Nyt pitää nostaa hattua Tekniikan Maailaman päätoimittajalle Mikko Merilinnalle. Pääkirjoitus oli tosiaan hyvä. Yhdyn siihen 95 % :sti. Vain loppuaosa jos olisi pois olisin 100% samaa mieltä. Kirjoituksessa kuvattiin liian pienen turvavälin vaarallisuutta ja siitä aiheutuvaa haittaa edessä ajajalle. Ja jos turvaväli on liian pieni ei voi ennakoida tilanteita ajoissa, koska näkyvyys on rajoitettu. Vain loppuosa missä mainitsi että nautinto siirtyy silloin, kun saa ajaa sitten toisen perässä kiinni ei pidä paikkaansa ei ainakaan minun kohdalla.
Minä ja moni muu liikenneturvallisuudesta huolestunut henkilö toivomme poliisilta enemmän valvontaa liian pieniin ajoetäisyyksiin. Ei aina valvottaisi vai ylinopeuksia vaan valvottaisiin myös joskus turvavälejä. Ja nopeusrajoitukset pitäisi myös päivittää nykyautoja vastaamaan.
Eihän nopeusrajoitukset ole autoja vastanneet enää pitkään aikaan! Kuljettajathan niitä tarvitsevat, eivät autot.
Siis tarkoititko, että perusnopeus pitäisi olla luokkaa 150 km/h ?
Siis tarkoititko, että perusnopeus pitäisi olla luokkaa 150 km/h ?
Sanoisin, että luulisi jo vähitellen rakennettavan autoja, jotka vastaisivat todellista tarvetta. Siis huomioitaisiin vähän enemmän sitä suurinta osaa autoilevasta maailmasta (pois tuosta voidaan vähentää Saksa ja pari muuta). Kun kattonopeudet melkein maassa kuin maassa jäävät alle 130 km/h, useimmissa jopa reilustikin, niin voi hyvällä syyllä kysyä mihin näitä nykyisenlaisia 200-250 km/h kulkevia vehkeitä ja niiden "ominaisuuksia" oikein tarvitaan?
Jatkan vielä. Nykyään normaalien perheautojen tyypillinen huippunopeus jo lähentelee 200 km/h. Missähän lukemissa liikuttaisiin jos Suomessa vielä nykyään olisi maanteillä vapaa nopeus?
En kyllä väitä että se vaikuttaisi kaikkien ostopäätöksiin moottorikokojen suhteen.
Ostakaa kiinalainen auto, jos ja kun niitä tulee myyntiin.Ei tarvitse muuta omistaakaan jos joutuu onnettomuuteen,vaikka vain vähän kävelynopeutta kovemmalla vauhdilla.
Kuinka kovaa perheautolla pitäisi päästä?
Kuinka kovaa riittävän kova on numeraalisesti ilmaistuna?
Väitetään - jonkinlainen satulegenga - että Saksassa motareilla vedetään tosikovaa. Kokeilin rätkättimelläni, että mitenkä kovaa ne oikein menevät. Niiden hurjimpien mennessä ohitse, kiihdytin perään ja kappas vain eivät ne menneet kuin 160-180km/h - mittarinopeutta ja todellinen oli siis vähemmän. Uskon, että vain joitakin >200km/h kerholaisia on olemassa, mutta se ei ole lainkaan niin tavallista kuin väitetään. Aivan ylivoimaisesti suurin osa meni noin 140 km/h ja ihan siististi. Mielenkiintoista oli, että sateen sattuessa ne kaahariveijarit menivät tosi hitaasti. Johtui varmaan niistä ylileveistä renkaista, jotka eivät pidä stten yhtään märällä.
Kyse oli tietysti sarkasmista, eli voit huoletta olla 100%:sti samaa mieltä.
Pääkirjoitus oli kyllä hyvä.
Tuli tuossa mieleen että eikö uusia nopeusrajoituksia ynnä muuta voitaisiin kokeilla joillakin tieosuuksilla? Pannaan suuret kyltit tien varteen jossa kerrotaan että seuraavalla 10km matkalla saa nostaa nopeutta rajatta, omalla vastuulla. Tien olisi tietysti oltava moottoritie. Katsotaan sitten mitä vauhtia ajavat.
Tuli tuossa mieleen että eikö uusia nopeusrajoituksia ynnä muuta voitaisiin kokeilla joillakin tieosuuksilla? Pannaan suuret kyltit tien varteen jossa kerrotaan että seuraavalla 10km matkalla saa nostaa nopeutta rajatta, omalla vastuulla. Tien olisi tietysti oltava moottoritie. Katsotaan sitten mitä vauhtia ajavat.
Tuossa muuten on asiaa. Laitetaan nyt esim. moottoritiellä rajoitus 150km/h. Ja moottoritiellähän on aina myös rinnakkaistie. Ajakoon siellä se jota tuo vauhti pelottaa. Ja katsotaan sitten lisääntyykö onnettomuudet?
Itse ainakin siirtyisin tuollaisella tieosuudella siististi sinne rinnakkaistielle.
Veikkaisin että tällaisella kokeilulla ei saavutettaisi muuta kuin kaikkien vauhtihullujen kerääminen ympäri maata kokeilemaan rajojaan. Seuraukset voi itse kukin kuvitella mielessään.
Sen jälkeen ei nopeusrajoitusten tarkistamisesta tarvitsisi haaveilla vuosikymmeniin kun aina voitaisiin vedota tähän experimenttiin.
Mitäköhän tässä tapauksessa tarkoittaa "omalla vastuulla"?
Näinhän se todellisuudessa onkin, mutta tuo Saksan vapaa nopeus aiheuttaa autojen kehittelyyn selkeän vääristymän. Turhat hevosvoimat ja huippunopeudet korostuvat autoissa, vaikka niitä ei edes Saksassa käytännössä tarvitse.
Itse olen ajanut Saksanmaalla melko paljon, ja jopa 1.6 litrainen nykyauto riittää sielläkin aivan hyvin. Kulkee kepeästi sen 130 minkä tarvitseekin. Parilitraisessa (bensa tai diesel) riittää jo kulkua aivan riittämiin, käytännössä muu on jo liioittelua. Silti kehittelyn pääpaino tuntuu olevan noissa isommissa koneissa, vaikka tarvelähtöisesti tarkasteltuna pitäisi olla päinvastoin.
Tämä on muuten ihan jännä juttu. Isompia moottoreita jopa perustellaan paremmalla esim. ohituskiihtyvyydellä (""""turvallisuus""""") . Jopa autolehdet korostavat, että jonkin pienen auton koeajossa käy ilmi, että pienempi kone esim. 1.4 tai 1.3 ei riitä, vaan on parempi ostaa ko. auto 1.6 moottorilla. Tai jos perusmalli Suomessa on 1.6, niin 1.8 tai 2.0 vasta tuovat ajoon vaivattomuutta ja niin pois päin... """"Turvallisuus """""
Joskus jopa autolehdissä korostetaan miten kiivaasti auton saa lähtemään liikennevaloista liikkeelle. Ehkä tällainen puhe sopii nakkikioskin kulmille, mutta antaako se autolehdissä kuvan arvojen vääristymisestä ????
Miksiköhän näin, ennen myytiin jopa Opel Vectraa ja sen edeltäjää 1.4 koneella. Käyttöautoksihän ne silloin tulivat. Entä nyt ----dieselitkin on pilattu tietokoneilla ja turboilla, jotta dieselistäkin on saatu moottoritiekelpoinen kiihdytysajokki.
Moni asia on muuttunut vuosien varrella. Yksi niistä on käsite: "suorituskykyinen auto". Moni nykyauto, jota autolehdissä mainitaan suorituskyvyltään "perheautomaiseksi" , olisi kiihtyvyydeltään parikymmentä vuotta sitten päihittänyt silloisia urheiluautojakin. Moottoritehoissa ero on vielä suurempi - kolariturvallisuus lisää vääjäämättä auton omapainoa.
Vaikka useasti puhutaan tehokkaamman moottorin tuomasta "aktiivisesta turvallisuuslisästä" esimerkiksi ohituksissa, kolaritilastot eivät tätä väitettä tue. Ihmisillä on taipumus "ulosmitata" autojensa ominaisuudet.
Eiköhän syy pieniin moottoreihin ole auton kova hinta ja verotus nousee mitä isompi kone. Se oli ennen että vain suomeen tuotiin esim. opel asconaa kadetin koneella.
Iso kone lisää turvallisuutta esim. ohituksissa ja liukkaalla riittää vääntö koneessa ja parantaa ojattavuutta luisuissa. Eikä myös jää muiden jalkoihin liikenteessä ja voi tulla risteyksessa nopeasti päätielle ja kiihdyttää maantie nopeuteen. Moottoritielle tultaessa ei kiihdytys rampi lopu kesken kun koneessa on tehoa. Eli moottorin teho on myös yhtä tärkeä turvallisuus asia kuin hyvät jarrut.
Jaa-a .. huoh .. tätä minäkin olen ihmetellyt.
Mielenkiintoista sekin, kun tämän otaa puheeksi, niin
kovin nopeasti yritetään vaihtaa aihetta.
Muutama muukin asia ihmetyttää.
Olin kerran autokaupassa ja kauppias kehui sitä ja tätä ja sanoi, että siinä on alumiinivanteetkin. Kysyin ihmeissäni piru iski, että mitä ne ovat .. säästääkö niillä pensaa vai kulkeeko se kovempaa? Kauppiaalla alkoi suoni ohimossa sykkiä ja se oikein huusi, että "etkö sinä ymmärrä .. sehän on ulkonäkökysymys!" Oli siinä naurussa pitelemistä.
Oletteko tulleet miettineeksi auton väriä. Kun istuu vaikka Helsingistä Kemijärvelle esim. kuskina, niin ei siitä auton väristä - siis ulkoväristä - tiedä pätkääkään ellei mene välillä ulos ihailemaan. Siis yhteenvetona - ontuvan logiikan mukaan - auton väri on vain muita varten.
Sitäpaitsi .. kukaan ei ottanut kantaa kysymyksiini, että ..
Kuinka kovaa perheautolla pitäisi päästä?
Kuinka kovaa riittävän kova on numeraalisesti ilmaistuna?
"Kuinka kovaa perheautolla pitäisi päästä?"
No minulla on ollut kortti vuodesta 86 ja suurin nopeus, mitä olen autolla tuona aikana ajanut taitaa olla jotain 150 km/h. Senkin tein muistaakseni ekana vuotena kortillisena, eikä siihenkään mitään syytä tietenkään ollut, pitipä vain kokeilla.
Toisin sanoen minulle ainakin riittää tuo 120 aivan hyvin. en todellakaan tiedä, mitä sen suuremmilla nopeuksilla Suomessa, liikenteen seassa teksisi.
Kyllä olen monta kertaa välttynyt ojaan ajolta tehokkaan moottorin ansiosta. Kun auto karkaa lapasesta niin ei muuta kuin kaasu auki ja tilanne on korjattu. Siis jos tehoa vaan riittää.
Ihan vakavasti ottaen, olisko henkilöautolle sopiva sellainen 140km/h huippunopeus?
Tuo rampilta tulojuttu on ainoa todellinen hyöty, minkä allekirjoitan. Muut ovat mielestäni tunnepohjaisia mukavuusjuttuja. Ajan itse autoilla, joista toisen paino/teho-suhde on 9,9 kg/hv, toisen n. 18,5 kg/hv. Kiihtyvyys 0-100 km/h on sekunneissa samaa suuruusluokkaa kuin em. arvot.
Ohituksissa molemmissa autoissa on tasan yhtä paljon kapasiteettia yllätysten varalle, koska kuljettaja autonsa voimavarat tuntien harkitsee ohituspaikat. Tehottomalla autolla ei lähdetä ahtaissa paikoissa ohittamaan toisin kuin tehokkaalla. Tämä myös vähentää ohituksia rajaten ne ainoastaan todellista hyötyä tarjoaviin. Eiköhän silläkin ole turvallisuutta lisävä vaikutus.
Niin hitaalla autolla en vielä ole ajanut, ettei sen teho riittäisi renkaiden pidon menetyksen jälkeen luistattamaan renkaita lisää ja siten auttamaan auton ohjaamisessa. Tosin kuinka usein luiston oikaisuun tarvitaan oikeasti tehoa? Etuvetoisen takapyöräluistossa ehkä, muulloin riittää kaasun keventäminen tai kytkimen painaminen ja ohjaus.
Jossain rallimiesten kikoissa autoa varmaan käännetään kaasun avulla, mutta mitä tekemistä sellaisella on normaalissa liikenteessä? Jos tuollaisia kikkoja tarvitaan turvallisuuden parantamiseen veikkaan, että kuljettajan ajotaidossa on sen verran puutteita, ettei lisätehon tuomat asiat ainakaan paranna tilannetta.
Mukavuuteen liittyvät asiatkin olisi hyödyllistä osata erottaa turvallisuudesta.
Ja minä en ole ajanut niin tehottamalla autolla, ettenkö olisi ehtinyt perille ajoissa.
Minulla oli 1.0-litrainen vuosimallin 1984 takaveto-Starlet ensimmäisenä autona. Moottorin teho oli uutena luokkaa 45 hv ja 200 tkm ajettuna (jolloin se oli minulla) teho varmaankin hipoi 30hv:ta. Mutta silti en myöhästynyt.
Ja oli tähtösessä siinä muutakin mukavaa, kuten liukkaan kelin varoitusjärjestelmä: jos kolmosvaihteella ajettaessa, nopeuden ollessa 30-40 km/h takapyörät lähtivät sutimaan pelkällä kaasun painalluksella, tiesi, että nyt on TODELLA liukasta, vaikka oli sen aikaiset testivoittajatalvirenkaat alla...
Huippunopeudet eivät kiinnosta minua, vaan vääntö ja ajamisen vaivattomuus. Minusta autojen huippunopeudet voitaisiin rajoittaa vaikka 140-150 km/h:iin, itse en tarvitse kovempia nopeuksia.
Tuossahan tulikin tiivistettynä eräs hyvän ajotaidon perusasioista. harvemmin vain sitä tähän asiaan osataan yhdistää, valitettavasti. Ratkaisua haetaan monesti ihan toisesta suunnasta.
Joskus muinoin Suomea varten valmistettiin tiettyjä automalleja pienemmillä moottoreilla kuin muualle maailmaan (mieleeni tulee esim. 1,2 l Civic 80-luvun alusta). Nyt tilanne on toisin päin: tänne ei tuoda läheskään kaikkien automallien pienimpiä moottorivaihtoehtoja, jotka kelpaavat esim. saksalaisille. Oma 1,6-litrainen C-MAXinikin näyttää poistuneen Suomen hinnastosta, liekö syynä "alitehoisuus" vai liian pieneksi jäänyt hintaero 1,8-litraiseen.
Käytännön kokemuksesta voin kertoa, että sataheppainen 1,6-litrainen kiihdyttää 1,4-tonnisen auton kunnolliselta moottoritien rampilta (myös loivaan ylämäkeen) sataankahteenkymppiin ja rekkojen ohittaminen onnistuu tarvittaessa. Riittää minulle.
Opelin mallistosta löytyy useita esimerkkejä hinnat alkaen-moottoreista, joita ei tuotu/tuoda Suomeen:
-Astra G: Saksassa 1,2 l, Suomessa 1,6 8v
-Vectra B: Saksassa 1,6 l 8v, Suomessa 1,6 l 16v
-Vectra C: Saksassa 1,6 l, Suomessa 1,8 l
Käytännön kokemuksesta voin kertoa, että sataheppainen 1,6-litrainen kiihdyttää 1,4-tonnisen auton kunnolliselta moottoritien rampilta (myös loivaan ylämäkeen) sataankahteenkymppiin ja rekkojen ohittaminen onnistuu tarvittaessa. Riittää minulle.
OffTopic mutta kuinkas paljon C-MAXisi on kuluttanut? Joutuuko pienempi moottori toimimaan taloudellisuuden kannalta paljonkin epäedullisemmin verrattuna isompaan? Vaikka auto on hankintahinnaltaan edullisempi ja moottoritehoillakin pärjää vallan mainiosti, niin onko käyttökustannusmielessä (pl. vakuutukset) autojen välillä millaisia eroja?
OoTee:
Keskikulutus on ollut moottoritiepainotteisessa ajossamme 8,2 - 8,5 l / 100 km, riippuen lähinnä pikkukaupunkiajon osuudesta tarkkailujaksolla. Kesäinen matkataival 80 - 100 km/h maanteillä puolestaan taittuu helposti alle 7 l / 100 km kulutuksella. Samantehoinen, mutta ilmanvastukseltaan ja massaltaan vähäisempi Vectra kulki melkein litraa pienemmillä kulutuslukemilla.
Jos tuolla varovasti pyrit kyseenalaistamaan kommenttiani tehon merkityksestä, voin todeta, että varmasti sata heppaa riittää henkilöautoon. Sama teho vajaa 500 kg raskaammassa pakettiautossa jo aiheuttaa rampilla enemmän töitä puhumattakaan siitä, että olisi kuormaa. Tähän saakka ennakoimalla olen kuitenkin pärjännyt hyvin silläkin.
Kenenkään perässäkään ei tule kytättyä ohituspaikkaa, koska siitä ei yksinkertaisesti pääse ohi. Pitää ottaa vauhtia kauempaa.
Ei välttämättä huono lopputulos, vai kuinka? Kokeilun tiedotuksessahan voitaisiin toisaalta korostaa että jos nyt törttöilette niin perästä kuuluu. Toisaalta on vähän epäselvää mitä on "kaahaaminen". Onko se vain suurta nopeutta vai liittyykö siihen aina liikenteen vaarantaminen? Kokeilupätkällä voisi olla tavallista runsaammin valvontaa, jossa kiinnitettäisi huomiota erityisesti ohitteluun ja turvaväleihin yms. Periaatteessa jos ajetaan "nätisti" niin nopeuksien ei pitäisi nousta älyttömiksi. Monet autot vielä muuttuvat 120:n jälkeen aika epämukaviksi ajaa (tärinä, melu).
En kyseenalaistanut kommenttiasi, kunhan kommentoin riittävää tehoa omalta osaltani.
Aikaisempi kakkosautomme (Felicia 1,3) sen sijaan tuntui aidosti vajaatehoiselta moottoritien rampeissa, mutta kyllä silläkin kaikista normaaliin liikenteeseen kuuluvista tilanteista selvisi.