Vielä on yöt aika valoisia, mutta pian taas pimeitä. Yöllä ajellessa sitä huomaa, että ihmisillä on monenlaisia tottumuksia valojenkäytön suhteen. Jotkut vaihtavat lyhkäsille jo pitkän suoran päässä, jotkut vasta lähempänä. Osalla tosi aikaisin vaihtavista se saattaa johtua vähäisestä etäisyydenarvioinnin kokemuksesta mutta tuskin kaikilla.
Moottoritiellä kaukovaloja käytetään aika sekavasti. Jotkut ajaa lähes koko ajan pitkillä, useimmat niinkuin tavallisella tiellä, jotkut jotain siltä väliltä. Vaikka itse et häikäistyisi vastaantulijan valoista, hän saattaa häikäistyä omistasi. Ihmiset häikäistyvät eri tavalla, ja valoja on erilaisia kirkkaudeltaan ja kuvion leveydeltä.
Itse ajattelin aikaisemmin, että hyvä ajaa mahdollisimman pitkään pitkillä niin näkeekin jotain. Mutta kyllä vaan se vastaantulijan keulassa loistava valopallo aika paljon heikentää näkyvyyttä, vaikkei varsinaisesta häikäisystä vielä puhuttaisikaan. Kun silmä tottuu hämärään, näkee lähivaloillakin aika hyvin, jos ei ihan sysipimeä märkä syksyinen keli ole.
Moottoritiellä käytäntö vaihtelee varmasti osin siksi, että osa vastaantulijoista vilkuttaa valoja, jos ajaa pitkillä. Mutta on siellä pari muutakin pointtia. Pitkillä ajettaessa olisi hyvä, jos molemmat voisi ajaa pitkillä. Jos toinen ajaa lähivaloilla ja toinen pitkillä, ensin mainittu herkästi häikäistyy. Usein edessä ajavan takia ei vain ole mahdollista ajaa pitkillä. Tämän takia sitten urputetaan, että miksi ei ajeta pitkillä. Toinen syy on tien kaarteet. Ulkokurvin puoleinen voi ajaa pitkillä, mutta sisäkaarteessa ajavan valot sojottavat suoraan vastaantulijan keulaan. Tällöin ei tietenkään pidä pitkiä käyttää. Ja onhan sitten valotehoissakin eroja. Joistain ei tiedä, ajavatko ne pitkillä vai hiukan väärin suunnatuilla lähivaloilla. Vastaantulijan kannalta on samantekevää, mitkä valot siellä palavat.
Ajelin kerran moottoripyörällä iltahämärissä valtatiellä ja vaihdoin vastaantulleen auton jälkeen "kokeeksi" pitkille, vaikka näkyvyys oli vielä kohtuullinen pyörän surkeilla lähivaloillakin. Yllätys olikin melkoinen, kun satojen metrien päässä olevan ison suunnistustaulun heijastusta vasten näkyi pari-kolme suurta tummaa hahmoa kulkevan tietä kohden. Hirvilaumahan siellä päätti siirtyä tien toiselle puolelle. Sen jälkeen olen käyttänyt pitkiä valoja hämärissäkin aina kun mahdollista, koska pienempienkin heijastintolppien editse kulkevat pimeät jalankulkijat paljastuvat usein paljon ennen kuin valot varsinaisesti niitä valaisevat.
Moottoritiellä käytän pääsääntöisesti aina pitkiä, kun samaan suuntaan kulkevia muita ajoneuvoja ei ole liian lähellä. Ainoa poikkeus "riittävän" katuvalaistuksen ohella on tuo mainittu sisäkaarteessa ajaminen, jos vastaantulevien kaistalla on tulijoita ja ajosuuntien välinen viheralue on kapea. Kyllä normaaliolosuhteissa moottoritiellä vastaantulevat voivat pitää katseensa omalla ajoradan puoliskolla häikäistymättä vastaantulijan valoista.
Mielestäni ihmiset vaihtavat lyhyille liian aikaisin. Lyhyillä valoilla ei näe kauas, varsinkin kun joku ajaa vastaan.
ddr5:
Ehkä sinun mielestäsi ja sinun silmilläsi, mutta kuten jo joku mainitsi, ihmiset eivät ole identtisiä. Sen vuoksi toiset voivat häikäistyä herkemmin, kuin toiset. Lisäksi vireystila vaikuttaa asiaan.
Tämän vuoksi viimeistään silloin pitää vaihtaa lähivaloille, kun vastaatulija vaihtaa. Ajoi sitten motaria, tai kylänraittia pitkin.
SIksi kannatankin rajoitettua ajokorttia vanhuksille ja muillle rajoittuneille kuljettajille. Esim. ainoastaan valoisaan aikaan tutulla kylällä saisi ajella. Silloin ei liikenneturvallisuus muiden osalta vaarantuisi.
Tuskin valojen vaihtamisen ongelmat kovin suuressa roolissa onnettomuustapauksissa on.
harjis:
Se on tullut huomattua, että rekkakuskit vaihtavat aikaisin lyhyille, varsinkin moottoritiellä. Niillä valopatterijannuilla ehkä syytä onkin. Kuitenkin he itse tuntuvat häikäistyvän herkästi, tai ainakin aiemmin kun en vaihtanut kovin aikaisin lyhkäisille sieltä tuli toisinaan valomerkkiä tai jopa patteri päällä vastaan ajelua. Mielestäni silloisen ajoneuvoni valot eivät kovin kirkkaita edes olleet, että niillä voisi perustellustikin ajaa hieman lähemmäksi kuin kirkkaammilla.
drive:
Tuo on ongelmallista lähinnä silloin, kun rekka tulee mäen takaa ilman kattovaloja (siis lisäpitkiä ), jolloin henkilöauton kuljettaja ei aina huomaa vaihtaa ajoissa lyhyille. Tällöin korkealla istuva rekkakuski on saanut "nauttia valohoitoasi" jo hyvän tovin ennen kuin näet tämän ajovalot ja vaihdat lyhyille. Moottoritiellä tuo ei kyllä yleensä ole ongelma muulloin kuin harvoissa "sisäkurvitapauksissa".
Rekkakuskit muutenkin hermostuu jo kilsan päässä jos on pitkät päällä henkilöautossa!
Hyvä huomio. Tuo on asia, jota harva tulee ajatelleeksi.
Merkillistä, että valojen vaihtamisestakin pitää väitellä. Niin kuin sanoin, viimeistään silloin tulee vaihtaa lyhyille, kun vastaantulija vaihtaa. Ainakin minä tulkitsen sen niin, että tuolloin minun valoni häikäisevät häntä. Jo hyvät käytöstavatkin velvoittavat minua silloin vaihtamaan lyhyille. Sen sijaan, että ajaisin itsepintaisesti pitkillä päin, koska valoni eivät yksinkertaisesti voi häikäistä häntä.
Sumuvaloja pidetään päällä, koska luullaan tuolloin näkyvyyden parantuvan. Itseasiassa, jos sumuvalot on säädetty laillisesti, ne valaisevat kirkkaasti lähietäisyydeltä, jolloin heikentyy kauas näkeminen. Sama asia pitkien kanssa. Vaikka vastaantulijan pitkät ei varsinaisesti häikäisisi, niin kirkas valopiste heikentää etäälle näkemistä.
Lopuksi. Ei silmien herkkyydellä ole mitään tekemistä iän tai rajoittuneisuuden kanssa. Kuten sanoin vireystila ja mm. autossa tupakointi vaikuttaa asiaan.
Autokoulussakin opetetaan nykyään ajamaan motareilla sisäkaarteita lukuunottamatta kokoajan pitkät päällä. Ei siinä oikeasti ketään häikäise jos henkilöautolla ajelee vaikka monet pitkiä vilkuttavatkin. Muutenkin mielestäni lyhyille vaihdetaan aivan liian pian.
Sumuvalosankarit erikseen. Oman näkymänsähän siinä pilaavat. Henkilöauton vakiosumarit on niin onnettomat tuikut, ettei niillä ketään häikäise. Oman tyhmyytensä siinä vain osoittaa.
Miten sinä, tai autokoulu voitte tietää milloin vastaantulija häikäistyy??? Olisi todella mukava kuulla tämä kikka. Minulle sitä ei autokoulussa opetettu.
Ei minullekaan opetettu, autokoulusta on sen verran aikaa. Nykyään kuitenkin opetetaan. Niihin vastaantulijan valoihin ei kannata tuijottaa vaan suunnata katse muualle.
Moottoritiet ovat valaistuja! Itse ainakin ihmettelen mihin niitä kaukovaloja tarvitaan? En ole tavannut pätkääkään hyötyä pitkien käytöstä, paitsi jos en halua v....illa kanssa autoilijoille. Minulla onkin hyvä näkö.
Nasse:
Ei todellakaan ole ainakaan meillä suomessa, enpä silti itse kaukovaloja käytä jos joku tulee vastaan niin, että valot näyttää kutakuinkin kohti. Vaikka vastaantulijan valot ei häikäisekään niin vievät ne näköä pois muualta näkökentästä.
harjis:
simppa:
Minulle on kerrottu että häikäistyminen tapahtuu tarkannäön alueella. Siten olen huomannut todellisuudenkin olevan.
On myös huomattava että häikäistyminen tarkoittaa jonkinasteista näönmenetystä valoaltistuksen jälkeen, sitä ei tapahdu jos ei tuiota valonlähteeseen.
Ei motarillakaan voi yleensä pitkillä ajaa koko ajan kun edellä ajaa yleensä joku... Harvoin siellä yksin ajellaan
Vastaus Simpalle:
Vastaantulijan valoihin ei tietenkään kannata tuijottaa ja tässä ollaankin jälleen asian ytimessä. Eli, jos vaihtaa aikaisemmin lähivaloille, voi vastaantulija pitää katseensa tiessä, eikä hänen tarvitse tuijottaa penkkoja.
Vastaus Nasselle:
Et ole tainnut käydä kehä kolmosen ulkopuolella? Valtaosa Suomen moottoriteistä on valaisemattomia ja valaistuilla tieosuuksilla ei kukaan ajakkaan pitkillä. Sen kieltää selkeästi jo tieliikennelakikin.
Vastaus Länskärille:
Häikäisy ja sokaistuminen ovat kaksi eri asiaa. Vaikka et katso suoraan pimeässä palava taskulamppua, häikäisee se kuitenkin siten, että et näe mitään sen lähiympistöstä. Jos katsot suoraan taskulamppuun, sokaistut siten, ettet näe mitään vähään aikaan.
En ymmärrä, miksi on niin vaikea vaihtaa lähivaloille, silloin kun vastaantulija vaihtaa?
harjis:
Tietysti katolla olevat pitkät ovat hyvä merkki, mutta eihän sitä mäen takaa paljastuvista valoista voi tietää, ovatko pitkät katolla vai keulassa. Jos rekka sen sijaan tulee lähivaloilla vastaan, katolla olevat äärivalot yleensä näkyvät sen verran, että valot voi itse vaihtaa puolikkaisiin ennen rekkakuskin häikäisemistä. Joskus puolestaan taustalla olevat katu- tms. valot vaikeuttavat rekan äärivalojen erottumista ja ainahan ei äärivalot ole edes kunnossa.
Oliko tämä tosiaan asia, jota harva tulee ajatelleeksi? Surullista.
harjis:
Koska on vaarallista ajella autolla pimeällä lyhyet valot päällä. Jos joku vastaantulija vaihtaa tyhmyyttään lyhyille jo kahden kilometrin päässä niin en näe mitään järkeä ajella lyhyillä niin pitkää matkaa. Tiedä mikä hirvi sieltä oikein eteen säntää.
Herbert:
Näin se vain on ja tämän vuoksi käytäntönä onkin antaa mäen takaa tulevan henkilöauton vaihtaa ensin lyhyille ja vasta sitten itse. 90% varmuudella häikäistyy, jos vaihtaa lyhyille ennen henkilöautoa. Huolimatta lähes kahden metrin levyisestä valaistusta "linjakilvestä" hytin yläosassa.
Kattopitkien vuoksi tämä ei olekkaan enää niin suuri kiusa, kuin ennen, jolloin yläpuoliset valot eivät olleet sallittuja.
Ja vielä ddr5:lle. Ei ole vaarallista ajaa lähivaloilla, jos noudattaa lakia. Toiseksi, mistä tiedät, että vastaantulija vaihtaa lyhyille tyhmyyttään, eikä häikäisevien kaukovalojesi vuoksi? Esimerkiksi vt23:lla Parkanon ja Kankaanpään välillä on kilometrien mittaisia suoria, joissa tehokkaat valot häikäisevät todella kaus ja usein yllättyy vastaantulijan olleenkin todella kaukana. Nämä ovat kuitenkin poikkeus tapauksia ja nyt olikin kyse yleisestä käytännöstä.
Niinpä, ainakin täällä pohjosessa.
Kaukovalot vaihdetaan lähivaloihin vasta kun "lähivalot kohtaa".
harjis:
Moniko noudattaa?
askk:
Lähivalot kohtaa? Nyt ymmärrän valitusta siitä, että vaihdetaan liian aikaisin lähivaloille...
Herbert:
Liian aikasin?
Ne vaihdetaan vasta kun näkee molempien lähivaloilla koko tie alueen siinä välissä, eli yleensä välimatkaa noin 100-150 metriä.
Tässä ketjussa ainakin Simppa ja ddr5 ovat sitä mieltä, että lähivaloille aihdetaan liian aikaisin.
Jos välissä on 100 m, kun vaihdetaan pitkät lyhyiksi, ollaan liian lähekkäin. Jossain poikkeustapauksessa tuo onnistuu (esim. molemmat ajaa alamäkeen ja kohtaavat notkon pohjalla). Muulloin häikäistään vastaantulijaa.
Herbert:
Eipä kovinkaan moni, mutta jokatapauksessa laki sanoo, että ajoneuvo on saatava pysähtymään tien näkyvällä osalla.
harjis:
Tähän joku, jonka mielestä moottoritien vasemmalla kaistalla rajoitusnopeutta ajavan ei tarvitse välittää takaatulijoista, voisi sanoa ettei tarvitse vaihtaa lyhkäsille, koska nopeutta on liikaa sellaisille valaistusolosuhteille.
Herbert:
Mikäs pakko se on vastaantulijan valoja tuijottaa? Katse vaan sinne ojan suuntaan hirviä skannaamaan. 100 metriä voi olla liian lyhyt matka mutta 500 metriä on jo aivan liian pitkä huikonen ajella sokkona lyhyillä valoilla.