Ne jotka haluavat keskustella perässäroikkumisesta vain ja ainoastaan ottakaa kantaa, erityisesti en toivo parin nimimerkin sotkevan hetkessä keskustelua!
En tiedä, keitä tarkoitat keskustelun sotkijoilla, mutta toiveen aiheuttaman riskin ja omasta kykenemättömyydestäni johtuvan itseni nolaamismahdollisuuden uhalla osallistun tähän puhtaalta pöydältä aloitettuun keskusteluun.
Aluksi, jotta keskustelun aihe olisi minullekin selvä, toivoisin keskustelun aloittajan määrittelevän perässäroikkujan. Voisimme asioiden yksinkertaistamiseksi tehdä muutamia oletuksia. Ajokeli on hyvä, tien pintana kuiva asvaltti, kyseessä henkilöautot ja nopeus näin talviajaksi sopiva 80 km/h. Mikä on vaadittava välimatka ajassa mitattuna mahdollisten muiden ominaisuuksien lisäksi, jotta roikkujan kriteerit täyttyisivät? Tästä on suhteellisen helppoa johtaa määritelmää koskemaan muitakin nopeuksia ja olosuhteita. Keskustelun avaaja voi toki esittää omat oletusarvonsa asiasta. Tämä on mielestäni asiattomien heittojen ja väärinkäsitysten välttämiseksi tarpeellista.
Ajoin perjantaina reilut 100 km valtatietä kymmentuntisen työpäiväni päätteeksi. Suurin osa matkasta meni hyvin, kunnes edellä ajavan keskittyminen ilmeisesti herpaantui, jolloin tämän nopeus putosi hieman ja alkoi vaihdella 0 - 5 km/h alle rajoituksen. Tilanteessa oma turvavälini supistui noin 3 sekunnista 1-2 sekuntiin. Tielaitoksen natsojen mukaan (2 sekuntia) etäisyyteni oli liian lyhyt edelläajavaan. Olen siis kirottu muiden perässä roikkuva maanteiden riski nro 1.
Tilanne kesti useita kilometrejä, ennenkuin se purkaantui ensimmäisessä turvallisessa paikassa suorittamani ohituksen johdosta. Ajelin tehottomalla autolla ( n. 100 hv/1800 kg), kuitenkin minimaalinen etäisyyteni riitti hyvään kiihdytykseen ennen ohituksen aloittamista. Loppumatka menikin sitten hyvin.
Nyt kun olen TMnetin historian ensimmäisenä tunnustanut tämän synnin, saa aloittaa lynkkauksen. Kuitenkin keskustelun tason säilyttämiseksi haluan muistuttaa parin tuhannen vuoden takaisesta lauseesta koskien ensimmäisen kiven heittämistä ja Martti Merilinnan toteamuksesta täydellisen tietämättömyyden tuomasta itsevarmuudesta.
Miksi käyttäydyn kuvaamallani tavalla? Miten minut saadaan kuriin?
Jos säilyttäisin 3 sekunnin turvavälin, vaikka haluaisin ohittaa, olisi ajaminen melkoista nykimistä. Aina oletetun ohituspaikan lähestyessä joutuisin kiihdyttämään. Mikäli turvallista ohituspaikkaa ei olisikaan pitäisi hidastaa, jotta 3 sekuntia väliä taas jäisi edellä ajavaan. 1-2 sekunnin etäisyydeltä ohitusyritykset eivät häiritse yhtä paljon takana ajavia. Käytännössähän yhden kiihdyttäessä jonossa muut tulevat perässä.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 15.01.2005 klo 03:29]
Henkilökohtaisesti luen perässäroikkujiin autoilijat jotka alittavat seuraavat metrimäärät 60km=25m 80km=30m 100km=35m 120km=42m jne..
Koska autoilijat eivät ole aina parhaimmillaan, niin uskon näitä minimi metrimääriä tarvittavan mikäli haluaa välttää peräänajon, eivät nämäkään riitä jos ratkaisevalla hetkellä et ole tilanteessa täysin mukana.
Varmasti joku nyt haluaa sanoa että välimatka pysyy samana, jos molemmat jarruttavat samanaikaisesti näinhän se teoriassa on, mutta jos takanatuleva ihailee maisemia juuri sillä hetkellä niin???
Ajotyyli rasittaa ja väsyttää paitsi roikkujaa niin myös edelläajavaa mikäli kyseessä on kokenut autoilija joka seuraa peilejä.
Olen useasti seurannut kuinka usein roikkujat jarruttaa ja olen päätynyt seuraavaan arvioon n. 120-130krt./100km, sellainen autoilija joka pitää riittävää välimatkaa se on n. 10-15krt./100km tämä luku pätee omaan ajotapaani.
Itseäni ei meidän liikenteessä juuri muut asiat häiritse lasken ne inhimillisiksi tekijöiksi, mutta roikkumista pidän kanssa-autoilijoiden turvallisuuden törkeänä vaarantamisena.
Toivottavasti keskustelu pysyy tässä yksittäisessä aiheessa eikä lähde rönsyilemään.
Verrataanpa tilannetta jalkakäytävällä kävelijöihin. Jos on ruuhkaa, ollaan aika lähellä muita ihmisiä. Mutta mitäpä mieltä olette ihmisestä, joka lähes tyhjällä kadulla liimaantuu toisen perään ekä mene ohi. Siinä on jotain kovin sairasta. Aivan samalla tavalla on sairasta kuskissa joka lähes tyhjällä tiellä liimaantuu toisen auton perään kiinni eikä mene ohi! Karjalassa käydessäni syksyllä joiduin kaksi kertaa pysähtymään bussipysäkille että pääsin eroon #&%£$!* sairaasta kuskista.
Verrataanpa tilannetta jalkakäytävällä kävelijöihin. Jos on ruuhkaa, ollaan aika lähellä muita ihmisiä. Mutta mitäpä mieltä olette ihmisestä, joka lähes tyhjällä kadulla liimaantuu toisen perään ekä mene ohi. Siinä on jotain kovin sairasta. Aivan samalla tavalla on sairasta kuskissa joka lähes tyhjällä tiellä liimaantuu toisen auton perään kiinni eikä mene ohi! Karjalassa käydessäni syksyllä joiduin kaksi kertaa pysähtymään bussipysäkille että pääsin eroon #&%£$!* sairaasta kuskista.
Ihan oikeasti, olen tosissani tuo on tuttu tilanne. Kun kävelen joku joskus kävelee parin metrin päässä perässäni, kun kiihdytän vauhtia tämä on perässäni ja jos hidastan ja menen sivummalle "tämä" on edelleen ihan takanani. Inhottavaa... joskus jos tätä on kestänyt yli kilometrin, pysähdyn ja alan painamaan kännykää. Siinä vaiheessa ne perässäroikkujat menevät ohi. Sama juttu autoillessani. Kaikille on varmasti perässäroikkujat tuttuja ja kaikkia varmasti se ärsyttää. Useimmat ovat vihaisia toisille ja sitten itse tekevät samoin, sekin on ärsyttävää.
Palstalla onkin hauska ohjelmallinen moraalinvartija. Edellä kirjoitin ". . . että pääsin eroon pexxeessäoikkuvasta sairaasta kuskista." Kirjoitin tämän kyllä ilman peitemerkkejä ja tämän moraalinvartijaohjelma muutti muotoon "#&%£$!*".
Perjantaina olin jonon kahdeksas auto kun mentiin vanhaa Porintietä Lahnuksen Shelliltä pohjoiseen. Olin menossa siitä paikasta noin 25 km päähän hakemaan tytärtäni eskarista ja työpäivät on semmoisia ettei voi kovin paljon aikaisemmin töistä lähteä. Yleensä olen perillä eskarissa noin 16:55-17:00 kun paikka menee kiinni klo 17:00. Muutaman minuutin saa myöhästyä. Tiellä on 80km/h rajoitus. Nyt jonoa veti auto, jonka arvioin menevän suoralla 70km/h ja mutkassa alle kuuttakymppiä. Keli oli ihan OK. Ihmettelin. miksei köröttelin takana ajavista autoista kukaan edes yrittänyt ohittaa. Paikkoja ei ole montaa, mutta kun jono oli niin hidas, kyse olisi ollut enemmänkin traktorin ohittamiseen verrattavasta tilanteesta. Helpotti kun eka auto kääntyi kotiinsa. Muuten olisin myöhästynyt reippaasti. Harkitsin koko jonon ohittamista, mutta arvioin riskin liian suureksi kun suorat on kuitenkin vain alle kilometrin mittaisia ja olisi pitänyt ajaa ylinopeutta. Tähän sitten järkikommentteja mitä olisi pitänyt tehdä... Esim. opettaa koko jono perästä eteen vilkuttamaan valoja, jotta köröttelijä menisi hetkeksi bussipysäkille vai soittaa poliisille..
Senkin uhalla, että itsekin olen pannalistalla....
misar määritteli keskustelun lähtökohdiksi omalta osaltaan: "Henkilökohtaisesti luen perässäroikkujiin autoilijat jotka alittavat seuraavat metrimäärät 60km=25m 80km=30m 100km=35m 120km=42m jne.. Koska autoilijat eivät ole aina parhaimmillaan, niin uskon näitä minimi metrimääriä tarvittavan mikäli haluaa välttää peräänajon, eivät nämäkään riitä jos ratkaisevalla hetkellä et ole tilanteessa täysin mukana."
Aivan varmasti ei riitä, näin on.
Pitänee vielä määritellä, millaisesta tilanteesta puhutaan, kun tuo peräänajo pitäisi välttää. Kevyt jarrupolkimen painallus itseltäsi, vai pitäiskö auto saada täysin pysähdyksiinkin?
Ensinnäkin nopeudet metreissä, joista esimerkeissäsi puhutaan (kaava ensimmäisessä tapauksessa 60000m/3600s=16,7) 60km/h = 16,7 m/s 80km/h = 22 m/s 100km/h = 27,8 m/s 120km/h = 33 m/s
Ilmoittamistasi metrimääristä, joita ei saisi alittaa ilman, että välttää peräänajon, voi laskea reagointiajan nopeuksien mukaan (samassa järjestyksessä kuin edellä) 1,5 s 1,4 s 1,3 s 1,27 s (jne. varmaankin. Kaava sinun metrisi per m/s)
Huomaatko, että minimetrimäärän tarpeesi suhteessa lyhenee, mitä nopeampaa ajetaan. Toisin sanoen, mielestäsi tarvitaan VÄHEMMÄN aikaaa reagoida, mitä kovempaa ajetaan.
Tämä on aika nurinkurista mielestäni ja vastoin kaikkea maalaisjärkeäkin. En tarvitse siihen edes nollatutkimuksia vahvistamaan asiaa.
Jotta ehtisin jotakin muutakin, kuin vain todeta, että edelläajavan jarruvalot välähtävät, tehdä päätelmän siitä, onko autoilija vain "hipaissut" poljinta, vai paniikkijarruttamassa tms. pitää turvallisen etäisyyden olla tuplasti-triplasti-nelinkertaisesti pidempi.
Oletko samaa mieltä, misar? Toisin sanoen, jopa ilmoittamasi minimi on täydellisesti liian vähän ja varmasti rasittaa tilanteeseen joutuvia, niin perässä ajajaa, kuin etenkin "ahdistettua".
Kumppani> Olet täysin oikeassa, tiesin kyllä ettei nämä metrimäärät riitä, käytännön metrimäärät ovat kuitenkin kaukana näistäkin metreistä mitä esitin. Esimerkiksi 80km nopeudella välimatkat tuppaavat olemaan 4 - 15m luokkaa, kuten tänään kotiin tullessani kolme autoa ajoi 10km 4 - 6m välimatkalla toisistaan muita autoja ei mailla halmeilla, itse seurasin tilannetta 30 - 40m päästä.
Olen kokeillut monia eri tapoja karistaa roikkujat tässä muutamia, vilkku oikealle ei auta seuraavat sitkeästi, painan jarrua mutta en hiljennä vauhtia ei kuin hetken imeytyvät takaisin, vilkku oikealle ja hiljennys ei auta pitää pudottaa kävelyvauhtiin ennen kuin menee perille, nopein ja ainoa toimiva tapa on heittää linja-autopysäkille ja samalla vauhdilla takaisin mutta vilkkaassa liikenteessä ei toimi koska ei riitä pysäkkejä.
Tuollaiset kokemukset vetävät oikeastaan sanattomaksi!
Jos nuo eivät riitä, on takanasi ajavat samanlaiset tapaukset kyllä jotenkin "riivattuja". Etenkin jos olet ollut liikkeellä muuten vähän liikennöidyllä tienpätkällä useinkin. En onneksi muista törmänneeni tuollaisiin tapauksiin!
Tilannehan on kyllä vähän erilainen, jos teet samat "temput" vinkiksi vastaantulevassa ruuhkassa, takanatuleva ei edes voisi ohittaa sinua kovin helposti välttämättä siis. Ja jos vinkki menisi perille, mitä ilmeisimmin ohittaja liimautuisi sitten sinua edellä ajavan peräkoukkuun kiinni eli tilanne +/-0 liikenneturvallisuuden kannalta.
Mitäs tuohon nyt sitten vastaisi, monet konstit on käytetty. Rekkari ylös ja tekstari "auto xyz-123" lähetys 16400:een. Saatpahan nimen selville, sitä kautta kännynumeronkin. Aika ultimaattikonsti, mutta kettuilu tekstarilla voisi olla vihoviimeinen vihjailutapa?? ("vihoviimeinen" voidaan ymmärtää tässä tapauksessa väh. 2:lla eri tavalla)
Minulla on toiminut nopeuden hidastaminen kohtuuhyvin. Esim. 80 -alueella nopeus jonnekin 70:n tienoille sopivan ohituspaikan kohdalla, niin aika moni perässäroikkuja on ampunut ohi.
Muuttuukos muuten suhtautumisenne perässäroikkumiseen silloin, kun jonoa vetää auto, joka ajaa alinopeutta ja/tai auto, jonka nopeus vaihtelee huomattavasti? Itselläni jossain määrin (ja valitettavasti) kyllä, etenkin tilanteissa, joissa jonoa vetää auto, jonka nopeus vaihtelee.
[jalkkis muokkasi tätä viestiä 18.01.2005 klo 10:09]
[quote title="18.01.2005 klo 10:09 jalkkis kirjoitti"] Minulla on toiminut nopeuden hidastaminen kohtuuhyvin. Esim. 80 -alueella nopeus jonnekin 70:n tienoille sopivan ohituspaikan kohdalla, niin aika moni perässäroikkuja on ampunut ohi.
Muuttuukos muuten suhtautumisenne perässäroikkumiseen silloin, kun jonoa vetää auto, joka ajaa alinopeutta ja/tai auto, jonka nopeus vaihtelee huomattavasti? Itselläni jossain määrin (ja valitettavasti) kyllä, etenkin tilanteissa, joissa jonoa vetää auto, jonka nopeus vaihtelee.
Tiellä jossa on paljon sulkuviivoja moni kunnioittaa niitä, sääli ettei kunnioitus riitä kanssa-autoilijan koskemattomuuteen.
Eikö ole näin että roikkuminen aiheuttaa tilanteen jossa ohittaminen on mahdotonta tai erittäin vaarallista koska on rykäistävä koko jonon ohi turvavälien puuttuessa.
Autoilijat jotka ajavat muuta liikennettä hitaammin eivät uskoakseni tunnista olosuhteita, sen mielestäni huomaa samojen autojen ajotapaa seuratessa, siitä kun on todellinen pääkallokeli he saattavat onnellisena käyttää kovempia nopeuksia kuin pitävällä kelillä. Harmillista on monien tavassa ajaa mutka neljääkymppiä ja kun tullaan suoralle oikaistaan kaasujalka ja estetään nopeamman ohitus.
Jossain sanottiin että ehdottamani turvavälit eivät riitä, olin siitä kyllä hyvin tietoinen kuitenkin jos edes näitä käytettäisiin olisi muutos kolaritilastoissa uskoakseni valtaisa.
Jossain sanottiin että ehdottamani turvavälit eivät riitä, olin siitä kyllä hyvin tietoinen kuitenkin jos edes näitä käytettäisiin olisi muutos kolaritilastoissa uskoakseni valtaisa.
Autoilijat jotka ajavat muuta liikennettä hitaammin eivät uskoakseni tunnista olosuhteita, sen mielestäni huomaa samojen autojen ajotapaa seuratessa, siitä kun on todellinen pääkallokeli he saattavat onnellisena käyttää kovempia nopeuksia kuin pitävällä kelillä.
Oletko aivan varma havainnostasi? Samat autoilijat?
[quote title="18.01.2005 klo 17:03 Herbert kirjoitti"] misar kirjoitti:
Autoilijat jotka ajavat muuta liikennettä hitaammin eivät uskoakseni tunnista olosuhteita, sen mielestäni huomaa samojen autojen ajotapaa seuratessa, siitä kun on todellinen pääkallokeli he saattavat onnellisena käyttää kovempia nopeuksia kuin pitävällä kelillä.
Oletko aivan varma havainnostasi? Samat autoilijat.
Olen työmatkalla oppinut tunnistamaan samat autoilijat, ja olen suhteellisen varma ettei heillä ole harmaata hajuakaan kelilosuhteista miten olisikaan jos ei koskaan ole koettu auton luistoja ja kun se tapahtuu niin seuraukset voi arvata.
Ne harvat kunnat jotka ovat järjestäneet jääratamahdollisuuden ansaitsevat hatunnoston fiksuista päättäjistään, he mahdollistavat kuntalaisilleen turvallissuutason noston.
Sinulla on kai sen takia epäluottamus autoja kohtaan kun ne ovat isompia? Ei kai noin muuten. Kun jotkut motskarityypit vain sanoivat että autoilijat käyttäytyvät heitä kohtaan vaarallisesti (kiusaavat ym.).
Kerrompa yhden rouvan tyylistä muutaman vuoden takaa, olin ajamassa uutta pyörää sisään noin 10km yli rajoitusnopeuden ja rouva katsoi oikeudekseen roikkua 1,5-3m päässä takapyörästä nykäisin muutaman kerran 100m raon, ja hetken päästä taas oltiin perässä, matka päättyi lossirantaan ja olisin siinä mielentilassa käynyt repimässä kuskin ulos jos kuski olisi ollut herra ja vetänyt turpaan, tällä kertaa sukupuoli ratkaisi.
Mitä olisi tapahtunut jos moton takapyörä olisi hipaissut rouvan auton puskuria, olisin ilmeisesti lentänyt kaaressa auton katon yli sen taakse?
Tänä päivänä en tuollaista kovin kauan katsoisi, sen takaa 0-200km kiihtyvyys n. 10sek. oli rajoitus tai ei.
Tuttunikin ajaa todella lähellä toisia autoja aivan tyhmyyttään. Auton ulkopuolella hän on fiksu. Mutta en ymmärrä sitä kun hän ajaa 5-10 metrin päässä edellä ajavasta, vaikka ajettaisiin 60-80km/h. Sitten kaverini joka on myös fiksu ja aika hyvä kuski nuoreksi (huom. nuoreksi). Mutta hän ajaa tietoisesti toisen perässä, vaikka tajuaa täysin vaarat. Hän sanoo puolileikillään että se on pakkomielle. Ohitsekaan hän ei useasti mene... Hassuja nuo pakkomielteet, jollakin on pakkomielle että edessä on tietty matka piiitkä matka "tyhjää" tilaa.
Jos joku idiootti tykkää ajaa ruotsalaistuntumalla, parasta on rauhallisesti tiputtaa vauhti johonkin viiteenkymppiin ja ajaa mahdollisimman oikealla. Luulisi älyävän ohittaa.
Olen lakannut uskomasta noihin viesteihin. Vähä-älyiset / asennevammaiset eivät viestejä tajua: jos tajuaisivat / haluaisivat tajuta, niin eivät varmasti roikkuisi pellissä kiinni.
Ylipäänsä suomalainen kansanluonne tuntuu eräiden kohdalla olevan sellainen, ettei mikään muu kuin valvonta auta. Sekin rajoitetusti, mutta on se selvästi valistusta ja "merkkejä" tehokkaampaa. Olen seuraillut asiaa kuutostiellä jossa ajan päivittäin. Niinä päivinä joina poliisi näkyvästi valvoo liikennettä, meno on suht asiallista. Kun poliisia ei muutamaan päivään ole näkynyt, jatketaan taas vanhaan malliin, tyyliin leveäkaistalla 130 km/h ja neljä autoa rinnakkain... Kumma kyllä myös tuo asianmukainen turvaväli tuntuu paukapäillekin selviävän heti, kun näkyvissä on poliisiauto.
Mitä mieltä olette "virkavallan" suhtautumisesta perässäroikkujiin ja onko se yleensä heidän mielestään vaarallista, verrattuna lieviin ylinopeuksiin, en tässä tarkoita kaahareita he ovat oma lukunsa.
Mitä mieltä olette "virkavallan" suhtautumisesta perässäroikkujiin ja onko se yleensä heidän mielestään vaarallista, verrattuna lieviin ylinopeuksiin, en tässä tarkoita kaahareita he ovat oma lukunsa.
Virkavallan suhtautumisesta kertoo se ehkä että aika usein poliisit ajavat ihan perässä kiinni vaikka ajaisi kunnolla ja rajoitusten mukaisesti. En usko että ne kovin herkästi huomauttaa.
Vaikka tässä vähän epäilenkin provoa, saattaa noita energian "säästäjiä" tosiaankin olla liikenteessä. Itse olen jo aikoja sitten ("poikavuosien" jälkeen) ryhtynyt pitämään sen verran etäisyttä edellä ajavaan, että äkkijarrutuksia ei ole tarvinnut juurikaan tehdä. Tästä on ruuhkissa myös se hyöty, että jono etenee takanani suhteellisen rauhallisesti eikä tule niin pahaa heiluriliikettä ja samallahan sitä enrgiaa säästyy. Minua ei myöskään harmita yhtään se, että joku pääsee väliin. Kyllä siihen mahtuu! Usein käy vielä niin että tämä kaistan vaihtaja taas kohta vaihtaa uudelleen kun arvioi voittavanssa pari sekuntia uudessa jonossa. Monasti olemme sitten katselleet toisiamme seuraavissa liikennevaloissa sivuikkunoista. Minä rauhallisena, kaveri verenpaineesta punaisena!
Jotkut kevari kuskit yrittivät kerran kuulemma ohittaa rekka-autoa, mutta eivät kuulemma mitenkään päässet ohi kun jäivät jotenkin kummasti imuun. Heidän oli kuulemma pakko jarruttaa lopuksi ja jäädä rekka-auton taakse. (autokouluopettajan selittämä)
Tuolla sakkolaskurisivulla on selvästi havaittavissa, ettei perässäroikkuminen ole valtiovallan mielestä vakava rike, pienet ylinopeudet sen sijaan täyttävät törkeän rikoksen tunnusmerkit. Tai onko se tulkittava Valtiovallan piiloverotukseksi, mitä se tosiasiassa onkin.
En tiedä, keitä tarkoitat keskustelun sotkijoilla, mutta toiveen aiheuttaman riskin ja omasta kykenemättömyydestäni johtuvan itseni nolaamismahdollisuuden uhalla osallistun tähän puhtaalta pöydältä aloitettuun keskusteluun.
Aluksi, jotta keskustelun aihe olisi minullekin selvä, toivoisin keskustelun aloittajan määrittelevän perässäroikkujan. Voisimme asioiden yksinkertaistamiseksi tehdä muutamia oletuksia. Ajokeli on hyvä, tien pintana kuiva asvaltti, kyseessä henkilöautot ja nopeus näin talviajaksi sopiva 80 km/h. Mikä on vaadittava välimatka ajassa mitattuna mahdollisten muiden ominaisuuksien lisäksi, jotta roikkujan kriteerit täyttyisivät? Tästä on suhteellisen helppoa johtaa määritelmää koskemaan muitakin nopeuksia ja olosuhteita. Keskustelun avaaja voi toki esittää omat oletusarvonsa asiasta. Tämä on mielestäni asiattomien heittojen ja väärinkäsitysten välttämiseksi tarpeellista.
Lähtotietoja odotellessani kerron tuoreen tapauksen aiheesta.
Ajoin perjantaina reilut 100 km valtatietä kymmentuntisen työpäiväni päätteeksi. Suurin osa matkasta meni hyvin, kunnes edellä ajavan keskittyminen ilmeisesti herpaantui, jolloin tämän nopeus putosi hieman ja alkoi vaihdella 0 - 5 km/h alle rajoituksen. Tilanteessa oma turvavälini supistui noin 3 sekunnista 1-2 sekuntiin. Tielaitoksen natsojen mukaan (2 sekuntia) etäisyyteni oli liian lyhyt edelläajavaan. Olen siis kirottu muiden perässä roikkuva maanteiden riski nro 1.
Tilanne kesti useita kilometrejä, ennenkuin se purkaantui ensimmäisessä turvallisessa paikassa suorittamani ohituksen johdosta. Ajelin tehottomalla autolla ( n. 100 hv/1800 kg), kuitenkin minimaalinen etäisyyteni riitti hyvään kiihdytykseen ennen ohituksen aloittamista. Loppumatka menikin sitten hyvin.
Nyt kun olen TMnetin historian ensimmäisenä tunnustanut tämän synnin, saa aloittaa lynkkauksen. Kuitenkin keskustelun tason säilyttämiseksi haluan muistuttaa parin tuhannen vuoden takaisesta lauseesta koskien ensimmäisen kiven heittämistä ja Martti Merilinnan toteamuksesta täydellisen tietämättömyyden tuomasta itsevarmuudesta.
Miksi käyttäydyn kuvaamallani tavalla? Miten minut saadaan kuriin?
"Toivottavasti roikkujat puolustavat järkiargumenteilla ajotapaansa!!"
Jos säilyttäisin 3 sekunnin turvavälin, vaikka haluaisin ohittaa, olisi ajaminen melkoista nykimistä. Aina oletetun ohituspaikan lähestyessä joutuisin kiihdyttämään. Mikäli turvallista ohituspaikkaa ei olisikaan pitäisi hidastaa, jotta 3 sekuntia väliä taas jäisi edellä ajavaan. 1-2 sekunnin etäisyydeltä ohitusyritykset eivät häiritse yhtä paljon takana ajavia. Käytännössähän yhden kiihdyttäessä jonossa muut tulevat perässä.
Henkilökohtaisesti luen perässäroikkujiin autoilijat jotka alittavat seuraavat metrimäärät 60km=25m 80km=30m 100km=35m 120km=42m jne..
Koska autoilijat eivät ole aina parhaimmillaan, niin uskon näitä minimi metrimääriä tarvittavan mikäli haluaa välttää peräänajon, eivät nämäkään riitä jos ratkaisevalla hetkellä et ole tilanteessa täysin mukana.
Varmasti joku nyt haluaa sanoa että välimatka pysyy samana, jos molemmat jarruttavat samanaikaisesti näinhän se teoriassa on, mutta jos takanatuleva ihailee maisemia juuri sillä hetkellä niin???
Ajotyyli rasittaa ja väsyttää paitsi roikkujaa niin myös edelläajavaa mikäli kyseessä on kokenut autoilija joka seuraa peilejä.
Olen useasti seurannut kuinka usein roikkujat jarruttaa ja olen päätynyt seuraavaan arvioon n. 120-130krt./100km, sellainen autoilija joka pitää riittävää välimatkaa se on n. 10-15krt./100km tämä luku pätee omaan ajotapaani.
Itseäni ei meidän liikenteessä juuri muut asiat häiritse lasken ne inhimillisiksi tekijöiksi, mutta roikkumista pidän kanssa-autoilijoiden turvallisuuden törkeänä vaarantamisena.
Toivottavasti keskustelu pysyy tässä yksittäisessä aiheessa eikä lähde rönsyilemään.
Verrataanpa tilannetta jalkakäytävällä kävelijöihin. Jos on ruuhkaa, ollaan aika lähellä muita ihmisiä. Mutta mitäpä mieltä olette ihmisestä, joka lähes tyhjällä kadulla liimaantuu toisen perään ekä mene ohi. Siinä on jotain kovin sairasta.
Aivan samalla tavalla on sairasta kuskissa joka lähes tyhjällä tiellä liimaantuu toisen auton perään kiinni eikä mene ohi! Karjalassa käydessäni syksyllä joiduin kaksi kertaa pysähtymään bussipysäkille että pääsin eroon #&%£$!* sairaasta kuskista.
Aivan samalla tavalla on sairasta kuskissa joka lähes tyhjällä tiellä liimaantuu toisen auton perään kiinni eikä mene ohi! Karjalassa käydessäni syksyllä joiduin kaksi kertaa pysähtymään bussipysäkille että pääsin eroon #&%£$!* sairaasta kuskista.
Ihan oikeasti, olen tosissani tuo on tuttu tilanne. Kun kävelen joku joskus kävelee parin metrin päässä perässäni, kun kiihdytän vauhtia tämä on perässäni ja jos hidastan ja menen sivummalle "tämä" on edelleen ihan takanani. Inhottavaa... joskus jos tätä on kestänyt yli kilometrin, pysähdyn ja alan painamaan kännykää. Siinä vaiheessa ne perässäroikkujat menevät ohi.
Sama juttu autoillessani. Kaikille on varmasti perässäroikkujat tuttuja ja kaikkia varmasti se ärsyttää. Useimmat ovat vihaisia toisille ja sitten itse tekevät samoin, sekin on ärsyttävää.
Palstalla onkin hauska ohjelmallinen moraalinvartija. Edellä kirjoitin ". . . että pääsin eroon pexxeessäoikkuvasta sairaasta kuskista." Kirjoitin tämän kyllä ilman peitemerkkejä ja tämän moraalinvartijaohjelma muutti muotoon "#&%£$!*".
Perjantaina olin jonon kahdeksas auto kun mentiin vanhaa Porintietä Lahnuksen Shelliltä pohjoiseen.
Olin menossa siitä paikasta noin 25 km päähän hakemaan tytärtäni eskarista ja työpäivät on semmoisia ettei voi kovin paljon aikaisemmin töistä lähteä. Yleensä olen perillä eskarissa noin 16:55-17:00 kun paikka menee kiinni klo 17:00. Muutaman minuutin saa myöhästyä.
Tiellä on 80km/h rajoitus. Nyt jonoa veti auto, jonka arvioin menevän suoralla 70km/h ja mutkassa alle kuuttakymppiä. Keli oli ihan OK.
Ihmettelin. miksei köröttelin takana ajavista autoista kukaan edes yrittänyt ohittaa. Paikkoja ei ole montaa, mutta kun jono oli niin hidas, kyse olisi ollut enemmänkin traktorin ohittamiseen verrattavasta tilanteesta. Helpotti kun eka auto kääntyi kotiinsa. Muuten olisin myöhästynyt reippaasti. Harkitsin koko jonon ohittamista, mutta arvioin riskin liian suureksi kun suorat on kuitenkin vain alle kilometrin mittaisia ja olisi pitänyt ajaa ylinopeutta.
Tähän sitten järkikommentteja mitä olisi pitänyt tehdä... Esim. opettaa koko jono perästä eteen vilkuttamaan valoja, jotta köröttelijä menisi hetkeksi bussipysäkille vai soittaa poliisille..
Jaahas minulla onkin otsikon alle vain lukuoikeudet.
Senkin uhalla, että itsekin olen pannalistalla....
misar määritteli keskustelun lähtökohdiksi omalta osaltaan:
"Henkilökohtaisesti luen perässäroikkujiin autoilijat jotka alittavat seuraavat metrimäärät 60km=25m 80km=30m 100km=35m 120km=42m jne..
Koska autoilijat eivät ole aina parhaimmillaan, niin uskon näitä minimi metrimääriä tarvittavan mikäli haluaa välttää peräänajon, eivät nämäkään riitä jos ratkaisevalla hetkellä et ole tilanteessa täysin mukana."
Aivan varmasti ei riitä, näin on.
Pitänee vielä määritellä, millaisesta tilanteesta puhutaan, kun tuo peräänajo pitäisi välttää. Kevyt jarrupolkimen painallus itseltäsi, vai pitäiskö auto saada täysin pysähdyksiinkin?
Ensinnäkin nopeudet metreissä, joista esimerkeissäsi puhutaan
(kaava ensimmäisessä tapauksessa
60000m/3600s=16,7)
60km/h = 16,7 m/s
80km/h = 22 m/s
100km/h = 27,8 m/s
120km/h = 33 m/s
Ilmoittamistasi metrimääristä, joita ei saisi alittaa ilman, että välttää peräänajon, voi laskea reagointiajan nopeuksien mukaan (samassa järjestyksessä kuin edellä)
1,5 s
1,4 s
1,3 s
1,27 s
(jne. varmaankin. Kaava sinun metrisi per m/s)
Huomaatko, että minimetrimäärän tarpeesi suhteessa lyhenee, mitä nopeampaa ajetaan. Toisin sanoen, mielestäsi tarvitaan VÄHEMMÄN aikaaa reagoida, mitä kovempaa ajetaan.
Tämä on aika nurinkurista mielestäni ja vastoin kaikkea maalaisjärkeäkin. En tarvitse siihen edes nollatutkimuksia vahvistamaan asiaa.
Jotta ehtisin jotakin muutakin, kuin vain todeta, että edelläajavan jarruvalot välähtävät, tehdä päätelmän siitä, onko autoilija vain "hipaissut" poljinta, vai paniikkijarruttamassa tms. pitää turvallisen etäisyyden olla tuplasti-triplasti-nelinkertaisesti pidempi.
Oletko samaa mieltä, misar? Toisin sanoen, jopa ilmoittamasi minimi on täydellisesti liian vähän ja varmasti rasittaa tilanteeseen joutuvia, niin perässä ajajaa, kuin etenkin "ahdistettua".
il Diavolo> Ole hyvä vain ja osallistu
Kumppani> Olet täysin oikeassa, tiesin kyllä ettei nämä metrimäärät riitä, käytännön metrimäärät ovat kuitenkin kaukana näistäkin metreistä mitä esitin. Esimerkiksi 80km nopeudella välimatkat tuppaavat olemaan 4 - 15m luokkaa, kuten tänään kotiin tullessani kolme autoa ajoi 10km 4 - 6m välimatkalla toisistaan muita autoja ei mailla halmeilla, itse seurasin tilannetta 30 - 40m päästä.
Olen kokeillut monia eri tapoja karistaa roikkujat tässä muutamia, vilkku oikealle ei auta seuraavat sitkeästi, painan jarrua mutta en hiljennä vauhtia ei kuin hetken imeytyvät takaisin, vilkku oikealle ja hiljennys ei auta pitää pudottaa kävelyvauhtiin ennen kuin menee perille, nopein ja ainoa toimiva tapa on heittää linja-autopysäkille ja samalla vauhdilla takaisin mutta vilkkaassa liikenteessä ei toimi koska ei riitä pysäkkejä.
Onko lisää tapoja joita voisi kokeilla??
Tuollaiset kokemukset vetävät oikeastaan sanattomaksi!
Jos nuo eivät riitä, on takanasi ajavat samanlaiset tapaukset kyllä jotenkin "riivattuja". Etenkin jos olet ollut liikkeellä muuten vähän liikennöidyllä tienpätkällä useinkin. En onneksi muista törmänneeni tuollaisiin tapauksiin!
Tilannehan on kyllä vähän erilainen, jos teet samat "temput" vinkiksi vastaantulevassa ruuhkassa, takanatuleva ei edes voisi ohittaa sinua kovin helposti välttämättä siis. Ja jos vinkki menisi perille, mitä ilmeisimmin ohittaja liimautuisi sitten sinua edellä ajavan peräkoukkuun kiinni eli tilanne +/-0 liikenneturvallisuuden kannalta.
Mitäs tuohon nyt sitten vastaisi, monet konstit on käytetty. Rekkari ylös ja tekstari "auto xyz-123" lähetys 16400:een. Saatpahan nimen selville, sitä kautta kännynumeronkin. Aika ultimaattikonsti, mutta kettuilu tekstarilla voisi olla vihoviimeinen vihjailutapa?? ("vihoviimeinen" voidaan ymmärtää tässä tapauksessa väh. 2:lla eri tavalla)
Minulla on toiminut nopeuden hidastaminen kohtuuhyvin. Esim. 80 -alueella nopeus jonnekin 70:n tienoille sopivan ohituspaikan kohdalla, niin aika moni perässäroikkuja on ampunut ohi.
Muuttuukos muuten suhtautumisenne perässäroikkumiseen silloin, kun jonoa vetää auto, joka ajaa alinopeutta ja/tai auto, jonka nopeus vaihtelee huomattavasti? Itselläni jossain määrin (ja valitettavasti) kyllä, etenkin tilanteissa, joissa jonoa vetää auto, jonka nopeus vaihtelee.
[quote title="18.01.2005 klo 10:09 jalkkis kirjoitti"]
Minulla on toiminut nopeuden hidastaminen kohtuuhyvin. Esim. 80 -alueella nopeus jonnekin 70:n tienoille sopivan ohituspaikan kohdalla, niin aika moni perässäroikkuja on ampunut ohi.
Muuttuukos muuten suhtautumisenne perässäroikkumiseen silloin, kun jonoa vetää auto, joka ajaa alinopeutta ja/tai auto, jonka nopeus vaihtelee huomattavasti? Itselläni jossain määrin (ja valitettavasti) kyllä, etenkin tilanteissa, joissa jonoa vetää auto, jonka nopeus vaihtelee.
Tiellä jossa on paljon sulkuviivoja moni kunnioittaa niitä, sääli ettei kunnioitus riitä kanssa-autoilijan koskemattomuuteen.
Eikö ole näin että roikkuminen aiheuttaa tilanteen jossa ohittaminen on mahdotonta tai erittäin vaarallista koska on rykäistävä koko jonon ohi turvavälien puuttuessa.
Autoilijat jotka ajavat muuta liikennettä hitaammin eivät uskoakseni tunnista olosuhteita, sen mielestäni huomaa samojen autojen ajotapaa seuratessa, siitä kun on todellinen pääkallokeli he saattavat onnellisena käyttää kovempia nopeuksia kuin pitävällä kelillä. Harmillista on monien tavassa ajaa mutka neljääkymppiä ja kun tullaan suoralle oikaistaan kaasujalka ja estetään nopeamman ohitus.
Jossain sanottiin että ehdottamani turvavälit eivät riitä, olin siitä kyllä hyvin tietoinen kuitenkin jos edes näitä käytettäisiin olisi muutos kolaritilastoissa uskoakseni valtaisa.
Jos lähdetään siitä, että kuljettajien reaktioaika on n. 1.5 sekuntia, 2 sekunnin turvaväliä voi pitää riittävänä. Turvavälin riittävyyttä voi testata vaikka tällä testillä: http://www.phy.ntnu.edu.tw/java/carDistance/carAccident.html
misar kirjoitti:
Autoilijat jotka ajavat muuta liikennettä hitaammin eivät uskoakseni tunnista olosuhteita, sen mielestäni huomaa samojen autojen ajotapaa seuratessa, siitä kun on todellinen pääkallokeli he saattavat onnellisena käyttää kovempia nopeuksia kuin pitävällä kelillä.
Oletko aivan varma havainnostasi? Samat autoilijat?
[quote title="18.01.2005 klo 17:03 Herbert kirjoitti"]
misar kirjoitti:
Autoilijat jotka ajavat muuta liikennettä hitaammin eivät uskoakseni tunnista olosuhteita, sen mielestäni huomaa samojen autojen ajotapaa seuratessa, siitä kun on todellinen pääkallokeli he saattavat onnellisena käyttää kovempia nopeuksia kuin pitävällä kelillä.
Oletko aivan varma havainnostasi? Samat autoilijat.
Olen työmatkalla oppinut tunnistamaan samat autoilijat, ja olen suhteellisen varma ettei heillä ole harmaata hajuakaan kelilosuhteista
miten olisikaan jos ei koskaan ole koettu auton luistoja ja kun se tapahtuu niin seuraukset voi arvata.
Ne harvat kunnat jotka ovat järjestäneet jääratamahdollisuuden ansaitsevat hatunnoston fiksuista päättäjistään, he mahdollistavat kuntalaisilleen turvallissuutason noston.
Imussa säästyy enerkiaa
Kaverini tekee tuota moottoripyörän kanssa. Säästää mukavasti bensaa...
Itselläni on moottoripyörää ajaessa 100% epäluottamus autoilijoiden suhteen!!
Sinulla on kai sen takia epäluottamus autoja kohtaan kun ne ovat isompia? Ei kai noin muuten. Kun jotkut motskarityypit vain sanoivat että autoilijat käyttäytyvät heitä kohtaan vaarallisesti (kiusaavat ym.).
Kerrompa yhden rouvan tyylistä muutaman vuoden takaa, olin ajamassa uutta pyörää sisään noin 10km yli rajoitusnopeuden ja rouva katsoi oikeudekseen roikkua 1,5-3m päässä takapyörästä nykäisin muutaman kerran 100m raon, ja hetken päästä taas oltiin perässä, matka päättyi lossirantaan ja olisin siinä mielentilassa käynyt repimässä kuskin ulos jos kuski olisi ollut herra ja vetänyt turpaan, tällä kertaa sukupuoli ratkaisi.
Mitä olisi tapahtunut jos moton takapyörä olisi hipaissut rouvan auton puskuria, olisin ilmeisesti lentänyt kaaressa auton katon yli sen taakse?
Tänä päivänä en tuollaista kovin kauan katsoisi, sen takaa 0-200km kiihtyvyys n. 10sek. oli rajoitus tai ei.
Tuttunikin ajaa todella lähellä toisia autoja aivan tyhmyyttään. Auton ulkopuolella hän on fiksu. Mutta en ymmärrä sitä kun hän ajaa 5-10 metrin päässä edellä ajavasta, vaikka ajettaisiin 60-80km/h.
Sitten kaverini joka on myös fiksu ja aika hyvä kuski nuoreksi (huom. nuoreksi). Mutta hän ajaa tietoisesti toisen perässä, vaikka tajuaa täysin vaarat. Hän sanoo puolileikillään että se on pakkomielle. Ohitsekaan hän ei useasti mene... Hassuja nuo pakkomielteet, jollakin on pakkomielle että edessä on tietty matka piiitkä matka "tyhjää" tilaa.
Vilautelkaa kytkinjalalla jarruvaloja en ole kyllä pahemmin kokeillut auttaako,mutta luulis herättävän ajatuksia takana olevalle.
Jos joku idiootti tykkää ajaa ruotsalaistuntumalla, parasta on rauhallisesti tiputtaa vauhti johonkin viiteenkymppiin ja ajaa mahdollisimman oikealla. Luulisi älyävän ohittaa.
Toinen tapa on väläyttää takasumuvaloa pari kolme kertaa. Täytyy olla vähä-älyinen mikäli sanomaa ei ymmärrä.
Olen lakannut uskomasta noihin viesteihin. Vähä-älyiset / asennevammaiset eivät viestejä tajua: jos tajuaisivat / haluaisivat tajuta, niin eivät varmasti roikkuisi pellissä kiinni.
Ylipäänsä suomalainen kansanluonne tuntuu eräiden kohdalla olevan sellainen, ettei mikään muu kuin valvonta auta. Sekin rajoitetusti, mutta on se selvästi valistusta ja "merkkejä" tehokkaampaa. Olen seuraillut asiaa kuutostiellä jossa ajan päivittäin. Niinä päivinä joina poliisi näkyvästi valvoo liikennettä, meno on suht asiallista. Kun poliisia ei muutamaan päivään ole näkynyt, jatketaan taas vanhaan malliin, tyyliin leveäkaistalla 130 km/h ja neljä autoa rinnakkain... Kumma kyllä myös tuo asianmukainen turvaväli tuntuu paukapäillekin selviävän heti, kun näkyvissä on poliisiauto.
Mitä mieltä olette "virkavallan" suhtautumisesta perässäroikkujiin ja onko se yleensä heidän mielestään vaarallista, verrattuna lieviin ylinopeuksiin, en tässä tarkoita kaahareita he ovat oma lukunsa.
Virkavallan suhtautumisesta kertoo se ehkä että aika usein poliisit ajavat ihan perässä kiinni vaikka ajaisi kunnolla ja rajoitusten mukaisesti. En usko että ne kovin herkästi huomauttaa.
Vaikka tässä vähän epäilenkin provoa, saattaa noita energian "säästäjiä" tosiaankin olla liikenteessä. Itse olen jo aikoja sitten ("poikavuosien" jälkeen) ryhtynyt pitämään sen verran etäisyttä edellä ajavaan, että äkkijarrutuksia ei ole tarvinnut juurikaan tehdä. Tästä on ruuhkissa myös se hyöty, että jono etenee takanani suhteellisen rauhallisesti eikä tule niin pahaa heiluriliikettä ja samallahan sitä enrgiaa säästyy. Minua ei myöskään harmita yhtään se, että joku pääsee väliin. Kyllä siihen mahtuu! Usein käy vielä niin että tämä kaistan vaihtaja taas kohta vaihtaa uudelleen kun arvioi voittavanssa pari sekuntia uudessa jonossa. Monasti olemme sitten katselleet toisiamme seuraavissa liikennevaloissa sivuikkunoista. Minä rauhallisena, kaveri verenpaineesta punaisena!
Jotkut kevari kuskit yrittivät kerran kuulemma ohittaa rekka-autoa, mutta eivät kuulemma mitenkään päässet ohi kun jäivät jotenkin kummasti imuun. Heidän oli kuulemma pakko jarruttaa lopuksi ja jäädä rekka-auton taakse. (autokouluopettajan selittämä)
Tuolla sakkolaskurisivulla on selvästi havaittavissa, ettei perässäroikkuminen ole valtiovallan mielestä vakava rike, pienet ylinopeudet sen sijaan täyttävät törkeän rikoksen tunnusmerkit. Tai onko se tulkittava Valtiovallan piiloverotukseksi, mitä se tosiasiassa onkin.