Eurooppa 18 alkaa Pohjois-Irlannin Craigavon:ista ja päättyy Pietarissa. Suomessa Turku-Vaalimaa. Väli Turku-Muurla on moottoritietä 63 km. Siltä pätkältä ei ole kantautunut pahoja liikenneonnettomuuksia kuin 1, jossa tila-auto ajoi moottoritietä vastaantulevien kaistoilla kuolonkolarin.
Muurla-Lohjanharju on tavallista samalla ajoradalla tapahtuvaa päittäisliikennettä, Suomeksi 2-kaistainen valtatie 1, 51 km. Tällä välillä tapahtuu vuosittain 26 onnettomuutta joista 3,2 johtaa kuolemaan.
Lohjanharju-Helsinki on moottoritietä 38 km, liikennettä sitten paljon enemmän.
Tänä päivänä liikennöi valtatie 1/E18 vuorokaudessa 8400-11000 ajoneuvoa. Arvio vuodelle 2030 on 14700-19200/vrk.
TeeCee kirjoitti H:ki-Tampere moottoritien olevan yksi Suomen vaarallisimmista teistä. Miten valtatie 1 voi moottoritieosuuksilla olla niin paljon turvallisempi kuin moottoritie Tampereelle? Onnettomuuksia en ole 1:ltä juuri kuullut/lukenut, en liioin 3:s tieltäkään.
SixPack: TeeCee kirjoitti H:ki-Tampere moottoritien olevan yksi Suomen vaarallisimmista teistä. Miten valtatie 1 voi moottoritieosuuksilla olla niin paljon turvallisempi kuin moottoritie Tampereelle? Onnettomuuksia en ole 1:ltä juuri kuullut/lukenut, en liioin 3:s tieltäkään.
En tiedä selitystä tälle epäloogisuudelle. Sanot, että 1-moottoritie on turvallinen ja 3-tie (Tiehallinnon mukaan) ei ole. Heti perään sanot, ettet ole kuullut/lukenut kummankaan onnettomuuksista. Ei taida kannattaa paljoa käyttää aikaa pohdintaan asiasta, josta ei ole käytössä vertailukelpoisia lukuja.
Ehkä Tiehallinnon sivuilta löytyy näiden teiden onnettomuustilastot. Jos löytyykin, niitä on tuskin lajiteltu 1-tien osalta erikseen 2- ja 4-kaistaisen osuuden mukaan. Turku-Muurla-väli on myös aika tuore tapaus, keskiarvot voivat heitellä paljon otannan pienuuden vuoksi.
Mihin perustuikaan tieto kolmostien vaarallisuudesta?
Oheisen linkin mukaan nelikaistaiset tiet noin yleisesti ottaen ovat erittäin turvallisia varsinkin liikennemääriin suhteutettuina. Sekä Tku-Hki välin, että Hki-Tre välin moottoritieosuudet sijoittuvat samaan sarjaan, jopa kehä III on suhteellisen hyvin sijoittunut lännessä.
Ajattelin ensin TeeCeen tiedon johtuvan siitä, että tamperelaiset eivät osaa ajaa moottoritiellä toisin kuin turkulaiset, mutta tiehallinnon kartta ei tue tätä käsitystä.
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/5015.PDF
Perustuisiko tie nro. 3 vaarallisuus vajaaseen 20 kilometriin Helsingistä lähdettäessä? Sillä kohtaahan tie ei ole vielä moottoritie, rajoitus on 80 km/h, liikennetiheys suuri ja liittymät ovat ikävän (vaarallisen) lyhyitä.
Moottoritieosuushan sitten on Turuntiehen verrattuna huomattavasti turvallisemman tuntuista (Turuntien moottoritieosuus paikoin hyvin mutkainen). Vai onko tuo turvallisuuden tuntu sitten syynä siihen, että tarkkaavaisuus putoaa ja nopeus kohoaa?
Zilo on varmaankin aika oikeassa siinä, että Stadista lähdettäessä ensimmäiset n. 20 km ovat sitä "vaarallista" osuutta, lähinnä liikennevirtaan sopimattomien ajotapojen takia. Rajoitus on 80 km/h, liittymiä paljon, liikennetiheys suuri ja jonot tiiviitä. Osuudella ajetaan ilman turvavälejä ja erittäin monet ajavat ylinopeutta. Peräänajoja ja ketjukolareita onkin varsin usein.
Kehä III:n jälkeen rajoitus nousee, mutta Klaukkalan liittymään asti meno on usein varsin villiä, minkä jälkeen tilanne hieman rauhoittuu.
Ruuhka-aikoina tosin vauhtia ja vaaratilanteita riittää Nurmijärvelle asti. Myös Keimolan kohdalla näkee kumman usein hurjia tilanteita. Velvoittaaneeko legendaarisen Keimolan maine moottoriratamaisiin ajosuorituksiin?
Herbert: Mihin perustuikaan tieto kolmostien vaarallisuudesta?
Tieto perustuu Aamulehden artikkeliin, jossa toimittaja hengailee päivän kolmostiellä poliisipartion mukana. Artikkelissa on faktaosuus, jossa sanotaan mm. näin:
-yhteysväli kuuluu liikennekuolemien osalta runkoverkon toiseksi vaarallisimpaan viidennekseen ja henkilövahinkojen osalta huonoimpaan viidennekseen.
-H:linnan ja T:reen välillä sattui 1999-2003 450 onnettomuutta, joissa kuoli 10 ja loukkaantui 67 ihmistä.
-kuolemanriski on suurimmillaan T:reen tuntumassa, H:linnan eteläosissa sekä Lempäälä-Sääksjärvi välillä.
-Lempäälässä 100 km/h rajoituksen ylitti n. 4/5 autoista 2003 huhti-syyskuun välillä tehdyssä seurannassa.
-Pirkanhovin kohdalla (rajoitus 120 km/h) samana puolen vuoden jaksona rajoituksen ylitti 41-51 % autoista.
-3-tietä parannetaan 2030 mennessä. Ilman parannusta kuolisi keskim. 5 ja hen. vahinko-onnettomuuksia olisi keskim. 63 vuodessa, parannuksen jälkeen arvioidaan lukujen olevan 4 ja 57.
Eli vaikka 3-tie on vaarallisimman TUNTUINEN H:gin päässä, eniten loukkaantuu ja kuolee T:reen päässä. Ehkä asiaan vaikuttaa rajoitus, tuo väli 80-100 km/h näyttää olevan törmättäessä kirjaimellisesti elämän ja kuoleman raja. Tai ehkä satasen rajoitus T:reen päässä on ihan passeli tien tasoon nähden, mutta autoilijat ajavat lujempaa kuin osaavat.
Ajan aika usein Hki-Tre väliä ja liikenne tosiaan tuntuu vaarallisemmalta Hgin päässä. Mutta on kyllä totta, että Tampereen lähellä näkee paljon kovia ylinopeuksia ja vaarallisia tilanteita.
Mutua, mutta sanoisin, että Hgin päässä on enemmän peltikolareita, koska keskinopeudet ovat alhaisempia matalamman nopeusrajoituksen sekä suuremman liikennetiheyden takia ja Treen päässä enemmän vakavia loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavia onnettomuuksia.
En tiedä selitystä tälle epäloogisuudelle. Sanot, että 1-moottoritie on turvallinen ja 3-tie (Tiehallinnon mukaan) ei ole.
Tieto 1:s tiestä perustuu HBL:n kokosivuartikkeliin E18-moottoritiestä 3.1.05 "Åboleden". Samaisessa jutussa on nimenomaan eritelty liikennetiheys, onnettomuusluvut, myös kuolemaan johtaneet. Vieläpä nimenomaan eriteltynä Muurla-Lohjanharju osuudella, joka ei ole moottoritietä vielä.
En löytänyt tiehallinnon sivuilta tilastoja tämän eri moottoritieosuuksien onnettomuusluvuista. Siksi lisäsin vain minkä muistin. Tila-auto joka ajoi moottoritietä väärään suuntaan!
Halusin tuoda esiin moottoriteiden turvallisuuden, koska edellisistä "väittelyistämme" jäi epämääräinen kuva luettelemistasi onnettomuuksista Hki-Tre moottoritiestä. Vertaus tulisi tehdä kaksikaistaisella tiellä samalla liikennemäärällä, ja verrata sitten moottoritiehen. Silloin vasta voisi verrata turvallisuuseroja. Viimeksi totesit melko ykskantaan, että moottoritie on lähes yhtä turvaton kuin kaksikaistainen valtatie.
Eikös uudessa Moottori-lehdessä ole juttua Tanskasta. Menivät nostamaan nopeuden moottoriteillä 110->130km/h ja onnettomuudet vähenivät!
Pitää ensitietojen perusteella paikkaansa. Mainitsemasi seikka ei kuitenkaan ole kuin pieni osa kokonaisuudesta, mutta siitä saa helposti laadittua populistisiakin otsikoita. Tilanne Tanskassa ennen uudistusta rajoitusten noudattamisen suhteen oli melko väljä. Uudistukseen liittyi tehostettu valvonta ja tiukka puuttumiskynnys ylityksiin.
Tuota: Eikös uudessa Moottori-lehdessä ole juttua Tanskasta. Menivät nostamaan nopeuden moottoriteillä 110->130km/h ja onnettomuudet vähenivät!
Täsmälleen noin ne tekivät ja tuo näyttäisi olevan vaikutus, tosin vasta lyhyen ajan tietoihin perustuen (alkoi 30.4.2004). Mutta niin kuin Herbert sanoi, asiassa on muitakin puolia.
Unohdit mainita (vai unohtiko Moottori?), että muutos koski vain 55 % m-teistä, lopuilla on 90-110 rajoitus. Et myöskään puhunut mitään siitä, että sekä ylinopeusvalvontaa lisättiin että rangaistuksia kovennettiin, samoin toleranssia kiristettiin. Poliisin läsnäoloa liikenteessä lisättiin, samoin automaattista nopeusvalvontaa. Ylinopeudesta saadun ajokiellon enimmäispituutta pidennettiin kolmeen vuoteen.
Edelleen määrättiin erityinen, tavallisen ylinopeussakon päälle tuleva ylinopeuslisä, jos nopeus ylittää 140 km/h. Eli jo 10 km/h ylinopeutta aiheuttaa rangaistuksen koventamisen, meillähän tuo menee vielä toleranssiin.
Samaan pakettiin kuului, että uusien kuljettajien valvontaa tiukennettiin tavallistakin enemmän, koeaika on nyt kolme vuotta. Pienikin ylinopeus tänä aikana tarkoittaa ajokieltoa ja vähänkin reippaampi ylitys merkitsee uutta ajokoetta.
Myös taajamaliikennettä alettiin samalla valvoa tiukemmin ja sakkoja nostettiin.
Tanskan liikennekuolemat laskivat jo ennen tätä muutosta, vuoden 2003 luvut olivat pienemmät kuin 2002. Samoin vuoden 2004 luvut 15.3. mennessä olivat pienemmät kuin edellisenä vuonna samaan aikaan, 27 kuollutta 2003 ja 7 vuonna 2004. Luvut siis olisivat todennäköisesti parantuneet, vaikka mitään muutosta ei olisi tehtykään.
On siis melkoisen tarkoitushakuista sanoa vain, että Tanska nosti rajoituksia ja onnettomuudet vähenivät. Varsinkin, kun Tanskalaisten keskinopeus m-teillä taitaa edelleen olla meikäläistä kesänopeuksia alhaisempi.
Eikös se W. Shakespear sen jo sanonutkin, että paljon on mätää Tanskan maalla...
En menisi ihan noin vain toteuttamaan Tanskassa ehkä toimivaa uudistusta suoraan Suomessa. Vaikka molemmissa maissa asukasluku on aikalailla samoilla lukemilla (Tanskassa n. 5.3 miljoonaa), sekä yleisten teiden määrä kilometreissä (v. 2000) oli samoissa (Suomi 78 954 ja Tanskassa 71 951), niin moottoriteiden määrässä Suomalaiset (591 km) häviävätkin Tanskalaisille (1010 km) lähes puolella. (Lähde: International Road Traffic and Accident Database)
Siihen ne yhtäläisyydet sitten taisivat loppua Suomalaisen ja Tanskalaisen liikennekulttuurin kohdalla, paitsi tämä kohtalaisen asiaton arvaus, että Suomalaiset ja Tanskalaiset ovat yhtälailla kännissä liikenteessä...
Viimeisen maassa käynnin perusteella voin väittää, että Tanskalaiset ajavat keskimäärin paremmilla autoilla kuin Suomalaiset. Virallista tietoa ei ole, en osaa tarpeeksi Tanskaa... - mutta kunnon talvea siellä Tanskassa ei ainakaan ole.
Ehkä meidän ei tosiaan kannata suoraan matkia Tanskaa, mutta tulee olemaan hyvin mielenkiintoista seurata heidän uudistuksensa tuloksia ja ottaa oppia. Heitä seuraa iso osa maailman liikennetutkijoista, myös suomalaiset.
Luotettavien tulosten saaminen vie oman aikansa, liikenteeseen kun vaikuttaa moni muukin asia kuin nyt tehdyt muutokset. Pelkkä rajoituksen nosto ei voi olla lisäämättä uhrien määrää ja toisaalta valvonnan tiukentaminen ei voi olla sitä vähentämättä. Nähtävästi rajoituksen nosto turvallisimmalla tietyypillä on tarkoitettu lohdutukseksi tiukentuneesta valvonnasta.
Toivottavasti saavat hyviä tuloksia, silloin meilläkin on käytössä faktaa vaatiessamme vastaavia uudistuksia.
Ei sovi sivuuttaa sitä tosiseikkaa,että kyllä meidän moottoritie ovat turvallisempia,kun ne vanhat "valtaväylät"missä rekat vetivät jonoja ja näki mitä ihmeellisimpiä ajosuorituksia ohitusten muodossa.Vielä on paljon parannettavaa esim ykköstie pitäisi saada moottoritieksi koko matkalta helsingistä turkuun,jos nyt sinne kellään niin kiire on.Totuus lienee,että on yksi vaarallisimmista valtaväylistä ja liikennemäärät sen kun lisääntyvät.Joka vuosi ko tiellä tapahtuu kuolon kolareita,toki kyllä muuallakin,mutta liikennettä ykköstiellä on paljon.Huono keli,kiireiset kuljettajat,kyllä siinä on yhtälö missä pappia tarvitaan.On toki asenteissakin parantamisen varaa,mutta jokainen uhri on liikaa,jos syynä on päästä kymmenen minuuttia aikaisemmin perille.
FourBarrel: Ei sovi sivuuttaa sitä tosiseikkaa,että kyllä meidän moottoritie ovat turvallisempia,kun ne vanhat "valtaväylät.
Tämä on kiistaton tosiasia, parempia teitähän ne ovat. Ilman niitä liikennekuolemia olisi reilusti enemmän. Minulla moottoriteissä tökkii se, että niitä halutaan kun ne ovat niin hirveän turvallisia ja kuitenkin samat hemmot ihmettelee, että onko toi liikenteessä kuolleitten määrä nyt muka niin paljon, vajaat 400, tupakkakin tappaa enemmän.
Eli turvallisuus kiinnostaa, jos sen varjolla saa tien jolla saa ajaa 120, mutta jos samalla syyllä perustellen pitäisi ihan itse tehdä jotain, ei ongelmaa olekaan. Tai jos on, niin sen aiheuttaa joku muu, kaaharit, känniläiset ja joustamattomat. Luulisi niiden vähenevän, jos niistä muutama sata joka vuosi kuolee ja 10.000 loukkaantuu, mutta kun ne näyttävät vain lisääntyvän.
Aina sitä muutama sata miljoonaa liikenisi kivoihin teihin, mutta ei muutamaa sekuntia per kilometri rajoitusten noudattamiseen. M-tie vaikuttaisi vain muutamalla prosentilla tiekannasta, jälkimmäinen keino taas kaikilla teillä, joten vaikutus olisi moninkertainen. Tilanne on kuin joku menisi tupakka suussa öljyjalostamoon vaatimaan parempaa työturvallisuutta.