Ammattitaito? Vastuuntunto?

92 kommenttia
13
  • Lainaus:
    10.04.2006 klo 17:12 whiic kirjoitti

    Mietipäs mikä seuraus sillä olisi, jos pienituloinen joutuisi luopumaan autosta Kehä III:n ulkopuolella. Miten käy, jos pienituloinen ei voi käyttää enää omaa autoansa työssäkäymiseen vaan joutuu käyttämään harvaan liikennöityä julkista liikennettä, kuluttamaan työmatkoihin paljon pidemmän ajan, ja mahdollisesti enemmän rahaa. Voisi työttömyyskortisto alkaa houkuttelemaan, silloin, kun sitä autoa ei tarvitsisi lainkaan!

    - Kyllähän tätä voi aina miettiä. Miten sitten nämä vielä pienempituloiset pääsivät töihin joskus ammoisina aikoina, kun talojen pihoilla ei vielä tunnettu sellaista käsitettä, kuin parkkipaikka?
    Luonnollisesti löytyy aina joku, joka valitsee kortiston. Siitä se sitten lähteekin se oravanpyörä pyörimään. Et varmaan sinäkään usko tosissasi, että työttömyyskorvaus pysyy ennallaan, jos työttömien määrä kääntyy jyrkkään nousuun? Nälkäinen hyväksyy kyllä myös linja-auton.

    Toiseksi, miten paljon poltto-aine voi maksaa? Nämä viime vuosien korotukset eivät ole Suomen syytä. Suunta on tosin se, että me joudumme muuttamaan asennettamme, ennemmin tai myöhemmin, halusimme tai emme.

    Sinä miellät auton luksukseksi.
    - Auto on ollut minulle hupia ja työkalu. Se on ollut joskus myös välttämättömyys. Tai ainakin kuvittelin niin. Auto ei ole yksityisautoilijoille mikään välttämättömyys. Tämä ei ole mitään muuta kuin asennekysymys.

    viherhippejä, jotka eivät ole nähneet elämänsä aikana luonnonvaraista metsääkään, mutta pitävät luonnosta suurempaa meteliä kuin "korvessa" asuvat.
    - Päättäjistä ja aloitteen tekijöistä voidaan aina keskustella. Faktaa on kuitenkin, että heidän aloituksiensa ansiosta ruohonleikkurikin saastuttaa tänä päivänä ilmaa enemmän, kuin moderni auto.
    Vastakohtana voimme kohdistaa katseemme päättäjiin, joille nämä asiat eivät merkitse mitään. Moni tällainen päättäjä nauttii yllättävän suuresta kannatuksesta.

    Mielestäni on Suuri Tragedia, kun pienituloiset todellakin alkavat ymmärtää sen FAKTAN, että heidän ei kannata käydä töissä.
    - Tällä ei mitään tekemistä autoilun kanssa. Autoa käytetään työmatkoilla. Jotkut tosin käyttävät sitä töissä, mutta se onkin sitten jo kokonaan eri asia.
    Ei autoilu ja autonomistaminen ole mikään oikeus. Olen tosin sitä mieltä, että autoon voi tietenkin sijoittaa halutessaan, mutta silloin täytyy ymmärtää, ettei se ole sovelias harrastus köyhälle. Heille on olemassa hyvä linja-autoverkosto. Junat ja fillarit ja kävelläkin voi yhä.

    Eli kaikin mokomin, älkää verottako koko kansaa, verottakaa autoilijoita. Huomaatte, että suppeampi veronmaksajaryhmä supistuu entisestään,

    - Ei.

    Muistan kun bensiinin hinta nousi Suomessa 2 markkaan. Ja muistan kirjoittamasi kaltaiset tuomiopäivän profeetat, jotka ennustivat, että autoileva Suomi pysähtyy, kun poltto-aine maksaa 3 markkaa litra. Mikä on tilanne tänä päivänä? Lupaan sinulle, vaikka poltto-aineen hinta tuplaantuisi, me jatkamme autoilua. Selvää on, että aina löytyy joku, joka putoaa väliin, mutta Suomi autoilee, maksoi mitä maksoi.
    Jokainen pyrkii tosin vähentämään #&%£$!*, mutta valtio nostaa veroa tarpeen vaatiessa ja näin tulot pysyvät oikealla tasolla.

    samalla supistuu tuloveron maksajatkin.
    - Homma toimii, niin kauan kun Suomesta löytyy töitä. On aina toiminut, eikä autoilu ole ennenkään estänyt työntekoa. Helpottanut se tosin on sitä.

    Sitten on sekä enemmän maksettavaa (enemmän työttömiä) ja nykyistä vähemmän maksajia -
    - Näinhän siinä voi helposti käydä. Ja se näkyy joka paikassa. Ei rakenneta uusia sairaaloja, ei siistitä puistoja, puliukot saavat muuttaa takaisin veneen alle, eikä rakenneta uusia oopperataloja. Kaikki sosiaaliset edut tullaan romuttamaan ja koko maa vaipuu syvään depressioon. Näinkö siinä käy? No ei tietenkään. Verot ym poltto-aineen hinnankorotukset saavat yleensä aikaan pienen reaktion alussa, mutta pian mennään taas samoin eväin, kuin aina ennenkin. Ihminen on harvinaisen sopeutuvainen otus, että hän urputtaa koko matkan ja jatkaa samasta asiasta, uhkaillen, vielä kymmenen vuoden kuluttuakin, vaikka maksaisi jo tuplaten.

    On aika hyväksyä yksi fakta: ellei Suomen holhoovaa sosiaalitukijärjestelmää saada rationalisoitua, leikattua, tehostettua ja oikein kohdistettua, meillä ei pian ole mitään hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä rahoittajia ei löydy.
    - Löytyy paljon mallimaita, joissa nämä asiat on hoidettu eri tavalla. Ovatko asiat paremmin? Ei verrata heti USA:n, vaan verrataan maihin, joissa on suunnilleen samat lähtökohdat.


    [EsaZX12R muokkasi tätä viestiä 11.04.2006 klo 01:05]
      
  • Lainaus:
    10.04.2006 klo 18:06 whiic kirjoitti
    EsaZX12R: "Eläkeläiset ovat käsi ojossa"

    Oikeutetusti. Onhan heitä kusetettu pahanpäiväisesti. Muistan vallan hyvin kuinka peruskoulussa toistettiin mantraa siitä, että ihminen maksaa oman eläkkeensä, huolta tulevaisuudesta ei ole, ja nuorison ei tule purnata eläkemaksusta, koska se ei ole tulonsiirtoa toisille ihmisille vaan talletus omalle itselleen. Kaikki tämä tietenkin valhetta, mutta peruskoulu onkin monen valheen jakelukanava (päihdevalistuksesta historiaan ja yhteiskuntaoppiin).


    - Tottahan tämä oli. Minulle ja neljälle sisarelleni toitotettiin aivan samaa asiaa.

    Ihmiset tekivät silloin paljon lapsia. Entisellä muijallani on 3 veljeä ja 10 sisarta. Entisajan opit perustuivat siihen, että kansa lisääntyy rajusti ja turvaa näin vanhusten eläkepäivät. Tänä päivänä meidän tulevat vanhuksemme ovat tehneet 1-2 lasta, joiden pitäisi pitää huolta siitä, että mummolla ja paapalla on hyvä olla. Hankala laskutoimitus, kun lapset vielä kaiken lisäksi asettavat moottoritiet listalla ylemmäksi.
    Ajat muuttuvat Eskoseni. Sen minkä nimeen vannottiin meidän peruskoulussa, on historiaa tämän päivän sellaisessa.

    (niin suuri rikos kuin yksityisyrittäjyys vasemmisto-Suomessa onkin).
    - Yksityisyrittäjä unohtaa usein monta tärkeää asiaa. Ensinnäkin, hän on todellakin yksityisyrittäjä, jolla ei ole minkään suuren yhtiön suojaa takanaan. Yksityisyrittäjyys on valinta, jonka hän tekee itse. Tämä ei sovi kaikille, eikä jokaisen luonnolle.
    Tunnen yksityisyrittäjiä, jotka eivät pärjää missään, eivät, vaikka homma olisi kuinka helppo. Kaikki on järjestelmän syytä.
    Tunnen myös monta yksityisyrittäjää, jotka ovat alusta lähtien ymmärtäneet pelin ehdot ja paiskineet töitä sen mukaan ja menestyneet.

    Myöskin yksityisyrittäjien joukosta voi erottaa voittajat ja luuserit, eikä tällä ole mitään tekemistä maan politiikan kanssa. Minkään maan järjestelmä ei takaa sitä, että joku menestyy automaattisesti yksityisyrittäjänä, vaikka se toki on helpompaa monessa maassa, Suomeen verrattuna.

    Niin, ja kun sitä sairaanhoitoa ei saisi kuulemma tehostaakaan. Kaikki tarpeeton byrokratia ja säätäminen tulisi säilyttää, että kukaan konttoristi joudu irtisanomisuhan alle.
    - Ymmärtääkseni sairaanhoitoa ON tehostettu. Hommat eivät enää hoidu samalla määrällä henkilökuntaa per potilas. Tämä tehokkuus ei kuitenkaan näy näiden tehokkaiden lompakossa, vaan se loppusumma on sama, olit sitten tehokas, tai et.

    Yksityinen palveluntarjoaja tarjosi nimittäin vastaavat palvelut niin halvalla, että yrityksen omistajat rikastuivat ... paljon.
    - Joitakin juttuja voidaan tosiaankin hoitaa hyvin yksityisellä palveluntarjonnalla. Mutta jos tätä kehitellään, niin myös yksityisten palvelun tarjoajien tulee sijoittaa instrumentteihin, tutkimustyöhön jne. Silloin homman nimi on se, että yksityinen hoito on siitä hyvä, kun ei ole mitään leikkausjonoja yms. Se tosin maksaa hieman enemmän. Elikkä hyvä juttu sellaiselle, jolla on rahaa. Makuasia - tai varallisuus ratkaisee, kumman silloin valitsee.

    Siitä huolimatta mitään katastrofia ei saatu aikaan tehostamisella - riitti, että homma toimi markkinatalouden mukaan, kun kunta osti palveluita.
    - Yksityinen palveluntarjoaja pärjää yleensä näissä jutuissa parhaiten siten, että hän kaappaa sen kaikkein kannattavimman palan ja hylkää sen osan, joka vaatii eniten sijoituksia ja kustannuksia. Yksityinen palveluntarjoajahan voi aloittaessaan - usein tyhjästä - valita, mitä haaraa hän alkaa vetämään. Usein unohdetaan kysymys, kuka vetää silloin tätä jäljelle jäänyttä osaa ja vielä kun sen hetkinen vetäjä menetti sen kannattavamman osankin.

    Siivousala on tästä oiva esimerkki. Alan tehokkaimmat tulokkaat valitsevat tarkkaan mihin lykkäävät luutansa. Pikkupaikat, joita saa kerätä koko päivän keskikaupungilla, he jättävät auliisti muille, jotka eivät meinaa sitten millään saada hommaa sujumaan, kun joutuvat toimimaan näiden tehokkaiden yksityisten palveluntarjoajien polkemien hintojen mukaan, eri lähtökohdista. Myös tässä on tietysti hyvät puolensa. Palvelusta maksava saa nauttia kilpailun tuloksista, alhaisempina hintoina.

    Niin, kyllä rahalla saa luotua turvatyöpaikkoja ja koulutuskursseja, ja molemmat kelpaavat nykymäärittelyn mukaan poistamaan ihmisen työttömyyden piiristä. Silmänkääntötemppuhan se,
    - Tarkoitus taitaa olla kuitenkin saada työttömiä takaisin työelämään ja rahan voimallahan sekin tulee tehdä. Suojatyöpaikkoja Suomessa on ollut kautta aikojen, hätä-aputyömaista lähtien ja ovat tosiaankin joskus täyttäneet hyvin paikkansa. Tänään ei tosin tarvitse lähteä lapioimaan tietyömaalle, vaan tämä suojatyö on hieman inhimillisempää.
    Pääasia lienee, että pidetään ihminen aktiivisena ja koulutetaan lisää. Vaihto-ehtoja ei ole paljon.

    Tilaston väärentämistä, käytännössä, ei mitään sen kummempaa.
    - Mielestäni sillä ei ole mitään käytännön merkitystä, miten tilastot esitellään. Se ei nosta, eikä laske työttömien todellista määrää. Ja kuitenkin, jos jokainen työtön ja "työtön" esiteltäisiin työttömien muodossa tilastoissa, niin eikö silloin kysyttäisi, kuinka monta työtöntä on lähetetty lisäkoulutukseen ja kuinka monta on saanut valtion tilapäisiä töitä. Silloin kysymys kuuluisi: Eikö valtio tee mitään, että saataisiin työttömillekin jotain ohjelmaa?

      
  • EsaZX12R: "Tottahan tämä oli. Minulle ja neljälle sisarelleni toitotettiin aivan samaa asiaa.

    Ihmiset tekivät silloin paljon lapsia. Entisellä muijallani on 3 veljeä ja 10 sisarta. Entisajan opit perustuivat siihen, että kansa lisääntyy rajusti ja turvaa näin vanhusten eläkepäivät."


    Totta vai? Onko "ehdollinen totuus" = "totuus"? Onko ehdollinen totuus totuutta vielä silloin, kun todetaan totuudelle asetetun ehdon (jota ei ääneen kehdattu mainita) jääneen täyttymättä? Onko "totuus" ennalta turvatusta eläkkeestä totuus myös tänään? Oliko se totuus vielä 90-luvun alussa, kun itsellä niitä yhteiskuntaopin kursseja oli?

    Se on kumma, että moni yhteiskunnallinen toiminto, valtion budjetti, jne. perustuvat vuotuiseen BKT:n kasvuun. Markkinatalous perustuu kasvusuhdanteeseen, mutta markkinataloutta enemmän kasvusuhdanteesta tuntuu nauttivan rahankäyttökohteita keksimällä keksivä vasemmistopainotteinen valtionhallinto.

    Valtio tarvitsee kasvusuhdannetta... mutta eläkeläiset eivät. Urasuuntautuneet ihmiset vievät eläkeläisiltä leivän, koska heillä ei ole aikaa rakentaa suurperheitä.

    Ja mitä vasemmisto nyt tekee? Haraa vastaan sitä ajatusta, että maahan voisi tulla ulkomaista työvoimaa. Vasemmistolle kelpaa vain turvapaikkaloinen, joka elää yhteiskunnan rahoilla ilman vastinetta elannosta.

    EsaZX12R: "yksityinen hoito on siitä hyvä, kun ei ole mitään leikkausjonoja yms. Se tosin maksaa hieman enemmän. Elikkä hyvä juttu sellaiselle, jolla on rahaa."

    Koska työssä käyvät eivät juurikaan voi käyttää kunnallista terveydenhoitoa mm. hoidon tason ja jonottelun takia, vaan käyttävät paljon myös asiantuntevia yksityislääkäreitä, eikö se vähän tarkoita sitä, että kaikki yhteiskunnan toiminnot kohdistuvat yksinomaan vähänvaraisiin? Kuten joku jo sanoi, useimmat meistä eivät käytä terveyspalveluita ja kun käyttävät, he käyttävät esim. päivystystä, ja maksavat päivystysmaksut, ja maksavat sitten esim. antibioottikuurista suuremman osuuden. Se, että yhteiskunnan poliitikot haluavat puolustaa "maksutonta terveydenhoitoa" kuulostaa jo naurettavalta.

    EsaZX12R: "Yksityinen palveluntarjoaja pärjää yleensä näissä jutuissa parhaiten siten, että hän kaappaa sen kaikkein kannattavimman palan ja hylkää sen osan, joka vaatii eniten sijoituksia ja kustannuksia."

    Eli, jos kunta kilpailuttaa terveydenhuollon, yksityinen voi voittaa tarjouskilvan ja toteuttaa kannattavimman osan. Mitäs lopulle osalle? Jos on tarjouksen tehnyt, on lupaukset pidettävä. Myös se kannattamaton osa täytyy yrityksen toteuttaa, jos on sen tarjoutunut esittämäänsä hintaan toteuttaa. Jos yritys ulkoistaa ulkoistetun uudelleen, maksaja on yritys.

    Yrität kovin saada markkinatalouden vaikuttamaan demonilta, mutta markkinatalous perustuu sopimuksiin. Jos markkinatalous polkee esim. kuntia, eikö kuntien kannattaisi hankkia asiantuntevia sopimuskonsultteja hoitamaan heidän ulkoistustoimintaansa?

    EsaZX12R: "Suojatyöpaikkoja Suomessa on ollut kautta aikojen, hätä-aputyömaista lähtien ja ovat tosiaankin joskus täyttäneet hyvin paikkansa. Tänään ei tosin tarvitse lähteä lapioimaan tietyömaalle, vaan tämä suojatyö on hieman inhimillisempää."

    Tietyömaalla on useimmiten edes jokin tuotos. Valtionhallinnon suojatyöpaikkojen tuotos on paperia: byrokratiaa, orgaanista jätettä ja kansalaisia, jotka eivät enää pysy kärryillä millä Kela-lomakkeella haetaan mitä tukijaista.

    "Inhimillinen" suojatyöpaikka on työpaikka, joka on perustettu, jotta voidaan tehdä tarkoituksellista kiusaa lopulle osalle kansaa.

      
  • Lainaus:
    10.04.2006 klo 18:57 Opelixi kirjoitti
    Auto on usealle työssäkäyvälle käytännössä pakollinen ja tätä pakkoa voidaan helpottaa verovähennyksillä, kuten on tehty tähänkin asti. Loput autoilusta ei sitten enään olekkaan niin pakollista.


    Kansa on ilmeisesti eri mieltä kanssasi, koska eilen julkistetun tutkimuksen mukaan vain 8% suomalaisten liikkumisesta toteutetaan muulla kuin yksityisautolla! Kokevat ilmeisesti muunkin kuin työmatkaliikkumisen pakolliseksi. Eihän sekään ole pakollista oikeasti, ainahan voi muuttaa tai jättää työt tekemättä - mitä järkeä on tehdä töitä ja maksaa lähes koko palkallaan liikkumisesta sinne töihin? Jossain vaiheessa hintojen jatkuvasti noustessa tulee monelle työn kannattavuusraja vastaan, varsinkin kun muistetaan että suomalaisten palkat ovat hyvinkin pieniä eikä verottaja yleensä hyväksy normaalityöajoilla kulkevalle vähennyksiä oman auton käytöstä jos yksikin bussi kulkee. Jo tällä hetkellä huonot liikenneyhteydet ja sikamaisen kallis liikkuminen ovat merkittävä este monen työllistymiselle (liikuit sitten julkisella tai autolla, yhtä kalliita molemmat).

    Eiköhän jo olisi aika tunnustaa tosiasiat ja kehittää sitä liikennemuotoa, jonka kansalaiset ovat älyttömästä verotuksesta ja poliitikkojen vastarinnasta huolimatta valinneet? En oikein jaksa uskoa, että me kaikki olisimme auton turhaan ostaneet, eiköhän lähes kaikilla meistä ole ollut ihan pätevä syy hankkia auto?!? Ja mitä järkeä sillä olisi olla ajamatta, jos sen kerran on hankkinut maksanut siitä huomattavan summan?

    Merkittävin autoliikenteen kasvu tapahtuu kuulemma ryhmässä nuoret naiset. Miesten autoilu ei ole lisääntynyt. Hyvä että tulee tasa-arvo tähänkin, saadaan ehkä vähän tolkkua tähän liikennepäätöksentekoonkin jossain vaiheessa.

    "kuinkahan moni perhe on ilman autoa? Taitaa olla todella harvinaisuus, monessa on jopa kaksi."

    Kuinkahan moni on ilman työtä siksi, että kaikki perheiden rahat menevät autoihin?



    [AkiK muokkasi tätä viestiä 11.04.2006 klo 10:21]
      
  • Lainaus:
    11.04.2006 klo 08:44 whiic kirjoitti
    EsaZX12R: "Tottahan tämä oli. Minulle ja neljälle sisarelleni toitotettiin aivan samaa asiaa.

    Ihmiset tekivät silloin paljon lapsia. Entisellä muijallani on 3 veljeä ja 10 sisarta. Entisajan opit perustuivat siihen, että kansa lisääntyy rajusti ja turvaa näin vanhusten eläkepäivät."


    Totta vai?...
    Onko "totuus" ennalta turvatusta eläkkeestä totuus myös tänään? Oliko se totuus vielä 90-luvun alussa, kun itsellä niitä yhteiskuntaopin kursseja oli?

    Panit varmasti merkille viestissäni, kun kirjoitin: Ajat muuttuvat Eskoseni. Elikkä se mikä oli ennen totuus, ei ole välttämättä sitä tänä päivänä.

    Se on kumma, että moni yhteiskunnallinen toiminto, valtion budjetti, jne. perustuvat vuotuiseen BKT:n kasvuun.
    - Niin. Taloudellinen kasvu vetää kaiken mukanaan. Sinänsä harmi, sillä olisi tietenkin hienoa maksaa samoja vakuutuksmaksuja, kuin 30 vuotta sitten jne. Ja olisi tietenkin hienoa, jos me voisimme täällä Suomessa päättää itse omasta linjastamme, sen sijaan että Brysseli tekee sen.

    Valtio tarvitsee kasvusuhdannetta... mutta eläkeläiset eivät.
    - Näin on. Eläkettä nostaessa ei ole mielenkiintoista, mikä on maan tilanne. Eläkeläinen on leimannut ulos ja odottaa, että valtio hoitelee loput. Tämäkin eräänlaista vasemmistolaisajattelua. Tähän tulee muutos, ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuudessa saat itse hoidella eläkeasiasi siihen kuntoon, kun itse haluat. Tämän päivän järjestelmä ei kanna tulevaisuudessa. Ruotsihan muutti tämän muutama vuosi sitten ja maassa on muutenkin sovellettu omia, henkilökohtaisia eläkevakuutuksia ja rahastoja jo kohta kymmeniä vuosia.

    Urasuuntautuneet ihmiset vievät eläkeläisiltä leivän, koska heillä ei ole aikaa rakentaa suurperheitä.
    - Näinhän se on, vaikka en haluaisi puhua välttämättä mistään erikoisesta ryhmästä. Ihmisten pitäisi tehdä vähintään 3 lasta, jotta järjestelmä pysyisi jotenkin hengissä.

    Ja mitä vasemmisto nyt tekee? Haraa vastaan sitä ajatusta, että maahan voisi tulla ulkomaista työvoimaa.
    - Tässä on myös se suuri vaara, että kapitaalia valuu maan rajojen ulkopuolelle. Ulkomainen työvoima maksaa myös pienemmistä tuloistaan huomattavasti vähemmän veroa - jos maksavat ollenkaan. On tärkeää, että työstä maksetaan veroa. Muussa tapauksessa me suomalaiset joudumme maksamaan enemmän veroa, eivätkä tässä säästy autoilijatkaan, päinvastoin. Jonkun täytyy maksaa valtion menot. Kuka maksaa ne, jos maan työt hoidetaan halvan ulkomaalaisen työvoiman voimin, suomalaisen seuratessa katseella?

    Vasemmistolle kelpaa vain turvapaikkaloinen, joka elää yhteiskunnan rahoilla ilman vastinetta elannosta.
    - Tässä ei ole ainoastaan kysymys rahasta, vaan myös Suomen on kannettava kortensa kekoon. Suomi pystyi tunkemaan päänsä puskaan vielä niihin aikoihin, kuin suurin osa tavarasta vietiin Venäjälle ja takaisin tuli Ladoja. Ei ollut millä mällätä. Tänään tilanne on toinen.
    Turvapaikan hakija on sijoitus. Suomalaiseen joutuu sijoittamaan lähes 20 vuotta, ennen kuin hän alkaa tuottamaan. Turvapaikan hakija saattaa alkaa tuottamaan jo muutaman kuukauden kuluttua. Lisäksi, kuten jo aikaisemmin totesimme, suomalaiset eivät tee enää lapsia siinä tahdissa, kuin järjestelmämme edellyttää. Täytyy siis keksiä joitain muuta. Ahmed hankkii usein 6 lasta ja heistä kasvaa suomalaisia, jotka osaavat maan tavat ja kielen, täydellisesti. Suomi on yhä tässä asiassa hieman naapureitaan jäljessä, jotka ovat osittain rakentaneet hyvinvointinsa juuri pakolaisten ym. siirtolaisten avulla.
    Ei ole Ahmedin syy, jos Suomi katsoo, että se riittää jos häntä vain elätetään.

    Koska työssä käyvät eivät juurikaan voi käyttää kunnallista terveydenhoitoa mm. hoidon tason ja jonottelun takia, vaan käyttävät paljon myös asiantuntevia yksityislääkäreitä, eikö se vähän tarkoita sitä, että kaikki yhteiskunnan toiminnot kohdistuvat yksinomaan vähänvaraisiin?
    - Homman ideahan oli joskus se, että meillä on yksi hyvä järjestelmä, jota kaikki voivat käyttää ja johon kaikilla on varaa ja joka on laadukas. Viime vuosina olemme saanet nähdä uuden kehityksen, jossa moni ala suuntaa katseensa heihin, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaammasta palvelusta. Tässä nousee helposti kateus mukaan kuvaan, kun naapuri hoitelee pienet operaatiot kädenkäänteessä jollain yksityisklinikalla. Mutta tässä on kysymys aivan samasta asiasta kuin autoilu - köyhällekin löytyy vaihto-ehto. Tässä tapauksessa tämä on hyvä vaihto-ehto. Suomen terveydenhoito kestää kansainvälisessä vertailussa. Itse asiassa Suomen terveydenhoito peittoaa monen sellaisen maan terveydenhoidon, jossa lähes kaikki hoidetaan yksityisin voimin.

    Se, että yhteiskunnan poliitikot haluavat puolustaa "maksutonta terveydenhoitoa" kuulostaa jo naurettavalta.
    - Jokainen, joka on nuori, terve ja elinvoimainen, hymähtää varmasti jossain vaiheessa tälle. Mutta meille kaikille on yhteistä se, että meistä tulee jonain päivänä vanhoja. Eikä ole myöskään sanottua, että terveys kestää koko mammonanhankintareissun. Elämä voi muuttua yhtäkkiä. Silloin ei ole myöskään taattua, että ekonomia kestää sairastelun. Monella ei ole varaa olla kotona edes sen syksyisen flunssan iskiessä. Entäs sitten, jos sattuu tulemaan häntäluu edellä rappuset alas?

    Ymmärrän tietenkin, mitä tarkoitat. Omat vakuutukset sopisivat hyvin myös minulle, sillä olen kova jätkä niissä hommissa. Mutta kaikki eivät ole kiinnostuneita, vaan suuri osa kansasta elää tätä hetkeä, eikä murehdi huomisesta. On maita, joissa oman toimeentulon varmistus on jokaisen omilla harteilla. Näissä maissa onkin sitten paljon näitä väliinputoajia. Suomessa heitä ei ole lainkaan. Siitä huolimatta, vaikka me maksammekin tämän kaiken yhteisvoimin, meillä on jopa varaa ostaa auto.

    Eli, jos kunta kilpailuttaa terveydenhuollon, yksityinen voi voittaa tarjouskilvan ja toteuttaa kannattavimman osan. Mitäs lopulle osalle? Jos on tarjouksen tehnyt, on lupaukset pidettävä.
    - Kukaan järkevä ei varmasti tee tarjousta koko toiminnasta, kun on jostain suuresta kysymys. Jo yksin suuri kokonaisuus saattaa estää tämän. On paljon helpompaa ottaa hoiviinsa se kannattavin osa. Esim. Akuutti, tai rokotella ulkomaille lähtijöitä, suorittaa kauneusleikkauksia jne. Yksityinen hammaslääkärikin taitaa olla aika hyvä juttu. Näihin kaikkein suurimpiin ja vaativimpiin operaatioihin ei löydykään sitten yllättäen näitä yksityisiä palveluntarjoajia, koska ne vaativat paljon hyvinkoulutettua henkilökuntaa ja työkalut pitää olla sen mukaan. Kustannukset ovat niin suuret, että on parempi pysyä siinä hieman vaatimattomammassa ja kannattavammassa hommassa. Valtio sitten pumpatkoon rahaa jäljelle jäävään toimintaan.

    Yrität kovin saada markkinatalouden vaikuttamaan demonilta,
    - En suinkaan. Mutta myös auringossa on pilkkunsa, eikä markkinatalous ole mikään takuu paratiisiin.

    eikö kuntien kannattaisi hankkia asiantuntevia sopimuskonsultteja hoitamaan heidän ulkoistustoimintaansa?
    - Toivon, että tiedät mitä konsultit maksavat. Eikä kukaan pysty takaamaan, että sopimuskonsultti esittää sen parhaimman tuloksen.
    Konsultit ovat hyviä piirtämään haarukalla tunteja raportteihin ja osaavat taidon tehdä yksinkertaisistakin asioista ajan hermon mukaisia kurveja PowerPointilla. Hyvä konsultti puhuu tehtävän antajan kumoon, joka turtuu uuteen infoon niin totaalisesti, ettei huomaa konsultin todellista tehottomuutta. Konsultti tarvitsee usein kohtuuttoman pitkän ajan, päästäkseen jyvälle yhtiön toiminnasta. Sen jälkeen hän alkaa esittämään parannusehdotuksia - jotka sitten hylätään joskus myöhemmin, kun konsultti on unohdettu. Sitten kun konsultti on tehtäviensä tasolla, sopimusaika loppuu ja ihmetellään mitä tapahtui.
    Kirjoitan tämän kokemuksesta, sillä olen ollut tekemisissä niin monen konsultin kanssa.

    Tietyömaalla on useimmiten edes jokin tuotos. Valtionhallinnon suojatyöpaikkojen tuotos on paperia: byrokratiaa, orgaanista jätettä ja kansalaisia, jotka eivät enää pysy kärryillä millä Kela-lomakkeella haetaan mitä tukijaista.
    - Olisi tosiaankin hienoa, jos homma tuotttaisi. Tähän tuleekin pyrkiä.

    "Inhimillinen" suojatyöpaikka on työpaikka, joka on perustettu, jotta voidaan tehdä tarkoituksellista kiusaa lopulle osalle kansaa.
    - En oikein ymmärrä tätä pointtia.

      
  • Oletteko milloinkaan ynnänneet, että miten paljon voi ajaa pirssillä sen sijaan, että ylläpitää omaa autoa? Itse joskus pidin vihkoa, johon merkkasin ihan kaikki autoon menneet rahat. Oppi tuon vihkon pitämisestä oli, että en enää koskaan pidä vihkoa, johon merkkaan kaikki autoon menneet rahat. Oli se sen verran kamalaa luettavaa - kallista siis.

    Niin .. tuosta pirssillä ajamisesta. Itse olisin voinut ajella töihin ja kotiin neljänä päivänä viikossa - noin 19 km per sivu eli 38 km per päivä. Enempää pirssiajeluja se budjetti ei sitten olisi kestänytkään. Kuitenkin siinä paljossa pirssiajelussa on jotain mikä hieman tökkii verrattuna oman auton käyttöön - joku vastustus menttaalitasolla. Oman auton voi napata ja mennä sillä vaikka mihin siitäkin huolimatta, että hintoihinsa se tulee sekin ja ihan reilusti tuleekin. Harvemmin vain tulee oikeasti ajateltua auton kalleutta - vaikka kyllä syytä olisikin. Jos ihan järjellä ajattelee, niin aika monelle - vaikka ei ihan kaikille kuitenkaan - , sopisivat julkiset kulkuvälineet työpaikkamatkailuun vallan mainiosti.

    Työpaikka on Munkkiniemessä ja jotkut tulevat autolla töihin vaikka asuvat Munkkiniemessä - tuo on jo sairasta - kaiken kukkurakisi eivät mene päivänmittaan minnekään, kun työ ei ole mitään reissuhommaa edes tilapäisesti. Samanlaisia "pätkämatkailijoita" on pilvin pimein, mutta mikäs siinä kun on rahaa yli oman tarpeen ja elämässä pitää olla mukavuuksia.

    Hgin keskutassa on parkkipaikkojakin yhä vähemmän ja vähemmän. Asuin elämäni ensimmäiset 22 vuotta Töölössä Temppelikadulla ja parkkiksia oli todella nuikasti. Kun vielä sattui jotkut pippalot Kauppakorkeaan - vaikka lääkäripäivät tai jotain - niin ei meinannut kotiin pästä, kun parkkipaikkoja ei vain kerta kaikkiaan ollut. Autoilu on lisääntynyt (tänäinen Hesari) paljon ja parkkipaikkoja ei ole lainkaan riittävästi suhteessa tarpeeseen. Kannatan todella julkisten käyttöä - monestakin syystä.

      
  • Lainaus:
    11.04.2006 klo 11:35 Rätkätin kirjoitti
    Oletteko milloinkaan ynnänneet, että miten paljon voi ajaa pirssillä sen sijaan, että ylläpitää omaa autoa? Itse joskus pidin vihkoa, johon merkkasin ihan kaikki autoon menneet rahat. Oppi tuon vihkon pitämisestä oli, että en enää koskaan pidä vihkoa, johon merkkaan kaikki autoon menneet rahat. Oli se sen verran kamalaa luettavaa - kallista siis.


    En ole koskaan suoranaisesti laskenut. Olin 6 vuotta ilman autoa ja huomasin kyllä, miten helppo oli vuokrata auto aina silloin tällöin ja huomasin myös, että yleisillä kulkuvälineillä ajaa lähes kaksi vuotta, kun samalla summalla pääsee omalla autolla vasta kuukauden...
    Välirahalla olikin sitten kiva matkustella pari kertaa vuodessa.

      
  • Lainaus:
    11.04.2006 klo 11:35 Rätkätin kirjoitti
    Oletteko milloinkaan ynnänneet, että miten paljon voi ajaa pirssillä sen sijaan, että ylläpitää omaa autoa? Itse joskus pidin vihkoa, johon merkkasin ihan kaikki autoon menneet rahat. Oppi tuon vihkon pitämisestä oli, että en enää koskaan pidä vihkoa, johon merkkaan kaikki autoon menneet rahat. Oli se sen verran kamalaa luettavaa - kallista siis.



    Kyllä se näin on. Itse olen joskus tehnyt samanlaisen laskutoimituksen. Aika paljon saa ajaa taksilla. Tosin tarkemmin ajatellen tulin siihen tulokseen, että jos työ on sellainen että kannattaa työmatka ajaa taksilla, matka ei ole kovin pitkä. Sen voi siis ajaa polkupyörälläkin ja se taas on lähes ilmaista...

    Toisaalta itselläni on auto, koska on työn takia pakko olla. Ja kun se auto on ja siitä on 15.000 euroa veroakin maksettu, niin mitä järkeä sitä on pihassa seisottaa? Jos uudehkon auton joka tapauksessa omistava ihminen ajaa bussilla, hän maksaa koko ajan kaksinkertaisesti. Jos asuisin vielä Helsingissä, niin ajattelisin ehkä vähän toisin. "Syrjäseudulla" ei ole käytännössä olemassa mitään vaihtoehtoa autolle, paitsi ehkä tuo taksi. Mutta sitäkään ei aina esim. aamuaikaan saa noin vain kun kaikki pirssit ovat ajossa.

    Tienrakennus ilmentää minusta melko hyvin koko yhteiskunnan tilaa Suomessa. Aikanaan 60 luvun lopulla ja 70-luvulla saatiin rakennettua periaatteessa koko nykyinen Suomi. Tehtiin tiet, koulut, lähiöt, moni terveyskeskus ja sairaala, uimahallit, jäähallit jne jne. Nykyään ei kuulemma ole rahaa mihinkään, vaikka tuolloin rahaa oli paljon vähemmän. Erona on se, että tuolloin Suomi katsoi tulevaisuuteen ja oli siihen myös valmis panostamaan. Nyt se haikailee vain menneitä ihan valtion ylimmän johdonkin taholta. Julkiset perusinvestointivarat ovat useimmilla sektoreilla romahtaneet, vaikka veroja kerätään enemmän kuin koskaan. Eräs varsin hyvin toimeentulevan keskikokoisen kaupungin johtaja kiteytti asian näin: jos tämä meno jatkuu, niin 2015 koko kaupungin budjetti menee sosiaali- ja terveyssektorille.

    Jatkossa systeemi tulee romahtamaan. Mikään ei enää pelasta sitä, koska se voi toimia vain selvässä talouden kasvusuhdanteessa (joka ei väen vanhetessa jatku) eikä se edes nykyään pysty tarjoamaan toimivaa palvelua työikäisille. Työikään vasta tulleet ja myöhemmin tulevat nuoret haluavat samat edut jotka vanhemmillakin on. Tulee ikävät ajat kun he huomaavat sen katkeran totuuden, ettei yhteiskunnalla ole tarjota heille mitään muuta kuin maksumiehen rooli. Jo nyt näkee, että julkisia palveluita eivät enää kovin paljon käytä työikäiset. Ne maksavat jo nyt joka asiasta omalta + muiden kohdalta. Kun tämä meno kiihtyy, ei maksuhaluisiakaan ole kohta enää kovin montaa.

    Ehkä sitten taas nostetaan autoveroa jonkin ympäristömaksun verukkeella, autohan on Suomessa rikkaiden ja etuoikeutettujen ylellisyystavara, jolla tosin ajetaan 92% kaikesta Suomen liikkumisesta. Mutta jos on lottovoitto syntyä Suomeen, niin varmaan nämä autonomistajat ovat sitten niitä lottovoittajia joilta pitää rahat kyniä mahdollisimman äkkiä valtiolle :ashamed: :wink:

      
  • [quote title="10.04.2006 klo 18:20 Opelixi kirjoitti"]


    Ei se ole ollenkaan turhaa. Tukholma, Göteborg ja Malmö välillä on vajaa 900km tietä. Vertaappa sitten meidän "pääteitä" valtatiet 1-9, paljonkohan mahtaa kertyä kilometrejä näille teille. Rekkaliikennettä kun on muuallakin kuin kehäteillä! Jos muistat niin vakavia onnettomuuksia on sattunut aivan muualla kuin etelässä.

    Tuo viimeinen väitteesi todistaa oikeaksi teiden parantamisen merkityksen. Onnettomuudet tuntuvat usein sattuvan juuri siellä, missä tiet ovat huonoja. Vakavia rekkakolareita sattuu moottoritiellä yllättävän vähän...

    Jos nyt aloitettaisiin edes jostain, ja tehtäisiin vaikka vaan tuo 900 km lisää. Ei tarvitse olla moottoritietä, halvempi nelikaista ja risteysparannuksetkin riittävät.

    Arvioidaan vaikutuksia sen jälkeen, eikö?

    Nythän tätä on tietysti aivan turha spekuloida, kun hallituksen tavoitteena on rappeuttaa nykyinenkin tieverkosto.

    Oletko myös valmis maksamaan sellaisista teistä, mitkä ei ole sinun työmatkallasi? Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan esim. prosenteissa kuukausituloista?

    Maksan jo nyt suurimman osan maksuistani joillekin muille enkä edes näe kovin paljon tuloksellista käyttöä noilla rahoilla, joten ei siinä ajatuksellisesti ole mitään uutta. Makselen jo nyt karkeasti 50%, joten olettaisin että se riittänee johonkin?

    Eli tarkoitatko siis suolausta? Kerro nyt mitkä ovat mielestäsi niitä valtaväyliä? Käsittääkseni rekkaliikennettä on muuallakin kuin Helsinki-Vaalimaa.

    Auraus ja tarvittaessa suolaus ovat yllättävän käteviä tapoja pitää tie sulana tai ainakin turvallisessa kunnossa. Rekkaliikenteestä pääosa kulkee muutamaa päätietä pitkin, taisinpa niitä luetellakin tuossa äsken muutaman.

    Ei se heikko työturvallisuus / teiden huono kunto näy kuljettajien ajonopeuksissa.

    Miten se voisi näkyä niissä? Et näköjään ymmärrä lainkaan tilannetta, jossa kuljetusala tätä nykyä on. Jos ajaa hiljempaa, menee matkaan kauemmin. Se maksaa palkkaa. Kun menee kauemmin, joutuu pitämään enemmän lakisääteisiä taukoja. Taas se maksaa. Kun menee pidempään, joutuu myös käyttämään laskennallisesti useampaa kuskia. Taas se maksaa rahaa. Kun aikaa kuluu enemmän, saa vuoden mittaan otettua monta kuormaa vähemmän. Asiakas ei maksa hitaammista kuljetuksista eikä ole valmis missään olosuhteissa tinkimään toimitusajoista. Joku firma (tai venäläiset) ajaa aina kuitenkin kovaa, et hyväsydämisyydelläsi ja turvallisuusajattelullasi voita liiketaloudessa taatusti mitään itsellesi, vaikka muutaman euron polttoaineessa säästäisitkin. Yksinkertainen tosisasia on, että kuljetusala on puun ja kuoren välissä ja ne jotka eivät pysty nipistämään kaikkea mahdollista pois ajoajoista ja kustannuksista, tippuvat pois alalta. Turhaan sinä kuskeja tästä syytät.

      
  • EsaZX12R: "Panit varmasti merkille viestissäni, kun kirjoitin: Ajat muuttuvat Eskoseni. Elikkä se mikä oli ennen totuus, ei ole välttämättä sitä tänä päivänä."

    EsaZX12R: "Tähän tulee muutos, ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuudessa saat itse hoidella eläkeasiasi siihen kuntoon, kun itse haluat. Tämän päivän järjestelmä ei kanna tulevaisuudessa."

    Kuulostaa vähän mustalaisen autokaupoilta... Rahat tilille edeltävänä päivänä, autoa ei ole enää seuraavana päivänä: ajat muuttuvat => lupausta ei tarvi pitää?

    Jos kansaneläke poistuu, se todennäköisesti tapahtuu minun sukupolveltani. Se ei tarkoita varmaan sitä, että minä voisin kieltäytyä maksamasta nykyisten eläkeläisten eläkettä? Miksi ei? Eikö eläkevakuutuksen tarjoaja sitoutunutkaan maksamaan heidän eläkettään HEIDÄN rahojaan vastaan (sijoittamaan rahoja kasvamaan korkoa)?

    Nyt meidän nuorien pitäisi suorittaa tulonsiirtoa eläkejärjestölle, koska he ovat pettäneet vanhemmat asiakkaansa. Ja meidän pitäisi maksaa eläkemaksuja heille, vaikka kaavailtaisiin sitä, että meidän täysi lisäksi ottaa vapaaehtoinen eläke, koska pakollisista eläkemaksuista ei rahaa liikenisi kuin nykyisille eläkeläisille. Jonnekin vaan on hukattu rahamäärä, joka vastaa yhdeltä sukupolvelta kerättyjä eläkemaksuja.

    Tottahan se on, että tämä on eräänlaista vasemmistoajattelua, tämä kansaneläke, mutta näinpähän vasemmisto on senkin asian onnistunut ryssimään. Eikö ollenkaan ollut odotettavissa kansan ikääntyminen? Tuli yllätyksenä kuin talvi autoilijalle?

    EsaZX12R: "Kuka maksaa ne, jos maan työt hoidetaan halvan ulkomaalaisen työvoiman voimin, suomalaisen seuratessa katseella?"

    Entä kukapa maksaa sen, jos sairaalat, yliopistot ja Nokian pääkonttori täytyy sulkea hygieniasyistä ja ylikorostunut akateemisesti koulutettujen ihmisten massa joutuu työttömäksi, koska Suomessa on puute putkimiehistä ja koko Suomi hukkuu (kirjaimellisesti) pskaan?

    Suomessa ei ole halua tehdä p
    skahommia (kuvainnollisesti tai kirjaimellisesti). Ei näillä palkoilla. Vieläpä kun työnteko edellyttää reissaamista (ts. autoveroa, polttoaineveroa, ajoneuvoveroa). Ehkä Kehä III:n sisällä voisi vielä vessa vetää, mutta tuntuu, että liian moni ihminen tyytyisi siihen, että riittää, jos Suur-Hellsinki toimii.

    EsaZX12R: "Turvapaikan hakija on sijoitus. Suomalaiseen joutuu sijoittamaan lähes 20 vuotta, ennen kuin hän alkaa tuottamaan. Turvapaikan hakija saattaa alkaa tuottamaan jo muutaman kuukauden kuluttua."

    Haha! Saanen nauraa! Maahanmuuttaja on sijoitus. Siis maahanmuuttaja, ei ulkomainen vuokratyövoima, eikä ainakaan mikään pakolainen.

    Nythän vuokratyövoima hyväksytään Baltiasta, mutta yksittäiset työn perässä tulevat taitavat olla "siirtymäkaudella", eikä aito ihmisten liikkuvuus taida vielä toimia. Eli tällä vuokratyökäytännöllä varmistetaan, että virossa konttoria pitävä vuokranvälitysfirma maksaa verot Viroon ja huolehtii siitä että ihminen palaa Viroon hakematta muuta työtä Suomesta työsuhteen päättyessä. Ettei vahingossakaan jäisi rahaa Suomeen.

    Vielä vahingollisempi on pakolainen. Tänne hän tulee sossun rahoilla elämään. Koska Suomi tuntee syyllisyyttä, heidän ei tarvi duunata mitään. Heitä ei edes yritetä assimuloida Suomen kansaan, koska heihin suhtaudutaan turvapaikan hakijoina, tilapäisinä oleskelijoina. Heitä elätetään, mutta heiltä ei edellytetä työpanosta. Heitä ei yritetä suomalaistaa, koska se saattaisi haitata kotiutumista. On kummallista, että suomalaiset eivät pelkästää toleroi erilaisuutta, vaan pyrkivät myöntämään erioikeuksia kulttuurillisen erilaisuuden mahdollistamiseksi. Ääritapauksina tämä tarkoittaa mm. valkoisten naisten joutumista muslimivähemmistön joukkoraiskausten kohteeksi osana heidän kulttuurinsa säädöksiä ja niitä "lakeja", jotka he ovat tuoneet Suomeen osana omaa kulttuuriaan, jota humanitäärinen "eliitti" ei katso oikeudekseen riistää pois heiltä.

    Ja mitä meidän pitää olla? Suvaitsevaisia? Miten voimme olla suvaitsevaisia, jos emme saa halveksia heitä samoista asioista, joista halveksisimme ketä hyvänsä valkoihoista suomalaista? Tasa-arvoisia he ovat, mikä tarkoittaa, että heitä tulee rankaista rikoksistansa aivan yhtä ankarasti kuin suomalaissyntyistäkin! Humanitäärisen "eliitin" käsitys tasa-arvosta on kuin telaketjufeministin käsitys tasa-arvosta. Sairasta.

    EsaZX12R: "Ei ole Ahmedin syy, jos Suomi katsoo, että se riittää jos häntä vain elätetään."

    Ei olekaan, ja sen takia mielestäni negatiivinen asennoituminen maahanmuuttajiin, sekä yltiöpositiivinen asennoituminen pakolaisiin on suorastaan kuvottavaa. Tänne saa tulla loisimaan, mutta työtähän et täällä saa tehdä, että ei vie suomalaiselta työpaikkaa (vaikka olisin työvoimapula matalapalkka-aloilla). Ja kyllä Suomen laki on se minimitavoite siitä mikä määrä suomalaista kulttuuria on pakko iskostaa ja velvoittaa ulkomaalaiselta, jopa sossun luukulla asioivalta pakolaiselta. Jos lain noudattaminen on mahdotonta, lähetetään takaisin kotionsa. Turha murehtia vaikka häntä siellä odottaisi sisällissota tai varma kuolema, jos hän on sen itse kohtalokseen valinnut.

    EsaZX12R: "Kukaan järkevä ei varmasti tee tarjousta koko toiminnasta, kun on jostain suuresta kysymys."

    Jos tarjousta pyydetään koko hommalle, eikö tarjous täydy antaa koko hommalle tai jättää tarjous antamatta? Tuskin kuntakaan sitä halvinta homma kilpailuttaisi ja ottaisi vastaan kalliimpaa tarjousta kuin omatuotanto, mutta pitäisi suosiolla kalliimman toiminnan omassa kädessään.

    EsaZX12R: "En suinkaan. Mutta myös auringossa on pilkkunsa, eikä markkinatalous ole mikään takuu paratiisiin."

    Markkinatalous ei ole riittävä ehto paratiisipaikalle. Se on kuitenkin välttämätön ehto, jonka täytyy olla kunnossa, yhdessä muiden asioiden kanssa. Markkinataloudenkin voi ryssiä (kirjaimellisesti)(kuten ryssät sen teki), mutta sosialismin ryssii aina.

    EsaZX12R: "Toivon, että tiedät mitä konsultit maksavat..."

    Hehe. Onneksi ei ole omakohtaista kokemusta. Enkä todellakaan näe konsultteja ratkaisuna ongelmiin. Totean vain, että ehkä jopa konsulttikin tekee parempia päätöksiä kuin 50-vuotias suorakaiteen muotoisilla silmälaisella varustettu permanenttitukkainen sosiaalitantta.

    Ongelma taitaa olla siinä, että konsultti ei osaa mitään alaa kunnolla, tantta taas osaa täyttää sen yhden lomakkeen tasan siten kuin se pitää. Kumpikaan ei osaa parasta ratkaisua esim. terveydenhuollon järjestämiseen. Mitäpä sitten tehdä? Palkata täysipäiväinen kuukausipalkollinen kunnan sopimusasioille, koska se tantta niitä ei taatusti osaa hoitaa?

    EsaZX12R: "Olisi tosiaankin hienoa, jos homma [=suojatyöpaikka] tuotttaisi. Tähän tuleekin pyrkiä."

    Jep. Nykytila vaan ei tuota ajatusta oikein seuraa. Suojatyöpaikat luodaan tyypillisiin "tanttavirkoihin" eli hallinnollisiin tehtäviin. Hallinnollista koneistoa pitäisi riisua, mutta toisaalta käsittämättömiä lain kiemuroita pyritään jatkuvasti luomaan lisää, ehkä tanttatyön kysynnän lisäämiseksi? Ihmetyttävää on esimerkiksi nämä autoilun verotukset: ostovero (+ALV), polttoaineverot, vuotuiset maksut, hallinnollisia maksuja (rekisteröinti, jne.), vaikka kyseessä on vain yksi kulutustuote. Ostoveroa varten vielä tehdään miestyövoisien verran suojatyötä merkki-malli-vuosimalli-kohtaisen autoverotustaulukon laatimiseksi, koska ei voitu laskea autoveroa paria prosenttiyksikköä. Mahdolliset lisätulot on likipitäen käytetty tarpeettomaan suojatyöhön.

    EsaZX12R: "En oikein ymmärrä tätä pointtia."

    Mieti hallinnollisten prosessien käsittelyaikoja. Ajattele esimerkiksi rekisteröidyn yhdistyksen perustamista ja PRH:n käsittelyä asian tiimoilta. Moneenko kertaan saat varmistaa onko ehdottamasi nimi jo varattu vai vapaa, saada siihen varmistusta, odottaa kuukausia, kun yllätyksesi saat tiedon, että se on "liian lähellä" jotakin toista yhdistystä, jonka jälkeen sama rumba uudella nimiehdotuksella. Jokin ei järjestelmässä toimi, kun ennakkotiedustelut nimen varaustilanteesta eivät päde. Ja tämä tietenkin vain esimerkki. Tullin autoverojupakka on toinen esimerkki, jossa virastossa asioiva kärsii liiasta suojatyön määrästä joutumalla odottamaan, hakemaan dokumentteja, todistuksia, kuitteja, ja tekemään tuottamatonta työtä jotta toinen voi suorittaa tuottamatonta suojatyötä (tosin toinen vaan saa palkan siitä).

    Rätkätin: "Itse olisin voinut ajella töihin ja kotiin neljänä päivänä viikossa - noin 19 km per sivu eli 38 km per päivä. Enempää pirssiajeluja se budjetti ei sitten olisi kestänytkään. Kuitenkin siinä paljossa pirssiajelussa on jotain mikä hieman tökkii verrattuna oman auton käyttöön - joku vastustus menttaalitasolla. Oman auton voi napata ja mennä sillä vaikka mihin siitäkin huolimatta, että hintoihinsa se tulee sekin ja ihan reilusti tuleekin."

    Jos työssä käymällä ei voi ajaa kuin neljänä päivänä viikossa töihin taksilla, tarkoittaa se, että voi tehdä töitä vaan neljänä päivänä... joka puolestaan tarkoittaa, että palkka olisi 4/5... joka puolestaan tarkoittaa, että voisi käydä vain kolmena päivänä viikossa... => jos ei työssä käynti kannata, se kannattaa lopettaa täysin!

    Yksityisautoilu on sekin kallista, joskaan ei yhtä kallista kuin pirssin käyttö. Aika usein sitä kuitenkin ehdotellaan vaihtoehdoksi omalle autolle siellä missä julkinen liikenne ei toimi. En tiedä missä aineessa tämmöisiä ehdottelevat ovat...

    Rätkätin: "Jos ihan järjellä ajattelee, niin aika monelle - vaikka ei ihan kaikille kuitenkaan - , sopisivat julkiset kulkuvälineet työpaikkamatkailuun vallan mainiosti.

    Työpaikka on Munkkiniemessä ja jotkut tulevat autolla töihin vaikka asuvat Munkkiniemessä - tuo on jo sairasta"


    Munkkiniemiesimerkki on kyllä esimerkki turhasta auton käytöstä. Ylipäätään Hellsingissä menee busseja vuorokauden ympäri, eli kaupunginosien välinen liikennekin hoituu ja aamuyöstäkin on enemmän vuoroja kuin maaseudulla on niihin aikoihin, kun ihmisillä on tyypillinen työhönlähtö- tai työstäpaluuaika.

    Totta on, että "aika monelle sopisivat julkiset kulkuvälineet", mutta sehän johtuu jo yksinkertaisesti siitä, että aika moni asuu kaupungissa. Kuitenkin kannattaa muistaa näissä ilmaisuissa, että on yhtä lailla pätevää sanoa "aika monelle julkiset kulkuvälineet eivät ole lainkaan varteenotettava vaihtoehto". Maaseudulla kuitenkin julkisen liikenteen hinnat ovat kovat, vuorot ovat harvassa ja lähin pysäkki voi olla pitkän kävelymatkan päässä.

    Mielestäni kaupunkilaiset vaikuttavat liikaa autoilunvastaiseen ilmapiiriin. Maaseutu ei kestä yksityisautoilun verotusta, koska yksityisautoilu on monesti ainut varteenotettava vaihtoehto. Eikö ruuhka-, ilmanlaatu- ja parkkipaikkaongelmia voisi ratkaista kuntatason päätöksenteolla? Miksi muun kansan pitäisi kärsiä kaupunkilaisten harkintakyvyn puutteesta maksamalla ylellisyysveroja työnteolle välttämättömästä kapistuksesta?

      
  • Lainaus:
    11.04.2006 klo 13:46 whiic kirjoitti
    EsaZX12R: "Panit varmasti merkille viestissäni, kun kirjoitin: Ajat muuttuvat Eskoseni. Elikkä se mikä oli ennen totuus, ei ole välttämättä sitä tänä päivänä."

    EsaZX12R: "Tähän tulee muutos, ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuudessa saat itse hoidella eläkeasiasi siihen kuntoon, kun itse haluat. Tämän päivän järjestelmä ei kanna tulevaisuudessa."

    Kuulostaa vähän mustalaisen autokaupoilta... Rahat tilille edeltävänä päivänä, autoa ei ole enää seuraavana päivänä: ajat muuttuvat => lupausta ei tarvi pitää?



    Minä opin koulussa sen, miten meidän meidän järjestelmämme toimii. Kukaan ei luvannut, että toimii samalla tavalla, kun minä jään eläkkeelle. Se olisi kohtuuton vaatimus. Kuka voi tietää, miten asiat ovat 30-40 vuoden päästä ja siten pystyy lupaamaan eläkeläisille hyvät oltavat?

    Jos kansaneläke poistuu, se todennäköisesti tapahtuu minun sukupolveltani.
    - En tiedä miten vanha olet, mutta uskon, että minä ja sinä jäämme eläkkeelle eri ehdoin, kuin meidän vanhempamme. Mitä tiedän tämän jo nyt, koska minulla on myös omia vakuutuksia. Vanhempani taas nauttivat valtion takaamasta kansaneläkkeestä, kunnes kuolivat pois. Heillä ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa omaan eläkkeeseensä, normaalin työnteon lisäksi.
    En usko, että kansaneläke poistuu koskaan. Olen tosin täysin varma siitä, että jokainen saa päättää tulevaisuudessa itse omasta osuudestaan, maksaa ja säästää tahtonsa ja kykynsä mukaan ja näin päättää oman eläkkeensä suuruus.
    Kansaneläke on välttämättömyys. Edes pieni sellainen, joka takaa sen, ettei meidän tarvitse katsella veneiden alla asujia.

    Nyt meidän nuorien pitäisi suorittaa tulonsiirtoa eläkejärjestölle, koska he ovat pettäneet vanhemmat asiakkaansa.
    - Petos on ehkä hieman raaka sana. Sanoisin, että lähtökohdat ovat muuttuneet. Sitäpaitsi, Suomessa maksetaan yhä eläkettä, jonka turvin eläkeläiset tulevat toimeen.

    Ja meidän pitäisi maksaa eläkemaksuja heille, vaikka kaavailtaisiin sitä, että meidän täysi lisäksi ottaa vapaaehtoinen eläke, koska pakollisista eläkemaksuista ei rahaa liikenisi kuin nykyisille eläkeläisille. Jonnekin vaan on hukattu rahamäärä, joka vastaa yhdeltä sukupolvelta kerättyjä eläkemaksuja.
    - Näin on. Järjestelmä täytyy panna jossain vaiheessa poikki, uusiksi ja näyttää siltä, että meidän sukupolvemme on tässä asiassa vahvasti mukana.

    Tottahan se on, että tämä on eräänlaista vasemmistoajattelua, tämä kansaneläke, mutta näinpähän vasemmisto on senkin asian onnistunut ryssimään. Eikö ollenkaan ollut odotettavissa kansan ikääntyminen? Tuli yllätyksenä kuin talvi autoilijalle?
    - Kyllä ajatus oli ihan hieno. Kansa painaa hommia ja valtio pitää huolen siitä, että vanhukset saavat hyvät eläkepäivät. Kaikki perustui taloudelliseen kasvuun ja väkiluvun nousuun, mutta nyt, kun on käsijarru hieman päällä, järjestelmä ontuu. Samaan aikaan entiset kehitysmaat nostavat päätään ja vanhat kommunistiset maat alkavat huutamaan Coca Colan, Marlboron ja BMW:n perään. Vievät halvan työvoiman voimalla parhaimmat tuotantolinjamme ja jopa intialaiset insinöörit alkavat työntämään jalkojaan meidän oviemme väliin. En usko, että tulemme koskaan vaihtamaan osia heidän kanssaan, mutta tilanne tasoittuu koko ajan. Eestiläisetkään eivät pian aja enää Ladoilla ja Volvokin alkaa kokoamaan autoja Kiinassa, kiinalaisille.
    Ei tämä tule yllätyksenä. Kysymys on enemmänkin siitä, milloin me hyväksymme sen, että meidän elintasossamme tulee todennäköisesti muutos tulevaisuudessa, eikä ole ollenkaan varmaa, että valtio pitää meitä kädestä kiinni samalla tavalla, kuin meidän vanhempiamme.

    EsaZX12R: "Turvapaikan hakija on sijoitus. Suomalaiseen joutuu sijoittamaan lähes 20 vuotta, ennen kuin hän alkaa tuottamaan. Turvapaikan hakija saattaa alkaa tuottamaan jo muutaman kuukauden kuluttua."

    Haha! Saanen nauraa! Maahanmuuttaja on sijoitus. Siis maahanmuuttaja, ei ulkomainen vuokratyövoima, eikä ainakaan mikään pakolainen.
    - Naura vaan. Me voitelemme itse suksemme haluamallamme tavalla.

    Vielä vahingollisempi on pakolainen. Tänne hän tulee sossun rahoilla elämään.
    - Anooko hän sossun rahoja jo rajalla? Vai onko niin, että joku vaan maksaa - ja hän ottaa luonnollisesti vastaan.
    Henkilökohtainen periaatteeni on, että meidän tulee pitää huolta pakolaisista, jotka me otamme vastaan. Pakolaiset EIVÄT ole sama asia, kuin työvoiman maahanmuutto. Pakolaiset EIVÄT tule tänne työntekoon, emmekä me ota heitä vastaan työvoimana. Pitäkäämme siis heistä huolta myös pakolaisina, tai sitten raja kiinni ja lappu luukulle.
    Pakolaisesta voi tietenkin olla myös hyötyä. Itse hänellä on vaikea olla hyödyksi, koska ei osaa kieltä, eikä tiedä miten maa toimii. Tässä asiassa vastuu on täysin meidän itsemme. Jokainen näkee, miten tämä asia on oivallettu...

    Koska Suomi tuntee syyllisyyttä, heidän ei tarvi duunata mitään.
    Ei. He eivät ole täällä työn perässä, vaan pakolaisia. Mutta toistan, olisi hienoa, jos me pystyisimme hoitamaan asian paremmin.

    Heitä ei edes yritetä assimuloida Suomen kansaan, koska heihin suhtaudutaan turvapaikan hakijoina, tilapäisinä oleskelijoina.
    - Periaatehan on, että heidät palautetaan kotimaahansa, jos he pystyvät palaamaan.

    Heitä elätetään, mutta heiltä ei edellytetä työpanosta.
    - Ei edellytetä, koska heitä ei ole otettu vastaan työvoimana, vaan he ovat pakolaisia.

    Heitä ei yritetä suomalaistaa, koska se saattaisi haitata kotiutumista.
    Maassamme on paljon juuriltaankin täysiä suomalaisia, jotka eivät ole koskaan sopeutuneet maan systeemeihin. Miten sitten pakolainen, joka ei ole koskaan kuullutkaan asioista, jotka olivat meille itsellemme täysin luonnollisia jo 5-vuotiaina?
    Me teemme usein tästä sopeutumiskysymyksestä itsellemme todella yksinkertaisen asian. Samalla unohdamme, että esim. Ruotsissa on valtavasti suomalaisia, jotka eivät ole koskaan sopeutuneet sen maan järjestelmään, eivätkä ole oppineet edes maan kieltä 40:ssä vuodessa, vaikka meidän kulttuurieromme ovat niinkin pieniä. Miten sitten joku Afrikasta Suomeen tullut?
    Oletko ollut koskaan Afrikassa? Oletko ollut koskaan heidän kanssaan tekemisissä? Siis kunnolla, siten, että olet pystynyt seuraamaan heidän ajatuksen kulkuaan ja tapaansa elää?

    On kummallista, että suomalaiset eivät pelkästää toleroi erilaisuutta, vaan pyrkivät myöntämään erioikeuksia kulttuurillisen erilaisuuden mahdollistamiseksi.
    - Nähdäkseni tämä välttämättömyys. Ainoa oikea vaihtoehto on sulkea rajat.

    Ääritapauksina tämä tarkoittaa mm. valkoisten naisten joutumista muslimivähemmistön joukkoraiskausten kohteeksi
    - En halua yrittää esiintyä minään muslimien puolustajana, mutta olen lukevinani näistä joukkoraiskauksista lähes joka päivä. Asialla suomalaiset ja ruotsalaiset. Enkä usko, että Suomeen saapuu vain pyhäkoululaisia, oli sitten kysymys mistä kansasta tahansa.

    Ei olekaan, ja sen takia mielestäni negatiivinen asennoituminen maahanmuuttajiin, sekä yltiöpositiivinen asennoituminen pakolaisiin on suorastaan kuvottavaa.
    - On hyvä pitää mielessä, että myös suomalaiset ovat paenneet aikoinaan. Eivät vain sotien takia, vaan myös työttömyyttä pakoon. Eivätkä suomalaistetkaan olleet mitään pyhäkoululaisia. Ensin lähtivät pirtun myyjät, sitten töiden perässä juoksijat. Tätä jälkimmäistä ryhmää naapuri onkin sitten osannut käyttää viisaasti. Suomalaisten työpanos on ollut merkittävä Ruotsin kehitykselle. Mutta Ruotsi onkin sijoittanut paljon suomalaisiin. Aina on koulutettu, asuntoja on ollut aina tarjolla ja ruotsia on saanut opiskella työaikanakin.
    Me suomalaisetkin pystyisimme tähän varmasti. Joskus tosin tuntuu siltä, että me haluamme mielummin katsoa ja kammoksua surkeutta mielummin, kuin hoitaa asian ojennukseen.

    Tänne saa tulla loisimaan,
    - Emme saa myöskään unohtaa, että me olemme itse tämän järjestelmän takana, eikä kukaan oikaise tätä meidän puolestamme.

    mutta työtähän et täällä saa tehdä, että ei vie suomalaiselta työpaikkaa (vaikka olisin työvoimapula matalapalkka-aloilla).
    - Tähän vaaditaan todellakin työvoimapula. Sekään ei auta aina, kun kynnystä nostetaan koko ajan.

    Ja kyllä Suomen laki on se minimitavoite siitä mikä määrä suomalaista kulttuuria on pakko iskostaa ja velvoittaa ulkomaalaiselta, jopa sossun luukulla asioivalta pakolaiselta.
    - Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monelle kielelle Suome laki on käännetty. Normaali pakolainen ei ole edes kuullut siitä. Muista myös se, että tänne saapuva pakolainen tulee tänne ensimmäistä kertaa, usein elettyään koko elämänsä sekasorron keskellä ja on usein tottunut siihen, että univormua kantava virkamies on sama, kuin huijari, diktaattori, #&%£$!* ja riistäjä. Suomalainen "maassa maan tavalla" mylvijä ei muuta tätä käden käänteessä.

    Jos lain noudattaminen on mahdotonta, lähetetään takaisin kotionsa.
    - Myös tässä tulee noudattaa jo aikaisemmin kirjoittamani: Jos kerran otetaan vastaan pakolaisia, pidetään niistä sitten myös huolta. Rikollisille rangaistus, samalla tavalla kuin maan omillekin kansalaisille. Ei kai tässä nyt pitäisi olla mitään ihmeellistä? Eivät muutkaan maat heitä ulos suomalaisia, vaan pitävät huolta, kun kerran päästivät vaivoikseen.

    EsaZX12R: "Kukaan järkevä ei varmasti tee tarjousta koko toiminnasta, kun on jostain suuresta kysymys."

    Jos tarjousta pyydetään koko hommalle, eikö tarjous täydy antaa koko hommalle tai jättää tarjous antamatta?
    - Joissakin tapauksissa tarjous annetaan koko hommalle. Joissakin se ei taas onnistu. En ole esim. koskaan kuullut, että joku yksityisen palvelun tarjoaja olisi halunnut antaa tarjouksen kokonaisen sairaalan toiminnasta. Kyllä he haluavat mielummin hoidella ne parhaimmat palat.

    Markkinataloudenkin voi ryssiä (kirjaimellisesti)(kuten ryssät sen teki), mutta sosialismin ryssii aina.
    - En tunne itseäni sosialisistiksi, mutta esim. Venäjällä on paljon ihmisiä, joilla oli paljon parempi olla ja elää kommunismin aikana. Tiedän, monelle sosialismi on kuin kirosana, mutta on siinäkin pointtinsa ja eräänlaista sosialismiahan kaikki omaa rintaansakin hakkaavat, voimakkaat nuoretkin sitten peräänkuuluttavat, kun terveys pettää tai ikää alkaa tulla. Silloin ollaan valmiita ottamaan kaikki apu vastaan ja lisääkin pitäisi saada.

    EsaZX12R: "Toivon, että tiedät mitä konsultit maksavat..."

    Totean vain, että ehkä jopa konsulttikin tekee parempia päätöksiä kuin 50-vuotias suorakaiteen muotoisilla silmälaisella varustettu permanenttitukkainen sosiaalitantta.
    - Varmasti tekee, joskus. Itse olen sen oman henkilökunnan jatkokoulutksen kannalla. Siinä vaiheessa kun tantalla on monotooniset työtehtävät, jotka riittävät vain lomakkeiden täyttöön, voidaan kysyä, miten paljon halutaan hyötyä siitä omasta henkilökunnasta. Elikkä onko varaa olla käyttämättä resursseja, joita nämä tantat ovat usein valmiita tarjoamaan, tilaisuuden tullen?
    Monestihan siinä käy niin, että nuoremmat ajavat tätien yli ja tädit tyytyvät sitten kohtaloonsa ja antavat nuoremman väen jyllätä. Erittäin pätevä ja kokenut ihminen saatetaan nähdä kelvottomana jo ylitettyään 30 v.

    Olen siis itse sitä mieltä, ettei ole mitään väliä, tittelelöidäänkö sinua konsulttina, vai tanttana. Kysymys on mahdollisuuksista ja niiden erilaisista käytöstä. Jotkut tahot menevät trendien mukaan. Se pätevin on automaattisesti Armani pukuun pukeutunut nuorukainen, joka antaa itsestään suihkunraikkaan vaikutuksen. Hänen tulee sopia "tiimiin". Sillä ei ole sitten niin paljon väliä, miten nopeasti hän pääsee vauhtiin. Olen itse todistanut tapauksia, joissa todella päteviä ihmisiä on syrjäytetty, jotta näitä "tiimiin" sopivia saataisiin mukaan.

    Yksi esimerkki tästä on naisten väkisin mukaan tuppaaminen. Joillakin aloilla on paljon työtehtäviä, jotka sopivat nyt yllättäen naisille, eikä tässä anneta aina periksi, ei sitten millään. On paljon "miesten" töitä, jotka eivät kerta kaikkiaan sovi naisille. Siitä huolimatta heitä vain pitää olla mukana, jotta jotkut tietyt tahot voidaan pitää tyytyväisinä.

    Ihmetyttävää on esimerkiksi nämä autoilun verotukset: ostovero (+ALV), polttoaineverot, vuotuiset maksut, hallinnollisia maksuja (rekisteröinti, jne.), vaikka kyseessä on vain yksi kulutustuote.
    - Olen muuten aina ihmetellyt samaa. Mitä tämä byrokratia maksaa? Noh, sillä saadaan työpaikkoja ja autoilijat maksavat. Olisi ehkä paljon käytännöllisempää, jos kaikki sisältyisi esim. poltto-aineen hintaan, tai vakuutusmaksuun. Mutta taas toisaalta, jos kaikki tämän aparaatin työllistämät ihmiset heittäytyisivät työttömiksi, miten paljon veroa autoilusta me sitten joutuisimme maksamaan?


      
  • Lainaus:
    10.04.2006 klo 18:57 Opelixi kirjoitti
    Auto on usealle työssäkäyvälle käytännössä pakollinen ja tätä pakkoa voidaan helpottaa verovähennyksillä, kuten on tehty tähänkin asti. Loput autoilusta ei sitten enään olekkaan niin pakollista.


    AkiK:

    "Kansa on ilmeisesti eri mieltä kanssasi, koska eilen julkistetun tutkimuksen mukaan vain 8% suomalaisten liikkumisesta toteutetaan muulla kuin yksityisautolla! Kokevat ilmeisesti muunkin kuin työmatkaliikkumisen pakolliseksi."


    Vaikka 92% liikkumisesta toteutetaan yksityisautolla ei tarkoita sitä, että se olisi PAKOLLISTA.

    Eihän sekään ole pakollista oikeasti, ainahan voi muuttaa tai jättää työt tekemättä - mitä järkeä on tehdä töitä ja maksaa lähes koko palkallaan liikkumisesta sinne töihin?

    Lähes koko palkalla... Älä nyt naurata!

    Jossain vaiheessa hintojen jatkuvasti noustessa tulee monelle työn kannattavuusraja vastaan, varsinkin kun muistetaan että suomalaisten palkat ovat hyvinkin pieniä eikä verottaja yleensä hyväksy normaalityöajoilla kulkevalle vähennyksiä oman auton käytöstä jos yksikin bussi kulkee. Jo tällä hetkellä huonot liikenneyhteydet ja sikamaisen kallis liikkuminen ovat merkittävä este monen työllistymiselle (liikuit sitten julkisella tai autolla, yhtä kalliita molemmat).

    On totta, että työmatkoihin käytettävää vähennysoikeutta pitäisi muuttaa poistamalla omavastuu ja nostamalla ylärajaa. Jos bussi kulkee, niin voit vähentää ainakin sen bussilipun hinnan vaikka et sillä kulkisikaan. Toki olen kanssasi samaa mieltä, että 2h odottelu ennen ja jälkeen työajan on naurettava, mitä pitäisi myös kohtuullistaa.

    "En oikein jaksa uskoa, että me kaikki olisimme auton turhaan ostaneet, eiköhän lähes kaikilla meistä ole ollut ihan pätevä syy hankkia auto?!? Ja mitä järkeä sillä olisi olla ajamatta, jos sen kerran on hankkinut maksanut siitä huomattavan summan?"

    Niin, päteviä syitähän voi keksiä minkälaisia hyvänsä... Varmaankin sellaiseen 50000-60000e 300hp neliveto auton ostamiseen pitää keksiä vähän enemmän niitä syitä.

    "Kuinkahan moni on ilman työtä siksi, että kaikki perheiden rahat menevät autoihin?"

    Laajasta tuttavapiiristäni en tunne yhtään sellaista.

      
  • [quote title="11.04.2006 klo 20:14 Opelixi kirjoitti"]

    Vaikka 92% liikkumisesta toteutetaan yksityisautolla ei tarkoita sitä, että se olisi PAKOLLISTA.

    Niin. Pakkohan ei ole kuin kuolla ja sitäkin vain kerran. Itse ottaisin kuitenkin mieluummin sen linjan, että ihmiselle on hyväksi käydä töissä ja harrastaa jotain + käydä joskus katsomassa sukulaisiaan siellä jossain maalla. Mukavaa on myös olla joskus kotona lapsien luona sen sijaan, että käyttää työmatkoihin tuntitolkut. Tämähän se julkisen liikenteen todellisuus aika monelle suomalaiselle olisi.

    Lähes koko palkalla... Älä nyt naurata!

    No, lasketaanpas vähäsen. Suomalaisen kuukausiansio on keskimäärin 2300 euroa brutto. Huomaa, että mediaaniansio jää alle 2000 euron. Jos oletetaan, että yksin asuvan henkilön y palkka palvelualalla x on vaikka 1700 euroa (aika tavanomainen palkka esim. sairaanhoitajilla). Tuosta jää käteen n. 1200 euroa. Henkilöllä olisi työmatkaa melko tyypillinen 50 km / suunta. Autoksi hän ostaisi niinkin pröystäilevän kapineen kuin pienen perheauton. Lainaa joutuu lyhentämään esim. 300 eurolla / kk. Vakuutukset 60 eur / kk. Rengaskulut 50 eur / kk. Huollot laskennallisesti 50 eur / kk. Polttoainekulut työmatkoille n. 200 eur / kk. Yhteensä 660 euroa / kk. Vähennystä ei tipu kuin bussilipun verran, koska aamulla menee yksi bussi klo 5.30 ja illalla tulee toinen takaisin 5 min työjan jälkeen. Verottajan mukaan tähän bussiin kuitenkin ehtii vaikka pysäkille onkin kilometri, eihän Lasse Virenkään juossut kilsaa kolmea minuuttia. Milläs ne vuokrat maksetaan, Opelixi???

    On totta, että työmatkoihin käytettävää vähennysoikeutta pitäisi muuttaa poistamalla omavastuu ja nostamalla ylärajaa. Jos bussi kulkee, niin voit vähentää ainakin sen bussilipun hinnan vaikka et sillä kulkisikaan. Toki olen kanssasi samaa mieltä, että 2h odottelu ennen ja jälkeen työajan on naurettava, mitä pitäisi myös kohtuullistaa.

    Minä en oikein ymmärrä, miksi tähän pitää aina viritellä näitä monimutkaisia systeemejä. Vaihdetaan vaan rahaa taskusta toiseen. Minkä ihmeen takia ei lasketa liikkumisen hintaa ja säästetä samalla huimasti byrokratiakuluissa? Lopputulos on selvästi toimivampi.

    Julkista liikennettä pidän tätä nykyä suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien suomalaisten (ainakin 2 miljoonaa) osalta lähinnä vitsinä. Ja jos viitsii katsella mitä esim. junaliput nykyään maksavat, niin ei tarvitse ihmetellä miksi perheet eivät niitä kovin paljon käytä.

    Niin, päteviä syitähän voi keksiä minkälaisia hyvänsä... Varmaankin sellaiseen 50000-60000e 300hp neliveto auton ostamiseen pitää keksiä vähän enemmän niitä syitä.

    En ala arvelemaan tällaisten laitteiden ostamisen syitä. Sen sijaan minusta on kiinnostavaa, että 92% kulkemisista tosiaankin tehdään henkilöautolla. Vaikka vaatimattomallakin sellaisella, mutta kuitenkin. Se kertoo siitä, että päteviä syitä on todellakin paljon. Monelle nuorelle esim. harrastus on huomattavasti pätevämpi syy hankkia auto kuin työ. Monelle naiselle oma auto on näköjään myös tärkeä osa itsenäisyyttä ja liikkumisen vapautta, koska naisten autoilu selvästi koko ajan kasvaa. Nämäkin syyt ovat yhtä hyväksyttäviä kuin työ, ei työ monelle ole lainkaan niin välttämätöntä kuin esim. ystävät tai harrastukset.

    Laajasta tuttavapiiristäni en tunne yhtään sellaista.

    Tiedän, että sellaisia on Suomen 300.000 työttömästä vähintään 100.000. Ei liene kannata ihmetellä palvelujen heikkoa kysyntää, jos palkansaajilta on ensin verotettu ylimääräiset kulutusvarat pois. Tutkitusti Suomessa työikäisten ihmisten käytettävissä olevat reaalitulot ovat vanhan EU:n alhaisimmat heti Kreikan jälkeen. Kuulemma jopa Portugali on ajamassa ohi reaaliansioissa.

    Äsken uutisissa kehuttiin kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusta. Kuulemma on saatu 5000 työpaikkaa aikaiseksi, kas kummaa, veroja laskemalla. Mitenkähän paljon saataisiinkaan töitä palvelualoille, jos vastaavaa toteutettaisiin vähän laajemmin?

      
  • Rätkätin: "Itse olisin voinut ajella töihin ja kotiin neljänä päivänä viikossa - noin 19 km per sivu eli 38 km per päivä. Enempää pirssiajeluja se budjetti ei sitten olisi kestänytkään. Kuitenkin siinä paljossa pirssiajelussa on jotain mikä hieman tökkii verrattuna oman auton käyttöön - joku vastustus menttaalitasolla. Oman auton voi napata ja mennä sillä vaikka mihin siitäkin huolimatta, että hintoihinsa se tulee sekin ja ihan reilusti tuleekin."

    whiic: Jos työssä käymällä ei voi ajaa kuin neljänä päivänä viikossa töihin taksilla, tarkoittaa se, että voi tehdä töitä vaan neljänä päivänä... joka puolestaan tarkoittaa, että palkka olisi 4/5... joka puolestaan tarkoittaa, että voisi käydä vain kolmena päivänä viikossa... => jos ei työssä käynti kannata, se kannattaa lopettaa täysin!


    Miten tuosta päsee siihen, että ei voisi käydä töissä kuin neljänä päivänä? Höpsistä.

    [Rätkätin muokkasi tätä viestiä 12.04.2006 klo 09:25]
      
  • Minä luovutan! Täällä kirjoitellaan p i t k i ä litanioita kansaneläkkeistä ja muusta vaikka viestin aihe oli alunperin rekkakuskien ammattitaito.

      
  • Lainaus:
    12.04.2006 klo 10:16 Niilonpoika kirjoitti
    Minä luovutan! Täällä kirjoitellaan _p i t k i ä_ litanioita kansaneläkkeistä ja muusta vaikka viestin aihe oli alunperin rekkakuskien ammattitaito.



    Elä huoli veli hyvä! Ensin kaivellaan aina hieman ajankohtaista asiaa, sitten kaikki, jotka ovat saaneet saaneet heittää hieman vettä kiukaalle katoavat. Jäljelle jäävät yleensä he, joilla on jotain sanottavaa ja silloin alkaa se antoisa keskustelu.

    Ymmärrtänet, ettei rekkakuskien ammattitaidosta taida riittää tarinaa väitöskirjaan asti. Sen todistaa jo sekin, ettei aiheesta jaksa kukaan enää debatoida, ainakaan täällä. Itse aihe sisältää niin paljon itsestään selvyyksiä. Joten kyllä kai se on ihan ok jutella muutakin puutaheinää joskus. Niinhän se juttu luistaa saunassakin, miksei siis myös keskustelupalstalla!

      
  • AkiK:

    "No, lasketaanpas vähäsen. Tuosta jää käteen n. 1200 euroa. Henkilöllä olisi työmatkaa melko tyypillinen 50 km / suunta. Autoksi hän ostaisi niinkin pröystäilevän kapineen kuin pienen perheauton. Lainaa joutuu lyhentämään esim. 300 eurolla / kk. Vakuutukset 60 eur / kk. Rengaskulut 50 eur / kk. Huollot laskennallisesti 50 eur / kk. Polttoainekulut työmatkoille n. 200 eur / kk. Yhteensä 660 euroa / kk. Milläs ne vuokrat maksetaan, Opelixi???"


    Kuka käskee ostaa siivojan palkalla uusi perheauto? Meikäläisen 15v vanha Ooppeli maksoi vähän yli 2000e ja sillä on tullut ajeltua 3 vuotta. Huollot ja varaosat on maksaneet karkeasti arvioiden n. 150-200e/vuosi, kesärenkaat maksoi 250e(195/15") ja auton mukana tulleet talvirenkaat oli lähes uudet, joten ei ole tarvinnut vielä uusia ostaa. Ei tuollaisia summia ole pakko autoon käyttää!


    "Minä en oikein ymmärrä, miksi tähän pitää aina viritellä näitä monimutkaisia systeemejä. Vaihdetaan vaan rahaa taskusta toiseen. Minkä ihmeen takia ei lasketa liikkumisen hintaa ja säästetä samalla huimasti byrokratiakuluissa? Lopputulos on selvästi toimivampi."

    Koska tarkoitus on korvata TYÖmatkojen aiheuttamia kuluja eikä vähentää #&%£$!* kustannuksia.

    "Julkista liikennettä pidän tätä nykyä suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien suomalaisten (ainakin 2 miljoonaa) osalta lähinnä vitsinä. Ja jos viitsii katsella mitä esim. junaliput nykyään maksavat, niin ei tarvitse ihmetellä miksi perheet eivät niitä kovin paljon käytä."

    Tästä olen yhtämieltä.

    "Tiedän, että sellaisia on Suomen 300.000 työttömästä vähintään 100.000."

    Älä puhu p_skaa! Minunkin kotiseudullani on työttömyyttä paljon, mutta kaikilla työikäisillä on auto käytettävissä. Ei se työn saanti ole autosta kiinni, kun sellainen seisoo pihassa! On se palkka kuitenkin vähintään 2x sen, mitä pelkkä työttömyyskorvaus ja maaseudulla ei ole joukkoliikennettä, joten verovähennykset saa oman auton käytöstä.

      
  • [quote title="12.04.2006 klo 16:22 Opelixi kirjoitti"]

    Kuka käskee ostaa siivojan palkalla uusi perheauto? Meikäläisen 15v vanha Ooppeli maksoi vähän yli 2000e ja sillä on tullut ajeltua 3 vuotta. Ei tuollaisia summia ole pakko autoon käyttää!

    On tämä aika kumma maa, jos esimerkkinä käyttämäni koulutettu sairaanhoitaja ei saisi ostaa esim 14.000 euroa maksavaa Fiat Puntoa tai vähän kalliimpaa VW Poloa, vaan joutuu välttämättä ajamaan jollain vanhalla, vaarallisella ja saastuttavalla katiskalla. No, ehkä se on sinun toiveyhteiskuntasi. Kun kaikilla on tasapuolisesti kurjaa, niin ei tule kade.

    Koska tarkoitus on korvata TYÖmatkojen aiheuttamia kuluja eikä vähentää #&%£$!* kustannuksia.

    Uskosi vähennysjärjestelmään on liikuttavaa. Tosiasiahan on, että se luo todella paljon byrokratiaa ja kohtelee kansalaisia epätasa-arvoisesti. Siksihän suuresta osasta vähennyksiä onkin luovuttu. Paljon tehokkaampaa on laskea liikkumisen kustannuksia, koska silloin mahdollistuu parempi eläminen syrjäseudulla. Elämiseen kun kuuluu paljon muutakin kuin pelkät työmatkat.

    Älä puhu p_skaa! Minunkin kotiseudullani on työttömyyttä paljon, mutta kaikilla työikäisillä on auto käytettävissä. Ei se työn saanti ole autosta kiinni, kun sellainen seisoo pihassa! On se palkka kuitenkin vähintään 2x sen, mitä pelkkä työttömyyskorvaus ja maaseudulla ei ole joukkoliikennettä, joten verovähennykset saa oman auton käytöstä.

    Sinulla ei siis ole aavistustakaan siitä mitä tarkoitin. Oletko koskaan miettinyt, että autoista kerätään Suomessa 6 mrd euroa kansalaisten kulutusvaraa valtiolle varsin tehottomaan käyttöön. Työpaikkoja ei vielä ikinä ole syntynyt verottamalla, vaan yksityisen kysynnän kautta. Tuli se sitten ulkomailta tai kotimaasta. Mitä jos autovero jätettäisiin keräämättä ja se jäisi yksityiseen kulutukseen? Työpaikkojen lisääntyessä valtiokaan tuskin kärsisi merkittävää tappiota, koska talouden kokonaismassa kasvaa ja sitä kautta tulee enemmän tuloveroja, enemmän alvia, enemmän autoveroa jne jne.

    Äskettäin Suomalaisen työn liitto laski, että jos jokainen suomalainen laittaisi vuodessa 20 eur enemmän kotimaiseen kulutukseen (=100.000.000 euroa), toisi se 20.000 uutta työpaikkaa. Mitä saataisiinkaan aikaan muutamalla miljardilla? Sitäpaitsi, eihän Ruotsissakaan autoveron poisto vienyt valtiolta yhtään rahaa. Kaikki on tullut takaisin muuta kautta jopa moninkertaisena, ovat itsekin sitä kehuneet.

    Ei silti, toimivammat yhteydet mahdollistavat työmarkkinoiden paremman jouston. Sikäli kumoan myös sinun väitteesi siitä, ettei autoa tai muuta liikkumisvälinettä tarvitse työnhaussa. Jos yhteydet ovat toimivat ja edulliset, on mahdollista hakea työtä kauempaa. Tällä olisi erityisesti suurempien keskusten ympäristössä iso vaikutus.

    Ei kukaan asu syrjäseudulla vain sen takia, että saa sinun kehumiasi työmatkavähennyksiä. Ja auta armias jos ne keksivät laittaa kotikuntaasi yhdenkin eläkeläisten kuskaamiseen tarkoitetun bussivuoron. Silloin lähtee vähennykset, vaikka se vuoro ei sinulle sopisikaan.

      
  • AkiK:

    "On tämä aika kumma maa, jos esimerkkinä käyttämäni koulutettu sairaanhoitaja ei saisi ostaa esim 14.000 euroa maksavaa Fiat Puntoa tai vähän kalliimpaa VW Poloa, vaan joutuu välttämättä ajamaan jollain vanhalla, vaarallisella ja saastuttavalla katiskalla. No, ehkä se on sinun toiveyhteiskuntasi. Kun kaikilla on tasapuolisesti kurjaa, niin ei tule kade."


    No ei sen kummempaa ole missään muussakaan maassa, että oli ammatti tai palkka mikä hyvänsä, niin pitäisi pystyä ostamaan uusi auto. Ei ole minun toiveyhteiskuntani todellakaan, mutta näin se vain valitettavasti on.

    "Uskosi vähennysjärjestelmään on liikuttavaa. Tosiasiahan on, että se luo todella paljon byrokratiaa ja kohtelee kansalaisia epätasa-arvoisesti."

    Kuten kerroin siinä on paljon typeriä kohtia, kuten omavastuu, yläraja sekä sinunkin mainitsema bussilippu typeryys.

    "Sinulla ei siis ole aavistustakaan siitä mitä tarkoitin. Oletko koskaan miettinyt, että autoista kerätään Suomessa 6 mrd euroa kansalaisten kulutusvaraa valtiolle varsin tehottomaan käyttöön. Työpaikkoja ei vielä ikinä ole syntynyt verottamalla, vaan yksityisen kysynnän kautta."
    Myönnän, että käsitin väittämäsi toisella tavalla. Sinä vain totesit, että ihmisillä ei ole varaa/kannatusta mennä töihin, kun autoilu on niin kallista, mikä ei suoraan pidä paikkaansa. Mitä tulee verojen keruuseen, niin ainakin kokoomuksen ja keskustan pressa ehdokkaat oli sitämieltä, että autoilun verotus on kohdallaan. Ja jostakin ne veroeurot on kuitenkin kerättävä eikä työttömällä ole varaa maksaa mistään muustakaan ylimääräistä.

    Tuli se sitten ulkomailta tai kotimaasta. Mitä jos autovero jätettäisiin keräämättä ja se jäisi yksityiseen kulutukseen?

    En ole talousalan ammattilainen, mutta ensimmäisenä se helpottaa hyvätuloisten asemaa, kun ne saa uuden auton halvemmalla, mihin pienituloisella ei autoveron poistuttuakaan olisi varaa. Toisiko myöhemmin lisää työpaikkoja sitä en tiedä.

    "Äskettäin Suomalaisen työn liitto laski, että jos jokainen suomalainen laittaisi vuodessa 20 eur enemmän kotimaiseen kulutukseen (=100.000.000 euroa), toisi se 20.000 uutta työpaikkaa. Mitä saataisiinkaan aikaan muutamalla miljardilla? Sitäpaitsi, eihän Ruotsissakaan autoveron poisto vienyt valtiolta yhtään rahaa. Kaikki on tullut takaisin muuta kautta jopa moninkertaisena, ovat itsekin sitä kehuneet."

    Edelleenkään en osaa sanoa. On kuitenkin eri asia laskea verotusta miljardilla, kuin keräämällä kansalaisilta rahat suoraan kotimaiseen kulutukseen. Sillä tuohan ne veroeurotkin Suomalaisille töitä esim. terveydenhuollon kautta.

    "Ei kukaan asu syrjäseudulla vain sen takia, että saa sinun kehumiasi työmatkavähennyksiä. Ja auta armias jos ne keksivät laittaa kotikuntaasi yhdenkin eläkeläisten kuskaamiseen tarkoitetun bussivuoron. Silloin lähtee vähennykset, vaikka se vuoro ei sinulle sopisikaan."

    Olenko minä väittänyt niin? Sanoin aikaisemmin väärin, että kotikunnassani, kun tarkoitin syntymäkuntaani. Itse asun kaupungissa, missä on surkea joukkoliikenne.

      
  • Lainaus:
    12.04.2006 klo 18:30 Opelixi kirjoitti

    No ei sen kummempaa ole missään muussakaan maassa, että oli ammatti tai palkka mikä hyvänsä, niin pitäisi pystyä ostamaan uusi auto. Ei ole minun toiveyhteiskuntani todellakaan, mutta näin se vain valitettavasti on.

    Kuten kerroin siinä on paljon typeriä kohtia, kuten omavastuu, yläraja sekä sinunkin mainitsema bussilippu typeryys.

    Myönnän, että käsitin väittämäsi toisella tavalla. Sinä vain totesit, että ihmisillä ei ole varaa/kannatusta mennä töihin, kun autoilu on niin kallista, mikä ei suoraan pidä paikkaansa. Mitä tulee verojen keruuseen, niin ainakin kokoomuksen ja keskustan pressa ehdokkaat oli sitämieltä, että autoilun verotus on kohdallaan. Ja jostakin ne veroeurot on kuitenkin kerättävä eikä työttömällä ole varaa maksaa mistään muustakaan ylimääräistä.

    En ole talousalan ammattilainen, mutta ensimmäisenä se helpottaa hyvätuloisten asemaa, kun ne saa uuden auton halvemmalla, mihin pienituloisella ei autoveron poistuttuakaan olisi varaa. Toisiko myöhemmin lisää työpaikkoja sitä en tiedä.

    Edelleenkään en osaa sanoa. On kuitenkin eri asia laskea verotusta miljardilla, kuin keräämällä kansalaisilta rahat suoraan kotimaiseen kulutukseen. Sillä tuohan ne veroeurotkin Suomalaisille töitä esim. terveydenhuollon kautta.


    No eihän kaikkien tietenkään tarvitse uutta autoa ostaa, eihän siitä ole kyse. Mutta jos ajatellaan lähes mitä hyvänsä sivistysmaata paitsi Suomea, niin niissä on keskimäärin puolta uudempi autokalusto, ja jo uutenakin keskimäärin parempi (Suomessahan myynti kohdistuu pääasiassa näihin alimpien segmenttien autoihin). Kertoo se siitä, että siellä aika paljon useampi pystyy ostamaan uudemman auton kuin täällä meillä. Mutta, mitäs tuosta. Saastutellaan me näillä katiskoilla.

    Nämä vähennykset ovat nimenomaan siinä ongelmallisia, että ne eivät ota huomioon itse elämää, vaan ainoastaan hyvin pienen osan sitä (siis hyvin kapeasti määritellyt työmatkat). On esim. kotiäidillä ja eläkeläiselläkin pakollisia liikkumistarpeita. Helpompaa ja tasapuolisempaa olisi pitää liikkuminen edullisena. Nythän joukkoliikenten ja yksityisliikenteen hinnat lisäksi seurailevat toisiaan, jolloin joukkoliikenne ei ikinä ole kovin kannattavaa.

    Uusien autojen ostamisen halpeneminen ei helpottaisi erityisesti hyvätuloisia, vaan nimenomaan keskituloisia ja pienituloisia. Tämä hyvätuloisen määritelmähän on muutenkin aika ontuva, miten suuret tulot pitää olla että on "hyvätuloinen"? Tilastollisessa vertailussa USA:han monet meidän tilastojemme hyvätuloiset tilastoitaisiin USA:ssa köyhiksi. Ns. todella hyvätuloisethan eivät tällä hetkellä useinkaan maksa autoistaan muuta kuin verotusarvon. Ajetaan siis tavallaan sinun puolustamiesi köyhien katiskoistaan maksamilla verorahoilla. Katsopa autonmyyntitilastoja, useimpien isojen autojen kohdalla yritysautojen osuus on reilusti yli puolet. Ja jonkun on ostettava uusia, jotta on käytettyjä niille "köyhille". Jos uusi on halvempi, on käytetty vielä halvempi. Kuka siis hyötyy? Minusta se nimenomaan olisi se, jolla nyt ei ole varaa kunnon autoon. Mutta mitäs tuostakaan, hyvätuloisella on kyllä nytkin varaa ajella uudella autolla, se on vain järjestelykysymys :wink:

    Autoverotus on presidentinvaaleissa epäolennainen seikka, eihän se kuulu presidentin toimivaltaankaan. Jos vähän karrikoidaan niin Kokoomuksen peruskannattajaa kiinnostaa enemmän yritysten verokohtelu kuin palkansaajien makselemat autoverot... Mitä enemmän saadaan keskiluokka makselemaan autoverojaan ja muita maksujaan, sitä helpompaa on sitten muualla...Jollei tämä kannattaja satu sitten olemaan autoliikkeen omistaja tai kauaskatseinen talousmies, joka tajuaa että palkansaajien korkeat verot heijastuvat aina palkkakehitykseen ja vievät pitkällä aikavälillä maalta kilpailukykyä :wink: (tämä ei ollut mikään poliittinen kannanotto eikä mielipide)

      
  • Taas meni kemikaalirekka ympäri viitostiellä. Vaimo pitää jo penkistä kiinni rystyset valkoisina aina kun tulee näkyviin jotain raskasta liikennettä.

      
  • Lainaus:
    17.04.2006 klo 20:49 Niilonpoika kirjoitti
    Taas meni kemikaalirekka ympäri viitostiellä. Vaimo pitää jo penkistä kiinni rystyset valkoisina aina kun tulee näkyviin jotain raskasta liikennettä.


    Noin 200 rekkaa menee vuosittain nurin - ammattimiehet nääs ...

      
  • Mistähän löytyy tilastoa, kuinka monta kilometriä keskimäärin pääsee kuorma-auton kuljettaja ennen onnettomuutta vs pikkuautoilija? Jos tästä ongelmasta aiheutuu kansantautimainen ahdistus, niin voisihan noita kulkupelejä vaihtaa vaikka poikkeuslailla päiväksi niin, että silloin kuorma-autoja ajavat vain pikkuautoilijat ja heidän menopeleillään ja seassaan puikkelehtivat sitten nämä ns. ammattikuskit. Kummathan ovat silloin enemmän peloissaan? Ehkä tällä shokkihoidolla selvittäisiin ainakin miesmuisti eli noin vuosi.

    Onnettomuuskilometrit ovat tietysti normaalijakautuneita. Autokouluaikoihin keskiarvo oli kaikilla autoilijoilla miljoona kilometriä/vainaa. Joku tekee sen tietysti puoli tuntia kortin saamisen jälkeen ja joku toinen ei koskaan.

      
  • Ammattiautoilu on ammatinvalintakysymys sekä mitä suurimmassa määrin ammattiinsoveltuvuuskysymys. Ihan kaikista ei esim. henkisen herkkyytensä vuoksi ihan joka hommaan ole. Nopea pinnan palaminen sekä huolimaton ja suurpiirteinen elämäntapa saattavat välinpitämättömyyden kanssa olla aika hankalia ominaisuuksia nimenomaan ammattiautokuskille. Se, että pikkuautoilijat puikkelehtivat miten sattuu, on ammattiautoilijan arkipäivää ja jos sellainen jotenkin erityisesti riepoo, niin siitä saa sitten elinikäisen harmin itselleen. Se, että pikkuautoilijat joskus ajaisivat "kunnolla", on vain suloista päiväunta.

    [Rätkätin muokkasi tätä viestiä 19.04.2006 klo 11:27]
      
  • Noo... on kuitenkin huomattava, että jos pikkuauto tumpelon kuljettajan vuoksi pyllähtää ojaan, niin hengen ja omaisuuden vaara ei ole läheskään niin suuri kuin jos sinne kiepsahtaa iso yhdistelmä vaikkapa polttoaine- tai rikkihappolastissa! Ja vastaantulijoita tuommoinen säiliöauto niittaa moniverroin enemmän kuin piskuinen kottero.

    Rekan rattiin ei todellakaan pitäisi lähteä leikittelemään.

      
  • Joka kuukausi tapahtuu karkeasti saman verran henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuutta kuin koko vuoden aikana tapahtuu rekkojen kippaamisia.

    Kuinka paljon henkilöautoja sitten rytätään ihmisiä loukkaamatta? Tilastoja ei ole, koska tiedostetaan, että kaikki tiedot eivät tule edes vakuutusyhtiöiden tietoon. Kuitenkin vähintään kymmeniä tuhansia vuosittain, vaikka ei laskettaisi parkkipaikkaryttyjä.

      
  • 'nteeks nyt vaan, mutta yritetäänkö täällä todistella, että kun henkilöauton kuljettajat töppäilevät, niin sama on sallittua ammattautoilijoillekin?

    Edelleenkin olen sitä mieltä, että jos pikkuauto lipsahtaa metsähallituksen puolelle, niin se menee taitamattomuuden tiliin, mutta jos raskaan liikenteen ajoneuvolle käy samalla tavalla niin se on huolimattomuutta.

      
  • Niilonpoika: ” Mikäs näitä rekkakuskeja oikein vaivaa, ajetaanko sitä autoa vaan "vasemmalla kädellä"?”

    Auton paino ja koko kärjistävät sekä huonon että hyvän kuskin ominaisuudet. Henkilöautolla tuuriin luottava voi ajella ilman isompia murheita useamman ihmisiän mutta sama ei onnistu isolla yhdistelmällä. Pakkohan noita vahinkoja on tulla niin kauan kun näkee yhdistelmän pitävän turvaväliä joka on lyhempi kuin edes paineilmajarrujen reaktiomatka tai kun kuski ajaa vasten rajoitinta kelissä kuin kelissä.

    Ehkä rekoissa näkyy sama ilmiö kuin henkilöautoissa, hyvä tekniikka eristää kuskin todellisesta maailmasta ja turvalaitteet häivyttävät tietoisuuden riskeistä. Kun tämä tapahtuu henkilöautolla, menee jarrutus metrin pidemmäksi kuin oli suunniteltu tai kurvi hiukan leveämmäksi. Ajonhallinnan merkkivalo vaan vilahtaa ja taas mennään. Kun 60-tonnisella tekee yhtä ison virhearvion ja lepokitka muuttuu liukukitkaksi, jarrutus voi mennä kymmeniä metrejä pitkäksi tai kurvi jää kokonaan kääntymättä ja ESP:n sijaan vilkkuukin valot paloautojen katoilla.

      
  • Mitä suurimmassa määrin ammattiautoilijan pitäisi olla todella ammattilainen, sen koko merkityksessä .. taidossa, tiedossa, osaamisessa, mielenhallinnassa ja kaikessa. Pikkuautoilija voi toki olla ammattilainen hänkin, mutta sekaan mahtuu lukuisa joukko erilaista "harrastelijaa". On täysin selvää, että kenellekään ei saisi virheitä tulla, mutta yhtä selvää on, että niitä kumminkin tulee. Ammattikuskin tietotaito huomioiden, ammattikuskeille ei lipsahteluja sallita samassa määrin kuin "harrastelijoille". Kuitenkin, kun ajotapoja käytännössä itse kukin voi nähdä, niin melkoisen välinpitämätöntä on useiden ammattikuskien koheltaminen - valitettavasti.

    Nythän puuhataan sitäkin, että ammattikuskin aikataulunlaatija olisi osavastuussa mahdollisesta kiireen aiheuttamasta onnettomuudesta. Tarkoittaako tämä, että esimies kysyy kuskilta, että mitenkä nopeasti ajat vaikka Kotkasta Ouluun? Vastaapa kuski tähän kirjallisesti mitä tahansa, niin vastuu siirtyy yksinomaan kuskille, koskapa esimies ei päättänyt mitenkään aikataulusta vaan kuski pelkästään ja kuskikin säätää aikataulun tiukaksi mahdollisesti siksi, ettei joku toinen kuski vie hänen hommansa lupaamalla nopeampia toimituksia? Ymmärsinkö väärin? Elikkä kuskeja kilpailutetaan tällä konstilla keskenään? Johtaako tämä sitten entistä epärealistisempiin aikatauluihin? Minulla taitaa olla liian vilkas mielikuvitus.

    [Rätkätin muokkasi tätä viestiä 21.04.2006 klo 23:12]
      
  • Rätkätin: ” Elikkä kuskeja kilpailutetaan tällä konstilla keskenään? Johtaako tämä sitten entistä epärealistisempiin aikatauluihin? Minulla taitaa olla liian vilkas mielikuvitus.”

    Sitten on minullakin. Kuinkahan kauan löytyy töitä kuskille, joka sanoo ettei aio ottaa niin isoja riskejä tien päällä kuin asiakkaalle luvattu aikataulu edellyttäisi?

    Kuski on puun ja kuoren välissä, mutta niin on moni yrittäjäkin. Kalusto maksaa paljon. Kun on pistänyt koko omaisuutensa ja ison lainan kiinni kalustoon, sitä on pakko ajaa. Kun monta yrittäjää on samassa asemassa, se merkitsee ostajan markkinoita eli huonoa katetta. Huonolla katteella on painettava enemmän töitä, että edes rahoituskulut ja palkat saa maksettua. Monella on valittavana joko lain rikkominen monessa kohdassa tai konkurssi. Vaatii lehmän hermoja ajella ihmisiksi kun kirittäjänä on taloudellisen tuhon uhka.


      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit