Nyt pitää ottaa huomioon myös se mikä on tuon "hitaan" auton nopeus ja kuinka paljon se on alle nopeusrajoituksen. Monesti näkee ohitettavan autoja, jotka ajavat tarkasti nopeusrajoitusta. Silloin ohitus on turha, koska ohittajan ei pitäisi voida ajaa yhtään kovempaa. Ohittajan nopeus nousee hetkellisesti 130-140 km/h:iin. En ota kantaa siihen onko ko. nopeus turvallista tai vaarallista, mutta lainvastaista se on ja se riittää.
Hitaan auton nopeus on sivuasia, vaan se on oleellista kuinka pitkä on jono takana. Usein jono syntyy, kun se jonon vetäjä ei osaa ajaa tasanopeutta. Ainakin minä kun ajan esim. pakulla millä ei saa ajaa kuin 80km/h ajan sillä yleensä n. 90km/h. jos taakseni alkaa kerääntyä jonoa ja vastaantuleva liikenne estää ohitukset minä siirryn hetkeksi sivuun esim. bussipysäkille. Jos tulee ohituskaista osuus minä hiljennän nopeutta siellä n. seitsemäänkymppiin jotta mahdollisimman moni pääsisi minusta ohi. En tee niinkuin jotkut mitkä lisää vauhtia ohituskaista osuudella. Minä olen esittänyt että olisi laki ettei saisi yli kymmenen auton jonoa saisi vetää takana vaikka ajaisikin ylinopeutta, jos on takana yli kymmenen autoa silloin tulisia sakko.
Esim. 100 km matkalla keskinopeuden nosto 100 km/h:sta 110 km/h:iin säästää vain viisi ja puoli minuuttia.
Joo ja jos kävellään matka hävitään vaan yksi vuorokausi.
Hitaan auton nopeus on sivuasia, vaan se on oleellista kuinka pitkä on jono takana. Usein jono syntyy, kun se jonon vetäjä ei osaa ajaa tasanopeutta. Ainakin minä kun ajan esim. pakulla millä ei saa ajaa kuin 80km/h ajan sillä yleensä n. 90km/h. jos taakseni alkaa kerääntyä jonoa ja vastaantuleva liikenne estää ohitukset minä siirryn hetkeksi sivuun esim. bussipysäkille. Jos tulee ohituskaista osuus minä hiljennän nopeutta siellä n. seitsemäänkymppiin jotta mahdollisimman moni pääsisi minusta ohi. En tee niinkuin jotkut mitkä lisää vauhtia ohituskaista osuudella. Minä olen esittänyt että olisi laki ettei saisi yli kymmenen auton jonoa saisi vetää takana vaikka ajaisikin ylinopeutta, jos on takana yli kymmenen autoa silloin tulisia sakko.
Esim. 100 km matkalla keskinopeuden nosto 100 km/h:sta 110 km/h:iin säästää vain viisi ja puoli minuuttia.
Joo ja jos kävellään matka hävitään vaan yksi vuorokausi.
Jonon vapaaehtoinen ohi päästäminen on hyvää toimintaa. Mutta (aina on mutta) jos nopeusrajoitus on 80 ja silti kertyy jonoa pakusi taakse, niin eikö silloin ole takana olevien velvollisuus tyytyä nopeusrajoituksen mukaiseen etenemiseen ja pidentää turvaväliä?
Takana olevasta jonosta sakottaminen on heikko idea.Jos ajetaan rajoituksen mukaan eikä tule sopivaa paikkaa antaa tietä ja vastaantulijoita on jatkuvasti, ei jonon ensimmäinen voi asialle mitään. Sakko annetaan jonottajille, jotka ovat unohtaneet turvavälin.
Viimeinen lauseesi on niin lapsellinen että ei kai siihen tarvitse mitään sanoa. Paitsi sen että jos vitsailet, käytä hymiöitä niin kaikki ymmärtävät.
Vielä turhista ohituksista sellainen kun ohitetaan muutama sata metriä tai pari kilometriä ennen risteystä (pois valtatieltä) josta aiotaan kääntyä. Siinä säästöä syntyy vain joitakin sekunteja.
[simBanssi muokkasi tätä viestiä 21.11.2005 klo 12:44]
Joo ja jos kävellään matka hävitään vaan yksi vuorokausi.
Jonon vapaaehtoinen ohi päästäminen on hyvää toimintaa. Mutta (aina on mutta) jos nopeusrajoitus on 80 ja silti kertyy jonoa pakusi taakse, niin eikö silloin ole takana olevien velvollisuus tyytyä nopeusrajoituksen mukaiseen etenemiseen ja pidentää turvaväliä?
Takana olevasta jonosta sakottaminen on heikko idea.Jos ajetaan rajoituksen mukaan eikä tule sopivaa paikkaa antaa tietä ja vastaantulijoita on jatkuvasti, ei jonon ensimmäinen voi asialle mitään. Sakko annetaan jonottajille, jotka ovat unohtaneet turvavälin
Olen kanssasi samaa mieltä, että pienistä turvaväleistä pitäisi sakoittaa. Minä täällä kerran kirjoitin että pieni turvaväli on jopa vaarallisempi kuin ylinopeus ja se sai erään kiehahtamaan. No se siitä.
.
Viimeinen lauseesi on niin lapsellinen että ei kai siihen tarvitse mitään sanoa. Paitsi sen että jos vitsailet, käytä hymiöitä niin kaikki ymmärtävät.
Lapsellinen tai ei, mutta minua ärsyttää tuo asia kun aina lasketaan ettei aikaa säästy kuin noin ja noin paljon minuutteja. Ei kaikkea aina voi minuuteissa laskea kyllä muutkin seikat pitää ottaa huomioon. Jos aina pudotetaan kymmenen kilometriä per satanen tunnissa ja laskettaan ettei mene kuin pari minuuttia pidempään, silloin kohtaa ollaan siinä kävelyvauhdissa.
Lapsellinen tai ei, mutta minua ärsyttää tuo asia kun aina lasketaan ettei aikaa säästy kuin noin ja noin paljon minuutteja. Ei kaikkea aina voi minuuteissa laskea kyllä muutkin seikat pitää ottaa huomioon. Jos aina pudotetaan kymmenen kilometriä per satanen tunnissa ja laskettaan ettei mene kuin pari minuuttia pidempään, silloin kohtaa ollaan siinä kävelyvauhdissa.
Tavallaan kyllä. Mutta oletin että nykyinen, jo varsin pitkään voimassa ollut nopeusrajoitustaso joka erittäin monissa muissakin maissa on jo vakiintunut. olisi se, johon kuvitteellisia uusia nopeuksia aina verrattaisiin. Koska liikennevälineet ovat aina vain turvallisempia ja nykyinen turvallisuustaso on kohtuullinen tai hyvä, tuntuisi mukavalta pitää nykytasoa jonkinlaisena kiinnekohtana.
En puhunut mitään nopeuden pudottamisesta, esimerkissä oli nopeuden nosto. Toisaalta, kuten K.kankaan raportti ja tutkijat sanovat, 90:n ajaminen 80:iin verrattuna merkittävästi lisää vaaratakijöitä. Tarkoitukseni oli huomauttaa, että nopeuden nosto voi tuoda mukanaan paljon riskejä ja vähän hyötyä. Yksityisautoilijan kertaluonteisissa pitkissä matkoissa ja toistuvissa lyhyemmissä on muutaman prosentin ajansäästöllä harvoin todellista merkitystä. Ihmismielen kärsimättömyys ja itseaiheutettu kiire eivät ole oikeita syitä nopeuden nostamiseen.
Ammattiautoilijalle kuljetuksen nopeus on ratkaisevaa. Jos kuitenkin todetaan, että 90 on liikaa raskaalle kalustolle, oli kuljettaja kokenut tai ei, niin ei siinä minusta ole aihetta jurputukseen, varsinkin kun se on kaikille sama. Toisessa keskustelussa puhutaan myös mm. polttoaine- ja rengassäästöstä, jotka olisi otettava huomioon.
Kevyemmällä kalustolla ammatikseen ajavat ovat yleensä "siviilejä" kokeneempia, mutta liikennesääntöjä ei voida asettaa tämän vähemmistön mukaisiksi, vaan kokemattomamman enemmistön mukaisiksi.
[simBanssi muokkasi tätä viestiä 21.11.2005 klo 15:02]
Tavallaan kyllä. Mutta oletin että nykyinen, jo varsin pitkään voimassa ollut nopeusrajoitustaso joka erittäin monissa muissakin maissa on jo vakiintunut. olisi se, johon kuvitteellisia uusia nopeuksia aina verrattaisiin. Koska liikennevälineet ovat aina vain turvallisempia ja nykyinen turvallisuustaso on kohtuullinen tai hyvä, tuntuisi mukavalta pitää nykytasoa jonkinlaisena kiinnekohtana.
En puhunut mitään nopeuden pudottamisesta, esimerkissä oli nopeuden nosto. Toisaalta, kuten K.kankaan raportti ja tutkijat sanovat, 90:n ajaminen 80:iin verrattuna merkittävästi lisää vaaratakijöitä. Tarkoitukseni oli huomauttaa, että nopeuden nosto voi tuoda mukanaan paljon riskejä ja vähän hyötyä. Yksityisautoilijan kertaluonteisissa pitkissä matkoissa ja toistuvissa lyhyemmissä on muutaman prosentin ajansäästöllä harvoin todellista merkitystä. Ihmismielen kärsimättömyys ja itseaiheutettu kiire eivät ole oikeita syitä nopeuden nostamiseen.
Ammattiautoilijalle kuljetuksen nopeus on ratkaisevaa. Jos kuitenkin todetaan, että 90 on liikaa raskaalle kalustolle, oli kuljettaja kokenut tai ei, niin ei siinä minusta ole aihetta jurputukseen, varsinkin kun se on kaikille sama. Toisessa keskustelussa puhutaan myös mm. polttoaine- ja rengassäästöstä, jotka olisi otettava huomioon.
Kevyemmällä kalustolla ammatikseen ajavat ovat yleensä "siviilejä" kokeneempia, mutta liikennesääntöjä ei voida asettaa tämän vähemmistön mukaisiksi, vaan kokemattomamman enemmistön mukaisiksi.
Nyt tuohon tutkimustulokseen. Se että aina laitetaan lapsellisesti nopeus syyksi. Muita syitä ei edes lähdetä selvittämään. Mikä on todella syy rekan heittelehtimiseen? Onko tien kunto tai kuormaus tmv. Ennen oli mahdollista jos vaunu pyrki sivulle lisätä vauhtia yleensä se rauhoittui, mutta nyt on rajoittimet eikä ole tuota mahdollisuutta. Nyt heittelehtivä vaunu alkaa jarruttamaan nuppia ja se vain pahentaa asiaa. Kukaan ei puhu tiessä olevista urista. Onhan se selvää kun ei rekan leveys sovi henkilöautojen tekemille urille se myös tekee kulun epävakaaksi. Ja mikä oli vaikutus buussiin? Jos Bussi olisi ajnut vielä hiljaisemmin mikä olisi auttanut asiaa?? Bussi pysyi tiellä eikä mitään ollut tehtävissä.
Missä muissa maissa on sama käytäntö kuin meillä esim. samat talvirajoitukset? Mistä noita kokemuksia olisi haettava?
Nyt tuohon tutkimustulokseen. Se että aina laitetaan lapsellisesti nopeus syyksi. Muita syitä ei edes lähdetä selvittämään. Mikä on todella syy rekan heittelehtimiseen? Onko tien kunto tai kuormaus tmv. Ennen oli mahdollista jos vaunu pyrki sivulle lisätä vauhtia yleensä se rauhoittui, mutta nyt on rajoittimet eikä ole tuota mahdollisuutta. Nyt heittelehtivä vaunu alkaa jarruttamaan nuppia ja se vain pahentaa asiaa. Kukaan ei puhu tiessä olevista urista. Onhan se selvää kun ei rekan leveys sovi henkilöautojen tekemille urille se myös tekee kulun epävakaaksi.
Tutkijat totesivat, että rekan tilannenopeus oli liian suuri jo mäen päällä. Siis nopeus oli yksi syy onnettomuuteen. Itseasiassa riittävän matala nopeus olisi estänyt onnettomuuden. Tietenkään niin alhaista nopeutta ei voi asettaa nopeusrajoitukseksi, vaan se on kuljettajan osaamisen varassa. On muuten aika hassua että ylinopeutta perustellaan turvallisuudella, eli jos huomataan että nopeutta oli liikaa, kiihdytetään lisää. Vaikka se yleensä käytännössä toimisikin, ei siihen voida säännöllisesti turvautua. Ja mitä uriin tulee, on niihin vain sopeuduttava, koska rekan kuljettaja ei niille mitään mahda.
Liika nopeus ei ole mikään lapsellinen juttu. Sitäpaitsi raportissa esitettiin yhteensä 32 onnettomuuteen vaikuttavaa tekijää.
[simBanssi muokkasi tätä viestiä 21.11.2005 klo 16:13]
Tutkijat totesivat, että rekan tilannenopeus oli liian suuri jo mäen päällä. Siis nopeus oli yksi syy onnettomuuteen. Itseasiassa riittävän matala nopeus olisi estänyt onnettomuuden. Tietenkään niin alhaista nopeutta ei voi asettaa nopeusrajoitukseksi, vaan se on kuljettajan osaamisen varassa. On muuten aika hassua että ylinopeutta perustellaan turvallisuudella, eli jos huomataan että nopeutta oli liikaa, kiihdytetään lisää. Vaikka se yleensä käytännössä toimisikin, ei siihen voida säännöllisesti turvautua. Ja mitä uriin tulee, on niihin vain sopeuduttava, koska rekan kuljettaja ei niille mitään mahda.
Liika nopeus ei ole mikään lapsellinen juttu. Sitäpaitsi raportissa esitettiin yhteensä 32 onnettomuuteen vaikuttavaa tekijää.
Joo mutta jos ei olisi ollut nopeuden rajoitinta olisi ollut mahdollisuus lisätä vauhtia ja oikaista vaunu, nyt vain jarrutti ja pahensi tilanteen.
Mitä oli 32 kohta? Ei uria ei tien kuntoa eikä muutakaan vaan ainoastaan nopeus. Täydellinen HUUHAA raportti.
Joo mutta jos ei olisi ollut nopeuden rajoitinta olisi ollut mahdollisuus lisätä vauhtia ja oikaista vaunu, nyt vain jarrutti ja pahensi tilanteen.
Mitä oli 32 kohta? Ei uria ei tien kuntoa eikä muutakaan vaan ainoastaan nopeus. Täydellinen HUUHAA raportti.
Joo mutta jos olisi ollut oikea tilannenopeus mäen päällä kiihdytys olisi onnistunut. Tuskin tuli kuskille yllätyksenä että autossaan on nopeudenrajoitin.
32 kertaa nopeus? Tämä on valhe. Tiedätkö itse minkälaiset urat tiellä oli? Jos tiedät, anna leveydet ja syvyydet sekä linjaus ajoradalla. Tiehän oli sitäpaitsi vasta korjattu.
2. Pitäisikö rajoituksia nostaa vai laskea? Nostaa.
3. Onko oikein, että talvella ei saa käyttää oma järkeä ja ajaa olosuhteiden mukaan vaan pitää laittaa kokoajaksi alhaiset rajoitukset. Ei.
4. Mitkä ovat oikeat rajoitukset? Taajamien ulkopuolella kaikkia rajoituksia 20kmh ylöspäin. Tämän jälkeen tapauskohtaisesti mahdollisesti lisää nostoja. Myös taajamissa tarkistamisen varaa reilusti.
5. Onko poliisin valvonta ollut tasapuolista ja oikeudenmukaistan ja onko pääpaino ollut jossain muualla kuin liikenneturvallisuudessa. Hyvin vähän osuu valvontaa kohdalle mutta kyllä sitä pitäisi muualle kohdistaa kuin rajoitusten valvontaan.
Joo mutta jos ei olisi ollut nopeuden rajoitinta olisi ollut mahdollisuus lisätä vauhtia ja oikaista vaunu, nyt vain jarrutti ja pahensi tilanteen.
Mitä oli 32 kohta? Ei uria ei tien kuntoa eikä muutakaan vaan ainoastaan nopeus. Täydellinen HUUHAA raportti.
Joo mutta jos olisi ollut oikea tilannenopeus mäen päällä kiihdytys olisi onnistunut. Tuskin tuli kuskille yllätyksenä että autossaan on nopeudenrajoitin.
32 kertaa nopeus? Tämä on valhe. Tiedätkö itse minkälaiset urat tiellä oli? Jos tiedät, anna leveydet ja syvyydet sekä linjaus ajoradalla. Tiehän oli sitäpaitsi vasta korjattu.
Tiehallinto antoi tänään arvionsa, että liikennekuolemat ovat nousussa. Maantiet eivät niele tätä liikennemäärää, vaarallisia ja turhia ohituksia näkee, monta eri elementtiä on osana liikenneonnettomuuksissa. Ehkä tulemme tulevaisuudessa tottumaan 60-70 km/h rajoituksiin talvella? Mistä se on sitten osoitus? Ettei 4" putki niele 5" tavaramäärää.
Niin, oiskohan syytä leventää putkea tai vähentää läpi tungettavan paskan määrää. Vauhdin hidastaminen on epäloogisin vastaus, kokonaiskesto vain venyy.
Nyt täällä muutama mies haluaa korottaa nopeusrajoituksia tuntuvasti, mutta samaan hengenvetoon haukkuu teiden huonoa kuntoa?! Että ensiksi tiet on niin huonot ja uraiset, että ne on turvallisuusriski, mutta samalla voitaisiin ajaa 20-30km/h kovempaa?! Huokaus, ei ole kovin vakavasti otettavaa porukkaa.
En ole lukenut tutkimusraporttia enkä tiedä mitä kaikkea niissä 32-kohdassa oli otettu huomioon, ilmeisesti melkein kaikki, koska itse en välttämättä osaisi edes luetella niin montaa, jos heti pitäisi vastata. Sinänsä taas koominen väite, että rekanrajoitin oli syyllinen, koska ei antanut mahdollisuutta nostaa nopeutta, että olisi saanut vaunun oikenemaan. Ajettiinko alunperin rajoitinta vastaan eli ylinopeutta? Jos rajoitinta ei olisi ollut niin kuinka kovaa oltaisiin ajettu ja olisiko sitä heittelyä enään saanut oikaistua vaikka olisi kuinka lisännyt nopeutta ja mitä olisi tapahtunut sen jälkeen jos heittely olisi saatu oikenemaan, olisiko sen jälkeen alkanut uusi heittely, koska nopeutta olisi ollut liikaa?
Minusta raportissa oli kiinnitetty huomiota myös ajankohtaan ja kuskin vireystilaan, oliko se nyt toinen, kolmas vai neljäs peräkkäinen yö ajossa? Tiedämpä vain omalta kohdaltani sen, että yövuoron jälkeen kun ajelen töistä kotia, niin ei ole nuo hoksottimet parhaassa kunnossa eikä siihen auta ylinopeuskaan.
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 22.11.2005 klo 19:49]
Tiehallinto antoi tänään arvionsa, että liikennekuolemat ovat nousussa. Maantiet eivät niele tätä liikennemäärää, vaarallisia ja turhia ohituksia näkee, monta eri elementtiä on osana liikenneonnettomuuksissa. Ehkä tulemme tulevaisuudessa tottumaan 60-70 km/h rajoituksiin talvella? Mistä se on sitten osoitus? Ettei 4" putki niele 5" tavaramäärää.
Ei Suomen tiet ole tukkoisia kuin esim. menoliikenteen johdostaperjantaia jossain heinolassa, mutta sekin on jo korjattu. Kehä I tai III voi olla tiettyinä aikoina mutta muulloin ei.
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Minä näen hieman ristiriitaa näissä sinun väitöksissä. Ensin sanot uraisia teitä vaarallisiksi ja väität kuinka ne on syynä melkein kaikkiin onnettomuuksiin ja sitten oletkin sitä mieltä, että niillä samoilla uraisilla teillä pitäisi saada ajaa huomattavasti kovempaa!? Eikös se nopeus tee juuri niistä urista vaarallisia?
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Minä näen hieman ristiriitaa näissä sinun väitöksissä. Ensin sanot uraisia teitä vaarallisiksi ja väität kuinka ne on syynä melkein kaikkiin onnettomuuksiin ja sitten oletkin sitä mieltä, että niillä samoilla uraisilla teillä pitäisi saada ajaa huomattavasti kovempaa!? Eikös se nopeus tee juuri niistä urista vaarallisia?
Tuosta ongelmasta päästäisiin kyllä helposti pois nastakiellolla tai sitten tuntuvalla nastaverolla että voitaisiin joka kevät päällystää maantiet uudelleen ei tarvitse ajaa kesää urissa ja vesiliirtovaaraa ei ole.
Urista mainitsin että rekoille urat ovat pahat kun ei sovi heidan raideleveyteen.
[ArtoknV muokkasi tätä viestiä 23.11.2005 klo 07:38]
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Minä näen hieman ristiriitaa näissä sinun väitöksissä. Ensin sanot uraisia teitä vaarallisiksi ja väität kuinka ne on syynä melkein kaikkiin onnettomuuksiin ja sitten oletkin sitä mieltä, että niillä samoilla uraisilla teillä pitäisi saada ajaa huomattavasti kovempaa!? Eikös se nopeus tee juuri niistä urista vaarallisia?
Tuosta ongelmasta päästäisiin kyllä helposti pois nastakiellolla tai sitten tuntuvalla nastaverolla että voitaisiin joka kevät päällystää maantiet uudelleen ei tarvitse ajaa kesää urissa ja vesiliirtovaaraa ei ole.
Urista mainitsin että rekoille urat ovat pahat kun ei sovi heidan raideleveyteen.
Niin, teiden kulumisongelmaa voitaisiin vähentää nastarenkaiden kieltämisellä, mutta et vastannut itse ASIAAN eli miten selität sen, että nykyiset uraiset tiet on mielestäsi vaarallisia, mutta silti olet sitämieltä, että niillä samoilla teillä pitäisi saada ajaa paljon kovempaa?!
Niin, teiden kulumisongelmaa voitaisiin vähentää nastarenkaiden kieltämisellä, mutta et vastannut itse ASIAAN eli miten selität sen, että nykyiset uraiset tiet on mielestäsi vaarallisia, mutta silti olet sitämieltä, että niillä samoilla teillä pitäisi saada ajaa paljon kovempaa?!
Vastasin kyllä. Jos nastat kielletään ei uria tule ja ei tiet ole silloin uraisinakaaan vaarallisia kun ovat kuivat että kyllä nopeuksia voidaan nostaa nykyautojen vaatimalle tasolle. Mutta sadekelillä on uraiset tiet hengen vaaralliset.
Ja vielä sen nastaveron ansiosta voitaisiin keväällä päällystää kaikki tiet ettei uria olisi kuin lyhyen ajan.
[ArtoknV muokkasi tätä viestiä 23.11.2005 klo 18:46]
Vastasin kyllä. Jos nastat kielletään ei uria tule ja ei tiet ole silloin uraisinakaaan vaarallisia kun ovat kuivat että kyllä nopeuksia voidaan nostaa nykyautojen vaatimalle tasolle. Mutta sadekelillä on uraiset tiet hengen vaaralliset.
Eli hyvällä kelillä voitaisiin siis ajaa kovempaa, mutta sateisella pitäisi ajaa hiljempaa eli nykyisiä rajoituksia? Mitenkäs ajattelit sitten toteuttaa tämän, että uusilla autoilla saisi ajaa kuivalla kelillä kovempaa ja vanhoilla ei, sekä sateella ei saisi ajaa millään autolla kovempaa? On se sentään hyvä, että korjasit omalta osaltasi vähän tuota puheittesi ristiriitaa...
Eli hyvällä kelillä voitaisiin siis ajaa kovempaa, mutta sateisella pitäisi ajaa hiljempaa eli nykyisiä rajoituksia? Mitenkäs ajattelit sitten toteuttaa tämän, että uusilla autoilla saisi ajaa kuivalla kelillä kovempaa ja vanhoilla ei, sekä sateella ei saisi ajaa millään autolla kovempaa? On se sentään hyvä, että korjasit omalta osaltasi vähän tuota puheittesi ristiriitaa...
Kuule meillä on järki päässä. Me osataan kyllä itse katsoa kun on sadekeli. Sinulle ei ole järkeä etkä tiedä koska sataa vettä.
Kuule meillä on järki päässä. Me osataan kyllä itse katsoa kun o sadekeli. Sinulle ei ole järkeä etkä tiedä koska sataa vettä.
Kellä teillä, puhutko itsestäsi monikossa? Toki näköjään kirjoittelet jo viidennessä persoonassa... Jos tarkoitit kenties muita autoilijoita, niin miten selität jo nyt huomattavasti kasvaneet ylinopeusrikkomukset? Eikös siellä sinunkin mainostamassa maaliskuun kolarissa ollut syynä juuri se, että ajettiin uusilla autoilla liian lähellä ja kovaa? Mitäs se kertoo siitä järjen käytöstä? Meinaatko, että jos rajoitukset poistettaisiin, että TE osaisitte käyttää sitä järkeä ja ajaa sateella ja huonolla kelillä hiljempaa? Etkös sinä kokoajan ole ollut nopeusvalvontaa vastaan ja väitättänyt, että se on turhaa, koska ylinopeus ei ole vaarallista? Mutta silti se nyt mielestäsi on vaarallista, sitten taas ei. Vaikea ottaa jutuistasi selvää.
Kuule meillä on järki päässä. Me osataan kyllä itse katsoa kun on sadekeli. Sinulle ei ole järkeä etkä tiedä koska sataa vettä.
Artokn V tai VI? Olet tieurissa urautunut vain niihin ja kitkarenkaisiin. Mitä muuta mieltä olet noin yleensä liikenteestä Suomessa, tarkemmatta nyt tähän erikoisempaa, koska en tiedä muita kuin 2 nämä mieliaihettasi.
Kellä teillä, puhutko itsestäsi monikossa? Toki näköjään kirjoittelet jo viidennessä persoonassa... Jos tarkoitit kenties muita autoilijoita, niin miten selität jo nyt huomattavasti kasvaneet ylinopeusrikkomukset? Eikös siellä sinunkin mainostamassa maaliskuun kolarissa ollut syynä juuri se, että ajettiin uusilla autoilla liian lähellä ja kovaa? Mitäs se kertoo siitä järjen käytöstä? Meinaatko, että jos rajoitukset poistettaisiin, että TE osaisitte käyttää sitä järkeä ja ajaa sateella ja huonolla kelillä hiljempaa? Etkös sinä kokoajan ole ollut nopeusvalvontaa vastaan ja väitättänyt, että se on turhaa, koska ylinopeus ei ole vaarallista? Mutta silti se nyt mielestäsi on vaarallista, sitten taas ei. Vaikea ottaa jutuistasi selvää.
Kyllä meitä on paljon jotka osaa sovittaa nopeuden oikein tilaanteen ja olosuhteiden mukaan. Valitettavasti on sinun opelix kaltaisia nastarenkaiden käyttäjiä joiden vuoksi rankaistaan myös hyviä autoilijoita. Me joudumme ajamaan kävelyvauhtia teidän tekemissä urissa.
Ruuhkat vähenee jos nopeutta nostetaan sillä silloin enemmän autoja menee samassa ajassa?
Itse asiassa tuo ei ole niin yksinkertaista. Ajatellaanpa auton pituudeksi 5 metriä, turvaväliksi 2,5 sekuntia. Nopeudella 25 m/s auton keulasta seuraavan auton keulaan on väliä tällöin 67,5 metriä. Jos nopeutta nostetaan tuosta 5 m/s, välimatkaksi muodostuu 80 metriä.
Jos ajatellaan kilometrin mittaista tien pätkää, mahtuu sille vajaa 15 autoa ajamaan 25 m/s, kun suuremmalla nopeudella sinne mahtuukin enää 12,5 autoa.
Nopeuden nostolla saadaan itsekästä hyötyä ajoajan säästön muodossa, kokonaisuutta kapasiteetin muodossa se ei kuitenkaan paranna. Tämä siis toteutuu silloin, kun liikennevirtaan on pyrkimässä muitakin. Voisi ehkä verrata johonkin vetoketjusysteemiin. Kokonaan toinen juttu sitten onkin se, ettei käytännössä turvavälit pitene nopeuden nostoa vastaavasti. Riittääkö todellisuudessa etäisyyden säilyttäminen ajallisesti samana, koska jattutusmatkahan kasvaa nopeuden neliössä.
Nopea lisäys tuohon vielä. Liikenneturvan mukaan 80 km/h nopeudesta 1 s reaktioajalla pysähtymiseen tarvitaan 50 metriä eli 2,3 s turvaväliä vastaava matka. 100 km/h nopeudesta pysäyttämiseen meneekin jo 80 metriä eli 2,9 sekuntia vastaava matka. Tuo siis pitäisi huomioida edellisissä laskelmissa, siinä jo hieman syödään kovemmasta nopeudesta saatua hyötyä.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 24.11.2005 klo 08:09]
Herbertin laskelmista innostuneena yritin laskea miten tien välityskyky (esim. kpl autoja tunnissa) riippuu ajonopeudesta. Laskutoimituksen helpottamiseksi oletin että kaikki autot ovat samanpituisia (5 metriä) ja että nopeudet sekä turvavälit pysyvät vakioina kullakin nopeudella (haitariliikettä ei esiinny).
Välityskyky riippu käytetystä turvavälistä, aivan kuten Herbert totesi, ja laskin välityskyvyn kahdella eri tavalla käyttäen kahta eri turvavälimääritelmää: joko turvaväli on ajassa mitattuna sama kaikilla nopeuksilla, tai sitten turväväli on se matka jolla pystyy pysäyttämään auton käytetystä nopeudesta, eli käytännössä yhdistetty reaktiomatka ja jarrutusmatka. Edelleen, oletin jarrutusmatkan 100 km/h:sta olevan 40 m (optimaaliset olosuhteet), ja laskin siitä kaikkien muiden nopeuksien jarrutusmatkat, ja oletin reaktioajan olevan yksi sekunti.
Todellakin, kahden sekunnin vakioturvavälillä tien välityskyky nousee huimat 7 % jos nopeus nostetaan 60:stä 120:een. Tämä edellyttäen, että haitariliikettä ei esiinny (nopeus ja turvavälit pysyvät vakioina jonossa). Erot eri nopeuksien välityskyvyssä (käytettäessä samaa ajallista turvaväliä) johtuu ymmärtääkseni ainoastaan autojen pituudesta, mitä lyhyemmät autot, sitä pienemmät erot eri nopeuksien välityskyvyissä (samalla turvavälillä). Teoreettinen välityskyky olisi kai täysin sama kaikilla nopeuksilla jos autot olisivat nolla metriä pitkät ja turvaväli (ajassa mitattuna) pidettäisiin vaikona, eikä haitariliikettä esiintyisi.
Toisaalta käytetty ajallinen (vakio)turvaväli vaikuttaa teoreettiseen välitykyvyn nousuun: samalla nopeuden lisäyksellä (60 -> 120 km/h) välityskyky noussee 13 % jos turvaväli on 1 s molemmilla nopeuksilla. Tämä siis teoriassa jossa haitariliikettä ei ole ollenkaan (eikä varsinkaan liian lyhyestä turvavälistä johtuvia onnettomuuksia...). Tässäkin tapauskessa välityskyvyn nousu riippuu autojen pituudesta.
Vielä mielenkiintoisempaa on se, että välityskyky laskee huomattavasti (25 %) nopeuden noustessa (60->120 km/h) jos turvaväliä lisätään vastaamaan pidempää pysähtymismatkaa. Tässä tapauksessa suurin välityskyky saavutetaan jo 35,6 km/h:n kohdalla, jolloin pysähtymismatka on 14,6 metriä, eli turvaväliksi riittää 1,5 sekuntia (1 s reaktioaika ja 0,5 s jarruttamista täysillä).
Suurin piirtein 70 km/h:n kohdalla välityskyky on yhtä suuri molemmilla laskentatavalla, mistä voidaan vetää esimerkiksi sen johtopäätöksen, että sitä pienemmillä nopeuksilla kahden sekunnin turvaväli on suurempi kuin mitä pysähtymismatka edellyttää tai vastaavasti, että sitä suuremmilla nopeuksilla kahden sekunnin turvaväli on pienempi kuin mitä pysähtymismatka edellyttää (optimaaliset olosuhteet...).
Nämä tulokset perustuvat hyvinkin yksikertaisiin malleihin, mutta tästä voitaneen kuitenkin vetää johtopäätös, että nopeuden nosto ei parhaimassakaan tapauksessa nosta välityskykyä kovinkaan paljon.
Minua viisaammat ovat varmaan laskeneet tämän tarkemmin... Korjatkaa toki!
Mitenkäs tuosta voitaisiin saada optimi, siis kohtuulliset matka-aika ja tien vetokyky?
Ehdotan aeuraavanlaista turaväliä: edellä ajava aloittaa maksimijarrutuksen, takana ajava reagoi edellä ajavan jarruvaloihin ja reaktioajan jälkeen aloittaa itse maksimijarrutuksen. Turvaväli olisi sitten sellainen että se riittäisi autojen pysäyttämiseen lähelle (pari metriä) toisiaan.
EDIT: Mietin asiaa liian monimutkaisesti. Tuo turvavälihän supistuu muotoon reaktiomatka + pelivara + auton_pituus.
Siispä tuolla turvavälillä tien välityskyky (autoa/aikayksikkö) olisi
nopeus / (nopeus * reaktioaika + pelivara + auton_pituus)
Välityskyvyt eri nopeuksilla, reaktioaika 1,5s, pelivara 5m, auton pituus 5m:
Laskeskelin joutessani tuota eri nopeuksisten autojen jarrutusta josta oli puhetta.
Tuotosta voi kurkistaa osoitteessa
http://www2.lut.fi/~lattu/jarrutus/Jarrutus.pdf
Toivottavasti annatte kommentteja, varsinkin jos siinä on virheitä tai epäselvyyksiä.
Nyt pitää ottaa huomioon myös se mikä on tuon "hitaan" auton nopeus ja kuinka paljon se on alle nopeusrajoituksen. Monesti näkee ohitettavan autoja, jotka ajavat tarkasti nopeusrajoitusta. Silloin ohitus on turha, koska ohittajan ei pitäisi voida ajaa yhtään kovempaa. Ohittajan nopeus nousee hetkellisesti 130-140 km/h:iin. En ota kantaa siihen onko ko. nopeus turvallista tai vaarallista, mutta lainvastaista se on ja se riittää.
Hitaan auton nopeus on sivuasia, vaan se on oleellista kuinka pitkä on jono takana. Usein jono syntyy, kun se jonon vetäjä ei osaa ajaa tasanopeutta. Ainakin minä kun ajan esim. pakulla millä ei saa ajaa kuin 80km/h ajan sillä yleensä n. 90km/h. jos taakseni alkaa kerääntyä jonoa ja vastaantuleva liikenne estää ohitukset minä siirryn hetkeksi sivuun esim. bussipysäkille. Jos tulee ohituskaista osuus minä hiljennän nopeutta siellä n. seitsemäänkymppiin jotta mahdollisimman moni pääsisi minusta ohi. En tee niinkuin jotkut mitkä lisää vauhtia ohituskaista osuudella. Minä olen esittänyt että olisi laki ettei saisi yli kymmenen auton jonoa saisi vetää takana vaikka ajaisikin ylinopeutta, jos on takana yli kymmenen autoa silloin tulisia sakko.
Esim. 100 km matkalla keskinopeuden nosto 100 km/h:sta 110 km/h:iin säästää vain viisi ja puoli minuuttia.
Joo ja jos kävellään matka hävitään vaan yksi vuorokausi.
Esim. 100 km matkalla keskinopeuden nosto 100 km/h:sta 110 km/h:iin säästää vain viisi ja puoli minuuttia.
Joo ja jos kävellään matka hävitään vaan yksi vuorokausi.
Jonon vapaaehtoinen ohi päästäminen on hyvää toimintaa. Mutta (aina on mutta) jos nopeusrajoitus on 80 ja silti kertyy jonoa pakusi taakse, niin eikö silloin ole takana olevien velvollisuus tyytyä nopeusrajoituksen mukaiseen etenemiseen ja pidentää turvaväliä?
Takana olevasta jonosta sakottaminen on heikko idea.Jos ajetaan rajoituksen mukaan eikä tule sopivaa paikkaa antaa tietä ja vastaantulijoita on jatkuvasti, ei jonon ensimmäinen voi asialle mitään. Sakko annetaan jonottajille, jotka ovat unohtaneet turvavälin.
Viimeinen lauseesi on niin lapsellinen että ei kai siihen tarvitse mitään sanoa. Paitsi sen että jos vitsailet, käytä hymiöitä niin kaikki ymmärtävät.
Vielä turhista ohituksista sellainen kun ohitetaan muutama sata metriä tai pari kilometriä ennen risteystä (pois valtatieltä) josta aiotaan kääntyä. Siinä säästöä syntyy vain joitakin sekunteja.
Joo ja jos kävellään matka hävitään vaan yksi vuorokausi.
Jonon vapaaehtoinen ohi päästäminen on hyvää toimintaa. Mutta (aina on mutta) jos nopeusrajoitus on 80 ja silti kertyy jonoa pakusi taakse, niin eikö silloin ole takana olevien velvollisuus tyytyä nopeusrajoituksen mukaiseen etenemiseen ja pidentää turvaväliä?
Takana olevasta jonosta sakottaminen on heikko idea.Jos ajetaan rajoituksen mukaan eikä tule sopivaa paikkaa antaa tietä ja vastaantulijoita on jatkuvasti, ei jonon ensimmäinen voi asialle mitään. Sakko annetaan jonottajille, jotka ovat unohtaneet turvavälin
Olen kanssasi samaa mieltä, että pienistä turvaväleistä pitäisi sakoittaa. Minä täällä kerran kirjoitin että pieni turvaväli on jopa vaarallisempi kuin ylinopeus ja se sai erään kiehahtamaan. No se siitä.
.
Viimeinen lauseesi on niin lapsellinen että ei kai siihen tarvitse mitään sanoa. Paitsi sen että jos vitsailet, käytä hymiöitä niin kaikki ymmärtävät.
Lapsellinen tai ei, mutta minua ärsyttää tuo asia kun aina lasketaan ettei aikaa säästy kuin noin ja noin paljon minuutteja. Ei kaikkea aina voi minuuteissa laskea kyllä muutkin seikat pitää ottaa huomioon. Jos aina pudotetaan kymmenen kilometriä per satanen tunnissa ja laskettaan ettei mene kuin pari minuuttia pidempään, silloin kohtaa ollaan siinä kävelyvauhdissa.
Tavallaan kyllä. Mutta oletin että nykyinen, jo varsin pitkään voimassa ollut nopeusrajoitustaso joka erittäin monissa muissakin maissa on jo vakiintunut. olisi se, johon kuvitteellisia uusia nopeuksia aina verrattaisiin. Koska liikennevälineet ovat aina vain turvallisempia ja nykyinen turvallisuustaso on kohtuullinen tai hyvä, tuntuisi mukavalta pitää nykytasoa jonkinlaisena kiinnekohtana.
En puhunut mitään nopeuden pudottamisesta, esimerkissä oli nopeuden nosto. Toisaalta, kuten K.kankaan raportti ja tutkijat sanovat, 90:n ajaminen 80:iin verrattuna merkittävästi lisää vaaratakijöitä. Tarkoitukseni oli huomauttaa, että nopeuden nosto voi tuoda mukanaan paljon riskejä ja vähän hyötyä. Yksityisautoilijan kertaluonteisissa pitkissä matkoissa ja toistuvissa lyhyemmissä on muutaman prosentin ajansäästöllä harvoin todellista merkitystä. Ihmismielen kärsimättömyys ja itseaiheutettu kiire eivät ole oikeita syitä nopeuden nostamiseen.
Ammattiautoilijalle kuljetuksen nopeus on ratkaisevaa. Jos kuitenkin todetaan, että 90 on liikaa raskaalle kalustolle, oli kuljettaja kokenut tai ei, niin ei siinä minusta ole aihetta jurputukseen, varsinkin kun se on kaikille sama. Toisessa keskustelussa puhutaan myös mm. polttoaine- ja rengassäästöstä, jotka olisi otettava huomioon.
Kevyemmällä kalustolla ammatikseen ajavat ovat yleensä "siviilejä" kokeneempia, mutta liikennesääntöjä ei voida asettaa tämän vähemmistön mukaisiksi, vaan kokemattomamman enemmistön mukaisiksi.
Tavallaan kyllä. Mutta oletin että nykyinen, jo varsin pitkään voimassa ollut nopeusrajoitustaso joka erittäin monissa muissakin maissa on jo vakiintunut. olisi se, johon kuvitteellisia uusia nopeuksia aina verrattaisiin. Koska liikennevälineet ovat aina vain turvallisempia ja nykyinen turvallisuustaso on kohtuullinen tai hyvä, tuntuisi mukavalta pitää nykytasoa jonkinlaisena kiinnekohtana.
En puhunut mitään nopeuden pudottamisesta, esimerkissä oli nopeuden nosto. Toisaalta, kuten K.kankaan raportti ja tutkijat sanovat, 90:n ajaminen 80:iin verrattuna merkittävästi lisää vaaratakijöitä. Tarkoitukseni oli huomauttaa, että nopeuden nosto voi tuoda mukanaan paljon riskejä ja vähän hyötyä. Yksityisautoilijan kertaluonteisissa pitkissä matkoissa ja toistuvissa lyhyemmissä on muutaman prosentin ajansäästöllä harvoin todellista merkitystä. Ihmismielen kärsimättömyys ja itseaiheutettu kiire eivät ole oikeita syitä nopeuden nostamiseen.
Ammattiautoilijalle kuljetuksen nopeus on ratkaisevaa. Jos kuitenkin todetaan, että 90 on liikaa raskaalle kalustolle, oli kuljettaja kokenut tai ei, niin ei siinä minusta ole aihetta jurputukseen, varsinkin kun se on kaikille sama. Toisessa keskustelussa puhutaan myös mm. polttoaine- ja rengassäästöstä, jotka olisi otettava huomioon.
Kevyemmällä kalustolla ammatikseen ajavat ovat yleensä "siviilejä" kokeneempia, mutta liikennesääntöjä ei voida asettaa tämän vähemmistön mukaisiksi, vaan kokemattomamman enemmistön mukaisiksi.
Nyt tuohon tutkimustulokseen. Se että aina laitetaan lapsellisesti nopeus syyksi. Muita syitä ei edes lähdetä selvittämään. Mikä on todella syy rekan heittelehtimiseen? Onko tien kunto tai kuormaus tmv. Ennen oli mahdollista jos vaunu pyrki sivulle lisätä vauhtia yleensä se rauhoittui, mutta nyt on rajoittimet eikä ole tuota mahdollisuutta. Nyt heittelehtivä vaunu alkaa jarruttamaan nuppia ja se vain pahentaa asiaa. Kukaan ei puhu tiessä olevista urista. Onhan se selvää kun ei rekan leveys sovi henkilöautojen tekemille urille se myös tekee kulun epävakaaksi. Ja mikä oli vaikutus buussiin? Jos Bussi olisi ajnut vielä hiljaisemmin mikä olisi auttanut asiaa?? Bussi pysyi tiellä eikä mitään ollut tehtävissä.
Missä muissa maissa on sama käytäntö kuin meillä esim. samat talvirajoitukset? Mistä noita kokemuksia olisi haettava?
Tutkijat totesivat, että rekan tilannenopeus oli liian suuri jo mäen päällä. Siis nopeus oli yksi syy onnettomuuteen. Itseasiassa riittävän matala nopeus olisi estänyt onnettomuuden. Tietenkään niin alhaista nopeutta ei voi asettaa nopeusrajoitukseksi, vaan se on kuljettajan osaamisen varassa. On muuten aika hassua että ylinopeutta perustellaan turvallisuudella, eli jos huomataan että nopeutta oli liikaa, kiihdytetään lisää. Vaikka se yleensä käytännössä toimisikin, ei siihen voida säännöllisesti turvautua. Ja mitä uriin tulee, on niihin vain sopeuduttava, koska rekan kuljettaja ei niille mitään mahda.
Liika nopeus ei ole mikään lapsellinen juttu. Sitäpaitsi raportissa esitettiin yhteensä 32 onnettomuuteen vaikuttavaa tekijää.
Tutkijat totesivat, että rekan tilannenopeus oli liian suuri jo mäen päällä. Siis nopeus oli yksi syy onnettomuuteen. Itseasiassa riittävän matala nopeus olisi estänyt onnettomuuden. Tietenkään niin alhaista nopeutta ei voi asettaa nopeusrajoitukseksi, vaan se on kuljettajan osaamisen varassa. On muuten aika hassua että ylinopeutta perustellaan turvallisuudella, eli jos huomataan että nopeutta oli liikaa, kiihdytetään lisää. Vaikka se yleensä käytännössä toimisikin, ei siihen voida säännöllisesti turvautua. Ja mitä uriin tulee, on niihin vain sopeuduttava, koska rekan kuljettaja ei niille mitään mahda.
Liika nopeus ei ole mikään lapsellinen juttu. Sitäpaitsi raportissa esitettiin yhteensä 32 onnettomuuteen vaikuttavaa tekijää.
Joo mutta jos ei olisi ollut nopeuden rajoitinta olisi ollut mahdollisuus lisätä vauhtia ja oikaista vaunu, nyt vain jarrutti ja pahensi tilanteen.
Mitä oli 32 kohta? Ei uria ei tien kuntoa eikä muutakaan vaan ainoastaan nopeus. Täydellinen HUUHAA raportti.
Mitä oli 32 kohta? Ei uria ei tien kuntoa eikä muutakaan vaan ainoastaan nopeus. Täydellinen HUUHAA raportti.
Joo mutta jos olisi ollut oikea tilannenopeus mäen päällä kiihdytys olisi onnistunut. Tuskin tuli kuskille yllätyksenä että autossaan on nopeudenrajoitin.
32 kertaa nopeus? Tämä on valhe. Tiedätkö itse minkälaiset urat tiellä oli? Jos tiedät, anna leveydet ja syvyydet sekä linjaus ajoradalla.
Tiehän oli sitäpaitsi vasta korjattu.
Ei.
2. Pitäisikö rajoituksia nostaa vai laskea?
Nostaa.
3. Onko oikein, että talvella ei saa käyttää oma järkeä ja ajaa olosuhteiden mukaan vaan pitää laittaa kokoajaksi alhaiset rajoitukset.
Ei.
4. Mitkä ovat oikeat rajoitukset?
Taajamien ulkopuolella kaikkia rajoituksia 20kmh ylöspäin. Tämän jälkeen tapauskohtaisesti mahdollisesti lisää nostoja. Myös taajamissa tarkistamisen varaa reilusti.
5. Onko poliisin valvonta ollut tasapuolista ja oikeudenmukaistan ja onko pääpaino ollut jossain muualla kuin liikenneturvallisuudessa.
Hyvin vähän osuu valvontaa kohdalle mutta kyllä sitä pitäisi muualle kohdistaa kuin rajoitusten valvontaan.
Mitä oli 32 kohta? Ei uria ei tien kuntoa eikä muutakaan vaan ainoastaan nopeus. Täydellinen HUUHAA raportti.
Joo mutta jos olisi ollut oikea tilannenopeus mäen päällä kiihdytys olisi onnistunut. Tuskin tuli kuskille yllätyksenä että autossaan on nopeudenrajoitin.
32 kertaa nopeus? Tämä on valhe. Tiedätkö itse minkälaiset urat tiellä oli? Jos tiedät, anna leveydet ja syvyydet sekä linjaus ajoradalla.
Tiehän oli sitäpaitsi vasta korjattu.
Olisi pitänyt käydä viime keväänä mittaamassa.
Yleisrajoitus 80 -> 50 niin kyllä tippuu kuolemankolaritilastot.
Tiehallinto antoi tänään arvionsa, että liikennekuolemat ovat nousussa. Maantiet eivät niele tätä liikennemäärää, vaarallisia ja turhia ohituksia näkee, monta eri elementtiä on osana liikenneonnettomuuksissa. Ehkä tulemme tulevaisuudessa tottumaan 60-70 km/h rajoituksiin talvella? Mistä se on sitten osoitus? Ettei 4" putki niele 5" tavaramäärää.
Niin, oiskohan syytä leventää putkea tai vähentää läpi tungettavan paskan määrää. Vauhdin hidastaminen on epäloogisin vastaus, kokonaiskesto vain venyy.
Nyt täällä muutama mies haluaa korottaa nopeusrajoituksia tuntuvasti, mutta samaan hengenvetoon haukkuu teiden huonoa kuntoa?! Että ensiksi tiet on niin huonot ja uraiset, että ne on turvallisuusriski, mutta samalla voitaisiin ajaa 20-30km/h kovempaa?! Huokaus, ei ole kovin vakavasti otettavaa porukkaa.
En ole lukenut tutkimusraporttia enkä tiedä mitä kaikkea niissä 32-kohdassa oli otettu huomioon, ilmeisesti melkein kaikki, koska itse en välttämättä osaisi edes luetella niin montaa, jos heti pitäisi vastata. Sinänsä taas koominen väite, että rekanrajoitin oli syyllinen, koska ei antanut mahdollisuutta nostaa nopeutta, että olisi saanut vaunun oikenemaan. Ajettiinko alunperin rajoitinta vastaan eli ylinopeutta? Jos rajoitinta ei olisi ollut niin kuinka kovaa oltaisiin ajettu ja olisiko sitä heittelyä enään saanut oikaistua vaikka olisi kuinka lisännyt nopeutta ja mitä olisi tapahtunut sen jälkeen jos heittely olisi saatu oikenemaan, olisiko sen jälkeen alkanut uusi heittely, koska nopeutta olisi ollut liikaa?
Minusta raportissa oli kiinnitetty huomiota myös ajankohtaan ja kuskin vireystilaan, oliko se nyt toinen, kolmas vai neljäs peräkkäinen yö ajossa? Tiedämpä vain omalta kohdaltani sen, että yövuoron jälkeen kun ajelen töistä kotia, niin ei ole nuo hoksottimet parhaassa kunnossa eikä siihen auta ylinopeuskaan.
Ei Suomen tiet ole tukkoisia kuin esim. menoliikenteen johdostaperjantaia jossain heinolassa, mutta sekin on jo korjattu. Kehä I tai III voi olla tiettyinä aikoina mutta muulloin ei.
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Minä näen hieman ristiriitaa näissä sinun väitöksissä. Ensin sanot uraisia teitä vaarallisiksi ja väität kuinka ne on syynä melkein kaikkiin onnettomuuksiin ja sitten oletkin sitä mieltä, että niillä samoilla uraisilla teillä pitäisi saada ajaa huomattavasti kovempaa!? Eikös se nopeus tee juuri niistä urista vaarallisia?
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Minä näen hieman ristiriitaa näissä sinun väitöksissä. Ensin sanot uraisia teitä vaarallisiksi ja väität kuinka ne on syynä melkein kaikkiin onnettomuuksiin ja sitten oletkin sitä mieltä, että niillä samoilla uraisilla teillä pitäisi saada ajaa huomattavasti kovempaa!? Eikös se nopeus tee juuri niistä urista vaarallisia?
Tuosta ongelmasta päästäisiin kyllä helposti pois nastakiellolla tai sitten tuntuvalla nastaverolla että voitaisiin joka kevät päällystää maantiet uudelleen ei tarvitse ajaa kesää urissa ja vesiliirtovaaraa ei ole.
Urista mainitsin että rekoille urat ovat pahat kun ei sovi heidan raideleveyteen.
Ja opelixi voi ajaa ikäloppu autollaan vaikka kävelyvauhtia jos teiden kunto siltä tuntuu sieltä ikäloppusta autosta. Mutta päästä meidät muut ohi ja ymmärrä jo että nykyautoille on nykyiset rajoitukset liian alhaiset.
Minä näen hieman ristiriitaa näissä sinun väitöksissä. Ensin sanot uraisia teitä vaarallisiksi ja väität kuinka ne on syynä melkein kaikkiin onnettomuuksiin ja sitten oletkin sitä mieltä, että niillä samoilla uraisilla teillä pitäisi saada ajaa huomattavasti kovempaa!? Eikös se nopeus tee juuri niistä urista vaarallisia?
Tuosta ongelmasta päästäisiin kyllä helposti pois nastakiellolla tai sitten tuntuvalla nastaverolla että voitaisiin joka kevät päällystää maantiet uudelleen ei tarvitse ajaa kesää urissa ja vesiliirtovaaraa ei ole.
Urista mainitsin että rekoille urat ovat pahat kun ei sovi heidan raideleveyteen.
Niin, teiden kulumisongelmaa voitaisiin vähentää nastarenkaiden kieltämisellä, mutta et vastannut itse ASIAAN eli miten selität sen, että nykyiset uraiset tiet on mielestäsi vaarallisia, mutta silti olet sitämieltä, että niillä samoilla teillä pitäisi saada ajaa paljon kovempaa?!
Niin, teiden kulumisongelmaa voitaisiin vähentää nastarenkaiden kieltämisellä, mutta et vastannut itse ASIAAN eli miten selität sen, että nykyiset uraiset tiet on mielestäsi vaarallisia, mutta silti olet sitämieltä, että niillä samoilla teillä pitäisi saada ajaa paljon kovempaa?!
Vastasin kyllä. Jos nastat kielletään ei uria tule ja ei tiet ole silloin uraisinakaaan vaarallisia kun ovat kuivat että kyllä nopeuksia voidaan nostaa nykyautojen vaatimalle tasolle. Mutta sadekelillä on uraiset tiet hengen vaaralliset.
Ja vielä sen nastaveron ansiosta voitaisiin keväällä päällystää kaikki tiet ettei uria olisi kuin lyhyen ajan.
Vastasin kyllä. Jos nastat kielletään ei uria tule ja ei tiet ole silloin uraisinakaaan vaarallisia kun ovat kuivat että kyllä nopeuksia voidaan nostaa nykyautojen vaatimalle tasolle. Mutta sadekelillä on uraiset tiet hengen vaaralliset.
Eli hyvällä kelillä voitaisiin siis ajaa kovempaa, mutta sateisella pitäisi ajaa hiljempaa eli nykyisiä rajoituksia? Mitenkäs ajattelit sitten toteuttaa tämän, että uusilla autoilla saisi ajaa kuivalla kelillä kovempaa ja vanhoilla ei, sekä sateella ei saisi ajaa millään autolla kovempaa? On se sentään hyvä, että korjasit omalta osaltasi vähän tuota puheittesi ristiriitaa...
Eli hyvällä kelillä voitaisiin siis ajaa kovempaa, mutta sateisella pitäisi ajaa hiljempaa eli nykyisiä rajoituksia? Mitenkäs ajattelit sitten toteuttaa tämän, että uusilla autoilla saisi ajaa kuivalla kelillä kovempaa ja vanhoilla ei, sekä sateella ei saisi ajaa millään autolla kovempaa? On se sentään hyvä, että korjasit omalta osaltasi vähän tuota puheittesi ristiriitaa...
Kuule meillä on järki päässä. Me osataan kyllä itse katsoa kun on sadekeli. Sinulle ei ole järkeä etkä tiedä koska sataa vettä.
Kuule meillä on järki päässä. Me osataan kyllä itse katsoa kun o sadekeli. Sinulle ei ole järkeä etkä tiedä koska sataa vettä.
Kellä teillä, puhutko itsestäsi monikossa? Toki näköjään kirjoittelet jo viidennessä persoonassa... Jos tarkoitit kenties muita autoilijoita, niin miten selität jo nyt huomattavasti kasvaneet ylinopeusrikkomukset? Eikös siellä sinunkin mainostamassa maaliskuun kolarissa ollut syynä juuri se, että ajettiin uusilla autoilla liian lähellä ja kovaa? Mitäs se kertoo siitä järjen käytöstä? Meinaatko, että jos rajoitukset poistettaisiin, että TE osaisitte käyttää sitä järkeä ja ajaa sateella ja huonolla kelillä hiljempaa? Etkös sinä kokoajan ole ollut nopeusvalvontaa vastaan ja väitättänyt, että se on turhaa, koska ylinopeus ei ole vaarallista? Mutta silti se nyt mielestäsi on vaarallista, sitten taas ei. Vaikea ottaa jutuistasi selvää.
Artokn V tai VI?
Olet tieurissa urautunut vain niihin ja kitkarenkaisiin.
Mitä muuta mieltä olet noin yleensä liikenteestä Suomessa, tarkemmatta nyt tähän erikoisempaa, koska en tiedä muita kuin 2 nämä mieliaihettasi.
Ruuhkat vähenee jos nopeutta nostetaan sillä silloin enemmän autoja menee samassa ajassa?
Kellä teillä, puhutko itsestäsi monikossa? Toki näköjään kirjoittelet jo viidennessä persoonassa... Jos tarkoitit kenties muita autoilijoita, niin miten selität jo nyt huomattavasti kasvaneet ylinopeusrikkomukset? Eikös siellä sinunkin mainostamassa maaliskuun kolarissa ollut syynä juuri se, että ajettiin uusilla autoilla liian lähellä ja kovaa? Mitäs se kertoo siitä järjen käytöstä? Meinaatko, että jos rajoitukset poistettaisiin, että TE osaisitte käyttää sitä järkeä ja ajaa sateella ja huonolla kelillä hiljempaa? Etkös sinä kokoajan ole ollut nopeusvalvontaa vastaan ja väitättänyt, että se on turhaa, koska ylinopeus ei ole vaarallista? Mutta silti se nyt mielestäsi on vaarallista, sitten taas ei. Vaikea ottaa jutuistasi selvää.
Kyllä meitä on paljon jotka osaa sovittaa nopeuden oikein tilaanteen ja olosuhteiden mukaan. Valitettavasti on sinun opelix kaltaisia nastarenkaiden käyttäjiä joiden vuoksi rankaistaan myös hyviä autoilijoita. Me joudumme ajamaan kävelyvauhtia teidän tekemissä urissa.
Itse asiassa tuo ei ole niin yksinkertaista. Ajatellaanpa auton pituudeksi 5 metriä, turvaväliksi 2,5 sekuntia. Nopeudella 25 m/s auton keulasta seuraavan auton keulaan on väliä tällöin 67,5 metriä. Jos nopeutta nostetaan tuosta 5 m/s, välimatkaksi muodostuu 80 metriä.
Jos ajatellaan kilometrin mittaista tien pätkää, mahtuu sille vajaa 15 autoa ajamaan 25 m/s, kun suuremmalla nopeudella sinne mahtuukin enää 12,5 autoa.
Nopeuden nostolla saadaan itsekästä hyötyä ajoajan säästön muodossa, kokonaisuutta kapasiteetin muodossa se ei kuitenkaan paranna. Tämä siis toteutuu silloin, kun liikennevirtaan on pyrkimässä muitakin. Voisi ehkä verrata johonkin vetoketjusysteemiin. Kokonaan toinen juttu sitten onkin se, ettei käytännössä turvavälit pitene nopeuden nostoa vastaavasti. Riittääkö todellisuudessa etäisyyden säilyttäminen ajallisesti samana, koska jattutusmatkahan kasvaa nopeuden neliössä.
Nopea lisäys tuohon vielä. Liikenneturvan mukaan 80 km/h nopeudesta 1 s reaktioajalla pysähtymiseen tarvitaan 50 metriä eli 2,3 s turvaväliä vastaava matka. 100 km/h nopeudesta pysäyttämiseen meneekin jo 80 metriä eli 2,9 sekuntia vastaava matka. Tuo siis pitäisi huomioida edellisissä laskelmissa, siinä jo hieman syödään kovemmasta nopeudesta saatua hyötyä.
Herbertin laskelmista innostuneena yritin laskea miten tien välityskyky (esim. kpl autoja tunnissa) riippuu ajonopeudesta. Laskutoimituksen helpottamiseksi oletin että kaikki autot ovat samanpituisia (5 metriä) ja että nopeudet sekä turvavälit pysyvät vakioina kullakin nopeudella (haitariliikettä ei esiinny).
Välityskyky riippu käytetystä turvavälistä, aivan kuten Herbert totesi, ja laskin välityskyvyn kahdella eri tavalla käyttäen kahta eri turvavälimääritelmää: joko turvaväli on ajassa mitattuna sama kaikilla nopeuksilla, tai sitten turväväli on se matka jolla pystyy pysäyttämään auton käytetystä nopeudesta, eli käytännössä yhdistetty reaktiomatka ja jarrutusmatka. Edelleen, oletin jarrutusmatkan 100 km/h:sta olevan 40 m (optimaaliset olosuhteet), ja laskin siitä kaikkien muiden nopeuksien jarrutusmatkat, ja oletin reaktioajan olevan yksi sekunti.
Tulokset yllättivät minutkin:
Nopeus(km/h): Teoreettien välityskyky (autoa/tunti)
Vakioturvaväli (2 s) / Turvaväli = pysähtymismatka
60: 1565 /1664
70: 1595 / 1589
80: 1618 / 1515
100: 1651 / 1374
120: 1674 / 1251
Todellakin, kahden sekunnin vakioturvavälillä tien välityskyky nousee huimat 7 % jos nopeus nostetaan 60:stä 120:een. Tämä edellyttäen, että haitariliikettä ei esiinny (nopeus ja turvavälit pysyvät vakioina jonossa). Erot eri nopeuksien välityskyvyssä (käytettäessä samaa ajallista turvaväliä) johtuu ymmärtääkseni ainoastaan autojen pituudesta, mitä lyhyemmät autot, sitä pienemmät erot eri nopeuksien välityskyvyissä (samalla turvavälillä). Teoreettinen välityskyky olisi kai täysin sama kaikilla nopeuksilla jos autot olisivat nolla metriä pitkät ja turvaväli (ajassa mitattuna) pidettäisiin vaikona, eikä haitariliikettä esiintyisi.
Toisaalta käytetty ajallinen (vakio)turvaväli vaikuttaa teoreettiseen välitykyvyn nousuun: samalla nopeuden lisäyksellä (60 -> 120 km/h) välityskyky noussee 13 % jos turvaväli on 1 s molemmilla nopeuksilla. Tämä siis teoriassa jossa haitariliikettä ei ole ollenkaan (eikä varsinkaan liian lyhyestä turvavälistä johtuvia onnettomuuksia...). Tässäkin tapauskessa välityskyvyn nousu riippuu autojen pituudesta.
Vielä mielenkiintoisempaa on se, että välityskyky laskee huomattavasti (25 %) nopeuden noustessa (60->120 km/h) jos turvaväliä lisätään vastaamaan pidempää pysähtymismatkaa. Tässä tapauksessa suurin välityskyky saavutetaan jo 35,6 km/h:n kohdalla, jolloin pysähtymismatka on 14,6 metriä, eli turvaväliksi riittää 1,5 sekuntia (1 s reaktioaika ja 0,5 s jarruttamista täysillä).
Suurin piirtein 70 km/h:n kohdalla välityskyky on yhtä suuri molemmilla laskentatavalla, mistä voidaan vetää esimerkiksi sen johtopäätöksen, että sitä pienemmillä nopeuksilla kahden sekunnin turvaväli on suurempi kuin mitä pysähtymismatka edellyttää tai vastaavasti, että sitä suuremmilla nopeuksilla kahden sekunnin turvaväli on pienempi kuin mitä pysähtymismatka edellyttää (optimaaliset olosuhteet...).
Nämä tulokset perustuvat hyvinkin yksikertaisiin malleihin, mutta tästä voitaneen kuitenkin vetää johtopäätös, että nopeuden nosto ei parhaimassakaan tapauksessa nosta välityskykyä kovinkaan paljon.
Minua viisaammat ovat varmaan laskeneet tämän tarkemmin... Korjatkaa toki!
Kiitos selvityksestä, ETN.
Mitenkäs tuosta voitaisiin saada optimi, siis kohtuulliset matka-aika ja tien vetokyky?
Ehdotan aeuraavanlaista turaväliä: edellä ajava aloittaa maksimijarrutuksen, takana ajava reagoi edellä ajavan jarruvaloihin ja reaktioajan jälkeen aloittaa itse maksimijarrutuksen. Turvaväli olisi sitten sellainen että se riittäisi autojen pysäyttämiseen lähelle (pari metriä) toisiaan.
EDIT: Mietin asiaa liian monimutkaisesti. Tuo turvavälihän supistuu muotoon reaktiomatka + pelivara + auton_pituus.
Siispä tuolla turvavälillä tien välityskyky (autoa/aikayksikkö) olisi
nopeus / (nopeus * reaktioaika + pelivara + auton_pituus)
Välityskyvyt eri nopeuksilla, reaktioaika 1,5s, pelivara 5m, auton pituus 5m:
40: 1500
50: 1621
60: 1714
80: 1846
100: 1935
120: 2000
130: 2025
140: 2048
150: 2068