Minimi ohituskiihtyvyys lainsäädäntöön

25 kommenttia

Olin tuossa eilen tienpäällä (taas kerran) ja ajelin Vaasaa kohti kolmostiellä 100 km/h alueella, kun pitkän suoran (olisiko noin 2,5km) näin rekan tulevan kohti ja pian sen rinnalla ohittamaan lähteneen auton.

En ollut tilanteesta moksiskaan, kun lähes joka aamu ohitan samassa paikassa. Rupesi se ohittaminen kuitenkin kestämään ja päätin ennakoida tulevaa ja pudotin nopeuden noin 60km/h. Kuinka ollakaan ohitus vain kesti ja kesti kunnes vedin bussipysäkille ja pian tämä rekka ja ohittamassa ollut auto ohittivat minut ja edelleen rinnakkain!

Jos keli olisi ollut huonompi tai olisin hakenut Kake Randelinia radiosta (mistähän tuokin tuli) en todennäköisesti olisi tässä kertomassa tätä. Auto oli Ford Fiesta noin vm. 95-97 ja kuskina vanhempi naishenkilö >60v.

Olisiko siinä mitään järkeä, kun tuota otsikkoa tuskin saadaan lakiin, että pistetään noihin <1,6 L kinnereihin sama nopeuden rajoitin kuin rekoissa, niin voivat sitten ajella peräkanaa, eikä tule virhearvioita!

  
  • wxyz: "Auto oli Ford Fiesta noin vm. 95-97 ja kuskina vanhempi naishenkilö >60v."

    Oletkos vouhoomiseltasi vieläkään ehtinyt pysähtyä miettimään kumpi teki päätöksen ohittamaan lähtemisestä?

    wxyz: "Olisiko siinä mitään järkeä, kun tuota otsikkoa tuskin saadaan lakiin, että pistetään noihin <1,6 L kinnereihin sama nopeuden rajoitin kuin rekoissa, niin voivat sitten ajella peräkanaa, eikä tule virhearvioita!"

    Ja kaikki tahtovat väkisinkin ohi kinnereistä 100 km/h rajoitteisilla maanteillä, vaikka sitten sulkuviivankin kohdalla. Ja kuinka pitkiksi venyisikään kinnereiden suorittamat ohitukset moottoriteillä... kais te nyt olette joskus seuranneet kuinka kauan kestää täysperävaunuyhdistelmän ohittaa toinen rajoitinta vastaan ajava täysperävaunuyhdistelmä?

    Mielestäni paras ratkaisu olisi viedä sekä sinut että se yli 60-vuotias nainen saunan taakse eikä kääntää jälleen syytä vaarallisista tilanteista ajoneuvokalustoon.

      
  • Ei kai täältä ketään saunan taakse tarvitse viedä. Muuten olen kyllä whiicin kanssa samaa mieltä. Päivittäisten työmatkojeni (n. 100 km/suunta) aikana näen usein kalliimman hintaluokan autoilla suoritetuja ohituksia, joissa varmaankin tehon puutteen takia ohitus venyy keltaiselle viivalle, vaikka se aloitetaan jo vähän ennen keltaisen katkoviivan alkua. Ensimmäisen kirjoittajan kaltaisia tapauksia en ole vielä tavannut.

    Reilut kymmenen vuotta sitten, kun kaverini sai ajokortin, sattui ykköstien ohituskaistalla hauska tapaus. Meitä oli neljä henkeä + reippaasti tavaraa n. -84 mallisella 1,3-litraisella Mazda 323:lla liikkeellä. Ylämäessä alkoi ohituskaista ja tietysti piti päästä edessämme ajavasta ohitse. Vauhti riitti tasan ohitettavan viereen, mutta ohi emme päässeet. Mahtoi muut ihmetellä meidän touhuamme. No, se meni kokemattomuuden piikkiin ja uskon, että kaverini oppi tapauksesta jotain muuta kuin vaatimaan tehokkaampaa autoa.



    [Herbert muokkasi tätä viestiä 31.08.2004 klo 18:32]
      

  • Oletkos vouhoomiseltasi vieläkään ehtinyt pysähtyä miettimään kumpi teki päätöksen ohittamaan lähtemisestä?

    Tarkoitatko valintaa Fiestan ja sen kuljettajan välillä?

    wxyz: "Olisiko siinä mitään järkeä, kun tuota otsikkoa tuskin saadaan lakiin, että pistetään noihin <1,6 L kinnereihin sama nopeuden rajoitin kuin rekoissa, niin voivat sitten ajella peräkanaa, eikä tule virhearvioita!"

    Ja kaikki tahtovat väkisinkin ohi kinnereistä 100 km/h rajoitteisilla maanteillä, vaikka sitten sulkuviivankin kohdalla. Ja kuinka pitkiksi venyisikään kinnereiden suorittamat ohitukset moottoriteillä... kais te nyt olette joskus seuranneet kuinka kauan kestää täysperävaunuyhdistelmän ohittaa toinen rajoitinta vastaan ajava täysperävaunuyhdistelmä?

    Mielestäni paras ratkaisu olisi viedä sekä sinut että se yli 60-vuotias nainen saunan taakse eikä kääntää jälleen syytä vaarallisista tilanteista ajoneuvokalustoon.



    Kun esität noin jyrkkiä reseptejä, niin perustelepas ystävä hyvä, mitä tein väärin väistäessäni vastaantulevaa ohitustilannetta bussipysäkille vältääkseni kolarin.

    Pitäsiköhän tänne palstallekin implementoida promilleraja?
      
  • Ensin WXYZ puhui kohti tulevasta rekasta ja sitä ohittamaan lähteneestä Fiestasta. Myöhemmin hän kertoo väistäneensä bussipysäkille, jolloin rekka ja Fiesta ohittivat hänet. Kyse ei kuitenkaan ollut ohituksesta vaan kohtaamisesta. Samaan suuntaan kulkeva auto ohitetaan, vastaantuleva kohdataan.

    WHIIC on ilmeisesti sanan "ohitus" takia vetänyt sen johtopäätöksen, että kaikki kolme olivat liikkeellä samaan suuntaan ja WXYZ ja Fiesta ohittivat samaa rekkaa samanaikaisesti.

    Ilmiselvä kommunikaatiokatkos epäselvistä termeistä johtuen, ei tarvitse WXYZ:n ja WHIICin syytellä kumpaakaan puolin tai toisin.

    :wink:

      
  • Ymmärsin kyllä wxyz:n tarkoittaman tilanteen vaikka termeissä pientä häikkää olisikin ollut. Lähinnä raivostuttaa tuo asennoituminen autoon syyllisenä tuohonkin vaaralliseen ohitukseen ja haluun kieltää alitehoiset autot (eikä kieltää kuljettajaa suorittamasta vaarallisia ohituksia). Aivan kuin auto veisi ja kuski vain vikisisi.

      
  • Juu kohtaamisesta oli kyse, sori huonoista kielellisistä kyvyistäni, mutta näyttipä whiic sen ymmärtäneen.

    Eikö Suomessa ja Ruotsissa ole kielletty myös humalassa autoilu jo aika pitkään, kuitenkin nyt puuhataan alkolukkoja autoon aivan niinkuin se olisi auton vika kun kuski on kännissä. Sama logiikka mielestäni pätee nopeusrajoittimiin.

    MOT

      
  • Missä On Todistus? Yksi esimerkki ei takuulla todista mitään laajempaa asiaa eikä siitä voi tehdä yleistyksiä kovin pitkälle.

    Minä puolestani väitän, että alitehoiset autot vähentävät ohituksia huomattavasti. Alitehoisella autolla saattaa olla vaarallista ohittaa siellä missä tehokkaammalla on vielä suhteellisen turvallisista, mutta siitä huolimatta alitehoinen auto opettaa kuljettajaansa OLEMAAN YRITTÄMÄTTÄ ohitusta. Ilman ohittelua tehottominkin auto selviää ilman vaarallisia ohituksia. Jos autokanta koostuisi Trabanteista ja Rätti-Sitruunoista, ei taitaisi paljoa vaarallisia ohituksia tapahtua.

    Vaikka alitehoinen auto onkin "turvallisempi" niin, toisin kuin sinä, minä en edes kehtaa ehdottaa rangaistuksia "vaarallisten" autojen kuljettajille heidän autojensa perusteella vaan ainoastaan kuljettajien omien rikkomusten perusteella. Pitääkö aina mouhota kollektiivisia rangaistuksia kaikille alitehoisten tai ylitehoisten autojen (tai moottoripyörien) kuljettajille (enemmän tai vähemmän paikkansapitämättömän) stereotypian perusteella?

      
  • Joopa joo, toivottavasti kaltaisiasi alitehoisten autojen opettamia on liikenteessä riitävästi.

    Väitätkö tosissasi, että lähtiessäsi vaikka 1.1 L Fiestalla Vaasasta Tampereelle ja nopeusrajoitus on 100km/h ja alkumatkastasta tullaan rekan perään. Siinä sitten ajelet 80 km/h tunnissa rekan perässä, kun olet oppinut, ettei alitehoisella autolla kannata ohitaa.

    No hyvää matkaa vaan ja pitkää pinnaa.

    Mitä tulee kollektiivisiin rangaistuksiin, niin mielestäni kollektiivisuus liikennerangaistuksissa tarkoittaa tasapuolisuutta, mikä olisi vaihtoehto?

    Ehdottamani nopeuden rajoitin ei olisi rangaistus, vaan ennaltaehkäisevä turvallisuustekijä niiden varalle, joita auto ei ole vielä onnistunut opettamaan olemaan ohittamatta (tai ajamatta kännissä alkolukon kohdalla).

      
  • Kyseisellä Vaasa-Tampere-välillä näkee selvästi useammin näitä "kolme rinnan tilanteita". Johtuneeko sitten pohjanmaan pitkistä suorista vai mistä...

    Jo autokoulusta muistan kun opetettiin myös ohitettavan velvollisuudet: vauhtia ei saa lisätä ja täytyy siirtyä oikeaan reunaan. Kuinka moni näin tekee? Virkavalta saisi puuttua myös tähän kun valvovat erityisesti ohituskaistoilla.

    Aina ei näissä hurjissa ohituksissa ole kyse siitä että ohittaja olisi hullu: mitä voi tehdä jos lähtee ohittamaan tehokkaampaa autoa joka ei päästä ohi? keinoja on tasan yksi: keskeyttää ohitus. Kuinka monella suomalaisella taas antaa luonto myöden tehdä näin? Tietysti vastuu aina viimekädessä on ohittajalla mutta ohitettavankin on hiljennettävä vauhtia! Lyhentää muuten huomattavasti ohitusmatkaa. Virkavalta vain valvomaan tätäkin, eikä vain ohittajien nopeuksia.

      
  • Tuota ohitettavan kiihdytysjuttua olen usein ihmetellyt, koska siitä puhutaan niin paljon.

    "Jo autokoulusta muistan kun opetettiin myös ohitettavan velvollisuudet: vauhtia ei saa lisätä ja täytyy siirtyä oikeaan reunaan. Kuinka moni näin tekee?"

    Mielestäni nopeuden suhteen noin tekee lähes kaikki, oikeaan reunaan siirtyy harvempi. Se ole edes välttämätöntä, mikäli ei aja kaistan vasemmassa reunassa. Tietysti siirtyminen oikeaan reunaan lisää pelivaraa, parantaa näkyvyyttä ja on siten viisasta. Kaistan keskellä ajavan ohittamista en kuitenkaan koe erityisen työlääksi.

    "Aina ei näissä hurjissa ohituksissa ole kyse siitä että ohittaja olisi hullu: mitä voi tehdä jos lähtee ohittamaan tehokkaampaa autoa joka ei päästä ohi?"

    Eipä heti muistu mieleeni tilannetta, jossa näin olisi tapahtunut. Mahdollista se on silloin, jos edellä ajava pudottaa esimerkiksi risteysalueella rajoituksen mukaisesti nopeutta, mutta risteyksen jälkeen kiihdyttää sataseen jälleen rajoituksen mukaisesti. Jos takana ajava ei tätä yksinkertaista kokonaisuutta tajua, vaan lähtee ohitukseen heti risteyksen jälkeen, on edellä kuvattu kilpa-ajotilanne valmis. Tämä kaikki, koska ohittaja ei malttanut pudottaa nopeuttansa risteyksen takia ja näin koki edellä ajavan hidastelijaksi, josta pitää päästä ohi. Jostain syystä ohituspäätös tehdään, vaikka 50-100 metrin päässä ensimmäisen auton nopeus jälleen nousisi sataseen. Inhottava tilanne on esimerkiksi Vt 8:lla Turkuun päin ajettaessa Mynämotellin kohdalla, jossa 80 km/h rajoitusalueella on risteys, jonka jälkeen rajoitus vaihtuu sataseen ja samalla alkaa ohituskaista. Mikäli haluaa ilman agressioiden herättämistä ajaa risteyksen jälkeenkin rajoituksen mukaan, pitää jo ennen risteystä aloittaa kiihdytys.

      
  • Lainaus:
    whiic:
    Minä puolestani väitän, että alitehoiset autot vähentävät ohituksia huomattavasti. Alitehoisella autolla saattaa olla vaarallista ohittaa siellä missä tehokkaammalla on vielä suhteellisen turvallisista, mutta siitä huolimatta alitehoinen auto opettaa kuljettajaansa OLEMAAN YRITTÄMÄTTÄ ohitusta. Ilman ohittelua tehottominkin auto selviää ilman vaarallisia ohituksia. Jos autokanta koostuisi Trabanteista ja Rätti-Sitruunoista, ei taitaisi paljoa vaarallisia ohituksia tapahtua.


    Et ole tainnut ajaa esim. Puolassa? Voin vain kertoa että ikinä ei ole hirvittänyt enemmän kuin taksikyyti Varsovasta Vilniukseen. Tuo on kyllä nimittäin täyttä puppua että vähätehoinen auto opettaa olla yrittämättä ohitusta. Mitenköhän tuota voisi perustella? Autot olivät vähätehoisempia 80-luvulla, joten silloin oli vähemmän onnettomuuksia? Puolassa on suhteessa enemmän vähätehoisia autoja kuin Saksassa, joten siellä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia? Vähätehoinen auto ajaa harvemmin ulos tieltä? Vähätehoisemman auton kuljettaja osaa ajaa autoa paremmin kuin suuritehoisen auton kuljettaja?

    Ehkä se ohitus olisi turvallisempi jos alla olisi moottoritie?

    Tietenkin ihmiset ohittelevat toisia, koska toisilla on kiire ja toisilla ei. Turha täällä väittää että pitää lähteä ajoissa. Kaikki eivät ole lomamatkalla liikenteessä. Koska näin on, on parempi tehdä tiet turvalliseksi eikä vain rajoittaa nopeuksia liiotellusti. Jälkimmäinen vain lisää ihmisten aggressioita liikenteessä.

    [durandal muokkasi tätä viestiä 02.09.2004 klo 01:20]
      
  • wxyz: "Väitätkö tosissasi, että lähtiessäsi vaikka 1.1 L Fiestalla Vaasasta Tampereelle ja nopeusrajoitus on 100km/h ja alkumatkastasta tullaan rekan perään."

    En nyt ymmärrä mitä yrität kysyä, mutta luulen kuitenkin että "väitän". Ei tuottaisi ongelmaa olla ohittamatta 90 km/h kulkevaa täysperävaunu- tai puoliperävaunuyhdistelmää (joista vain jälkimmäistä kutsutaan rekaksi).

    wxyz: "Mitä tulee kollektiivisiin rangaistuksiin, niin mielestäni kollektiivisuus liikennerangaistuksissa tarkoittaa tasapuolisuutta, mikä olisi vaihtoehto?"

    Kollektiivinen on "tasapuolista", mutta ei "oikeudenmukaista". Oikeudenmukaisuuden asetan tasapuolisuuden edelle. Jos Risto Rattijuoppo jää kiinni niin oikeudenmukaisuuden takia tahtoisin, että hän kärsii siitä itse rangaistuksen vaikka kollektiivisesti KAIKKIEN autoilijoiden (muk.luk. selvin päin ajavat) tulisi Riston teosta kärsiä.

    Jos kollektiivinen vastuu vietäisiin pitkälle, ei ylinopeussakkoakaan postitettaisi vaan rikkomusten määrä laskettaisiin vuosittain ja sakkosumma jaettaisiin vuotuisena ajoneuvoveroina kaikille tasapuolisesti. Onko tasapuolinen oikeudenmukaista?

    wxyz: "Ehdottamani nopeuden rajoitin ei olisi rangaistus, vaan ennaltaehkäisevä turvallisuustekijä"

    Pitäisikö tyhmien ohittajien takia pistää kaikkiin "alitehoisiin" autoihin nopeusrajoitin? Kyllä se turvallisuutta lisäisi väistämättä... mutta niin lisäisi "ylitehoisten" autojen rajoittaminenkin, joten miksi vain alitehoiset pitäisi rajoittaa? En ymmärrä. JOKAISEN auton rajoittaminen parantaisi turvallisuutta. Tietenkin on eri asia onko hyöty kuitenkaan suhteessa saavutettuun etuun, jos moottoriteilläkin henkilöautot kulkisivat vain 80 km/h. Epäilen, että saavutettu hyöty ei ole uhrauksiin nähden riittävä sen enempää alitehoisten kuin ylitehoisten autojen kohdalla. Jos nopeusrajoitinta autoihin laitettaisiin, tulisi rajoitin toimia voimassa olevan rajoituksen mukaan eikä yhden kiinteän arvon mukaan (esim. 80 km/h rajoitin hidastaa tarpeettomasti moottoritiellä, 120 km/h rajoitin sallii järjetöntä kaahaamista pikkuteillä).

    durandal: "Et ole tainnut ajaa esim. Puolassa? Voin vain kertoa että ikinä ei ole hirvittänyt enemmän kuin taksikyyti Varsovasta Vilniukseen."

    Minkä takia Puolan ja Puolan erilainen ajokulttuuri pitää tähän sotkea?

    durandal: "Tuo on kyllä nimittäin täyttä puppua että vähätehoinen auto opettaa olla yrittämättä ohitusta."

    Ei välttämättä olemaan yrittämättä ohitusta, mutta ainakin opettaa valitsemaan oikean paikan, ajan ja tavan ohittaa. Siis kärkkymään, keräämään vauhtia turvavälin päästä, kiihdyttämään omalla kaistalla jo mutkassa ja suoran alkaessa varmistaen onko vastaantulijoiden kaista tyhjä ja siinä vaiheessa päättäen lähteekö ohitukseen. Puusilmät on tietenkin puusilmiä ja ajaa edessä olevan takapuskurissa kiinni ja miettii ohitusta vasta suoran alkaessa. Autossa olevat suuret tehot antavat paljon anteeksi tämmöistä puusilmäisyyttä, mutta keräämällä etukäteen vauhtia omalla kaistalla voi alitehoisellakin autolla ohittaa melko turvallisesti. Jos tällä tavoin ottaa 20+ km/h nopeuseron edelläajavaan niin saman edun kompensoiminen pelkillä tehoilla vaatii moottorilta jo tuplasti tehoja... ja miksi? Vain koska kuski on ollut hieman yksinkertainen.

    Jos olet keskivertoa tyhmempi, ei sille mitään mahda. Hanki 200+ hummainen tehopata, että voit "turvallisesti" lähteä ohi roikuttuasi hinausetäisyydellä ohitettavasta, mutta turha on vikistä, että alitehoiset autot ovat vaarallisia.

    durandal: "Autot olivät vähätehoisempia 80-luvulla, joten silloin oli vähemmän onnettomuuksia? Puolassa on suhteessa enemmän vähätehoisia autoja kuin Saksassa, joten siellä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia? Vähätehoinen auto ajaa harvemmin ulos tieltä? Vähätehoisemman auton kuljettaja osaa ajaa autoa paremmin kuin suuritehoisen auton kuljettaja?"

    Onko autojen ikä ja teho muka tässä se ainoa tekijä? Tuskin. No onko se edes useista tekijöistä se merkityksellisin? Tuskin edes sitäkään. Tässä on nyt sotkettu Suomea, Saksaa ja Puolaa ja liikenteen kehitystä vuosikymmenien aikana: erilaiset ajokulttuurit, erilaiset liikennevalvonnat, lainsäädännöt, tiestöt... tietenkin myös erilaiset kalustotkin.

    durandal: "Ehkä se ohitus olisi turvallisempi jos alla olisi moottoritie?"

    Tässä olenkin vaihteeksi samaa mieltä kanssasi.

    durandal: "Tietenkin ihmiset ohittelevat toisia, koska toisilla on kiire ja toisilla ei."

    Mutta kiireisintä kuitenkin on ammattiliikenne ja heidät on pakotettu kökkimään rajoitinta vastaan muuta liikennettä hitaammin.

    durandal: "Turha täällä väittää että pitää lähteä ajoissa. Kaikki eivät ole lomamatkalla liikenteessä."

    Eikö liikkeellelähtöajankohdan aikaistaminen parilla minuutilla ole mahdollista aamulla töihin lähtiessä?

    durandal: "Koska näin on, on parempi tehdä tiet turvalliseksi eikä vain rajoittaa nopeuksia liiotellusti."

    Mitä järkeä siis olisi laittaa 1.1 litraisiin Fiestoihin nopeudenrajoitin arvoon 80 km/h?

    1.1 litrainen autokin kulkee "riittävästi" näillä Suomen rajoituksilla. Sillä myös pääsee ohi silloin, kun se on tarpeen, edellyttäen, että tietää miten ohittaa. Jos ohi ei pääse, tuskin siitä paljoa hyötyäkään olisi ollut. Jos tie on niin mutkikas, että ohitussuoraa ei löydy lainkaan, tuskin sillä tiellä kannattaisi muutenkaan tuhatta ja sataa pistää menemään.

      
  • Lainaus:
    whiic:Minkä takia Puolan ja Puolan erilainen ajokulttuuri pitää tähän sotkea?


    Juuri sinun väittämäsi vuoksi. Sanoit että vähätehoinen auto "opettaisi" kuskin jollain tavoin parempaan ajotapaan. Sinä juuri sanoit sen maagisen sanan, ajokulttuuri. Ei se auto mitään opeta. Onko pakottaminen opettamista? Jos kaikissa autoissa huippunopeus 80km/h, opetatko silloin ajajia seuraamaan liikennesääntöjä? Puolassa niitä vähätehoisia autoja on riittämiin, mutta eipähän se ole heitä paljoa opettanut.

    Lainaus:
    whiic:Jos olet keskivertoa tyhmempi, ei sille mitään mahda. Hanki 200+ hummainen tehopata, että voit "turvallisesti" lähteä ohi roikuttuasi hinausetäisyydellä ohitettavasta, mutta turha on vikistä, että alitehoiset autot ovat vaarallisia.


    En ole vikissyt yhtään mitään. Sanoin vain että olet väärässä teoriasi kanssa. En myöskään tiennyt että hevosvoimat korottavat älykkyyttä liikenteessä. Näköjään minä sitten olen keskivertoa tyhmempi, viisaat sitten ajavat alle 100hv autoilla. Meillä on näköjään nyt sitten uusi ÄO määritelmä.

    <

    div class="forumQuote">Lainaus:

    whiic:Onko autojen ikä ja teho muka tässä se ainoa tekijä? Tuskin. No onko se edes useista tekijöistä se merkityksellisin? Tuskin edes sitäkään. Tässä on nyt sotkettu Suomea, Saksaa ja Puolaa ja liikenteen kehitystä vuosikymmenien aikana: erilaiset ajokulttuurit, erilaiset liikennevalvonnat, lainsäädännöt, tiestöt... tietenkin myös erilaiset kalustotkin.

    Kyllä kalusto vaikuttaa, mutta ei kaluston hevosvoimat. Äsken luin Svenska Dagbladetista yhden arvion jonka mukaan Ruotsissa on 60 kuolemaan johtanutta kolaria jotka aiheutuivat renkaista ja niiden kunnosta.


    whiic:Eikö liikkeellelähtöajankohdan aikaistaminen parilla minuutilla ole mahdollista aamulla töihin lähtiessä?


    Voi kuin elämä olisikin näin yksinkertaista. Problem solved eh? Kaikki eivät työskentele 8-16, kun pilli soi niin tehtaalta kotiin. Suurin ongelma on ihmisten stressi, myös liikenteessä. On kiire hakea lapset tarhasta, on kiire kauppaan, on kiire seuraavan tapaamiseen y.m. Meidän yhteiskunta on yhtä kiirettä. Tässä sitten menettää hermonsa kun joutuu odottamaan jonkun kuormaauton perässä.

    Lainaus:
    whiic:1.1 litrainen autokin kulkee "riittävästi" näillä Suomen rajoituksilla. Sillä myös pääsee ohi silloin, kun se on tarpeen, edellyttäen, että tietää miten ohittaa. Jos ohi ei pääse, tuskin siitä paljoa hyötyäkään olisi ollut. Jos tie on niin mutkikas, että ohitussuoraa ei löydy lainkaan, tuskin sillä tiellä kannattaisi muutenkaan tuhatta ja sataa pistää menemään.


    Niin, tai sitten edessä sattuu olemaan vain yksi auto, jonka ohi haluan. Tie on mutkikas ja lopuksi stressaannun tilanteesta että valitsenkin huonon ohituskohdan.

    Miksi muuten täällä vouhotetaan koko ajan ohitustilanteista? Aivan kuin ohittaminen on se vaarallisin teko liikenteessä. Lukekaa se aikaisemmin laittamani linkki kohtaamisonnettomuuksista.

      
  • durandal: "Sanoit että vähätehoinen auto "opettaisi" kuskin jollain tavoin parempaan ajotapaan. Sinä juuri sanoit sen maagisen sanan, ajokulttuuri. Ei se auto mitään opeta. Onko pakottaminen opettamista?"

    Kantapään kautta oppiminen on primitiivisin oppimisen muoto, mutta oppimista se on sekin. Vähätehoinen auto pakottaa kuskin tekemään ohitusyritys siten kuin ohittaminen parhaiten suoritetaan eli otetaan vauhtia ja kärkytään, jne. Moni oppii tähän kantapään kautta, kun huomaa, että peräpuskurista ohittamaan siirtyminen ja vastaantulijoiden kaistalla kiihdyttämisen aloittaminen on vaan niin tuskaisen hidasta, että eläkekin ehtii tippumaan tilille.

    Pakottaminen ei VÄLTTÄMÄTTÄ aiheutta mitään oppimisreaktiota. Riittävän tyhmä ihminen, kun ajaa vähätehoisella autolla ja siirtyy siitä suuritehoisen auton rattiin, unohtaa välittömästi ohitustekniikan, jonka on "fiestalla" oppinut... tai hän toteaa, että uudessa autossa on niin suorituskykyinen moottori, että ohitukset onnistuvat myös tyhmälläkin ohitustavalla eikä tule ajatelleeksi, että yhdistämällä sekä oikea ohitustekniikka että suorituskykyisempi auto voidaan saavutetut edut summata yhteen.

    Useille kuitenkin kantapään kautta oppiminen on yksi oppimismuoto. Jos ei sillä tavoin opi, on tuskin kykeneväinen oppimaan hienostuneemmillakaan tavoilla. Alitehoisella autolla ajaminen opettaa kantapään kautta - uudella autolla oikean ohitustekniikan oppiminen edellyttää päättelykykyä sillä kukaan ei tule kertomaan, että suoritat ohitukset väärin. Suorituskykyisellä autolla saattaa hyvinkin päästä ohi vaikka ohittaisi huonoissa paikoissa ja huonolla tavalla, ja niin kauan kuin et mokaa totaalisesti (ja pääse ehkä hengestäsi) saatat luulla, että ohitustekniikassa ei vaan voi olla virhettä.

    durandal: "Kyllä kalusto vaikuttaa, mutta ei kaluston hevosvoimat. Äsken luin Svenska Dagbladetista yhden arvion jonka mukaan Ruotsissa on 60 kuolemaan johtanutta kolaria jotka aiheutuivat renkaista ja niiden kunnosta."

    Moni alitehoisille autoille romutuspakkoa manaava mouho perustelee kantaansa sillä, että vaaralliseen tilanteeseen joutuessa on hyvä olla tehoreserviä. Se on seikka, joka lienee fakta ja minäkin siihen uskon.

    Näemmä Dagbladet kertoo sen mitä olen pelännytkin: vaikka tehoreservi antaa paljon anteeksi, ei tehokkaat autot siltikään ole turvallisempia. Mielestäni sille on vain yksi selitys: tehokkailla autoilla joudutaan useammin vaaratilanteisiin.

    Miksi tehokkailla autoilla joudutaan sitten enemmän vaaratilanteisiin (joskin tehoreservi ja muutenkin auton ajo-ominaisuudet helpottavat niistä selviämistä elossa)? Mielestäni tähän taas selvin selitys olisi jälleen ratin ja penkin välissä...

    Alitehoisilla autoilla voi joutua kohtaamisonnettomuuteen, mutta se, että niillä ei jouduta kohtaamisonnettomuuteen useammin kuin uusilla... vaikka onnettomuustilastot eivät mitään korrelaatiota moottorin tehoihin näyttäisikään... todistaa, että tehoton auto opettaa - kantapään kautta tietenkin.

    durandal: "Niin, tai sitten edessä sattuu olemaan vain yksi auto, jonka ohi haluan. Tie on mutkikas ja lopuksi stressaannun tilanteesta että valitsenkin huonon ohituskohdan."

    Huono ohitustekniikka vaivaa erityisesti heitä, joilla on tehoreserviä antamaan anteeksi osan törttöilystä. Sen sijaan valtava halu ohittaa löytyy osalta "fiesta"-kuskeistakin eikä riipu tehoreservin määrästä. Se halu ei aina perustu todelliseen tarpeeseen, sillä ohihan olisi päästävä vaikka näkyvyyttä ei olisi, tienpinnan kitka olisi lumen ja jään takia vähäinen ja/tai edellä ajavan "alinopeuskin" olisi vain vähäinen ja oma tavoitenopeus olisi esim. 5 km/h suurempi. Saavutettu etu ohittamisesta on vähäinen alle sadan kilometrin matkallla... yli sadan kilometrin matkallakin tosin on todennäköistä, että joutuu ohittamaan useampia, joten silloinkin hyöty per yksittäinen ohitus on vähäinen.

    Todellisia ohituksen syitä on:
    * ohittaminen ja itsetunto
    * itsemääräämisoikeus ja oikeus ajaa TASAN sitä nopeutta mitä haluaa
    * jännityksen kaipuu.

    Vaikka suurempi nopeus ei paljoa perille pääsyä nopeutakaan niin usein tälläkin palstalla enemmän etua nähdään vauhdin tunteesta, joka piristää ja saa matkan taittumaan nopeammin. Ohituksen aikanakin taatusti saadaan tätä grönholm-fiilistä lisää, kun nopeus on "henkilökohtaista tavoitenopeuttakin" (=nopeus jota Minä haluan ajaa ja jota hitaampaa kenelläkään kökkijällä ei ole oikeus minua pakottaa ajamaan) suurempi ja lisäksi päällä on erityinen vaaratilanne, jonka vastaantulijoiden kaistalla ajaminen aiheuttaa.

    Voiko sanoa ohittamisen perustuvan sellaiseen tarpeeseen, jota ei voisi harjoittaa turvallisemmin suljetulla radalla?

      
  • Eiköhän aleta kaikki käyttymään liikenteessä turvallisesti:
    -Ei oiheta ikinä, eikä missään tilanteessa
    -Kiihdytetään rauhallisesti
    -Pidetään aina riittävät turvavälit
    -Jarrutetaan aina ajoissa
    ...

    ...Valitettavasti nykyisillä liikennemäärillä ei ole mahdollista aina ajaa "rauhallisesti", tosin ei sitä silti kaahata saa, mutta reipas eteneminen liikenteessä on suotavaa ja muut huomioivaa.

    Toisaalta se ettei ohiteta ja ajetaan jonossa alinopeutta voi myöskin olla erittäin vaarallista -> kuinka moni pystyy ajamaan hyvissä olosuhteissa hyvällä kalustolla alinopeutta jonossa ilman keskisttymiskyky herpaantuu?

      
  • "-Ei oiheta ikinä, eikä missään tilanteessa"

    En minä tuollaista ole ehdottanut. Traktorin ohittaminen harvoin aiheuttaa vaaratilannetta, jos vähänkään katsoo millä hetkellä ohituksensa suorittaa. Lisäksi traktorin ohittamisella säästetty aika voi olla jo hieman merkittävempi, jos puhutaan edes kilometriä pidemmästä matkasta.

    Perävaunuyhdistelmien ohitaminen tiestöllä, jossa noin puolet matkasta on 80- ja toiset puolet 100-rajoitteisia ei ole juuri mitään todellista tarvetta lähteä ohittelemaan raskasta liikennettä ellei löydä ihanteellista ohituspaikkaa.

    "-Kiihdytetään rauhallisesti"

    Tähän ei löydy juuri perustetta turvallisuudesta eikä taloudellisesta ajotavasta. Moottori toimii raskaalla kaasulla ajettaessa taloudellisesti, edellyttäen ettei moottoria huudateta kuitenkaan liian korkeilla kierroksilla. 2/3 kaasua ja kierrokset päälle 3000 ei ole mitään huudatusta. 3/4 kaasua ja 4000 ei myöskään. Ainoat mitä taloudellisessa kiihdyttämisessä täytyy muistaa on, että moottorin pyöriessä korkeilla kierroksilla ei ajeta osakaasulla. Osakaasulle siirryttäessä (eli kun tavoitenopeus on saavutettu) pistetään välittömästi suurempi vaihde silmään. Lisäksi 3/4 kaasua voi olla taloudellinen mutta täysikaasu ei aina sitä ole, sillä ruiskutus saattaa antaa seoksen lambda-arvon pudota esim. 0,9:ään raskaasti kiihdytettäessä, koska sillä tavoin saadaan enemmän tehoa. Tällöin kuitenkin osa vähemmän energiaa sisältävästä materiaalista jää palamatta ja se ei ole taloudellista.

    Kaasutin on "tyhmä" eikä se osaa juuri viisaita rikastuspäätöksiä tehdä. Se ei siis suorita ylirikastusta kaasupolkimen asennon mukaan vaan ilman lähinnä ilman virtausnopeuden mukaan. Eli vääntöalueella ylirikastusta ei välttämättä vielä tapahdu täysikaasulla, mutta täyskaasu korkeilla moottorin kierroksilla saattaa ylirikastaa. Toisaalta onko tämä hyvä vai huono asia riippuu katsantokannasta. Aivan täyttä tehoa se ei anna. Siitä huolimatta, että kaasutinmoottori ylirikastaa vain yhdistäessä kaasunkäyttöön korkeat kierrokset ei kaasutinmoottori kuitenkaan käy taloudellisesti kuormitettaessa alakierroksilla. Syy taitaa olla jossakin muualla... esim. siinä, että ilman nakutuksentunnistimia ja muuta moottorinohjauslogiikkaa nämä autot ovat alipaine- ja/tai keskipakoennakonsäädöllä varustettuja. Alakierroksilla raskaasti kuormitettaessa sytytysennakko on minimissään. Yläkierroksilla kevyesti kuormitettaessa taas maksimissaan. (Jälkimmäinen taas ei ole taloudellinen ajotapa, koska huono sylinteritäytys aiheuttaa pumppaamisvastusta.)

    Tästä pitäisi aloittaa keskustelu varmaan tekniikkapuolelle, sillä minua kiinnostaa todellakin moottorin sielunelämä.

    "-Pidetään aina riittävät turvavälit"

    Eipä olisi paljoa haittaa pitää... tietenkin joku saattaa "kiilata" siihen väliin, mutta usein kaistanvaihdolle on jokin syy.

    "-Jarrutetaan aina ajoissa"

    Ajoissa mihin? Siten, että ehditään pysähtyä ennen liikennevaloja/risteystä/tms.? Ehdottomasti. En näe mitä haittaa siitä olisi. Enpä näe vaihtoehtoa, jossa tullaan liukuen risteysalueelle asti, kovinkaan fiksuna.

    Vai yrititkö tehdä pilkkaa liikennevaloja matelemalla lähestyvistä? Sitä nyt tuskin voi perustella ainakaan turvallisuudella... taloudellisuudellakin korkeintaan varauksin.

      
  • [quote title="01.09.2004 klo 23:38 Herbert kirjoitti"]
    Tuota ohitettavan kiihdytysjuttua olen usein ihmetellyt, koska siitä puhutaan niin paljon.

    "Jo autokoulusta muistan kun opetettiin myös ohitettavan velvollisuudet: vauhtia ei saa lisätä ja täytyy siirtyä oikeaan reunaan. Kuinka moni näin tekee?"

    Mielestäni nopeuden suhteen noin tekee lähes kaikki, oikeaan reunaan siirtyy harvempi. Se ole edes välttämätöntä, mikäli ei aja kaistan vasemmassa reunassa. Tietysti siirtyminen oikeaan reunaan lisää pelivaraa, parantaa näkyvyyttä ja on siten viisasta. Kaistan keskellä ajavan ohittamista en kuitenkaan koe erityisen työlääksi.

    Tuossa mitä itse olen toistakymmentävuotta autoa ajanut, viime vuosina n. 50 tkm/vuosi niin aika yleiseltä tämä kiihdyttely ohitustilanteessa tuntuu. Itse pyrin aina ohtituksessa siihen ettei tarvitse kiihdyttää kaasu pohjassa reiluun ylinopeuteen, vaan ajan rauhallisesti ohi jos näkyvyyttä riittää. Tällä välttää "turhat" ylinopeussakot ja talvella takavetoisella ajettaessa luistelut.

    Kuitenkin usein kun pääsee rinnalle niin toinen ei jääkään taakse, joskus käy niinkin että kun on jo palaamassa omalle kaistalle kun on mennyt ohi edellä ajavasta niin toinen yrittää vielä ohitse! Tällöin koko kiihdytys pitää aloittaa alusta ja ohitusmatka pitenee, tai sitten jättää kesken koko ohitus. Kuitenkin jos tästä rynniin vielä ohi niin nopeus on jo sellainen että kortti lähtee hyllylle. Useinmiten tällainen ohituksen estäjä ajaa vanhemmalla autolla, jossa ei suorityskykyä ole paljon. Ja ohituskaista vielä korostaa tätä ongelmaa.

    Näihin kiihdyttelyihin pitäisi ehdottomasti puuttua!

      
  • Saab joskus mainosti omaa ohituskiihtyvyyttään ja kertoi että se tuo turvallisuutta. Jep! Kerran meinattiin törmätä kun vastaantuleva Saab teki hullun ohituksen, onneksi siinä oli SILLÄ hetkellä suorituskykyä että se pääsi ohi. Mutta tämä Saabin kuski oli ottanut sen liian vakavasti ja ilmeisesti luullut että nyt voi tehdä entistä rohkeampi ohituksia.

      
  • Pahimmat maantien tukot ovat vanhat mersun dieselit (W123/124). Nyt kun niitä saa puoli-ilmaiseksi liikkeistä niin sitten niitä näkee liikenteessä törttöilemässä oikein urakalla. Minua ei ainakaan vakuuta mikään vanha 200D jolla on pakkomielteenä olla kilpakuski. Hyvät naurut saa ainakin. nykyään litrasilla koneilla varusttut autot hakkaa mennen tullen tuollaiset rakkineet. Äärimmäisen vaarallista touhua roikkua rekan perässä ja sitten kun ohi lähdetään kestää ohitus pari kilometriä. Kaippa se tähtikeulavanhus tekee mielen ylvääksi :grin:

      
  • 530D” Tietysti vastuu aina viimekädessä on ohittajalla mutta ohitettavankin on hiljennettävä vauhtia! Lyhentää muuten huomattavasti ohitusmatkaa”.

    Allekirjoitan. Pieni kaasun nosto siinä vaiheessa kun toinen aloittaa ohituksen saa ohittajan suorastaan suhahtamaan ohi. Ei maksa mitään ohitettavalle mutta lyhentää ohitusaikaa ja matkaa reilusti.

    Herbert:” Kaistan keskellä ajavan ohittamista en kuitenkaan koe erityisen työlääksi.”

    En minäkään, mutta tiettyä hyötyä oikeassa reunassa ajamisesta on. Ohittaja näkee paremmin mihin on ryhtymässä ja tilaa on enemmän jos hommat lähtee menemään persiilleen. Jos sekä vastaantuleva että ohitettava ajavat missä laki sanoo, kolmas mahtuu väliin ilman hautajaisia (jos kaikki ovat enintään henkilöauton levyisiä). M-pyörälle riittää jo vaikka vain ohitettava on lukenut Tieliikennelain.

    durandal:” Tuo on kyllä nimittäin täyttä puppua että vähätehoinen auto opettaa olla yrittämättä ohitusta.”

    Se puppuus riippuu henkilöstä, lähinnä hänen asenteestaan. Joillekin hankalaan tilanteeseen johtaneet asiat löytyvät aina jostain muualta kuin itsestä, esimerkiksi auton suorituskyvystä. Joillekin taas on luonnollinen asia, että hänen autonsa on huono kiihtymään, se täytyy vain ottaa huomioon ohituksista päätettäessä. Puola on ns. machokulttuuri, siellä ei ole mies eikä mikään jos pelkää riskinottoa liikenteessä. Maan liikennekulttuuri on myös hyvin nuori, he ovat meitä yhden sukupolven jäljessä.

    Minua lukuisat nuhapumppuni ovat opettaneet ottamaan kaiken irti autosta ohituksessa, pitämään hyvän turvavälin, joka antaa hyvän näkyvyyden ja toimii tarvittaessa myös kiitoratana, sekä harkitsemaan, olenko ohittamassa koska se on tarpeen vai koska se on kivaa.

    Nyt autoni pystyy tehollaan kompensoimaan kuskin hölmöilyjä ohituksissa, mutta em. opetukset ovat edelleen käytössä, koska perusasia, että vastaantulijan kaistalla kannattaa olla mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman vähän aikaa. Joillekin tehokas auto vaikuttaa niin, että tulee lähdettyä ohituksiin, joista ei ole todellista hyötyä. Ehkä heiltä on jäänyt oppimatta, miltä tuntuu painaa 34 hevosvoimaisella Volkkarilla rekan rinnalla kun vastaan tulee toinen rekka ja olla aivan varma, että se on loppu nyt. Toki tehokas auto joutuu näihin tilanteisiin harvemmin, mutta jos kuski vie auton sellaiseen tilanteeseen hupimielessä useammin, on hyvän auton ominaisuuksia tuhlattu.

    durandal: "Koska näin on, on parempi tehdä tiet turvalliseksi eikä vain rajoittaa nopeuksia liiotellusti."

    Noin voi sanoa jos A) on ITSE tehnyt voitavansa turvallisuuden eteen omalta kohdaltaan ja :sunglasses: jos nopeuksia on tosiaan rajoitettu liioitellusti.

    A-kohdassa pitää tietää, mitkä ovat ne asiat, joilla kuski voi turvallisuuteensa vaikuttaa. Edellisten keskustelujen perusteella tiedän, että käsityksesi asiasta poikkeaa aika paljon tutkimusten ja tilastojen antamasta kuvasta. Olet ehkä tehnyt kaikkesi omasta mielestäsi, mutta et nyt käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella.

    B-kohdassa pitää tietää, mikä sitten on oikea rajoitus, ennen kuin voi sanoa nyt käytössä olevaa liioitellun alhaiseksi. Tämän tietämiseen taas tarvitaan tieto esim. siitä, mikä mihinkin paikkaan on sopiva rajoitus äidilleni tai naapurin 19-vuotiaalle tytölle, jolla on ehtinyt ajokokemusta karttua kohta nelinumeroinen määrä kilometrejä.


    viivamies:” kuinka moni pystyy ajamaan hyvissä olosuhteissa hyvällä kalustolla alinopeutta jonossa ilman keskisttymiskyky herpaantuu?”

    Nopeuden lisäys parantaa reagointinopeutta hyvin vähän. Se paranee muutaman prosentin vasta sellaisilla nopeuden lisäyksillä, että siitä aiheutuneet haitat ovat monikymmenkertaiset reaktionopeuden parantumiseen verrattuna.

      
  • Lainaus:
    03.09.2004 klo 19:12 - - - - - kirjoitti
    Valitettavasti nykyisillä liikennemäärillä ei ole mahdollista aina ajaa "rauhallisesti", tosin ei sitä silti kaahata saa, mutta reipas eteneminen liikenteessä on suotavaa ja muut huomioivaa.

    Toisaalta se ettei ohiteta ja ajetaan jonossa alinopeutta voi myöskin olla erittäin vaarallista -> kuinka moni pystyy ajamaan hyvissä olosuhteissa hyvällä kalustolla alinopeutta jonossa ilman keskisttymiskyky herpaantuu?


    Eiköhän nämä molemmat ole täysin kuskista kiinni. Jos et johonkin ITSE pysty, älä heti yleistä sitä koskemaan kaikkia autoilijoita.

    Minulle rauhallinen ajo jonossa ei tuota mitään ongelmia, vaikka alla olisikin tuliterä kinneri. Tästä kiitos kuuluu työlle raskaalla kalustolla ja takavuosien laiskoille autoilleni. Molemmat ovat tuoneet paljon ymmärrystä hitaammin ajavia kohtaan. Myös nämä alinopeushuutajat voisivat miettiä sen hitaan nopeuden syitä ja ohituksen hyötyjä ja haittoja ennen hermojen polttamisia.

      
  • Kun 1.3 uudemmista 1.3 litraisista lähtee noin 100hp ja painoa ei hieveästi välttämättä ole, ei kai voi varsinaisesta tehonpuutteesta sanoa, itsellä ei mitään hirveätä tykkiä ole koskaan ollut max 1.6 litrainen ja muutama 1.3 litraisia, lähes aina on ohi päässyt, kun vain on sellainen paikka jossa nyt yleensäkkin kannattaa ohittaa... siihen ohittamiseen on omat tekniikkansa, josta taas saisi kiistellä hamaan tulevaisuuteen...
    ai niin ja ylinopeuttahan ei saanut ajaa, vaikka ohittaa... :wink:

      
  • Ne moottoritiet josta jaksan jauhaa....olisi nimenomaan näitä kinnereitä ja rekkoja varten, jolloin muu liikenne saisi ajella kohtalaisen turvallisesti huolimatta IRTAD:in, ADAC:in ja TeeCee:n tilastoista ja vastaväitteistä, joita ei voida kopioida suoraan yksi yhteen Suomen olosuhteisiin, ajokulttuuriin, säähän eikä välttämättä muuhunkaan.

      
  • SixPack:” …muu liikenne saisi ajella kohtalaisen turvallisesti huolimatta IRTAD:in, ADAC:in ja TeeCee:n tilastoista ja vastaväitteist䅔

    Olemme onnistuneet tekemään maamme parhaasta tiestä yhden vaarallisimmista (H:ki-T:re moottoritie), veronmaksajana olen siis saanut järkyttävällä hinnalla vain lisää nopeutta. Oikein käytettynä moottoritie kuitenkin voi antaa lisää sekä nopeutta että turvallisuutta, esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa siihen on pystytty.

    Myönnän, että moottoritietä on paha oppia käyttämään jos sellaisia ei ole, en siis vastusta niiden rakentamista. Vastustan ajatusta, että liikenteen ongelmiin on pääsyynä aina joku muu. Milloin jalankulkijat, milloin pyöräilijät, milloin liian hiljaa tai liian lujaa ajavat, milloin rekat, bussit tai traktorit, milloin liian vähän tai liian paljon suolattu tie, milloin liian kapea tie, milloin huonopintainen tie, milloin hirvet tai moottoritien puute, milloin joustamattomuus tai takapuskurissa roikkuvat, milloin tien antamattomuus tai muiden kuskien taitamattomuus tai liikennesilmättömyys, milloin rajoitukset jne.

    Kaikissa noissa voi ollakin vikaa, mutta ne eivät realisoidu onnettomuudeksi jos kuski on hyvä. Hyväksi ei tule, jos ei tietoisesti yritä ja yritykselle ei ole motivaatiota, jos vika on muissa.

      
  • TeeCee: "Olemme onnistuneet tekemään maamme parhaasta tiestä yhden vaarallisimmista (H:ki-T:re moottoritie), veronmaksajana olen siis saanut järkyttävällä hinnalla vain lisää nopeutta."

    ...ja siirtokapasiteettia. Omasta mielestäni moottoriteiden parasta antia on se, että raskas liikenne ei rajoita henkilöautoliikenteen nopeutta. Valtateiden 100-rajoituksista on nimittäin hyötyä aika rajatusti ja 90:ntä ajavan täysperävaunuyhdistelmän ohittaminen onkin jo viittä vaille turhaa kumpuilevalla ja mutkittelevalla tiellä, jossa on kuitenkin muutaman kilometrin päässä toinen kärryä vetävä kuorma-auto.

    Kannattaa myös muistaa, että liike-elämä vaatii kunnon tieverkostoa. Tieverkoston puuttuminen maksaisi enemmän kuin tiet. Todennäköisesti et siis ole edes ollutkaan maksumiehenä... Paitsi, että jos saivarrellaan niin eihän rahoja ole korvamerkitty, joten olethan sinä kuluihin osallistunut. Tällöin olisi voinut kysyä, että olisitko sinä maksanut suuremman osuuden muista kuluista, jos liike-elämä olisi nykyistä kyvyttömämpi maksamaan omia osuuksian? Jos työttömyyskin olisi korkeampi ja maksavia yksilöitä vähemmän?

    Turvallisuus on vain yksi tekijä liikenteessä ja vaikka se ei ole vähäpätöinen, se ei todellakaan ole tärkein.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit