla autonkestävät puomirakenteet.

    Sitten toinen asia. Vapaa-ajalla tapahtuva harrasteliikunta on aivan eri asia kuin "työ" liikunta koulujen ja kauppojen lähistöllä. Kaikki jotka päivittäin liikkuvat jalan tai autolla toteuttavat aina "vähimmän vastuksen periaatetta", se on ihmisen sisäinen ominaisuus, joka pitää ymmärtää !

      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 08:12 Zilo kirjoitti
    Ilolla tervehdinkin suuntausta asettaa risteymäkohtiin "portit" joiden välistä joutuu pujottelemaan ja väkisin hidastamaan nopeutta.


    Eli kevyen liikenteen väylällä hidasteet ovat ok, mutta autoteillä eivät. Jos rikkoo autonsa tyhmyydessään hidastetöyssyyn (viitaten keskusteluun "Hidastetöyssy rikkoi ilmastoinnin") kaupungin pitäisi maksaa korjaus.

    Entä jos rullaluistin tai polkupyörä rikkoutuu kevyen liikenteen väylän esteisiin, eikö kaupungin pitäisi silloinkin korvata?

    Muutenkin Zilolta tuli taas paljon hurskaita toiveita paremmasta maailmasta, mutta sangen vähän käytännön ehdotuksia toimenpiteiksi siitä, miten tilannetta saataisiin parannettua.

    Itse ehdottaisin näihin kevyen liikenteen ongelmiin koulutusta, valistusta ja lisää valvontaa.

    [Maukka muokkasi tätä viestiä 26.05.2005 klo 13:53]
      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 13:48 Maukka kirjoitti
    Eli kevyen liikenteen väylällä hidasteet ovat ok, mutta autoteillä eivät. Jos rikkoo autonsa tyhmyydessään hidastetöyssyyn (viitaten keskusteluun "Hidastetöyssy rikkoi ilmastoinnin") kaupungin pitäisi maksaa korjaus.

    Entä jos rullaluistin tai polkupyörä rikkoutuu kevyen liikenteen väylän esteisiin, eikö kaupungin pitäisi silloinkin korvata?

    Muutenkin Zilolta tuli taas paljon hurskaita toiveita paremmasta maailmasta, mutta sangen vähän käytännön ehdotuksia toimenpiteiksi siitä, miten tilannetta saataisiin parannettua.

    Itse ehdottaisin näihin kevyen liikenteen ongelmiin koulutusta, valistusta ja lisää valvontaa.



    Niin, pitäisi maksaa, jos hidasteesta ei ole varoitettu määräysten vaatimalla tavalla. Mikäli on varoitettu, sittenhän ei ole mitään maksettavaa. Säästyypähän alkuperäiseltä kysyjältä turha vaiva, jos merkinnät ovat paikallaan. Sitähän kun emme tiedä millaisissa olosuhteissa tapaus on sattunut: Tunsiko kuski tien ennalta (en minä ainakaan tunne asuinseutuni joka kadun pätkää)?

    Mielestäsi ei ilmeisesti kaupungin pitäisi maksaa silloinkaan jos täräytät merkitsemättömään kuoppaan ja rikot autosi? Olisi pitänyt vaan nähdä kuoppa...

    Kuitenkin näitä töyssy-/kuoppakorvauksia on ollut ennenkin ilmassa, silloin kun esim. aluetta tuntemattomat ovat "pimeisiin" töyssyihin pamauttaneet autonsa rikkoen.

    Porttia kevyen liikenteen tunneleiden risteymäkohdassa pidän sen vuoksi hyvänä, että se pakottaa hiljentämään ja kenties ohjaa vilkaisemaan sivulle. Ns. täydellisessä maailmassa kaikilla on omat väylät, jotka eivät koskaan risteä, mutta sitä odotellessä täytyy jollain parantaa olemassaolevia ratkaisuja. Tietenkin voitaisiin edellyttää myös fillaristeilta (ja muilta kev.liik.) liikennesääntöjen tuntemusta, eli oikealta tulevaa väistetään (eikä nopein ole paras) tai sitten laittaa kärkikolmiot kevyen liikenteen väylien risteyksiin.

    Haluatko lisää ehdotuksia?

    Tuota toisten huomioimistahan juuri valistuksella ja koulutuksella voidaan parantaa. Että aikas samansuuntaisia ovat ehdotukset.

    [Zilo muokkasi tätä viestiä 26.05.2005 klo 15:18]
      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 14:54 Zilo kirjoitti
    Mielestäsi ei ilmeisesti kaupungin pitäisi maksaa silloinkaan jos täräytät merkitsemättömään kuoppaan ja rikot autosi? Olisi pitänyt vaan nähdä kuoppa...


    Tuo merkinnästä saivarteleminen vie minusta asian sivuun ytimestä eli siitä, että käytännössä vika on kuljettajan, jos ajelee niin huolettomasti, että ei huomaa hidastetöyssyjä tai pahoja kuoppia. Ajoneuvohan pitäisi pystyä pysäyttämään tien näkyvällä osalla ...

    Entä jos kuvittelee kuopan tilalle eteen hyppäävän lapsen?

    [Maukka muokkasi tätä viestiä 26.05.2005 klo 16:19]
      
  • Kun näitä keskusteluja lukee ei voi muuta sanoa, kuin että tämä kansakunta on JÄÄSSÄ! Turvallisuushysteerinen kansa, jonka soisi siirtyvän takaisin metsiin asumaan. Sieltä nuo "maukan" ja "seutulaisen" kommentit ovat.

    "Jos sieltä metsästä hyppääkin yöllä lapsi tielle.." VOI JEESUS!

      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 14:54 Zilo kirjoitti
    Mielestäsi ei ilmeisesti kaupungin pitäisi maksaa silloinkaan jos täräytät merkitsemättömään kuoppaan ja rikot autosi? Olisi pitänyt vaan nähdä kuoppa...


    Tampereella kävi itse asiassa juuri näin, olisiko ollut noin 2 v sitten. Ei yhden kerran, vaan kymmeniä kertoja. Pimeän aikaan katuun ilmestyi reikä (olisiko ollut jonkin putkivuodon aiheuttama) ja useat kymmenet autoilijat rikkoivat peltilehmiään poterossa. Yksikään ei vaivautunut/älynnyt merkitä kuoppaa.

    Tällaisten autoilijoiden korjauskustannusten korvaaminen on verovarojen väärinkäyttöä. En tiedä, miten jutussä kävi, mutta kyllä jämpti on näin, että vain se yksi autoilija saa korvaukset (jos on ajanut riittävää varovaisuutta käyttäen), joka merkitsee esteen.

      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 19:40 SKP kirjoitti
    "Jos sieltä metsästä hyppääkin yöllä lapsi tielle.." VOI JEESUS!


    Kyllä Maukan ajattelutavassa on järkeä. Odottamattomiin tapahtumiin pitää varautua, sitäpaitsi metsästä tielle hyppäävästä lapsesta ei ollut kyse. Se voi aivan hyvin olla tien toisessa reunassa kaikessa rauhassa kävelevä lapsi, joka yllättäen juokseekin tien toiseen reunaan. Aivan kuten PropJock aiemmin kirjoitti.

    Kerran työmaani läheisyydessä oli tielle pudonnut luultavasti jostain kuorma-autosta suojatien kohdalle kivi, johon eräs henkilöauto täräytti ja rikkoi öljypohjansa. Tämä tietysti tuli vaatimaan meiltä korvauksia. Ensinnäkään kukaan ei voinut osoittaa, että se olisi meiltä pudonnut. Toiseksi, laissa käsketään ajamaan siten, että voi pysäyttää autonsa tien näkyvällä osalla. Poliisit selvittivät asian ja henkilöautokuski sai nuolla haavansa.

    Turha on itkeä ja syyttää muita, jos ei itse halua varautua yllätyksiin. Ei varovaisuudessa ole kyse hysteriasta, ehkä SKPkin olisi mielummin ajanut mielummin hieman huolellisemmin sen sijaan, että rikkoisi öljypohjansa.

      
  • Lainaus:
    26.05.2005 klo 16:19 Maukka kirjoitti
    Entä jos kuvittelee kuopan tilalle eteen hyppäävän lapsen?


    Syvennetäämpä skenaariota hieman: Entäpä jos autoilija täräyttää sadekelillä veden peittämään kuoppaan (lätäkkö peittää koko tien leveyden) seuratessaan lapsiryhmän mahdollisesti arvaamatonta käyttäytymistä jalkakäytävällä?

    :smile:

    Edelleenkinkö autoilijan pitäisi itse maksaa autonsa rikkoutuminen? Kumpi on tärkeämpää, lasten toiminnan seuraaminen vai kuoppien zoomailu?

    Onneksi kaupungeilla on sentään toisenlainen kanta korvausasioihin ja harvoin selvissä tapauksia lähdetään kiistämään/eväämään korvauksia. Siis kun kyseessä on esim. merkitsemätön kuoppa tai töyssy (oli töyssy sitten rakennettu tai "luonnon muovaama").

    Korvaahan kaupunki tai kiinteistönomistaja myös niissä tapauksissa kun jalankulkijakin rikkoo jalkansa kuoppaan astuessaan, pitäisikö näissäkin vain todeta "katsoisit eteesi". Jalankulkijalla kun on pienestä vauhdista johtuen huomattavasti enemmän aikaa havaita kuopat tiessä, jolloin hänen voidaan katsoa syyllistyneen vielä suurempaan huolimattomuuteen.

      
  • Lainaus:
    27.05.2005 klo 09:55 Zilo kirjoitti
    Syvennetäämpä skenaariota hieman: Entäpä jos autoilija täräyttää sadekelillä veden peittämään kuoppaan (lätäkkö peittää koko tien leveyden) seuratessaan lapsiryhmän mahdollisesti arvaamatonta käyttäytymistä jalkakäytävällä?

    :smile:

    Edelleenkinkö autoilijan pitäisi itse maksaa autonsa rikkoutuminen? Kumpi on tärkeämpää, lasten toiminnan seuraaminen vai kuoppien zoomailu?


    Tärkeintä olisi vaikeissa liikennetilanteissa pudottaa nopeutensa tilanteen mukaiseksi.

    Itselleni lapset + lätäkkö on merkki pudottaa nopeus alhaiseksi. Syinä kuran roiskuttamisen estäminen, lasten arvaamattomuus ja tietämys siitä, että veteen ei kannata ajaa kovaa. Alhaisella nopeudella auto ei rikkoudu.

    Tunnut edustavan amerikkalaista idiotismia jossa omalle typeryydelle pitää löytää syypää ja kustantaja muualta.

    Vaaditko maanomistajalta korvauksia kun nyrjäytät jalkasi kivikossa metsässä?

    [Maukka muokkasi tätä viestiä 27.05.2005 klo 10:45]
      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit