Pääteiden nopeusrajoitustaso vähintäänkin säilytettävä

42 kommenttia
2»
  • Finnicus:

    Ei ole mitenkään mahdollista, vaikka omistaisi iPhonen, saada tien päällä salamannopeasti oikean nopeuden päätöksen teoksi samaa dataa mikä tienpitäjällä on käytössä.




    Kun katsoo ulos auton ikkunasta, saa "dataa" paitsi tien kunnosta, myös vallitsevasta säästä ja liikenteestä.



    Teknisten välineiden kuten radion kautta tuleva tieto on epävarmaa. Ajoin kerran autolla Kuopiota kohti ja kuuntelin radiosta paikallisuutisia. Aurinko paistoi, ja oli mitä kaunein kesäpäivä. Muutaman kilometrin päässä studiossaan istuva uutistenlukija kuitenkin luki paperistaan, että alueella on pilvistä ja sadetta. Ajattelin, että katso nyt jätkä ulos ikkunasta ennen kuin luet niitä "säätiedotuksiasi".



    Toissa talvena olin hiihtolenkillä ja kuuntelin pienestä korvalappuradiosta, kuinka säätiedotuksessa kerrottiin, että juuri samalla alueella on koko päivän ajan satanut lunta, ja lumisade ja huono keli tulee jatkumaan iltaan asti. Todellisuudessa aurinko paistoi ja taivas oli sininen, eikä päivän aikana satanut yhtään lunta.



    Mutta mitä väliä todellisuudella on, koska eivät ihmiset enää elä todellisuudessa vaan tiedotusvälineiden luomassa mielikuvitustodellisuudessa. Vaikka kaikki näkisivät omin silmin, että asiat ovat niin kuin ne oikeasti ovat, mieluummin uskotaan jotain "ylhäältä" tulevaa sanaa, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden ja totuuden kanssa. Ihmiset on aivopesty uskomaan ja tottelemaan. Mitään ei enää epäillä. Mitään ei enää kyseenalaisteta.



    Jotkut pystyvät elämään kahden totuuden järjestelmässä ottamatta siitä stressiä itselleen. He ajattelevat, että eihän tässä ole mitään järkeä, mutta turha sitä on tavallisen ihmisen pohtia. Ei asioille kuitenkaan mitään voi. Totellaan kun totellaan, ja ei totella kun ei totella. Tilanne ratkaisee.



    Yllättävän paljon on kuitenkin myös niitä, joita todellisen totuuden ja ”totuuden” ristiriita tavalla tai toisella vaivaa. Jompikumpi totuuksista pyritään mitätöimään, jotta asiat oman pään sisällä pysyisivät järjestyksessä.



    Jotkut jättävät virallisen ”totuuden” omaan arvoonsa ja luottavat pelkästään empiirisesti todennettavissa olevaan totuuteen – ja siihenkin suhteellisuus säilyttäen. Viralliseen ”totuuteen” joutuvat kaikki arkielämässä tietysti enemmän tai vähemmän mukautumaan, koska sen takeena ovat pamput, pistoolit, pidätyssellit ja paalut. Mutta viralliseen totuuteen eivät kaikki oikeasti usko, ellei se vahingossa satu vastaamaan oikeaa totuutta.



    Säälittävimpiä tapauksia ovat ne, jotka ratkaisevat mieltään vaivaavan ”kahden totuuden” ristiriidan siten, että luopuvat omasta arvioinnistaan ja harkinnastaan ja heittäytyvät täysillä mukaan viranomaisten ”totuuksiin” uskoen niitä ja puolustaen niitä kynsin hampain mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä keksien. Ja mielikuvituksellisia selitysten on monesti oltavakin. ”Virallisen totuuden” uskonnokseen nostaneilta ihmisiltä unohtuu kuitenkin yksi asia. Ei mielivaltaa voi puolustella mielekkäillä perusteilla. Eikä sitä edes tarvitse perustella. Perusteeksi riittää pamppu, pistooli, pidätysselli ja reikäinen teloituspaalu.

      
  • Herbert:

    Jos halutaan selvittää auton turvallisuuden vaikutus onnettomuusmääriin, ei voida sekoittaa mukaan liikennesuoritetta. Muutenhan tilastossa on kaksi muuttujaa, joiden vaikutusta ei tiedetä. Eli liikennesuoritteen muutos pitää sulkea pois.


    Miksei voida olettaa ajosuoritteen vaikuttavan suoraan samassa suhteessa onnettomuuksien määrään? Luulisi tuon olevan ainakin lähellä totuutta.



    Ihan sama kuin vertailisimme autojen bensan kulutusta, mutta emme huomioisi ajettuja matkoja. Matin auto kulutti torstaina 5 litraa ja Pekan auto 7 litraa. Kumpi autoista on taloudellisempi? Samalla tavalla tässäkin näkyy olevan kaksi muutujaa ajettu matka ja kulunut polttoainemäärä.

      
  • NHB:

    Miksei voida olettaa ajosuoritteen vaikuttavan suoraan samassa suhteessa onnettomuuksien määrään? Luulisi tuon olevan ainakin lähellä totuutta.




    Niin voisi ja keskimäärin se aika lähellä suhdetta 1:1 onkin. Tilastot kuitenkin pitävät sisällään muitakin muuttuvia tekijöitä kuin liikennemäärän, joten edes se huomioiden ei saada käyttökelpoista tietoa autojen turvallisuudesta noiden lukujen perusteella.



    Ihan sama kuin vertailisimme autojen bensan kulutusta, mutta emme huomioisi ajettuja matkoja. Matin auto kulutti torstaina 5 litraa ja Pekan auto 7 litraa. Kumpi autoista on taloudellisempi? Samalla tavalla tässäkin näkyy olevan kaksi muutujaa ajettu matka ja kulunut polttoainemäärä.




    Emme tiedä, oliko ajotapa, reitti, auton kuormitus, olosuhteet yms. tekijät vertailukelpoisia.

      
  • Herbert:


    Niin voisi ja keskimäärin se aika lähellä suhdetta 1:1 onkin. Tilastot kuitenkin pitävät sisällään muitakin muuttuvia tekijöitä kuin liikennemäärän, joten edes se huomioiden ei saada käyttökelpoista tietoa autojen turvallisuudesta noiden lukujen perusteella.




    No nyt kun kuitenkin satumme tietämään tuon muutujan vaikutuksen, niin eikö sen huomioiminen paranna tarkkuutta?





    Emme tiedä, oliko ajotapa, reitti, auton kuormitus, olosuhteet yms. tekijät vertailukelpoisia.




    Arviot ja päätökset tehdään luonnollisesti niiden faktojen perusteella mitkä tiedetään. En ymmärrä miksi osa tiedoista pitäisi jättää huomioimatta siitä syystä, kun joitakin tietoja ei tiedetä. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin emme voisi koskaan antaa arviota auton kulutuksesta, koska aina on tuntemattomia muuttujia.



    Vaikka tästä on kirjoitettu jo monta viestiä, niin en tajua logiikkasi ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että myönnät ajosuoritteen vaikuttavan suoraan onnettomuuksien määrään, mutta sitä ei saisi huomioida sen vuoksi, koska voi olla jotain muita tuntemattomia muuttujia. Tämä tuntuu täysin järjettömältä.



      
  • Liikennemäärän vaikutuksen onnettomuuksien määrään varmaan kaikki ymmärtävät ja muistaakseni pari lamaa vaikutti positiivisesti tieliikenneonnettomuuksien määrään, kun liikennemäärä laski/kasvu hidastui.



    Ajonvakautuksen ym. aktiivisten turvalaitteiden vaikutusta sen sijaan on paljon vaikeampia arvioida, koska iso osa onnettomuuksista johtuu aivan muista seikoista kuin "hallinnan menetyksestä" ja vastaavasti liikenneympäristöä on kehitetty samaan aikaan.



    En kuitenkaan epäile etteikö ne vähentäisi onnettomuuksia, mutta määrä on mielestäni mahdoton arvioida. Erikoisena pidän sitä, että osalle on itsestään selvää, että turvavarusteet vähentävät onnettomuuksia, mutta vastaavasti vähättelevät renkaiden merkitystä, vaikka kaikkien näiden laitteiden toiminta aktivoituu vasta silloin, kun renkaat menettävät pidon.



      
  • Tutkimuksia on monenlaisia, ja niiden perusteella voi kukin tehdä johtopäätöksiä, jotka parhaiten palvelevat itse kunkin näkemyksiä. Otetaan vaikka esimerkiksi eräs Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus vuodelta 2005. Mitä siitä voitaisiin saada irti?



    Kuolemaan johtaneet yksittäis- ja

    ajoneuvon hallinnanmenetysonnettomuudet

    Suomessa

    vuosina 1991–2002



    Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2005



    Tutkimuksessa analysoitiin kuljettajien ominaisuuksia, mutta jätettiin vähemmälle huomiolle se, millaisilla autoilla kuljettajat ajavat, ja millaisia turvavarusteita autoissa on.



    Jos modernit tekniset turvavarusteet vähentävät onnettomuuksien riskiä ja lieventävät niiden seurauksia, ja jos tutkimuksessa havainnoidaan vain kuljettajien ominaisuuksia, voidaan päätyä mielenkiintoisiin johtopäätöksiin. Suurten tulojen esimerkiksi voitaisiin kuvitella alentavan onnettomuusriskiä naisilla, mutta lisäävän sitä miehillä. Suurituloinen pystyy ostamaan kalliin auton, jossa on hyvä turvavarustelu. Varakkaat naiset hyötyvät kalliiden autojensa turvaominaisuuksista, joten heidän riskinsä pienenee, mutta varakkaat miehet toisaalta hyödyntävät autojensa ominaisuuksista liikaa tehoa ja nopeutta, joten heidän kohdallaan osa turvavarustelun hyödystä mitätöityy. Toisaalta kalliin auton ostamiseen kykenevä ihminen on yleensä jo hieman vanhempi ja kokeneempi, joten hänen riskinsä liikenteessä voi olla tästä syystä pienempi kuin halvalla käytetyllä autolla ajavan nuoren "amiskuskin". Auto ei välttämättä olekaan ratkaiseva tekijä vaan kuljettaja.



    Seuraavassa on lainaus edellä mainitusta tutkimuksesta:



    "Todennäköisyyttä joutua yksittäisvahinkoon tarkasteltiin logistisella regressiomallilla, jossa olivat muuttujina kuljettajan ikä, vuotuinen ajomäärä sekä kokonaisajomäärä (luokiteltuina muuttujina). Miehillä yksittäisvahingon todennäköisyyttä vähensi kuljettajan suuri ikä sekä suuri vuotuinen ajomäärä. Naisilla ainoastaan suuri vuotuinen ajomäärä näytti vähentävän yksittäisvahinkoon joutumisen todennäköisyyttä."



    http://mintc.fi/fileserver/Julkaisuja%2038_2005.pdf



    Tutkimus antaa ymmärtää, että suuri vuotuinen ajosuorite vähentää suhteellisesti todennäköisyyttä joutua yksittäisvahinkoon. Lieneekö ajokokemuksella jotain tekemistä asian kanssa.



    Vai onko kyse siitä, että paljon ajavat noudattavat muita huolellisemmin nopeusrajoituksia, ja heidän todennäköisyytensä joutua yksittäisvahinkoon on tästä syystä pienempi?



    Tähänkin kysymykseen löytyy ainakin osittainen vastaus. Liikenneturvan tutkimuksessa "Autoilijoiden ajonopeudet" vuodelta 2003 kerrotaan seuraavaa:



    "Myös ajosuorite liittyi ajonopeuksien ylittämisen yleisyyteen (÷²=73.94, p=0.001). Yli 30 000 kilometriä vuodessa ajavat kertoivat muita kuljettajia useammin ylittävänsä nopeuksia hyvin usein ja vastaavasti muita kuljettajia vähemmän hyvin harvoin."



    Liikenneturvan tutkimusmonisteita 96/2003

    Autoilijoiden ajonopeudet



    http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/tutkimusmonisteet/liitetiedostot/Autoilijoiden_ajonopeudet.pdf



    Eli ihmiset, jotka ajavat tavallista enemmän ja tavallista useammin ylinopeutta - ovat pienin riskitekijä liikenteessä.



    Tämä on lohdullista.

      
  • NHB:

    Arviot ja päätökset tehdään luonnollisesti niiden faktojen perusteella mitkä tiedetään. En ymmärrä miksi osa tiedoista pitäisi jättää huomioimatta siitä syystä, kun joitakin tietoja ei tiedetä. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin emme voisi koskaan antaa arviota auton kulutuksesta, koska aina on tuntemattomia muuttujia.


    Esim. kulutus eri kuskien ajaessa samalla ajopelillä voi vaihdella runsaasti.

    Mitä turvallisuusasioihin tulee niin vaikkapa pelkästään ajolinjojen valinnoilla on iso merkitys. Jarrumerkkien paikat mutkiin tultaessa vaihtelevat myöskin melkoisesti sunnuntaiautoilijoiden ja hieman urheilullisemmin ajavien välillä.

    Kun valot ovat risteyksessä olleet vihreinä jo jonkin aikaa, niin osa lisää kaasua ehtiäkseen vielä, osa jättää jarrutukset viimetippaan ja osa alkaa hiljentämään jo kaukaa.

    Ajotyylejä on paljon erilaisia.



    Miten autojen turvallisempien ominaisuuksien vaikutus sitten näkyy kaikessa tuossa? Kuskilla taitaa kuitenkin olla se lopullinen valta miten ajopeliään käsittelee ja käskee.



    Ruutiaseet, leipäveitset ja kirveetkin ovat täysin turvallisia? Kuitenkin epäilen, että tuokin riippuu käyttäjistä.

      
  • NHB:


    No nyt kun kuitenkin satumme tietämään tuon muutujan vaikutuksen, niin eikö sen huomioiminen paranna tarkkuutta?




    Ei. Ensinnäkään emme tiedä muuttujan vaikutusta kuin suuntaa antavasti. Lisäksi jäljelle jää liikaa tuntemattomia tekijöitä.



    Päivän sanomalehdessä kirjoitettiin liikennesivuilla, että 40% kolareista ajetaan parkkipaikoilla. Päättele siinä sitten jotain autojen turvallisuudesta.



    Arviot ja päätökset tehdään luonnollisesti niiden faktojen perusteella mitkä tiedetään.




    Kyllä. Ja kun tiedetään tuntemattomien tekijöiden hallitseva osuus, pitää osata jättää arvio riittämättömän aineiston takia tekemättä.



    En ymmärrä miksi osa tiedoista pitäisi jättää huomioimatta siitä syystä, kun joitakin tietoja ei tiedetä. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin emme voisi koskaan antaa arviota auton kulutuksesta, koska aina on tuntemattomia muuttujia.




    Kulutus on helppo mitata. Auton turvallisuuden vaikutus ei ole. Se on paljon monimuotoisempi asia kuin kulutus.



    Vaikka tästä on kirjoitettu jo monta viestiä, niin en tajua logiikkasi ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että myönnät ajosuoritteen vaikuttavan suoraan onnettomuuksien määrään, mutta sitä ei saisi huomioida sen vuoksi, koska voi olla jotain muita tuntemattomia muuttujia. Tämä tuntuu täysin järjettömältä.




    Kyllä ajosuoritteen merkityksen onnettomuuksien märään voi huomioida, jos se tiedetään. Auton turvallisuuden muutosta ei silti voi nyt esillä olleen aineiston perusteella arvioida.



    Nämä ovat kaksi eri asiaa.



    Isot kauppakeskukset ja marketit ovat yleistyneet viime vuosina. Ihmiset siis liikuvat niiden parkkipaikoilla enemmän kuin ennen. Koska 40% kolareista tapahtuu siellä, sisältyy jo ajosuoritteen vaiutukseen iso epävarmuustekijä, jos hiukankin pidemmän aikavälin tilastoja tarkastellaan.

      
  • Minä ajelen aina kolareitta nopeusrajoituksesta riippumatta, mutta jos muutkin tekis nuin, niin rajoitukset vois palauttaa "järkevälle" tasolle? :warning:

      
  • Ihmiset on ehdollistettu uskomaan kaikki mitä "ylhäältä" sanotaan.



    Jos tienpitäjä ilmoittaa, että huomisesta alkaen maantiellä saa ajaa korkeintaan kahdeksaa kymppiä, koska autojen alle juoksevista vaaleanpunaisista jäniksistä aiheutuu varaa, kukaan ei kiistä tätä "tosiasiaa", vaikka kukaan ei ole näitä jäniksiä nähnytkään. Asiantuntija on aina oikeassa, ja kansalaisten tyhmä enemmistö väärässä.



    Jos tienpitäjä ilmoittaa, että huomisesta alkaen on kiellettyä ajaa yli kahdeksaa kymppiä, koska maantien liittymät ovat lisääntyneet, kukaan ei kiistä tätä "tosiasiaa", vaikka kukaan ei ole ”lisääntymistä” omin silmin nähnytkään. Asiantuntija on aina oikeassa, ja kansalaisten tyhmä enemmistö väärässä.



    Jos tienpitäjä ilmoittaa, että ensi kesänä maantiellä on kiellettyä ajaa yli kahdeksaa kymppiä, koska tietä ei aurata seuraavana talvena yhtä usein kuin ennen, kukaan ei kiistä tätäkään perustetta. Kaikki uskovat, että totta kai ajaminen kesällä yli kahdeksan kympin nopeudella olisi vaarallista vähentyneen talvikunnossapidon takia, joten nopeusrajoituksen alentaminen on perusteltua. Asiantuntija on aina oikeassa ja kansalaisten tyhmä enemmistö aina väärässä.



    Kansalaisten suuri enemmistö on oikeassa ainoastaan silloin, jos se on samaa mieltä kuin asiantuntija. Ja se yleensä on. Vaikka kansa olisi ollut ”itse asiaa pohtiessaan” täysin eri mieltä asiasta, se muuttaa mielensä muutaman sekunnin kuluessa siitä, kun asiantuntijan määräys on ilmestynyt sanomalehtiin. Kun "ylhäältä" virtaa suuri viisaus kansan ylle, kansan syvien rivien tietoisuus avautuu ja asiat loksahtavat kohdalleen. ”Ahaa, näinhän se onkin, ja näin sen pitää ollakin.”



    Ainostaan jotkut tyhmät jukuripäät yrittävät sinnitellä entisissä käsityksissään, mutta näitä rikollisia toisinajattelijoita varten on olemassa tehokkaita keinoja.

      
  • SO2001:

    Ihmiset on ehdollistettu uskomaan kaikki mitä "ylhäältä" sanotaan.

    Jos tienpitäjä ilmoittaa, että huomisesta alkaen maantiellä saa ajaa korkeintaan kahdeksaa kymppiä, koska autojen alle juoksevista vaaleanpunaisista jäniksistä aiheutuu varaa, kukaan ei kiistä tätä "tosiasiaa", vaikka kukaan ei ole näitä jäniksiä nähnytkään. Asiantuntija on aina oikeassa, ja kansalaisten tyhmä enemmistö väärässä.

    Jos tienpitäjä ilmoittaa, että huomisesta alkaen on kiellettyä ajaa yli kahdeksaa kymppiä, koska maantien liittymät ovat lisääntyneet, kukaan ei kiistä tätä "tosiasiaa", vaikka kukaan ei ole ”lisääntymistä” omin silmin nähnytkään. Asiantuntija on aina oikeassa, ja kansalaisten tyhmä enemmistö väärässä.


    Tuota en usko alkuunkaan.

    Ihmiset ovat paljon fiksumpia kuin väität.



      
  • Jos hullut ja humalaiset saataisiin pois liikenteestä niin rajoituksia ei tarvittaisi kuin taajamissa ja vaarallisissa risteyksissä yms.? :warning:

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit