Pääteiden nopeusrajoitustaso vähintäänkin säilytettävä
Helsingin Sanomissa oli 28.8.2010 Martti Heikkisen artikkeli tienhoidosta. Jutun loppuosassa kerrotaan Liikenneviraston virkamiehien kaavailevnt sellaista, että vain 3000 km:llä pääteistä saisi ajaa 100 km/h jatkossa. Jutun mukaan pääteitä on Suomessa yhteensä 13000 km. Käsittääkseni valtaosalla näistä saa ajaa sataa (hyvä asia) paitsi talvisin.
Minusta jutussa esitetty kaavailtu satasen teiden rajoitusten alentaminen olisi pöyristyttävää ja haittaisi huomattavasti autolla liikkumista Suomen teillä. Lisäksi tällainen toimenpide loukkaisi minusta jo yksilönvapauttakin ja EU:n mainostamaa " ihmisten ja tavaroitten vapaata liikkumista".
Ajoin tänä kesänä useita tuhansia kilometrejä erilaisia etelä- ja keskisuomen teitä, eikä minusta teiden kunto millään 100 km/h alueella ollut niin huono, että rajoitusta pitäisi pudottaa
Kohtuuttoman alhaisia rajoituksia eivät autoilijat mielellään noudata.
Suomessa on varsin toimiva nopeusrajoitusjärjestelmä, joskin 80 km/h-nopeuksia voisi huoletta nostaa sataseen useilla hyvillä tieosuuksilla ja moottoriteillä voisi olla kesäisin 130 tai 140. Talvirajoituksista voisi luopua Etelä-Suomessa. Myös tiestön kunto on mielestäni moottoriteillä, valta- ja kantateillä pääsääntöisesti hyvä - nykyisilläkin tiemäärärahoilla.
Lisäksi pitää muistaa että poliisin voimassa oleva yhtenäinen ja tiukempi ylinopeuksiin puuttumiskynnys on rauhoittanut liikennettä huomattavasti. Tätäkin taustaa vasten nopeusrajoituksia pitäisi tarkistaa ennemminkin ylöspäin. Myös autojen turvallisuuden lisääntyminen tukisi hieman korkeampia nopeuksia.
Rajoitusten alentamissuunnitelmasta tulee luopua (mahdollisia satunnaisia vaaralliseksi todettuja lyhyitä tieosuuksia lukuun ottamatta) ja panostaa jatkossakin sujuvaan ja turvalliseen tieliikenteeseen.
80 km/h on siitä kätevä rajoitus kaksikaistaisilla teillä, että kuljetaan kaikki raskaan liikenteen kanssa samaa tahtia, mikä vähentää ohitustarvetta.
Ohitustarpeen väheneminen ja keskinopeuden lasku johtavat myös pienempään polttoaineen kulutukseen sekä oletettavasti parantavat turvallisuutta.
80 km/h rajoitusalueella useimpien ei tarvisisi ohitella myöskään kaltaisiani vanhemmalla autolla polttoaineen ja korvien säästämiseksi rekkavauhtia pösötteleviä.
Moottoriteillä voitaisiin hyvin lieventää rajoituksia vaikkapa talvella 120:een ja kesällä 140:een km/h:iin. Suomen liikennetiheyksillä tämä ei olisi mikään ongelma. Liikenteessä oloaika lyhentyisi (niin haluavilla) huomattavasti vuositasolla ja ylinopeudet moottoriteillä vähenisivät.
Jaa. Minä en menisi tuomitsemaan nopeusrajoituksia ihan noin vain. Minulla kun ei ole koulutusta siihen vaikka ammatikseni ajelenkin. Sen takia en myöskään kapinoi niitä vastaan kaasujalallani. Ei ole mitenkään mahdollista, vaikka omistaisi iPhonen, saada tien päällä salamannopeasti oikean nopeuden päätöksen teoksi samaa dataa mikä tienpitäjällä on käytössä.
Sen takia "voitaisiin nostaa 140:een km/h" ja muut mutu-tuntuman nopeusrajoitusehdotukset ovat aivan tyhjää sanahelinää ilman sitä tukevaa taustatietoa. Jos enemmistöä raivostuttaa nopeusrajoituksen muuttuminen 80km/h ja 100km/h välillä, niin turvallisempi ehdotus on muuttaa rajoitus koko matkalta 80km/h kuin ruveta nostamaan sitä riskipaikoilla.
Avaruusvektori:
Väärin. 80 km/h rajoituksella rekkoja ei pääsisi laillisesti karkuun, kun kun kuitenkin järjestään ajavat lähemmäs 90 km/h. Usein näillä on myös tapana liimautua takapuskuriin hiillostamaan.
esis:
Milloin auton turvallisuus on vähentänyt onnettomuuksia?
Lainaus Liikenneturvallisuussuunnitelmasta vuosille 2006-2010:
"Turvallisuusperusteella tarkasteltuna ei kaksikaistaisilla vilkkailla tiejaksoilla ole kuitenkaan perusteltua käyttää 80 km/h suurempaa nopeusrajoitusta ellei ajosuuntia ole toisistaan keskikaiteella erotettu."
Eiköhän tuossa ole jo aika selvä viesti siitä, mihin ollaan menossa. Nopeuksien pudottamisen ympärille voi rakentaa millaisen teatterin tahansa, se ei itse asiaa mihinkään muuta.
http://www.lintu.info/
Rätkätin:
Ainakin ajonhallintalaitteella varustetuilla autoilla suistumisonnettomuudet vähenevät.
Rätkätin:
Ajovakaudenhallintajärjestelmä vähentää kaikkien tietämieni tutkimusten mukaan onnettomuuksia selvästi.
Tämmöistä kirjoittelivat ... ovat vissiin väärässä ...
Missä tuollaista on kirjoiteltu? Olisiko autojen määrän lisääntymisellä ja teiden ruuhkautumisella enemmän osuutta onnettomuuksien lisääntymiseen kuin autojen ESC:llä?
Ihan sama onko rajoitus 80 vai 100. Vilkkaaseen aikaan siellä kuitenkin ajetaan korkeintaan 80, ja yksin ajellessa tulee kuitenkin ajeltua sataa. Vaikka olishan se tietenkin kivempi jos omat ajotavat olisivat lain mukaiset kaikkina vuorokaudenaikoina.
Esimerkiksi tämän julkaisun sivulla 18 on tilastoja onnettomuusmääristä. Ainakaan ensimmäisellä vilkaisulla nuo eivät tue Rätkättimen väitettä onnettomuusmäärien kasvusta. Väitteen ovat niin kauan Rätkättimen omia kunnes toisin osoitetaan.
Simppa:
Harvoin rekka ohi kuitenkaan yrittää. Sitä paitsi hillostajaa voipi huristaa hetkellisesti karkuun lähemmä rikesakkovauhtia, joka on 91 km/h.
Voihan sitä rekkakuskia aina ystävällisesti jarruvaloilla muistuttaa pysymään hiukka kauempana, vaikka onhan se hurjaa, kun oman sikakiikun taustapeilistä näkyy vain pala rekan maskia.
En tiedä, mihin julkaisuun NHB viittaa. Liikenneturvan sivuilta löytyy kuitenkin julkaisu Liikenneonnettomuudet 2009, jossa on kattava taulukko onnettomuuksista pitkältä ajalta.
Riippuu tietysti tarkastelujaksosta, voidaanko onnettomuuksien sanoa vähentyneen vai lisääntyneen. Jos tarkastellaan 2000-lukua, on kuolemat pysyneet jokseenkin ennallaan tai ovat loivassa laskussa lukuunottamatta 2009 pudotusta. Loukkaantuneiden määrissäkään ei selvää trendiä ole kuten ei omaisuusvahinkoon johtaneissakaan. Nämä ovat siis poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Vakuutusyhtiöille ilmoitetuissa onnettomuuksissa on kuitenkin kasvua n. 10-15% tarkastelujaksolla.
Juuri tuota tarkoitin, eli siis http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2009_netti.pdf
simppa:
Kuvaamasi tilanne ei ole laillinen (törkeä liikenteen vaarantaminen* ), eikä sillä ole laillisuuden kannalta merkitystä onko siellä takana liimautuneena rekka vaiko henkilöauto. Jostain syystä nopeusrajoitusta 90 km/h ei suostuta Suomessa käyttämään, Ahvenanmaa taitaa olla poikkeuksena tässä (perustuu vanhaan muistikuvaan ).
* "Rikoslaki 23 luku,
Jos liikenneturvallisuuden vaarantamisessa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
...rikkoo liikennesääntöjä siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vähintään 30 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi"
NHB:
Sinäkään et pysty olemaan noin yksinkertainen. Eivät nuo ole minun väittämiäni.
Henkilökohtaisesti en ole ikinä tehnyt yhtään liikenne- tai muuta onnettomuustutkimusta, joten itselläni ei todellakaan ole yhtään ainoaa tutkimusta tai edes omaa väitettä tältä alueelta, kun ei ole mitään omaa tietoa niistä ja olen aivan täysin muiden tekemien tutkimusten varassa. Mielipiteitä minulla on aivan kuten teilläkin. Kuinka paljon sinä olet itse tutkinut asioita vai oletko sinäkin muiden julkaisemien tietojen varassa. Epäilen kyllä että olet kuten varmaan kaikki muutkin nöillä palstoilla kirjoittelevat.
Onnettomuuksien määrää pitää luonnollisesti verrata liikennesuoritteeseen. Se on kasvanut tasaiseti samalla, kun onnettomuuksien määrä on pysynyt muuttumattomana. Yksi graafi aiheesta on sivulla 7 tässä:
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26793.PDF
Rätkätin:
siinähän lukee selvästi, että julkista lähteesi. Luulisi Herra kaikkitietävän nyt tuon tajuavan.
EDIT: Lihavoidaan vielä olennainen, jos se helpottaisi ymmärtämistä.
Tässä VALTin lukuja onnettomuuksista vuodet 2000-2008
YHTEENSÄ 80886 84156 84846 85118 89286 95033 97548 98660 99983
Kasvua näyttää olevan.
Kelpaako ... vai ovatko nuokin väärin?
Valtin luvut ovat saman suuntaisia, mutta kuitenkin erilaisia kuin Liikenneturvan tilastossa vakuutusyhtiöille ilmoitetut onnettomuudet. Erikoista, mutta varmaan siihen on hyvä selitys olemassa.
Koska poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien määrissä ei vastavaa trendiä ole näkyvissä, voisi tästä ehkä varovasti päätellä kasvun tapahtuneen hyvin lievissä kolareissa. Muistaakseni yleisin kolarityyppi on ajettu parkkipaikalla peruuttaen. Paljonkohan mahtaa olla osuutta sillä, että nykyautoista etenkin taakse ja takaviistoon näkee yleensä aika heikosti?
Mikset nyt vain kerro tuon lainauksesi lähdettä?
Nuo lainaamasi luvut seuraavat varsin tarkkaan liikennesuoritteen muutosta. Tämähän lienee aika ymmärrettävää.
Vilkaisitko tuota Tieliikenneonnettomuudet 2009 -julkaisua? Siinähän on myös lukuja aiheesta. Eivätkö ne osoita mielestäsi toista kuin lainaamasi mysteerikirjoittajan väite? Tuo tilasto mainostaa olevansa vieläpä Suomen virallinen tilasto.
Valt (jonka lukuja Rätkätin käytti) on Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta. Liikenneturvan tilastossa on ollut kyse vakuutusyhtiöille ilmoitetuista luvuista. En tiedä, missä n. 4000 kpl systemaattinen ero noiden välillä johtuu. Minusta ne eivät silti osoita toista kuin mysteerikirjoittajan väite, vaan ovat ihan linjassa keskenään.
Jos ja kun puhutaan onnettomuuksien määrästä, ei pidä sotkea mukaan liikennesuoritetta.
Herbert:
Noissa "Virallisissa tilastoissa" viimeisen kuuden vuoden aikana muutokset ovat hyvin pieniä. Ei noiden lukujen perusteella voi jatkuvasta kasvusta puhua oikein mitenkään. Pidemmällä aikavälillä 80-luvun lopussa oltiin korkeammalla tasolla kuin nyt.
Nyt puhutaan auton aktiivisen turvallisuuden vaikutuksesta onnetomuuksien määrään. Itse pidän täysin selvänä, että tässä yhteydessä luvut pitää suhteittaa liikennesuoritteeseen.
Herbert:
Juuri noin.
Lainauksessanikin luki, että ...
Tuon syyn vuoksi alunperin kirjoitin, että ...
Ihmettelin asiaa siksi, kun ihmiset kuitenkin ovat kaiken aikaa niitä samoja, jotka onnettomuuksia aiheuttavat riippuumatta siitä millaiseksi tekniset ominaisuudet kehittyvät.
Tämä kuitenkin saattaa olla joillekin muille lukijoille liian vaikeaa, joten antaapa sitten olla.
Kaiken kaikkiaan tuo VALTin raportti on ihan mielenkiintoinen.
Rätkätin:
Älä nyt, ihan mukavaahan näitä on pyöritellä.
Faktana voidaan kai pitää ajonhallinnan onnettomuuksia vähentävää ominaisuutta. Eli siinä suhteessa turvallinen auto vähentää onnettomuuksia. Mutta samalla aiemmin mainitsemani näkyvyys autoista on heikentynyt eli turvallisuus siinä suhteessa on huonontunut. Ja ehkä siksi kolarit ovat määrällisesti lisääntyneet. Ehkä autojen ulkomittojen kasvukin liittyisi tähän. Varmaan liikennemäärän kasvukin vaikuttaa osaltaan onnettomuusmääriin, vaikka se ei auton turvallisuuden aiheuttamaan onnettomuusriskiin vaikutakaan (Rätkätin 1.9.10 klo 22.50).
NHB varmaan kaivaa esiin vastaavalta ajalta toteutuneen liikennesuoritteen, kun se niin oleellinen asia tuntuu olevan. Sittenhän niitäkin voidaan verrata onnettomuusmääriin.
Herbert:
Katso kello 9:26 kirjoittamani viesti. Miksi suhtaudut epäillen ajosuoritteen merkitykseen?
En minä sen merkitystä liikenneonnettomuuksien määrään epäile. TeeCeellä oli joskus oikein tutkittua tietoa aiheesta, haarukka onnettomuusmäärien (kuolemaan johtaneet?) liikkui muistaakseni jossain 0,2-1,2 luokassa.
Minusta kyse oli auton turvallisuuden aiheuttamasta muutoksesta onnettomuusmääriin, joten liikennesuorite on eri asia. Mielenkiintoinen toki sekin. Jaksatko kaivaa lukuja esiin?
Miten autojen turvallisuuden vaikutusta voi arvioida ilman ajosuoritteen huomioimista? Verrataanpa punaista ja keltaista autoa. Keltaisella ajetaan kaksinkertainen matka. Keltainen joutuu kaksi kertaa enemmän onnettomuuksin. Onko punaisen auton turvallisuus parempi?
Luvut ovat kyllä jokaisen nähtävissä kunhan vain klikkaa linkkiä. En jaksa niitä käsin tähän kopioida.
Jos halutaan selvittää auton turvallisuuden vaikutus onnettomuusmääriin, ei voida sekoittaa mukaan liikennesuoritetta. Muutenhan tilastossa on kaksi muuttujaa, joiden vaikutusta ei tiedetä. Eli liikennesuoritteen muutos pitää sulkea pois.
Ne tutkijaryhmät, jotka ovat saaneet tulokseksi ajonhallintajärjestelmällä varustetun auton 30-40% pienemmän riskin suistumisonnettomuuksiin, osaa varmaan arvioida asiaa ilman ajosuoritteen muutoksia.
Ei onnettomuuksien yhteenvetotaulukosta voida poimia yksittäisten tekijöiden vaikutuksia, koska muuttujia on liki ääretön määrä. Muutenhan voisi väittää linkittämäsi Tiehallinnon taulukon perusteella liikennekuolemien korreloivan tiemäärärahojen kanssa. En asiaa ole tutkinut, mutta luulen yhteyden olevan lähempänä kääntäen verrannollista kuin suoraan verrannollista.
Ajosuoritteen luvuista toivoinkin, että olisit laskenut niille ja onnettomuusmäärille suhteen. Voin kyllä itsekin tehdä sen joskus, jos et itse viitsi niillä puheitasi täydentää.