Tiehallinto sekä tieyritys Ykköstie ovat allekirjoittaneet moottoritien rakentamisesta osuudella Muurla - Lohja. Rahassa mitattuna hankkeen arvo on 648 miljoonaa, tieosuus käsittää 7 tunnelia ja 76 siltaa, ja on 51 km pitkä.
Osuus avataan tieliikenteelle v. 2008 Tiehallinnon Eero Karjaluodon mukaan. Silloin kantatie 1 Turku - Helsinki on yhtä moottoritietä. Aikomuksena on luoda turvallisempi ja joustavampi liikennöinti.
Vasta tien ollessa käytössä maksaa Tiehallinto hoitomaksun Ykköstie Oy:lle. Hintakin määräytyy siitä, kuinka hyvä moottoritien katsotaan olevan. Vasta v. 2029 Tiehallinnolle luovutetaan mainittu tieosuus.
Ketkä ovat Ykköstie Oy:n takana? Ruotsin Skanska Infrastructure Development, brittiläinen Laing Roads, sekä suomen Lemminkäinen. Ykköstie Oy ostaa rakennus- ja ylläpitotyöt suomen Skanska Tekralta sekä Lemconilta.
Koko hankkeen investoijana on Euroopan investointipankki, Pohjoismaisten investointipankki, Nordeapankki Suomi, Svenska Handelsbanken sekä Royal Bank of Scotland.
Mikäli jaksoit lukea tähän saakka, huomasitko onko autoilijoilta perittyjä veromiljadeja mukana tässä hankkeessa merkittävästi, tai verouroja muutenkaan? Ehkä pitkällä tähtäimellä. Tämän mallin perusteella ei uskoisi olevan ongelma käynnistää esim. Heinola - Oulu tai vaihtoehtoisesti T:re - Oulu moottoritiehanke, koska hankkeet tuovat paljon työpaikkoja, eivät kuluta alussa verovaroja, ovat käytössä liikenteelle turvallisempia kuin 2-kaistaiset tiet, varsinkin raskas liikenne saadaan ohjattua näille väylille tehokkaammin.
Se, että synnytetään työtä, on ihan hyvä juttu.
"There's no such thing as a free lunch." Kuluttajat maksavat ihan aina tavalla tai toisella kaiken.
Joku taloyhtiössäkin riemuitsi, että "Kiva, kun taloyhtiö maksaa ettei mene omasta pussista." - voi luoja paratkoon.
Mikäs se on maailman tärkein homma. No, maanviljelys tietenkin. Jo pelkästää kaksi viikkoa täysin ilman ruokaa aiheuttaa sen, että mikä tahansa muu homma menettää kummasti merkitystään. On se ihmeellistä. Joskus vain on vaikea ihan selvästi heti huomata miten esim. Rock'n'Roll, ralliautoilu, golf tai joku vastaava tukee ruoantuotantoa.
(Itse olen IT-hommissa (a)siantuntijana)
"There's no such thing as a free lunch." Kuluttajat maksavat ihan aina tavalla tai toisella kaiken.
Ilmaista lounasta ei ole, se on totta.
Toin jotain muuta esille. Tiehallitus (veronmaksajat) maksaa kansainvälisestä tienumero E18 (valtatie 1), vuosien 2008 ja 2029 välillä erissä yht. 648 mio . Vuotta kohden tämä tekee 30,857 jne mio. Miksi erikseen korostit olevasi IT-asiantuntija? Eikö mielestäsi tämä ole hyvä ja onnistunut kauppa? En korostanut erikseen veronmaksajien roolia, vaikka sen postauksessani mainitsin. Ei tule kertarysäystä ja takuukin on voimassa 21 vuotta.
Mikäli näin hyviä kauppoja on mahdollista toteuttaa elinkaarimallilla, olisi nopeasti arvioitava missä voidaan jatkaa. Koska ajan paljon Heinola - J:kylä - Oulu väliä, kuten tuhannet ja taas tuhannet rekat vyöryvät sitä pitkin, tämä olisi vain oma mielipiteeni tarpeellisesta rakennuskohteesta. Muilla valtateillä ei ole yhtä paljon raskasta liikennettä. Ajakaapa tuo pätkä yöllä, rekat pyrkivät olemaan poissa päiväsaikaan, vaikka niitä riittää silloinkin 2-kaistaiselle tielle aivan tarpeeksi.
Minusta 210 000 000mk x 25 vuoden ajan on rahaa sekin... Kyllä valtatie 8 on myös ruuhkainen rekkaväylä Turku-Vaasa-Kokkola-Oulu, mutta se onkin jo niin pitkä pätkä, että sitä saa varmaan maksaa 100 vuotta, jos meinaa moottoritieksi muuttaa.
Lähinnä siis siantuntija, mutta asiaan ..
Kaupan mielekkyys voitaneen mitata tarpeen ja investoinnista saadun hyödyn mukaan. Muistaakseni se ainakin tänä kesänä oli aivan kohtuullisessa kunnossa (oma havaintoni). Pitääkö investointi perustella sillä, että pääsee sitten vaikka 12 min nopeammin perille? Jaa jaa - saattaa matka-aikaan vaikuttaa myös satunnaiset keliolosuhteet ja muu liikenne. Ennen kuin aletaan pohtia sijoittamista, pitäisi pohtia mitkä muut kohteet olisivat kilpailemassa samoista rahoista. Tuon asian ratkaiseminen tai priorisointi onkin sitten jo poliittinen kysymys. Tarvitsevia käsiä olisi ojossa hieman joka suunnalta - niin kuin aina.
Senverran joudun korjaamaan hintaa, tai oikeammin odottamaan mikä on oikea kustannus. Lehdessä mainittiin tuo 648 mio, Uudenmaan Ympäristöuutisissa televisiossa kerrottiin kustannuksen olevan runsaat 300 Mio sille 51 km pätkälle. Silloin puolittuisi myös vuosikustannukset 15 mio luokkaan. Toivotaan, että jälkimmäinen pitää paikkansa. Täysiperävaunuyhdistelmien ja muun raskaan liikenteen kuormitus on suuri, lukumäärä myös, joten tie muuttuu turvallisemmaksi ajaa ja käyttää.
Oma mielipiteeni moottoritiestä etelästä päin Ouluun Limingan liikenneympyrään josta kulkee hyvä moottoritie Oulun ohi, olisi suotava liikenteen turvallisuuden kannalta. Mutta raskasta liikennettä kulkee paljon muillakin tieosuuksilla. Ajatus oli saada ns. kokoojatie pohjoiseen kun nyt sellainen on kohta valmis Turku - Vaalimaa.
Muistelin että moottoritien julkisesta rahoituksesta olisi tehty myös kriittinen arvio, jossa kerrotaan että pitkällä aikavälillä julkinen rahoitus tulee valtiolle kalliimmaksi kuin oma rahoitus. Yritin etsiskellä mutten löytänyt ko. tutkimusta.
Nythän tätä julkista rahoitusmallia on pääasiassa kiitelty.
Löysin vain perusasioiden tutkimuksen: www.vatt.fi/julkaisut/k/k306.pdf
. Tuossa asiaa käsitellään talous tms. tieteilijän suunnasta, mutta suht nopeasti tuon selaili - asiat ovat vain monimutkaisia, eikai voi muuta sanoa, no yhteenvedosta ymmärsikin jotain.
Voisi myös kysyä; voiko valtio tilaajana voittaa tilaaja-tuottaja-rahoittaja leikissä, jos tuottajan ja rahoittajan elinehto on tuottaa voittoa - onko keksitty taloudellinen ikiliikkuja.
No meni hieman ohi aiheen, mutta sallittakon myös avoin pohdinta.
Tulee ajeltua silloin tällöin tuonne Jkylän ja Oulun suuntaankin, tokihan siellä rekkoja riittää ja parannukset olisivat tarpeen. Kaakkois-Suomessa tulee myös liikuttua, ja kyllä eniten rekkoja on, ihan tilastoidustikin, Itärajan raja-asemille ja Suomenlahden satamiin vievillä väylillä. Lisäksi näillä väylillä rekkaliikenteen vuosikasvu on 10-20% luokkaa, muualla ei kasvu ole lähimainkaan tällaisissa lukemissa.
Näillä teillä ajetaan lähes kaikki Suomesta tai Suomen kautta Venäjälle menevä tavara (mm. yli 200.000 henkilöautoa kuljetuslaveteilla vuodessa), Venäjältä Suomeen tuleva tavara + kohtalaisen suuri osa paperiteollisuuden vientituotteista, kemikaaleista, puutavarasta jne.
Akik kirjoitteli tosi asiaa itärahtaamisesta.
Ajelen usein 7- ja 6-tietä ja aivan käsittämättömän paljon kulkee rojua itärekisterissä olevissa rekoissa. Autorekkoja on vielä enemmän... Ja sitä ei meinaa tajuta kuinka paljon autorekkoja oikeen kulkee. Jospa ne autokuljetukset jskus saisi siirrettyä kaikki raiteille ja pois tieltä...
Kuinkakohan paljon Suomelle jää rahaa tosta koko bisneksestä? Meinaan että kattaako tulot edes välittömät kustannukset - välillisistä puhumattakaan... Kyllähän toi itärahtaaminen naapurin rekistereissä olevalla kalustolla jotain Suomelle maksaa mutta kuinkakohan tulojen laita on???
Ei taida jäädä latian latia, omia eväitä mutustelevat, ja pitkissä Vaalimaajonoissa keittelevät omia tsajuja pienellä kaasu- tai hiilikeittimellä. Omat löpöt on tankeissa rajan takaa, Suomessa ei tankata mitään. Kuluttavat kyllä maanteitämme, ja ovat vaaraksi oman liikennekulttuurin takia muulle liikenteelle.
Nopeus on muuten metka juttu. Hangosta - Vaalimaalle autorekat ajavat nilkka suorana, mutta pohjoisemmaksi ajavat Venäläiset rekat ajavat usein vain 60 km/h koko ajan. Asian juju ei ole minulle vielä valjennut.