Osaamattomuutta liikenteessä.

79 kommenttia
13»
  • Vai ei rallikuskien ym. harrastelijoiden tarvitse todistella mitään ja ajavat liikenteessä maltillisesti. Höpö höpö, samanlailla nekin ylinopeutta ajelee kuin muutkin pulliaiset, oli syy sitten mikä hyvänsä. Jotakihan se kertoo tuosta todistelusta, että ns. rattimiehet on kovin todistelemassa täällä, etteivät ajele ylinopeuksia.

    Itse en harrasta moottoriurheilua, enkä ole Grönholmin tasoinen kuski, mutta monen harrastelijan kyytillä olen istunut ja voin kyllä kertoa etteivät nekään mitään yli-ihmisiä ole maltissa ja liikennekäyttäytymisessä.

    Ei jossakin 10-30% ylinopeuksissa ole juuri ajotaidoilla merkitystä, kun ajetaan kesäkelillä kaupungissa tai maantiellä. Samanlailla ne pikkulapset jää suojatiellä alle tai hirvi kopsahtaa hämärissä tuulilasiin, vaikka kuinka olis rattimies, kun ei ne reaktioajat siittä mihinkään kasva, vaikka kuinka osais jääradalla pyöriä.

      
  • [quote title="26.03.2005 klo 11:04 Opelixi kirjoitti"]
    Vai ei rallikuskien ym. harrastelijoiden tarvitse todistella mitään ja ajavat liikenteessä maltillisesti. Höpö höpö, samanlailla nekin ylinopeutta ajelee kuin muutkin pulliaiset, oli syy sitten mikä hyvänsä. Jotakihan se kertoo tuosta todistelusta, että ns. rattimiehet on kovin todistelemassa täällä, etteivät ajele ylinopeuksia.

    Itse en harrasta moottoriurheilua, enkä ole Grönholmin tasoinen kuski, mutta monen harrastelijan kyytillä olen istunut ja voin kyllä kertoa etteivät nekään mitään yli-ihmisiä ole maltissa ja liikennekäyttäytymisessä.

    Ei jossakin 10-30% ylinopeuksissa ole juuri ajotaidoilla merkitystä, kun ajetaan kesäkelillä kaupungissa tai maantiellä. Samanlailla ne pikkulapset jää suojatiellä alle tai hirvi kopsahtaa hämärissä tuulilasiin, vaikka kuinka olis rattimies, kun ei ne reaktioajat siittä mihinkään kasva, vaikka kuinka osais jääradalla pyöriä.

    Se mikä moottoriurheilun harrastus tuo tekijälleen on kyky lukea liikennettä, keliä, kanssa-autoilijoiden ajokäyttäytymistä, paljon todennäköisemmin hän osaa lukea liikennetilanteen ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla ja reagointi tulee selkärangasta ilman mitään miettimisiä.

    On todella lapsellista väittää kaikkien kuljettajien olevan samalla tasolla, käsittääkseni ero huonon ja taitavan kuljettajan välillä on tähtitieteellinen, se ero näkyy myös kyvystä ottaa keli huomioon.

    Reaktioajat eivät todellakaan kasva vaan lyhenevät radikaalisti, koska reaktio lähtee aina selkärangasta ja liikennetilanteen arvionnista ja se onnistuu ainostaan kelin mukaista turvaväliä käyttämällä.

    Vaihtoehto on tuijottaa naapurin takavaloja ja arvioida jarruvalojen hehkusta tulevan salamannopean reaktion tarve. ajoneuvo varusteltuna viimosen päälle kaikilla varusteilla mitä mainosmiehet ovat herkkäuskoisille saaneet myytyä.

    Tilanne näitten ESP,ABS,ym,ym. uskovien kanssa on vähän sama kuin jenkeillä Irakissa, huipputappotekniikalla saatiin paljon tuhoa aikaan, "vrt kolarisuma" ja nyt tulee koko ajan turpaan kun ei osata tapella eli osaaminen ja ammattitaito puuttuu!

      
  • Harrastan rata-ajoa ja harjoittelen ajamista myös talvella. Minun ei tarvitse kiinnittää huomiotani auton pitämiseksi tiellä tai pahemmin sen ajamiseen, vaan voin kohdistaa huomioni kaikkeen muuhun liikenteessä tapahtuvaan. Pertti Perusnörtti taaseen joutuu keskittymään kovasti siihen, että se farmari ylipäätään pysyy kaistaviivojen välissä, eikä nopeusrajoitus ylity. Tällöin huomiota ei riitä niin paljon liikenteen seuraamiseen.

    En myöskään aja ylinopeutta maantiellä, KOSKAAN. Suoraa tietä kovaa ajamisessa ei ole mitään haastetta. Farmarinörtti taas tuntee suurta hurmiota ajaessaan motaria 150 lasissa. Myöskään kaupungissa nopeuteni ovat yleensä rajoituksen mukaisia, poislukien Helsingin stop&go sirkuksen 30.

    Pystyn myöskin ajamaan urien vieressä vaikka Lappiin, ilman että siihen pitäisi hirvittävästi keskittyä. Koskaan en ole kolaroinut (yritetty on vaihtaa kaistaa ylitseni, tulla kolmion takaa eteeni, pysäytetty Kehä I:llä kun bussi lähtee pysäkiltä 80 alueella (nainen ja punainen Polo) jne) Sakkojakaan en ole saanut yli viiteen vuoteen.

    Pidän itseäni hyvänä kuljettajan ilman, että sitä pitäisi liikenteessä kenellekään näyttää. Huomaamaton kuljettaja = hyvä kuljettaja. Ja niitähän on suurin osa autoilijoista :smile:

      
  • Hieman jäi mietityttämään tuo ratin käyttö....

    "Eihän kukaan kaksin käsin enimmäkseen ajava vedä käsiä ristiin ohjaustilanteessa, vaan toinen käsi työntää/liukuu/jarruttaa ja toinen vetää tarpeen mukaan.

    Riistiin vetäminen riippuu paljolti nopeudesta. Suuremmissa nopeksissa ohjausliike on niin pieni että ristiinvetoa ei tapahdu, mutta paikaltaan lähdettäessä ja käännyttäessä oikealle tai vasemmalle liike on niin suuri että kumpaakin kättä käytetään ja parhain ohjaus saavutetaan juuri ristiin vetämällä.

    Aikanaan kun ajoin ensin kuorma-autokortin tehostamattomalla "kömöllä" eli Bedfordilla autokoulussa, sen ohjaaminen vaati melkoisesti käsivoimia. Parin vuoden kuluttua ajoin rekkakortin Oulussa autokomppaniassa. Juuri siellä kiinnitettiin myös ohjaukseen paljolti huomiota, koska tykistön autokuskina saattoi joutua hinaamaan maastossa 5 tonnin "proto-sisun" perässä jopa 10 tonnia painavaa 133 millistä haupitsia.

    "toinen käsi työntää/liukuu/jarruttaa ja toinen vetää tarpeen mukaan".

    Aikanaan "intissä" tätä sanottiin "mummo-otteena" jossa kuski saattoi jopa "maata" ratin päällä kun ajettiin pimiässä vain "sotavalot" päällä. Sotavalot päällä ajettaessa näkyvyys vain yksi metri.

    Ensinnäkin ote ratista, käsivarret melkein suorana ja molemmat kädet ratin kehällä kellotaulusta katsoen 10 ja 2 paikkeilla. Ns. apinaote eli peulalot ei saa mennä ratin kehän sisäpuolelle. Tämä siksi että ohjaaminen hidastuu vedettäessä peukaloita pois kehän alta. Peukalot joutuu myös väistelemään ratin "puolia". Toinen tärkeä syy ja erityisesti maastoajossa oli se, että pyörien suoristuessa äkisti, ratin puolat saatoi jopa katkaista peukalot. Apinaotteella peukalot puristaa riittävästi rattia, casterkulman oikaistaessa pyörät ratti liukuu kämmenen ja peulkalon alla.

    "Aina kun toinen käsi on saatavilla sitä on syytä myös hyödyntää."

    Näinhän se on ja varsinkin ristiinohjauksessa näin myös tapahtuu. Käännettäessä esim. risteyksessä ohjauspyörää oikealle. Kädet on kello 10 ja kello 2 paikkeilla kehällä. Rattia käännettäessä oikealle, kummatkin kädet vievät rattia yhtäaikaa ja vasemman käden työntöliikkeen jatkuessa oikea käsi irrottaa otteensa klo viiden paikkeilla vasemman samalla varmistaen ja ikäänkuin lukiten otteen rattiin klo 2 paikkeille. Oikea käsi tekee risti otteen vasemman yli tarttuen rattiin klo 10 paikkeille jatkaen siitä edelleen vetoliikettä, samalla vasen käsi liukuu oikean ali takaisin rattiin kiinni klo 10 paikkeille jatkaen siitä työntöliikkeenä. Liikesarja toisuu niin kauan kun rajoitin tulee vastaan tai on aika oikaista auto. Käännettäessä rattia vasemmalle tapahtumasarja on aivan samallainen ristitekniikka.

    Useinpien autojen pyörien oikaisusta huolehtii "casterkulma". Selkeiten tälläinen kulma on nähtävissä moottoripyöristä teleskooppiputkien viistosta asennosta. Mitä jyrkempi kulma, sitä kevyempi ja ketterämpi ohjattavuus mutta matkaajossa rasittava jatkuvan ohjauksen korjaustarpeen vuoksi. Jyrkkä casterkulma on raskaampi kääntää, käsivoimia tarvitaan esim. melkein paikallaan pyörittämiseen. Mukava matka-ajossa.
    Pörötettäesä casterkulma on "negatiivinen" ja käännyttäessä ohjaus tuntuu huomattavan kevyeltä.

    Kokeilkaapa ja tarkkailkaa omaa ratin pyörittelyä.... :sunglasses:

      
  • Lainaus:
    24.03.2005 klo 13:36 Saint kirjoitti
    Kokemuksen mukaan ne, jotka osaavat ajaa (rallia, rataa yms.) eivät liikenteessä kaahaile. Heillä ei ole liiallisia näytönhaluja, tietävät omat taitonsa eikä niitä tarvitse ventovieraille kaduilla todistella. Eiköhän ne kaaharit muista ryhmistä löydy eli niistä jotka kuvittelevat olevansa parempia kuskeja kuin ovatkaan. Ikävää vaan, että maanpinnalle palaamiseen tarvitaan kolari yms.

    ESP:t ja ABS:t ei enää paljon auta, jos kuski ylinopeudella ulosmittaa apulaitteiden tuoman hyödyn. ESP:n ja ABS:n ja yms. tuomaa hyötyä en minä kuitenkaan kiistä, ne auttavat ajattelevaa kuskia. "Tekevät hyvästä kuskista vieläkin paremman"... :smile:

    Joo, puhut asiaa. Oikeasti hyvät kuskit kuten rallikuskit ajavat yleensä ainakin kunnolla liikenteessä. Kaaharit ovat wanna-be rallikuskeja.
    Niin sekin on totta jos mennään täysillä "ahaa nyt pääsee kovempaa kun on nämä hieno härvelit"-periaatteellaa, niin sitten periaatteessa niistä laitteista ei ole hyötyä.
    Olen samaa mieltä että niistä on hyötyä. Jopa oikeasti hyvät kuskit ammattilaiset jotka ovat ajaneet ehkä jopa satoja/tuhansia eri autoja. Ovat kehuneet kyseisiä laitteita ja tykkäävät itsekin niistä sekä talvella että kesällä. Joskus tietysti kun halutaan mennä kovaa vaikkapa vähän sivuttain radalla niin sitten voi napista painaa pois hallintajärjestelmän.

      
  • Varmasti on niin, että ne jotka itse ajavat kilpaa tekevät sitä vähemmän liikenteessä. Poikkeuksiakin on.

    Sen sijaan yleisön kohdalla tilanne on toinen - miettikääpä mitä malleja esim. ralliautoilu antaa sitä seuraavalle kansalle. Ei tarvitse kun seurailla Keski-Suomen liikennettä MM-rallin aikaan, niin efektin voi havaita. Tietysti se järkevä porukka ei saa mitään negatiivisia malleja asiasta, mutta kaikki eivät ole järkeviä.

    Tutkimusten ja tilastojen mukaan vaarallisin kuljettaja on nuori paljon ajava mies, jolla on keskimääräistä parempi auto. Hän tuskin pitää itseään huonona kuljettajana, ja jos ns. tavalliset kuskit ajaisivat kilpaa radalla niin tämä vaaramomenttimies menestyisi varmaan kilpailussa kohtuullisesti, ainakin paremmin kuin useimmat paljon turvallisemmin liikenteessä ajavat.

    Ns. vakaa usko omiin ajotaitoihin on erittäin vaarallinen liikenteessä, monilla moottoriurheilijoillakin sellainen on. Vaaratilanteiden ennakointi on paljon tärkeämpää kuin se, miten niihin jouduttuaan osaa toimia. Vakioautolla liikenteen seassa(vakiorenkaat, valot, jarrut, vain oma ajokaista käytettävissä ajolinjoihin jne) mahdollisuudet ihmetemppuihin ovat hyvin rajalliset, vaikka taitoa olisi miten paljon. Tilanteet kun tulevat tosiliikenteessä aivan eri tavalla kuin radalla - radalla ei tarvitse välittää vastaantulijoista, kanssakilpailijoiden käytös on jokseenkin ennakoitavissa ja keskittyminen on kilpailutilanteessa aivan toista kuin normaaliliikenteessä. Myös kalusto on tasavertaista keskenään ja nopeuserot vähäisiä.

    Eräs juttu on sitten tuo imago-markkinointi, jossa mainostetaan "urheilullisuutta" jne. Euroopassa on ollut kova kohu japanilaisten moottoripyörämainoksista, joissa kaahataan hullun lailla vaikka ko. pyöriä myydään vain yleiseen liikenteeseen.

    Kevään toistaiseksi kovimmat ylinopeudetkin on ajettu. Kolme idioottia veti Imatran moottoritiellä BMW:llä 220 km/h - olivat kuulemma matkalla American Car Show:hun... liekö kaikuja tuosta imagomarkkinoinnista??

      
  • Lainaus:
    28.03.2005 klo 14:18 AkiK kirjoitti

    Tutkimusten ja tilastojen mukaan vaarallisin kuljettaja on nuori paljon ajava mies, jolla on keskimääräistä parempi auto. Hän tuskin pitää itseään huonona kuljettajana, ja jos ns. tavalliset kuskit ajaisivat kilpaa radalla niin tämä vaaramomenttimies menestyisi varmaan kilpailussa kohtuullisesti, ainakin paremmin kuin useimmat paljon turvallisemmin liikenteessä ajavat.

    Ns. vakaa usko omiin ajotaitoihin on erittäin vaarallinen liikenteessä, monilla moottoriurheilijoillakin sellainen on.


    Eikö toinen vaarallisten kuskien ryhmä ole noin keski-ikäiset miehet, joilla alla on vielä useammin todella hyvä auto (=uusi, uusin tekniikka ja suorituskykyä). Tämän ryhmän kuskeilla on paljon ajokokemusta ja kilometrejä... Olettaisin, että myös tällöin on vaarana ulosmitata auton hyvät ominaisuudet ylinopeudella. =Liiallinen usko omiin kykyihin ja ei välttämättä haluta myöntää iän tuoneen rajoituksia nuoruusikään verrattuna? Tottakai keski-ikäisissä miehissä on myös todella hyviä kuskeja - ei pidä yleistää liikaa!!!

    Sanoisin kuitenkin, että kaikkein suurin vaaratekijä liikenteessä on se, ettei ajatella sitä mitä tehdään. Kaikki sujuu ns. rutiinilla ja lähes alitajuisesti jolloin vaara tehdä todella suuria virhearvioita on todellinen.

      
  • Saint:
    Sanoisin kuitenkin, että kaikkein suurin vaaratekijä liikenteessä on se, ettei ajatella sitä mitä tehdään. Kaikki sujuu ns. rutiinilla ja lähes alitajuisesti jolloin vaara tehdä todella suuria virhearvioita on todellinen.

    Taksikuskithan eivät varmaan ole "rallikuskeja", mutta ajokokemusta luulisi olevan vaikka kelle jakaa.

    Miksi heillä on kokemuksesta huolimatta usein "kiire", vaikka edellä ja takana on ruuhkaa joka tekee tyhjäksi kaikki hosumiset ja perässä roikkumisella hoputtamiset: seuraavissa valoissa ollaan taas samassa pisteessä. Ovat tällä ylinopeudella ajamisella ja vetokoukussa roikkumisella ovat siis erittäin potentiaaleja riskitekijöitä (vaikka tästä joku saattaa leimahtaakin).

    Onko siis olemassa kokemusta ja "kokemusta", mutta ennenkaikkea asenteissa eroja

      
  • Lainaus:
    29.03.2005 klo 10:05 Kumppani kirjoitti
    Taksikuskithan eivät varmaan ole "rallikuskeja", mutta ajokokemusta luulisi olevan vaikka kelle jakaa.

    Miksi heillä on kokemuksesta huolimatta usein "kiire", vaikka edellä ja takana on ruuhkaa joka tekee tyhjäksi kaikki hosumiset ja perässä roikkumisella hoputtamiset: seuraavissa valoissa ollaan taas samassa pisteessä. Ovat tällä ylinopeudella ajamisella ja vetokoukussa roikkumisella ovat siis erittäin potentiaaleja riskitekijöitä (vaikka tästä joku saattaa leimahtaakin).

    Onko siis olemassa kokemusta ja "kokemusta", mutta ennenkaikkea asenteissa eroja


    Vaaralliset asenteet tulevat jalustalle nostamisesta. Kun annetaan roimasti etuoikeuksia, aletaan ottamaan niitä myös siellä missä ei saa. Tästä oli yhdessä ammattilehdessä juttuakin (muistaakseni Tilausliikenne), jutussa todettiin annettujen etuoikeuksien lisäävän julkisen liikenteen onnettomuuksiin joutumisen riskiä.

      
  • Lainaus:
    26.03.2005 klo 13:04 SKP kirjoitti
    Minun ei tarvitse kiinnittää huomiotani auton pitämiseksi tiellä tai pahemmin sen ajamiseen, vaan voin kohdistaa huomioni kaikkeen muuhun liikenteessä tapahtuvaan.
    ...
    En myöskään aja ylinopeutta maantiellä, KOSKAAN.
    ...
    Myöskään kaupungissa nopeuteni ovat yleensä rajoituksen mukaisia, poislukien Helsingin stop&go sirkuksen 30.

    Pystyn myöskin ajamaan urien vieressä vaikka Lappiin, ilman että siihen pitäisi hirvittävästi keskittyä. Koskaan en ole kolaroinut (yritetty on vaihtaa kaistaa ylitseni, tulla kolmion takaa eteeni, pysäytetty Kehä I:llä kun bussi lähtee pysäkiltä 80 alueella (nainen ja punainen Polo) jne) Sakkojakaan en ole saanut yli viiteen vuoteen.

    Pidän itseäni hyvänä kuljettajan ilman, että sitä pitäisi liikenteessä kenellekään näyttää. Huomaamaton kuljettaja = hyvä kuljettaja.


    On erinomainen tilanne, jos näin on. Mutta miten voit olla varma sanoistasi? Jokaisessa kahvipöytäkeskustelussa 90% kavereista määrittelee oman ajamisensa samanlaiseksi. Kuitenkin muiden käytöstä seuratessa virheitä tekevien tai urissa ajavien osuus on paljon suurempi kuin kertomusten perusteella voisi kuvitella.

      
  • Lainaus:
    26.03.2005 klo 13:04 SKP kirjoitti

    En myöskään aja ylinopeutta maantiellä, KOSKAAN.


    Aika rempseä kommentti noin ISOLLA kirjoitetuksi. Oletko aivan varma? Mistä tiedät? Väittäisinpä liikenteessä oleellisempaa olevan liikenneympäristön havainnointi kuin nopeusmittarin tiukka tuijottaminen, mihin kommenttisi käytännössä viittaa.

    Vai kumpi on esim. aamusella koulun vieressä tärkeämpää: pitää tarkasti huoli ettei nopeus nouse (tai laske) rajoitetusta 30 tai 40 km/h:sta, vai katsoa mitä ne tietä ylittävät sinne tänne juoksentelevat lapset tekevät ja sovittaa oma ajaminen tilanteeseen?

    Ihan sama pätee maantielläkin. Kukin toki saa sädenkehän päänsä päälle ripustaa haluamallaan verukkeella...

    [PropJock muokkasi tätä viestiä 30.03.2005 klo 09:30]
      
  • Lainaus:
    30.03.2005 klo 09:29 PropJock kirjoitti

    Vai kumpi on esim. aamusella koulun vieressä tärkeämpää: pitää tarkasti huoli ettei nopeus nouse (tai laske) rajoitetusta 30 tai 40 km/h:sta, vai katsoa mitä ne tietä ylittävät sinne tänne juoksentelevat lapset tekevät ja sovittaa oma ajaminen tilanteeseen?




    Irroitetaan esimerkkisi asiayhteydestä ja pohditaan tilannetta vähän syvemmältä.

    Tietysti on tärkeätä seurata liikennettä ja siten ennakoida tulevat tilanteet, mutta kyllähän rajoituksen seuraaminenkin on erittäin tärkeätä. En silti halua vähätellä ennakoinnin merkitystä.

    Testeissä autoa moititaan, jos jarrutusmatka satasesta on 3 metriä pidempi kuin testin parhaalla. Kuitenkin lieväkin ylinopeus syö voittaja-auton ominaisuuksilla saavutetun edun moninkertaisesti. Kuitenkaan ylinopeuden seurauksena pidentynyttä jarrutusmatkaa ei pidetä pahana asiana. Sehän on ennakoivalla ajolla hallittavissa.

    Liikenteessä pitää varautua yllätyksiin. Rajoituksia on määrätty mm. siksi, että yllättävissä tilanteissa jäisi edes jonkinlaisia mahdollisuuksia saada tilanne haltuun tai muille jäisi aikaa paikata tilanne siitä huolimatta, että vastapeluri olisi mahdollisessa onnettomuustilanteessa syyllinen.

    Koulun edessä on mahdollista, että pysäköidyn auton takaa juoksee lapsi tielle. Silloin rajoituksen noudattamisen merkitys korostuu, koska tilanne kaikesta ennakoinnista ja tarkkaavaisuudesta huolimatta tulee sekä kuljettajalle että tielle juoksevalle lapselle yllätyksenä. Olen erityisen iloinen avaamastani ketjusta Fysiikan alkeita, jossa paljastui minullekin yllätyksenä tieto, että hetkellä jolloin 30 km/h ajava on saanut autonsa pysähtymään, voi reaktioajasta riippuen nopeudella 40 km/h ajavan nopeus edelleen olla 40 km/h! Tunteella ajavan on mahdotonta tätä asiaa käsittää puhumattakaan siitä, että ajaisi koulun edessä leveällä tiellä vieläkin lujempaa, koska leveä tie tuntuu turvalliselta. Geometrian puolesta sopiva nopeus voisi olla 60 km/h...


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 30.03.2005 klo 10:37]
      
  • Aika rempseä kommentti noin ISOLLA kirjoitetuksi. Oletko aivan varma? Mistä tiedät?

    En tarkoita tuolla perisuomalaista pilkuntarkkaa ylinopeuskäsitystä, jolloin 81 on jo ylinopeus. Ajan aina mittarinopeutta 85 tms. Monet ajavat vaikkapa Länsiväylällä 100-120, aina.

    ...katsoa mitä ne tietä ylittävät sinne tänne juoksentelevat lapset tekevät...

    Tämä tuntuu olevan yleinen käsitys vanhemmilla lasten liikennekäyttäytymisestä. Ja sitähän ei tarvitse korjata, ainakaan oman lapsen kohdalla. Sen sijaan paha paha autoilija ansaitsee rajoituksia ja töyssyjä. Sillä se turvallisuus parantuu.

    Kaupungissa tuskin on kovin turvatonta ajaa 40-50 kolmenkympin rajoituksella, kun kello näyttää kolmea yöllä.

    Täällä usein leimataan rata/ralli harrastajat kaahareiksi ja perheisi farmarillaan esikuvaksi. Mutta totuus on usein juuri toisinpäin.

      

  • Olen sinänsä samaa mieltä SKP:n ja Herbertin kanssa.

    Silti kokemukseen ja teoriaan pohjautuen väitän, että liki jokaisessa liikennetilanteessa oikea tilannenopeus on parempi valinta kuin liikennemerkissä ilmoitettu suurin sallittu nopeus, joka yleisesti tulkitaan kehotusnopeudeksi. Ihan jo siksikin, että nopeusmittarin havainnointi kuluttaa kallisarvoista reaktioaikaa, joka väärässä paikassa voi kostautua.

    Liikennemerkin ilmoittama nopeusrajoitus on mietitty Tielaitoksen konttorilla ja Arkadianmäellä. Se perustuu yleiseen, keskimääräiseen näkemykseen turvallisesta ja toimivasta kattonopeudesta ko. tiealueella. Tilannekohtaisesti turvallinen ja toimiva nopeus voi olla jotain ihan muuta.

    Meillä suomalaisilla on hassunhauska tapa lääkitä omatuntoamme kertomalla, että minä kyllä olen hyvä kuljettaja ja ajan aina rajoituksen mukaan. Niin minäkin! Silti ihmettelen miksi niin voimakkaasti vedotaan lakiin ja asetukseen miettimättä mitä niillä kulloinkin on tarkoitettu. Samalla sitten ajetaan muuten kuin
    helupellossa kun poliisin tai vaimon silmä välttää. Maassamme noudatettava sakotuskäytäntö vain edistää tällaista "jeesustelua".

    Suomalaisen liikenteenohjaus- ja valvontaideologian tarkoitus on pudottaa keskimääräisiä nopeuksia, joilla saadaan tilastollisia parannuksia aikaiseksi vahinkokehityksessä. Samalla sanktiokäytäntö on toteutettu tilastollisin perustein.

    Kuitenkin tilannekohtainen harkinta on se mikä käytännössä tuo tuloksia. En kehota jättämään liikennesääntöjä noudattamatta, päinvastoin. Kehotan kuitenkin tekemään merkityksellisiä henkilökohtaisia valintoja. No, sakkojen välttäminenkin varmasti on sitä.

    Taustaksi mainittakoon, että olen toiminut myös kuljettajien jatkokouluttajana ja harrastanut rata-ajoa.

      
  • Lainaus:
    30.03.2005 klo 13:35 PropJock kirjoitti
    Meillä suomalaisilla on hassunhauska tapa lääkitä omatuntoamme kertomalla, että minä kyllä olen hyvä kuljettaja ja ajan aina rajoituksen mukaan. Niin minäkin! Silti ihmettelen miksi niin voimakkaasti vedotaan lakiin ja asetukseen miettimättä mitä niillä kulloinkin on tarkoitettu. Samalla sitten ajetaan muuten kuin
    helupellossa kun poliisin tai vaimon silmä välttää. Maassamme noudatettava sakotuskäytäntö vain edistää tällaista "jeesustelua".


    Ei pidä unohtaa, että taitava kuljettaja pystyy pitämään sekä nopeuden rajoituksen mukaisena että ajamaan sääntöjen mukaan ja vielä turvallisestikin.

    Näissä keskusteluissa tuntuu olevan sääntönä se, että jos joku ilmoittaa ajavansa rajoitusten mukaan, hänet tulkitaan mittaria tuijottavaksi kaheliksi, joka ei havainnoi ympäristöään lainkaan.

    Kysymys on kuitenkin lopulta siitä, kuinka jakaa ajamiseen käytössä olevat resurssinsa. Reippaasti ajeleva tinkii mm. reaktio- ja jarrutusmatkoista eli käyttää pienempiä turvamarginaaleja ja säästää jonkin verran aikaa.

    Aika monen mielestä ajasta voidaan tinkiä, eli sitä voi käyttää matkantekoon vähän enemmän, sillä sen seurauksena turvallisuus paranee.

    Suurempi vauhti ja kolari tekee pitemmän matka-ajan kuin hiljaisempi vauhti ilman kolaria.

      
  • Ameriikan malli: Nopeusrajoitus on ohjeellinen ja voimassa silloin kun itse saat vapaasti säädellä nopeuttasi. Jos tiellä on 55mph rajoitus ja liikennevirta etenee 45mph tai 65mph, molemmissa tapauksissa 55mph ajava kuljettaja saa sakot liikenteen vaarantamisesta, joka onkin järkevää ja perusteltua. Erinomaisen toimiva käytäntö ainakin rapakon takana. En kuitenkaan jaksa uskoa, että tuo toimisi ainakaan tänään täällä koto-Suomessa.

      
  • MAUKKA:
    Kysymys on kuitenkin lopulta siitä, kuinka jakaa ajamiseen käytössä olevat resurssinsa. Reippaasti ajeleva tinkii mm. reaktio- ja jarrutusmatkoista eli käyttää pienempiä turvamarginaaleja ja säästää jonkin verran aikaa..

    En ole ihan varma mitä tällä tarkoitat? Jos ajaa paljon, tulee lisää resursseja ajaa pienemmillä turvamarginaaleillako? Vai sitä, että yleisesti niin virheellisesti luullaan "paljon ajavien piireissä"?

    Kuten aiemmassa taksikuskiviittauksessani mainitsin, niin normaaleissa iltapäiväruuhkissa heille tällainen turvamarginaaleilla leikkiminen äärimmäisen harvoin tuo ajallista voittoa, tai kenen nyt kannataa laskea sekunneissa mitään. Sen sijaan heillä on varmaan tästä hosumisesta stressaantuneempi ajokäytös ja sappi kiehuu aivan aiheetta. Mikä mielestäni vain lisää heidän joskus törkeääkin ajokäytöstään ja sitä myöten riskejä aiheuttaa kolari, jopa välillisesti koska "tavallinen kuski" ei ehdi vaikka väistää heitä, kun taksit esim. pomppivat bussikaistalta ja -kaistalle väistelleessään pysäkillä käväiseviä busseja (käsittääkseni laitonta, mutta tavallista).

    Suurempi vauhti ja kolari tekee pitemmän matka-ajan kuin hiljaisempi vauhti ilman kolaria

    Hyvin sanottu!

      
  • Lainaus:
    31.03.2005 klo 09:18 Kumppani kirjoitti
    MAUKKA:
    Kysymys on kuitenkin lopulta siitä, kuinka jakaa ajamiseen käytössä olevat resurssinsa. Reippaasti ajeleva tinkii mm. reaktio- ja jarrutusmatkoista eli käyttää pienempiä turvamarginaaleja ja säästää jonkin verran aikaa..

    En ole ihan varma mitä tällä tarkoitat? Jos ajaa paljon, tulee lisää resursseja ajaa pienemmillä turvamarginaaleillako? Vai sitä, että yleisesti niin virheellisesti luullaan "paljon ajavien piireissä"?


    Resursseilla tarkoitin lähinnä huomiokykyä ja aikaa regoida tilanteisiin. Sen voisi olettaa yhdellä kuskilla olevan suunnilleen saman nopeudesta riippumatta, jolloin suuremmassa nopeudessa ehtii reagoida huonommin.

    Tähän tietenkin iskevät ne, jotka väittävät että hiljaisessa nopeudessa turhautuu ja tylsistyy, mutta epäilen, että he eivät ole kunnolla kokeilleet hitaampaa nopeutta riittävän pitkään

    [Maukka muokkasi tätä viestiä 31.03.2005 klo 12:51]
      
  • Lainaus:
    31.03.2005 klo 07:54 Luu5 kirjoitti
    Ameriikan malli: Nopeusrajoitus on ohjeellinen ja voimassa silloin kun itse saat vapaasti säädellä nopeuttasi. Jos tiellä on 55mph rajoitus ja liikennevirta etenee 45mph tai 65mph, molemmissa tapauksissa 55mph ajava kuljettaja saa sakot liikenteen vaarantamisesta, joka onkin järkevää ja perusteltua. Erinomaisen toimiva käytäntö ainakin rapakon takana. En kuitenkaan jaksa uskoa, että tuo toimisi ainakaan tänään täällä koto-Suomessa.

    Kuulostaa melko järkevältä. Mutta on varmaan hankala rangaista, aika tulkinnan varaista.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit