Voi olla. Mutta tuskin tuostakaan suurta ongelmaa oikeasti on. Ajetaahan monilla teillä käytännössä jatkuvasti lyhyillä. Ei sitä suurena riskinä pidetä.
Mikäs pakko se on vastaantulijan valoja tuijottaa? Katse vaan sinne ojan suuntaan hirviä skannaamaan. 100 metriä voi olla liian lyhyt matka mutta 500 metriä on jo aivan liian pitkä huikonen ajella sokkona lyhyillä valoilla.
Tämä on aika ontuva peruste pitkillä ajamiselle. Viivasuoralla tiellä 200m päässä vastaantuleva auto on ehkä asteen verran näkökentästäsi sivussa. Tuossa vaiheessa olisi jo mukava tiirailla niitä hirviä molemmilta pientareilta. Käytännössä joutuu siis katsomaan aika tarkalleen suoraan eteenpäin. Häikäisyn vuoksi kuitenkin joutuu katsomaan sivumpaan, tai tyytymään sokaistumiseen.
Suoralla tiellä ajaessa vaihdan lyhyille, jos vastaantulija vaihtaa tai sitten, kun itseäni alkaa haitata. Vasemmalle kaartuvassa mutkassa pidän pitkiä yleensä pidempään päällä ja oikealle kaartuvassa taas vaihdan ennen vastaantulijaa. En koe valojen vaihtoa mitenkään vaikeaksi.
Joskus pitkillä suorilla osuuksilla vähän harmittaa, kun vastaantulija vaihtaa välittömästi lyhyille ja sitten ajellaan molemmat pitkän matkaa "turhaan" lyhyillä.
Nyt pimeiden tultua on taas ruvennut ärsyttämään valojen käyttö, ja varsinkin moottoritiellä. Tuntuu, että joidenkin mielestä se on ok häikäistä vastaantulijoita, kunhan itse näkee eikä tarvii sovittaa nopeutta näkyvyysolosuhteisiin. Pitäiskö sitä sitten ajaa itsekin koko ajan pitkillä muista välittämättä?
Lyhkäisillä pärjään ihan kivasti, mutta vaan siihen asti kunnes tulee häikäisiöitä. Tai sitten vois vilkutella koko ajan pitkiä niin tietäisivät ainakin mikä kuskia ärsyttää.
Harvemmin, sillä olen moottoritiellä lawnmoverilainen. Toivottavasti kukaan ei polta pitkiä vastaantulijoista piittaamatta siksi, että ITSE uskaltaisi ajaa 120+.
Voi olla. Mutta tuskin tuostakaan suurta ongelmaa oikeasti on. Ajetaahan monilla teillä käytännössä jatkuvasti lyhyillä. Ei sitä suurena riskinä pidetä.
Itse pidän sokkona ajamista jonkun asteisena riskitekijänä. Jos esim. hirven näkee vasta parinkymmenen metrin päästä on aika myöhäistä tehdä mitään maantienopeuksissa.
On vaikeata sanoa, paljonko onnettomuudet vähenisvät, jos pimeän ajan lähivaloilla ajetut tapaukset voitaisiin lavastaa kaukovaloilla ajetuiksi. Veikkaan, ettei tuo kokonaisuudessa paljon näkyisi. Ehkä sieltä muutama eläinonnettomuus saataisiin pois. Tosin kuolemaan johtaneet eläinonnettomuudet ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Omaisuusvahinkoon johtaeita onkin jo huomattavasti enemmän. Suistumisonnettomuuksissa ja yhteenajoissa lähivalojen rooli tuskin on merkittävä.
Tästä huolimatta omissa autoissani on aina ollut lisäpitkät, aiemmin myös -H4:t. Ja autovalinnassa alkuperäisten valojen ominaisuuksilla on merkitystä.
No jos sattuu asumaan alueella, jossa on pirusti poroja taikka hirviä niin mieluummin sitä pitkillä ajelee kuin lyhyillä. Taajamissa se on tietysti eri asia.
Tottakai. Onhan pitkillä ajaminen jo pelkästään mukavuuden kannalta mielekkäämpää kuin lyhyillä, jossa on jatkuva tunne liian kovasta nopeudesta. Eikä se pelkkä tunne ole, kun näkemä on samaa suuruusluokkaa kuin reaktiomatka.
Eikä se pelkkä tunne ole, kun näkemä on samaa suuruusluokkaa kuin reaktiomatka.
Ja alitajunnassa on varma tieto, että auto ei taatusti pysty pysähtymään tien näkyvällä osalla.
Rekkojen perässä on joskus tullut ajeltua, kun ne "putsaavat" tien talvella varsinkin.
Samaa rekkojen imua on tullut itsekin harrastettua. Talvisin siinä ei ajallisestikaan häviä kun on suurella osalla tiestöä tuo 80 km/h rajoitus.
Varsinkin vilkkaasti liikennöidyillä teillä on ihan mukavaa asettua sata metriä rekan taakse ja ajella leppoisasti. Tilaa on edessä sen verran, että ymmärtämättömät ohittajat mahtuu turvallisesti väliin! Näin se liikenne sujuu ja kiireiset ovat minuutin pari sinun edelläsi muutaman kymmenen ohituksen tehtyään!
Juuri näin. Tuohan on mitä parhainta terapiaa. Voi hörppiä siinä samalla kahvia (liikenneturvallisuutta vaarantamatta tietysti) sekä kuunnella metsäradiota ja suunnitella kodin pihakivetysten asentamista taikka mökin laiturin tekoa. Ohittelevalla ajotyylillä ajansäästö jää aika vähäiseksi (talvikelillä 80 km/h alueella) ja hermot meinaavat mennä koko ajan.
Koeta Rätkätin kiirehtiä perjantai iltana esim. Jyväskylä-Kuopio välillä, niin tiedät, miten ja mihin hermot menevät ja ajassa säästät minimaalisesti. Toinen vaihtoehto on tuo ddr5:kin mainitsema löysä, mutta toimiva linja.
Koeta Rätkätin kiirehtiä perjantai iltana esim. Jyväskylä-Kuopio välillä, niin tiedät, miten ja mihin hermot menevät
Täytyy varmaan kokeilla joskus. Minäkään en tiedä, mihin hermot meinaavat mennä. En ole kysynyt. Jos ne joskus jonnekin ovat menneet, aina ne takaisin onneksi ovat tulleet. Hyvä niin.
Juuri näin. Tuohan on mitä parhainta terapiaa. Voi hörppiä siinä samalla kahvia (liikenneturvallisuutta vaarantamatta tietysti) sekä kuunnella metsäradiota ja suunnitella kodin pihakivetysten asentamista taikka mökin laiturin tekoa. Ohittelevalla ajotyylillä ajansäästö jää aika vähäiseksi (talvikelillä 80 km/h alueella) ja hermot meinaavat mennä koko ajan.
Eihän ne hermot siinä ohitellessa mene, pikemminkin on jotain mukavaa puuhaa muuten niin yksitotisessa matkanteossa. Pimeällä rekan ohittaminen on kyllä joskus aika vaikeaa, jos ei tunne tieprofiilia. Ei voi tietää onko siellä pitkä suora vai mutka ja vastaantulija, joten ohitus jää tekemättä. Tutka tai navigaattori on silloin verraton apu ohittamisessa. 80km/h aluella 90km/h ajavan rekan ohittaminen alkaa olla turhan haastavaa monessa tilanteessa. Joskus satasen tielläkin. 80km/h ajavan rekan ohitus sujuu paljon helpommin.
Eipä niitä valaistuja kilometrejä kovin paljoa ole. Kyllä pitkät valot auttavat mm. hirvien havainnoimisessa. Ja niitä hirviä on siellä ollut joka vuosi huolimatta aidoista. Eihän nekään aidat aukottomia ole. Samoin jos joku romuauto on hiipunut kaistalle niin senkin havaitsemiseen pitkät valot auttavat. Naurettava väite, että 120 km/h vauhdissa pitkistä valoista ei ole mitään hyötyä. Sanoisin mieluummin asian olevan juuri päin vastoin.
Nyt pimeiden tultua on taas ruvennut ärsyttämään valojen käyttö, ja varsinkin moottoritiellä. Tuntuu, että joidenkin mielestä se on ok häikäistä vastaantulijoita, kunhan itse näkee eikä tarvii sovittaa nopeutta näkyvyysolosuhteisiin.
Minusta moottoritiellä käytetään pitkiä valoja aivan liian vähän enkä ole vielä tähän mennessä nähnyt kenenkään hidastavan vaikka ajaisivat lyhyillä valoilla.
...
Hirvistä ja muista...nopeudella 120km/h riittää jo pienempikin otus tekemään aika pahaa vauriota.
Minusta moottoritiellä käytetään pitkiä valoja aivan liian vähän enkä ole vielä tähän mennessä nähnyt kenenkään hidastavan vaikka ajaisivat lyhyillä valoilla.
...
Hirvistä ja muista...nopeudella 120km/h riittää jo pienempikin otus tekemään aika pahaa vauriota.
Pitkiä kannattaa luonnollisesti käyttää aina kun mahdollista, mutta muita ei niillä saa häikäistä. Ei ole mikään pakko ajaa 120km/h, jos ei näe. Jos haluaa ajaa 120km/h, näkemättömyys ei oikeuta pitkien käyttöön. Laki on tässä hyvin selkeä:
38 §
Valojen virheellisen käytön kielto
Ajoneuvon valoja ei saa käyttää niin, että muiden ajoneuvojen kuljettajat voivat häikäistyä.
23 §
Tilannenopeus
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.
Tämä tummennettu kohta on hyvä huomioida suurella nopeudella ajaessa. Ilmeisesti osa autoilijoista sitten ajaa moottoritiellä pitkillä, kun lyhkäisillä ajelu pelottaa eivätkä halua tinkiä nopeudestaan. Oikea ratkaisu olisi hidastaa, ei ajaa pitkillä. Itse ainakin ajan moottoritiellä hitaammin kuin 120km/h, jos näkyvyys on heikko eikä ole mahdollisuutta ajaa pitkillä. Ja niin ajaa moni muukin.
Hidastatko siis esim. 80 km/h alueella vauhtisi n. 59 kilometriin tunnissa kun vaihdat pitkät lyhyille? Tietenkin hidastat kun laki kerran niin määrää. Itse hyvin harvoin huomaan kenenkään edellä ajavan hidastavan vauhtia ko tilanteissa juurikaan. Toki jonkun verran jotkut hidastavat mutta mielestäni noin toimii kyllä melkoisen harva kuljettaja. Esim. lumipöllyssä vastaan tulevan rekan kohtaaminen tuntuu yllättävän harvan vauhtia hidastavan, vaikka ihan hyvin on tiedossa, että rekan kohtaamisen jälkeen näkyvyys on n. 2 metriä. Oikea nopeus tuolloin olisi n. 8 kilometriä tunnissa.
Esim. lumipöllyssä vastaan tulevan rekan kohtaaminen tuntuu yllättävän monen vauhtia hidastavan, vaikka ihan hyvin on tiedossa, että rekan kohtaamisen jälkeen näkyvyys on n. 2 metriä. Oikea nopeus tuolloin olisi n. 8 kilometriä tunnissa.
Kun rekka tulee vastaan niin kannattaa lisätä vauhtia että pääsee siitä lumipilvestä nopeammin eroon
Esim. lumipöllyssä vastaan tulevan rekan kohtaaminen tuntuu yllättävän monen vauhtia hidastavan, vaikka ihan hyvin on tiedossa, että rekan kohtaamisen jälkeen näkyvyys on n. 2 metriä. Oikea nopeus tuolloin olisi n. 8 kilometriä tunnissa.
Kun rekka tulee vastaan niin kannattaa lisätä vauhtia että pääsee siitä lumipilvestä nopeammin eroon
Tuo on yksi toimintamalli. Navigaattorista voi samalla katsoa mihin suuntaan tie menee.
Hidastatko siis esim. 80 km/h alueella vauhtisi n. 59 kilometriin tunnissa kun vaihdat pitkät lyhyille? Tietenkin hidastat kun laki kerran niin määrää. Itse hyvin harvoin huomaan kenenkään edellä ajavan hidastavan vauhtia ko tilanteissa juurikaan. Toki jonkun verran jotkut hidastavat mutta mielestäni noin toimii kyllä melkoisen harva kuljettaja. Esim. lumipöllyssä vastaan tulevan rekan kohtaaminen tuntuu yllättävän harvan vauhtia hidastavan, vaikka ihan hyvin on tiedossa, että rekan kohtaamisen jälkeen näkyvyys on n. 2 metriä. Oikea nopeus tuolloin olisi n. 8 kilometriä tunnissa.
Leveällä päätiellä en hidasta 80km/h ajaessa lyhkäisille vaihtaessa. Kapeammalla ja mutkaisemmalla hidastan herkästi kuuteen kymppiin, kun ei vaan näe minne tie kääntyy tai jos tiellä kävelee pimeä hahmo. Päätiellä pahimman luokan lumipölyssä pimeällä olen myös kokenut tarpeelliseksi hidastaa kuuteen kumppiin. Ja sekin on liikaa. Sitä voi vaan pitää ratin suorassa ja odottaa näkyvyyden palautumista. Niitä harvoja tilanteita, joissa toivoisin sumuvaloja.
Pitkiä kannattaa luonnollisesti käyttää aina kun mahdollista, mutta muita ei niillä saa häikäistä. Ei ole mikään pakko ajaa 120km/h, jos ei näe.
Häikäisy on myös hyvin suhteellista. Lapissa ajetaan yleensä (aivan kuten säännöt sanovat) hyvin lähelle toista pitkillä valoilla, etelässä vilkutellaan nykyään vastaantulijalle "häikäisystä" jo kilometrin päästä vaikka pitkien valojen keilat kantavat yleensä max 200 metriä. Herkimmät vilkuttelevat jo täysin säännönmukaisille ja oikein suunnatuille ksenonvaloille vaikka ei olisi edes pitkät päällä.
Moottoritien ajokaistat ovat aika kaukana toisistaan, häikäisyä ei minusta voi tapahtua muualla kuin sopivissa kaarteissa joissa keilat osuvat suoraan vastaantulijan näkökenttään. Kääntyvillä ajovaloilla tuokin jää paljon vähäisemmäksi, valot voi vaihtaa takaisin päälle jo siinä vaiheessa kun alkaa itse kääntymään mutkaan.
Väittäisin että tuo monen autoilijan kokema "häikäisy" on paljolti psykologinen eikä todellinen ts valotehoon ja suuntaukseen liittyvä.
Vauhdin vaihtelemisessa moottoritiellä kannattaa pohtia sitäkin, mikä aiheuttaa suuremman vaaran: vauhdin vaihteleminen vai hetkellinen lyhyillä valoilla ajaminen. Suosittelen mieluummin pitämään tasaista vaikka hitaampaakin nopeutta kuin vaihtelemaan vauhtia jatkuvasti.
Käytännössä en tosiaan ole nähnyt että joku mootttoritiellä hidastaisi siinä vaiheessa kun joutuu vaihtamaan puolivaloille. Melko moni ei edes juuri pitkiä käytä moottoriteioloissa.
Psykologistahan se on. Esimerkiksi Minissä on parkkivalot sumareiden kanssa samassa paikassa, eli umpio on jaettu puoliksi sumareille ja parkeille. Jotkut kouluttajataunot Minillekin vilauttelivat valoja, että mitä tuo kaveri sumarit päällä ajaa. Ikävä homma, että ne parkit nyt sattuvat palamaan ajovalojen kanssa samalla. Parkit nyt eivät satavarmasti häikäise ketään.
Väittäisin että tuo monen autoilijan kokema "häikäisy" on paljolti psykologinen eikä todellinen ts valotehoon ja suuntaukseen liittyvä.
Kyllä sitä häikäistymistä on todellista ja se heikentää näkökykyä. Häikäistymisen asteita on tietenkin monenlaisia, ja voisi niistä lievempiä tietenkin yrittää sietää valittamatta, vaikka ne näkemää haittaavatkin. Monet nykyxenonit muuten häikäisevät aika pahasti sivulle, siis lähivalot. Valotehoa on suunnattu paljon pientareille. Sumuvalonrimpuloille vilkuttelu on aika naurettavaa puuhaa, kun edellämainitut häikäisevät selvästi enemmän.
Kaukovaloja on monenlaisia, sellaisia jotka eivät valaise/häikäise sivulle ollenkaan ja sitten niitä jotka häikäisevät. Jos tiedät etteivät omasi häikäise, niin jo loivassa moottoritien ulkokaarteessa voi hyvin ajaa vastaantulijoita häikäisemättä. Tuollaisista tuskin edes huomaa että niillä on pitkät päällä, huomaa vaan jossain vaiheessa että keulasta sammuu pari lyhtyä, vaikkeivät ne edes häikäisseet.
Häikäistyminen voi olla paljonkin näöstä kiinni. Itsellä parit silmälasit ja eroja huomaa niiden välillä. Mitä herkemmän ja paremman pimeänäön lasit tarjoaa sitä pahempaa tuntuu häikäisy olevan.
Monet nykyxenonit muuten häikäisevät aika pahasti sivulle, siis lähivalot. Valotehoa on suunnattu paljon pientareille. Sumuvalonrimpuloille vilkuttelu on aika naurettavaa puuhaa, kun edellämainitut häikäisevät selvästi enemmän.
Tuo on kyllä ihan totta. Itseä ei kyllä sumuvalot yleensä häikäise/häiritse yhtään, mutta ksenonit melkein aina.
Voi olla. Mutta tuskin tuostakaan suurta ongelmaa oikeasti on. Ajetaahan monilla teillä käytännössä jatkuvasti lyhyillä. Ei sitä suurena riskinä pidetä.
ddr5:
Tämä on aika ontuva peruste pitkillä ajamiselle. Viivasuoralla tiellä 200m päässä vastaantuleva auto on ehkä asteen verran näkökentästäsi sivussa. Tuossa vaiheessa olisi jo mukava tiirailla niitä hirviä molemmilta pientareilta. Käytännössä joutuu siis katsomaan aika tarkalleen suoraan eteenpäin. Häikäisyn vuoksi kuitenkin joutuu katsomaan sivumpaan, tai tyytymään sokaistumiseen.
Suoralla tiellä ajaessa vaihdan lyhyille, jos vastaantulija vaihtaa tai sitten, kun itseäni alkaa haitata. Vasemmalle kaartuvassa mutkassa pidän pitkiä yleensä pidempään päällä ja oikealle kaartuvassa taas vaihdan ennen vastaantulijaa. En koe valojen vaihtoa mitenkään vaikeaksi.
Joskus pitkillä suorilla osuuksilla vähän harmittaa, kun vastaantulija vaihtaa välittömästi lyhyille ja sitten ajellaan molemmat pitkän matkaa "turhaan" lyhyillä.
Nyt pimeiden tultua on taas ruvennut ärsyttämään valojen käyttö, ja varsinkin moottoritiellä. Tuntuu, että joidenkin mielestä se on ok häikäistä vastaantulijoita, kunhan itse näkee eikä tarvii sovittaa nopeutta näkyvyysolosuhteisiin. Pitäiskö sitä sitten ajaa itsekin koko ajan pitkillä muista välittämättä?
Lyhkäisillä pärjään ihan kivasti, mutta vaan siihen asti kunnes tulee häikäisiöitä. Tai sitten vois vilkutella koko ajan pitkiä niin tietäisivät ainakin mikä kuskia ärsyttää.
drive:
Ajatko 120+ km/h lyhyillä valoilla?
Knight Rider:
Harvemmin, sillä olen moottoritiellä lawnmoverilainen. Toivottavasti kukaan ei polta pitkiä vastaantulijoista piittaamatta siksi, että ITSE uskaltaisi ajaa 120+.
Herbert:
Itse pidän sokkona ajamista jonkun asteisena riskitekijänä. Jos esim. hirven näkee vasta parinkymmenen metrin päästä on aika myöhäistä tehdä mitään maantienopeuksissa.
On vaikeata sanoa, paljonko onnettomuudet vähenisvät, jos pimeän ajan lähivaloilla ajetut tapaukset voitaisiin lavastaa kaukovaloilla ajetuiksi. Veikkaan, ettei tuo kokonaisuudessa paljon näkyisi. Ehkä sieltä muutama eläinonnettomuus saataisiin pois. Tosin kuolemaan johtaneet eläinonnettomuudet ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Omaisuusvahinkoon johtaeita onkin jo huomattavasti enemmän. Suistumisonnettomuuksissa ja yhteenajoissa lähivalojen rooli tuskin on merkittävä.
Tästä huolimatta omissa autoissani on aina ollut lisäpitkät, aiemmin myös -H4:t. Ja autovalinnassa alkuperäisten valojen ominaisuuksilla on merkitystä.
No jos sattuu asumaan alueella, jossa on pirusti poroja taikka hirviä niin mieluummin sitä pitkillä ajelee kuin lyhyillä. Taajamissa se on tietysti eri asia.
Tottakai. Onhan pitkillä ajaminen jo pelkästään mukavuuden kannalta mielekkäämpää kuin lyhyillä, jossa on jatkuva tunne liian kovasta nopeudesta. Eikä se pelkkä tunne ole, kun näkemä on samaa suuruusluokkaa kuin reaktiomatka.
Herbert:
Ja alitajunnassa on varma tieto, että auto ei taatusti pysty pysähtymään tien näkyvällä osalla.
Rekkojen perässä on joskus tullut ajeltua, kun ne "putsaavat" tien talvella varsinkin.
Rätkätin:
Samaa rekkojen imua on tullut itsekin harrastettua. Talvisin siinä ei ajallisestikaan häviä kun on suurella osalla tiestöä tuo 80 km/h rajoitus.
Varsinkin vilkkaasti liikennöidyillä teillä on ihan mukavaa asettua sata metriä rekan taakse ja ajella leppoisasti. Tilaa on edessä sen verran, että ymmärtämättömät ohittajat mahtuu turvallisesti väliin! Näin se liikenne sujuu ja kiireiset ovat minuutin pari sinun edelläsi muutaman kymmenen ohituksen tehtyään!
Juuri näin. Tuohan on mitä parhainta terapiaa. Voi hörppiä siinä samalla kahvia (liikenneturvallisuutta vaarantamatta tietysti) sekä kuunnella metsäradiota ja suunnitella kodin pihakivetysten asentamista taikka mökin laiturin tekoa. Ohittelevalla ajotyylillä ajansäästö jää aika vähäiseksi (talvikelillä 80 km/h alueella) ja hermot meinaavat mennä koko ajan.
ddr5:
Mihin ne meinaa mennä?
Koeta Rätkätin kiirehtiä perjantai iltana esim. Jyväskylä-Kuopio välillä, niin tiedät, miten ja mihin hermot menevät ja ajassa säästät minimaalisesti. Toinen vaihtoehto on tuo ddr5:kin mainitsema löysä, mutta toimiva linja.
Nasse:
Täytyy varmaan kokeilla joskus. Minäkään en tiedä, mihin hermot meinaavat mennä. En ole kysynyt. Jos ne joskus jonnekin ovat menneet, aina ne takaisin onneksi ovat tulleet. Hyvä niin.
ddr5:
Eihän ne hermot siinä ohitellessa mene, pikemminkin on jotain mukavaa puuhaa muuten niin yksitotisessa matkanteossa. Pimeällä rekan ohittaminen on kyllä joskus aika vaikeaa, jos ei tunne tieprofiilia. Ei voi tietää onko siellä pitkä suora vai mutka ja vastaantulija, joten ohitus jää tekemättä. Tutka tai navigaattori on silloin verraton apu ohittamisessa. 80km/h aluella 90km/h ajavan rekan ohittaminen alkaa olla turhan haastavaa monessa tilanteessa. Joskus satasen tielläkin. 80km/h ajavan rekan ohitus sujuu paljon helpommin.
drive:
Millaisia tutkia autoissa on ohituksia helpottamassa?
Eipä niitä valaistuja kilometrejä kovin paljoa ole. Kyllä pitkät valot auttavat mm. hirvien havainnoimisessa. Ja niitä hirviä on siellä ollut joka vuosi huolimatta aidoista. Eihän nekään aidat aukottomia ole. Samoin jos joku romuauto on hiipunut kaistalle niin senkin havaitsemiseen pitkät valot auttavat. Naurettava väite, että 120 km/h vauhdissa pitkistä valoista ei ole mitään hyötyä. Sanoisin mieluummin asian olevan juuri päin vastoin.
drive:
Minusta moottoritiellä käytetään pitkiä valoja aivan liian vähän enkä ole vielä tähän mennessä nähnyt kenenkään hidastavan vaikka ajaisivat lyhyillä valoilla.
...
Hirvistä ja muista...nopeudella 120km/h riittää jo pienempikin otus tekemään aika pahaa vauriota.
AkiK:
Pitkiä kannattaa luonnollisesti käyttää aina kun mahdollista, mutta muita ei niillä saa häikäistä. Ei ole mikään pakko ajaa 120km/h, jos ei näe. Jos haluaa ajaa 120km/h, näkemättömyys ei oikeuta pitkien käyttöön. Laki on tässä hyvin selkeä:
Tämä tummennettu kohta on hyvä huomioida suurella nopeudella ajaessa. Ilmeisesti osa autoilijoista sitten ajaa moottoritiellä pitkillä, kun lyhkäisillä ajelu pelottaa eivätkä halua tinkiä nopeudestaan. Oikea ratkaisu olisi hidastaa, ei ajaa pitkillä. Itse ainakin ajan moottoritiellä hitaammin kuin 120km/h, jos näkyvyys on heikko eikä ole mahdollisuutta ajaa pitkillä. Ja niin ajaa moni muukin.
Hidastatko siis esim. 80 km/h alueella vauhtisi n. 59 kilometriin tunnissa kun vaihdat pitkät lyhyille? Tietenkin hidastat kun laki kerran niin määrää. Itse hyvin harvoin huomaan kenenkään edellä ajavan hidastavan vauhtia ko tilanteissa juurikaan. Toki jonkun verran jotkut hidastavat mutta mielestäni noin toimii kyllä melkoisen harva kuljettaja. Esim. lumipöllyssä vastaan tulevan rekan kohtaaminen tuntuu yllättävän harvan vauhtia hidastavan, vaikka ihan hyvin on tiedossa, että rekan kohtaamisen jälkeen näkyvyys on n. 2 metriä. Oikea nopeus tuolloin olisi n. 8 kilometriä tunnissa.
ddr5:
Kun rekka tulee vastaan niin kannattaa lisätä vauhtia että pääsee siitä lumipilvestä nopeammin eroon
askk:
Tuo on yksi toimintamalli. Navigaattorista voi samalla katsoa mihin suuntaan tie menee.
ddr5:
Leveällä päätiellä en hidasta 80km/h ajaessa lyhkäisille vaihtaessa. Kapeammalla ja mutkaisemmalla hidastan herkästi kuuteen kymppiin, kun ei vaan näe minne tie kääntyy tai jos tiellä kävelee pimeä hahmo. Päätiellä pahimman luokan lumipölyssä pimeällä olen myös kokenut tarpeelliseksi hidastaa kuuteen kumppiin. Ja sekin on liikaa. Sitä voi vaan pitää ratin suorassa ja odottaa näkyvyyden palautumista. Niitä harvoja tilanteita, joissa toivoisin sumuvaloja.
drive:
Häikäisy on myös hyvin suhteellista. Lapissa ajetaan yleensä (aivan kuten säännöt sanovat) hyvin lähelle toista pitkillä valoilla, etelässä vilkutellaan nykyään vastaantulijalle "häikäisystä" jo kilometrin päästä vaikka pitkien valojen keilat kantavat yleensä max 200 metriä. Herkimmät vilkuttelevat jo täysin säännönmukaisille ja oikein suunnatuille ksenonvaloille vaikka ei olisi edes pitkät päällä.
Moottoritien ajokaistat ovat aika kaukana toisistaan, häikäisyä ei minusta voi tapahtua muualla kuin sopivissa kaarteissa joissa keilat osuvat suoraan vastaantulijan näkökenttään. Kääntyvillä ajovaloilla tuokin jää paljon vähäisemmäksi, valot voi vaihtaa takaisin päälle jo siinä vaiheessa kun alkaa itse kääntymään mutkaan.
Väittäisin että tuo monen autoilijan kokema "häikäisy" on paljolti psykologinen eikä todellinen ts valotehoon ja suuntaukseen liittyvä.
Vauhdin vaihtelemisessa moottoritiellä kannattaa pohtia sitäkin, mikä aiheuttaa suuremman vaaran: vauhdin vaihteleminen vai hetkellinen lyhyillä valoilla ajaminen. Suosittelen mieluummin pitämään tasaista vaikka hitaampaakin nopeutta kuin vaihtelemaan vauhtia jatkuvasti.
Käytännössä en tosiaan ole nähnyt että joku mootttoritiellä hidastaisi siinä vaiheessa kun joutuu vaihtamaan puolivaloille. Melko moni ei edes juuri pitkiä käytä moottoriteioloissa.
Psykologistahan se on. Esimerkiksi Minissä on parkkivalot sumareiden kanssa samassa paikassa, eli umpio on jaettu puoliksi sumareille ja parkeille. Jotkut kouluttajataunot Minillekin vilauttelivat valoja, että mitä tuo kaveri sumarit päällä ajaa. Ikävä homma, että ne parkit nyt sattuvat palamaan ajovalojen kanssa samalla. Parkit nyt eivät satavarmasti häikäise ketään.
AkiK:
Kyllä sitä häikäistymistä on todellista ja se heikentää näkökykyä. Häikäistymisen asteita on tietenkin monenlaisia, ja voisi niistä lievempiä tietenkin yrittää sietää valittamatta, vaikka ne näkemää haittaavatkin. Monet nykyxenonit muuten häikäisevät aika pahasti sivulle, siis lähivalot. Valotehoa on suunnattu paljon pientareille. Sumuvalonrimpuloille vilkuttelu on aika naurettavaa puuhaa, kun edellämainitut häikäisevät selvästi enemmän.
Kaukovaloja on monenlaisia, sellaisia jotka eivät valaise/häikäise sivulle ollenkaan ja sitten niitä jotka häikäisevät. Jos tiedät etteivät omasi häikäise, niin jo loivassa moottoritien ulkokaarteessa voi hyvin ajaa vastaantulijoita häikäisemättä. Tuollaisista tuskin edes huomaa että niillä on pitkät päällä, huomaa vaan jossain vaiheessa että keulasta sammuu pari lyhtyä, vaikkeivät ne edes häikäisseet.
Häikäistyminen voi olla paljonkin näöstä kiinni. Itsellä parit silmälasit ja eroja huomaa niiden välillä. Mitä herkemmän ja paremman pimeänäön lasit tarjoaa sitä pahempaa tuntuu häikäisy olevan.
drive:
Tuo on kyllä ihan totta. Itseä ei kyllä sumuvalot yleensä häikäise/häiritse yhtään, mutta ksenonit melkein aina.