Nämä kertovat (autokoulun jälkeenkin), että vanhoiksi muuttuneiden vihreiden "luvalla" risteyksen ajanut ja sen tukkija on kertauksen tarpeessa.
Nuo pykälät eivät ymmärtääkseni ohjeista liikennevalo-ohjattuun risteykseen ajamisesta. Siitä kertoo tämä:
4 LUKU
«Liikennevalot»
22 § (15.11.2001/1011)
Ohjattaessa liikennettä kiinteää valoa näyttävin opastimin merkitsevät valot seuraavaa:
1) Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvo saa sivuuttaa jäljempänä 3 momentissa mainittua pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Milloin punaisen valon ohella näytetään keltaista valoa, osoittaa tämä valon vaihtumisen vihreäksi olevan heti odotettavissa.
2) Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka asianmukaisessa järjestyksessä on astunut tai astumassa suojatielle. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä.
3) Keltainen valo yksinään osoittaa, että ajoneuvo ei saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos ajoneuvo kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, ettei sitä valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta pysäyttää, saa se sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan.
Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen tai punaisessa tahi keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1 momentissa on säädetty ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan.
Pääopastin on ennen risteystä ensimmäinen opastin oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tämän tulosuunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, tämän liikenteen pääopastin on kuitenkin asianomaisen ajoradan osan vasemmalla puolella tai kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella taikka asianomaisen ajoradan osan yläpuolella.
Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.
Eikös tuo ole aika selkeää tekstiä?
Teksti on selkeää, mutta käytäntö ei aina ole yhtä selkeä. Lähestyessään risteysaluetta jonossa ajaen autoilija on tavallaan kahden tulen välissä.
Yleinen huomaavaisuus muita kohtaan edellyttää, että autoilija ajaa määrätietoisesti risteyksen läpi, jotta mahdollisimman moni takana tulevakin ehtisi ajaa risteyksestä ennen liikennevalojen vaihtumista. Risteyksien läpäisykyky on osatekijä ruuhkien syntymisessä, sillä liikenne seisoo, jos risteykset ovat hidastelun takia tukossa.
Yleinen huomaavaisuus kuitenkin edellyttää myös sitä, ettei juututa keskelle risteystä jonon pysähtyessä.
Näiden kahden tekijän ristitulessa autoilijan on tehtävä päätöksensä, lähteekö hän ylittämään risteystä jonon mukana vai ei. Jos autoilija haluaa olla ehdottoman varma siitä, että hän ei tule jäämään risteyksen tukoksi jonon pysähtyessä, hän ei aja heti toisen perään vaan lähtee ajamaan vasta, kun edellinen auto on ohittanut risteysalueen ja kadun ylittävän suojatien. Tämä taas merkitsee takana ajavien näkökulmasta ennen näkemätöntä hidastelua, ja kiireisimpien autojen torvet ehkä jo soivat. Niinpä autoilija ei voi aina valita aina tätä vaihtoehtoa, vaan hänen on ajettava risteykseen jonon jatkona silläkin uhalla, että jono jostakin käsittämättömästä syystä yllättäen pysähtyy niin, että hän viimeksi ajaneena jää risteävän tien tukoksi. Tästä tilanteesta voi tietysti vielä yrittää selvitä kiilaamalla edellisen auton vierelle tai tekemällä jotain muuta, josta tieliikennelaki todennäköisesti sanoo, että so, so, en noin saa tehdä.
Asiassa on se epämukava piirre, että jos autoilija risteyksien läpi jonossa ajamalla auttaa satoja kertoja takanaan ajavia autoja ehtimään risteyksen läpi, mutta yhden kerran juuttuu keskelle risteystä ja haittaa muutaman toisesta suunnasta tulevan auton kulkua, hänet muistetaan tästä yhdestä ainoasta tapauksesta itsekkäänä pahantekijänä, joka terrorisoi muita tiellä liikkujia. Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti aikoinaan, että muiden autoilijoiden pitäisi järjestää autojensa äänimerkeillä joka kerran protestimielessä torvisoittokonsertti tuollaiselle törpölle ja ääliölle.
Hyvät teot jäävät usein huomaamatta, mutta pahat huomataan aina.
Toinen edellä mainittu tieliikennelain kohta on myös mielenkiintoinen. Olen ollut itse kahdessa eri roolissa tuollaisessa tilanteessa. Ensimmäinen tapaus sattui, kun minulla oli ollut ajokortti vasta pari päivää. Olin kaverini kanssa ajelemassa, ja pysähdyimme erääseen risteykseen kääntyäksemme siitä. Kun näytti siltä, että tiellä ei kulje autoja, nostin kytkintä lähteäkseni ajamaan. Juuri tällöin tietä pitkin saapui vanha mies mopolla. Painoin uudestaan kytkintä ja jarrua eli pysäytin auton, joka ehti liikkua puolisen metriä eikä ollut vielä ehtinyt risteävälle tielle. Vanha mies kuitenkin säikähti auton liikahtamista ja yrittäessään väistää päälle ajavaa autoa kaatui mopollaan. Tie oli liukas, ja mopo liukui asfaltilla pitkän matkan. Miehelle ei käynyt onneksi mitenkään, mutta hän rähjäsi, että miten sitä nyt sillä lailla ajetaan. Onneksi tapauksesta ei seurannut tämän kummempaa.
Tuplapysähdys risteyksessä on monella tavalla vaarallinen. Autoni perään on ajettu vuosien varrella monta kertaa tällaisissa tilanteissa, ja itsekin olen ollut vähällä ajaa jonkun toisen perään.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, mitä tarkoittaa lain kohta hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava. Tästäkin asiasta minulla on omakohtaisia kokemuksia.
Ajoin kauan sitten eräänä lumisateisena yönä nelostiellä poikkeuksellisen huonossa kelissä noin 60 kilometrin tuntinopeutta, kun sivutieltä tuli kaksi autoa kovalla vauhdilla. Luminen ja liukas pinta huomioiden tulin siihen tulokseen, että etummainen auto ei millään ehdi pysähtyä risteyksessä, vaan liukuu väkisin päätielle. En ollut koskaan ennen nähnyt noin hurjaa lähestymistä. Koska oli yö, luulin että autoa ajaa rattijuoppo.
Mitä tuollaisessa yllättävässä ja nopeassa tilanteessa pitäisi tehdä?
Jatkaa matkaa ja toivoa, että kuljettaja saa sittenkin autonsa pysähtymään risteykseen, vaikka se näyttää vaativan yliluonnollisen ihmeen.
Jarruttaa ja toivoa, että kukaan ei loukkaannu, kun hetken päästä törmää toiseen autoon kuljettajan puoleisen etuoven kohdalle 50 kilometrin tuntinopeudella tai mihin lukemaan oman auton vauhti on ehtinyt liukkaalla tiellä hidastua.
Jarruttaa ja yrittää väistää tielle syöksyvä autoa etukautta?
Jarruttaa ja yrittää väistää tielle syöksyvää autoa takakautta?
Valitsin yhden näistä vaihtoehdoista ja sain kahden kuukauden päästä kutsun poliisiasemalle, jossa minulle ojennettiin tähän tapaukseen viitaten sakkolappu varomattomuudesta liikenteessä.
2) Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta ... Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä.
Eli TLA on samaa mieltä kuin TLL siitä, että ellei vihreillä pääse pois risteysalueelta ennen kuin on liian myöhäistä, pysäytysviivan ylittäminen - puhumattakaan pääopastimen ohituksesta - on liikenteen häirintää eli kiellettyä.
Teksti on selkeää, mutta käytäntö ei aina ole yhtä selkeä.
Niinpä .. maantietä nyt ajaa lähes kuka tahansa, mutta sotkut alkavatkin vasta, kun liikennettä alkaa olla runsaasti ja ollaan kunnon taajamissa.
Ajettiinpa sääntöjen mukaan tai ei, niin osumia ei saisi tulla. Kiinnostavaksi tulee myös se, jos osumia sitten kuitenkin tulee, että kuka maksaa viulut. Tämä on se paikka, jossa TLL alkaa kiinnostamaan.
Joustamista on se, vaikka näkee, että täysin väärin mennään ja siltikään ei aleta uhittelemaan ja kiusaamaan väärin ajavia, vaan pyritään korjaamaan virheet ja annetaan jokaiselle oma tilansa yhteispelillä. Totuuden nimessä on sanottava, että tätä kuviota sotkevat pahasti röyhkeät ja kiilarit. Mielenkiintoista on nähdä, kun useampi röykeä kiilari sattuu samaan aikaan samaan paikkaan.
Aamulla hommaudun taas jalankulkijana paikkaan, jota edeltää moottoriajoneuvolla ajo kielletty paitsi ratikoilta, takseilta ja busseilta. Kuitenkin on vaara jäädä kuorma-autojen, pakettiautojen ja henkilöautojen alle. Silleen täällä meillä.
2) Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta ... Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä.
Eli TLA on samaa mieltä kuin TLL siitä, että ellei vihreillä pääse pois risteysalueelta ennen kuin on liian myöhäistä, pysäytysviivan ylittäminen - puhumattakaan pääopastimen ohituksesta - on liikenteen häirintää eli kiellettyä.
Mikä kohta tuossa oli epäselvä? Vihreillä saa ohittaa pääopastimen tai pysäytysviivan. Eli vihreillä saa ajaa risteysalueelle. Ei ole mitään velvoitetta arvata kuinka hitaasti jono lähtee liikkeelle tai kuinka nopeasti punainen tulee. Sitten kun tulee punainen sitten ei enää saa ajaa risteykseen niin yksinkertaista se on
Kevennykseksi:
17 §
Ohittaminen
Edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edellä kulkeva kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, se on kuitenkin ohitettava oikealta.
Eli vihreillä saa ajaa risteysalueelle. Ei ole mitään velvoitetta arvata kuinka hitaasti jono lähtee liikkeelle tai kuinka nopeasti punainen tulee.
Kyllä risteykseen mennä saa kunhan ei sitten valojen vaihtuessa joudu sinne jäämään. Tuohon ihan oikeasti liittyy "ennustaminen". Autokouluissa on varmaan sinullekin kerrottu se suuri salisuus, että liikennevalot vaihtuvat aina joskus. Ei tuon pitäisi mikään suuri yllätys olla.
On myös totta, että silloin tällöin risteyksiin jää porukkaa. Jollain tavoin piipahtaa mielessä noiden henkilöiden luetun ja kuullun ymmärtäminen ja ajotaito yleensäkin. On aika paljon väkeä, joiden ajolupa on vissiin tullut muropaketin mukana.
drive:
TLL:
17 § Ohittaminen
Edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edellä kulkeva kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, se on kuitenkin ohitettava oikealta.
Onko eroa, jos suojatien eteen on pysähtynyt tai pysäköinyt auto?
TLL:
32 § Kuljettajan suojatiesäännöt ...
Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä ...
Elikkä suojatien eteen väärin parkkeeratun (pysäköidyn) saa ohittaa pysähtymättä ja tietenkin tarpeellista varovaisuutta käyttäen.
Mistä sitten tietää kummasta on kyse? Itse kuvittelisin, että siitä onko kuski vielä ratissa vai ei? Mitäs te muut arvelette?
Itse olen pysähdellyt, kun sitä kuskia on melko vaikea takaa nähdä, että onko sitä siellä vai eikö ole?
2) Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta ... Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä.
Eli TLA on samaa mieltä kuin TLL siitä, että ellei vihreillä pääse pois risteysalueelta ennen kuin on liian myöhäistä, pysäytysviivan ylittäminen - puhumattakaan pääopastimen ohituksesta - on liikenteen häirintää eli kiellettyä.
Mikä kohta tuossa oli epäselvä? Vihreillä saa ohittaa pääopastimen tai pysäytysviivan. Eli vihreillä saa ajaa risteysalueelle. Ei ole mitään velvoitetta arvata kuinka hitaasti jono lähtee liikkeelle tai kuinka nopeasti punainen tulee. Sitten kun tulee punainen sitten ei enää saa ajaa risteykseen niin yksinkertaista se on
Ei kun se on juuri niin yksinkertaista kuin TLL 15:2 :ssa käsketään. Suosittelen todella sinne autokouluun paluuta ja ellei TLL kelpaa, niin tänne voi listata mikä siinä mättää: Millaisia pitäisi liikennesääntöjen olla?
Lainaus "Tieliikennekirjasta" 46.p 1999:
"10.6 Joustavuutta risteysajoon
Jos ajoneuvo liikennemääräysten tai liikenneolosuhteiden vuoksi joudutaan pysäyttämään risteykseen tai sen välittömään läheisyyteen, kuljettajan on huolehdittava siitä ettei ajoneuvoa pysäytetä siten, että risteävän tien liikenne häiriytyy (TLL 15:2). Ennen risteysalueelle ajamista on siten syytä varmistautua:
a) että samanarvoisten teiden risteyksessä ei ole lähestymässä toista ajoneuvoa oikealta, jota väistääksemme mahdollisesti joutuisimme pysähtymään risteysalueelle sekä
b) että muutoinkin pääsemme pois risteysalueelta sille välillä pysähtymättä. Jos liikenne risteyksen toisella puolella on ruuhkan vuoksi pysähtynyt, emme itse pääse lainkaan nopeammin perille ajamalla risteysalueelle, mutta sen sijaan estämme tällä poikittaiseen suuntaan kulkevan liikenteen. Tämä sääntö pätee myös valo-ohjatussa risteyksessä."
Tulkitaan sitten niin jos lain kirjoittaja on niin tulkittavaksi tarkoittanut. Tuon tulkinnan mukaan risteystä ei saa ajaa ruuhkassa tukkoon vaikka tie olisi etuajo-oikeutettu tai valo vihreä. Ilmeisesti kuitenkin risteysalueelle saa pysähtyä, kunhan se rajoittaa korkeintaan samalle poistumiskaistalle ajavia. Jos näin ei saisi tehdä, ei siihen saisi ajaa se toisesta suunnasta tulevakaan. Eikä se siten ole mitään tukkoon ajamista.
Tuon tulkinnan mukaan risteystä ei saa ajaa ruuhkassa tukkoon vaikka tie olisi etuajo-oikeutettu...
Moniin risteyksiin on nykyvuosina maalattu vapaaksi jätettävää "ristikkoa" vaikka kaikilla ko. tiehen liittyvillä on kolmiot edessään. Tuo siksi, että risteyksiä liikenteen pysähtyessä ei todella ajettaisi tukkoon aivan omasta "etuajo-oikeudesta" huolimatta. Noin siksi, että ihmiset eivät näköjään oikeasti ole tienneet risteyskäyttäytymisistä tarpeeksi. Liekö opetuksen taso laskenut vai tiedon vastaanottokyky ja ymmärrys vähentynyt, mutta epäilen, että asioita ei kerrota ja painoteta nykyisin tarpeeksi paljon. Ainakin salaa toivon ja uskonkin, että ihmiset ovat nykyään fiksumpia kuin milloinkaan aiemmin.
HUOKAUSMinusta koko etuajo-oikeus käsitteenäkin pitäisi poistaa. Siitä ei ole ollut kuin haittaa ja harmia. Aivan hyvin tultaisiin toimeen pelkällä väistämisvelvollisuudella ja kenelläkään ei saisi olla etuajo-oikeutta ikinä missään koskaan.
Noin siksi, että ihmiset eivät näköjään oikeasti ole tienneet risteyskäyttäytymisistä tarpeeksi.
Tätä ketjua lukiessani hämmästyin kyllä kovasti kun ymmärsin että joku oikeasti pystyy perustelemaan itselleen että olisi jopa lainsäädännön perusteella ihan ok tukkia risteys, vaikka sinne mennessään tietäisi että niin toimiessaan jumittaa risteävän tien liikenteen.
Mutta siksihän näitä keskusteluja käydään jotta tiedettäisiin mitä muut asioista miettivät, ja sen perusteella ymmärtää paremmin miksi muut toimivat omasta käsityksestä poikkeavasti tai omituisesti.
Mutta siksihän näitä keskusteluja käydään jotta tiedettäisiin mitä muut asioista miettivät, ja sen perusteella ymmärtää paremmin miksi muut toimivat omasta käsityksestä poikkeavasti tai omituisesti.
Noin siksi, että ihmiset eivät näköjään oikeasti ole tienneet risteyskäyttäytymisistä tarpeeksi.
Tätä ketjua lukiessani hämmästyin kyllä kovasti kun ymmärsin että joku oikeasti pystyy perustelemaan itselleen että olisi jopa lainsäädännön perusteella ihan ok tukkia risteys, vaikka sinne mennessään tietäisi että niin toimiessaan jumittaa risteävän tien liikenteen.
Tässä taas huomataan ettei lain täsmällinen tunteminen ole edes tarpeen huomioonottavan liikenteessä liikkumisen kannalta. Olennaisempaa on sisäistää toimintamallit joilla liikenteessä pärjää. En usko että monikaan liikenteessä miettii mitä laki sanoo jostain tilanteesta (paitsi nopeusrajoitusta ja pysäköintiä koska ne on ainoat jota valvotaan), vaan he ajavat niinkuin ovat oppineet ja tottuneet ajamaan. Lakikirjaa ei tarjota luettavaksi edes autokoulussa. Risteyksen tukkoon ajaminen on objektiivisen havainnoitsijan silmin idioottimaista toimintaa eikä sen ymmärtämiseen mitään lakikirjaa tarvita. Oikeutta risteyksen tukkoon ajaneen päälle ei kenelläkään ole ajaa, eikä tukkija olisi mitenkään syyllinen päälleajoon. Torvikonsertti sopii moiseen tilanteeseen mainiosti.
Tässä taas huomataan ettei lain täsmällinen tunteminen ole edes tarpeen huomioonottavan liikenteessä liikkumisen kannalta. Olennaisempaa on sisäistää toimintamallit joilla liikenteessä pärjää. En usko että monikaan liikenteessä miettii mitä laki sanoo jostain tilanteesta...
Aivan täsmälleen noin. Joskus täällä väitin, että jo pelkillä hyvillä tavoilla ja kohteliaisuudella pärjää aivan hemmetin hyvin itsensä ja muiden kannalta. Ehkä hieman kärjistin, mutta kuitenkin. Lakikirjaa tutkiskellaan vasta, jos jotain sattuu, eikä siellä yhtämittaa jotain satu.
*HUOKAUS* Minusta koko etuajo-oikeus käsitteenäkin pitäisi poistaa. Siitä ei ole ollut kuin haittaa ja harmia. Aivan hyvin tultaisiin toimeen pelkällä väistämisvelvollisuudella ja kenelläkään ei saisi olla etuajo-oikeutta ikinä missään koskaan.
Lakitekstissä etuajo-oikeus esiintyy vain muutaman kerran, lähinnä liikennemerkkien yhteydessä:
1) TLL 28:5 Erityiset pysäköintikiellot
2a) TLA 14 merkki 211 Etuajo-oikeutettu tie
2b) TLA 14 merkki 221 Etuajo-oikeus kohdattaessa
3) TLA 21 lisäkilvet 861 Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta
Etuajo-oikeutettu tie on ihan hyvä keksintö. Sitä ajaessaan ei tarvitse esim. satasen nopeudesta pysäyttää ja väistää sivutieltä muuten TLL 14:1 pääsäännön mukaan oikealta lähestyvää.
Ahtaassa paikassa on toisella etuajo-oikeus kohdattaessa -merkki ja toisella väistämisvelvollisuus. Näin ei tarvitse arpoa kumpi väistää. Samoin lisäkilpi kärkikolmion 231 tai stop-merkin 232 yhteydessä selventää erikoistapauksissa mistä suunnasta tulija on väistämisvelvollinen.
Joten lakitekstistä ei mielestäni löydy sellaista jonka perusteella joku ajoneuvon kuljettaja nostettaisiin etuajo-oikeutetuksi. Toisesta suunnasta tulevat vain tehdään väistämisvelvollisiksi ja hyvä niin, sillä jos kaikki risteykset olisivat tasa-arvoisia, niin sekä liikenteen sujuvuus että sen turvallisuus olisivat todennäköisesti nykyistä huonommalla tolalla.
Ahtaassa paikassa on toisella etuajo-oikeus kohdattaessa ...
....
Joten lakitekstistä ei mielestäni löydy sellaista jonka perusteella joku ajoneuvon kuljettaja nostettaisiin etuajo-oikeutetuksi.
Tiedän. Kuitenkin sellainen luulo elää sitkeästi.
Tämä(kin), jos mikään, on asenne kysymys.
Olen ennenkin veivannut tästä samasta ja saanut tuon saman esittämäsi vastauksen.
Silti puollan mielipidettäni ...
mikahe:
sillä jos kaikki risteykset olisivat tasa-arvoisia
Ei niiden tasa-arvoisia tarvitse olla. Tuo ei ole se ainut vaihtoehto. Ne ovat västämisvelvoitettuja risteyksiä. Asiaa ei pidä tuijotella vain toisen osapuolen kantilta. Elikkä näin, että "ajelen tietä, johon muilla on väisttämisvelvollisuus". Tuossa on se ero, että vaikka tiedänkin, että muiden pitäisi väistää, niin en voi huristella ihan huolettomasti. Kun taas toisena vaihtoehtona on, että muut pois alta, sillä minulla on oikeus ja oikein etuajo-oikeus kaiken lisäksi. Semantiikkaa ehkä myös, mutta kyllä minun mielestäni väistämisvelvollisuudella ja etuajo-oikeudella on selvä sävyero.
Tuossa tulisi kiinnittää huomiota että 28§:llä halutaan minimoida häiriöt isommilla teillä:
"Pysäköinti on kielletty:
5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie liikennemerkein on osoitettu etuajo-oikeutetuksi;.."
Kyllä minun mielestäni etuajo-oikeutettu tie on hyvä asia jottei kaksi kohteliasta jää arpomaan tai kaksi kiilaria törmää toisiinsa. Päälleajo-oikeuttahan kenelläkään ei ole.
Etuajo-oikeutetulla tielläkään ei ole ylinopeusoikeutta tai turvaväleistä piittaamattomuusoikeutta joilla pelotellaan (siinä nimenomaisessa liikennetilanteessa ) väistämisvelvollisia, eli kyse on enempi siitä että valtaväylän liikenteen on tarkoitus sujua ja pikkuteillä voi yksittäiset kulkijat odotella että pääsevät sekaan.
Eli vihreillä saa ajaa risteysalueelle. Ei ole mitään velvoitetta arvata kuinka hitaasti jono lähtee liikkeelle tai kuinka nopeasti punainen tulee.
Kyllä risteykseen mennä saa kunhan ei sitten valojen vaihtuessa joudu sinne jäämään. Tuohon ihan oikeasti liittyy "ennustaminen". Autokouluissa on varmaan sinullekin kerrottu se suuri salisuus, että liikennevalot vaihtuvat aina joskus. Ei tuon pitäisi mikään suuri yllätys olla.
On myös totta, että silloin tällöin risteyksiin jää porukkaa.
Ennustajaeukoksi ei kannata alkaa liikenteessä ainakaan silloin kun kysymys on pelkästään omien etenemismahdollisuuksien ennustamisesta, vaikka olisi kuinka paljon toteutuneita ennustuksia meriittinä.
Esim. tässä risteyksessä vasemmalle kääntyjän on aivan turha ylittää pysäytysviivaa ja ohittaa pääopastinta vihreillä ennen kuin vasemmalle pääsy on varmaa. Jos ennustus menee väärin, niin eukko on joko risteävän tien tukkeena tai suojatien päällä odottamassa seuraavaa tilaisuutta sen sijaan, että odottelisi rauhassa milloin pääsee kääntymään vasemmalle.
Vastauksia lukiessa voisi luulla, että meillä saa kortin murrosiän kynnyksellä, heti toisen uhmaiän jälkeen.
Onko jotenkin kunniakasta pysähtyä suojatien päälle mieluummin kuin kaksi metriä edemmäs jossa on pysäköiminen sallittu? Tai jalkakäytävälle vaikka pysäköiminen on sallittu? Millä tavalla se tekee liikenteestä sujuvampaa?
Enemmänkin taustalla näkyy olevan lapsellinen halu kapinoida auktoriteetteja vastaan ja se halutaan myös näyttää. Tosin vain siksi, että tiedetään ettei poliisilla ole aikaa ruveta lastenvahdiksi ja puuttua moiseen, mikä pitäisi olla aikuiselle itsestäänselvyys.
Esim. tässä risteyksessä vasemmalle kääntyjän on aivan turha ylittää pysäytysviivaa ja ohittaa pääopastinta vihreillä ennen kuin vasemmalle pääsy on varmaa. Jos ennustus menee väärin, niin eukko on joko risteävän tien tukkeena tai suojatien päällä odottamassa seuraavaa tilaisuutta sen sijaan, että odottelisi rauhassa milloin pääsee kääntymään vasemmalle.
Ei ole kyseisestä risteyksestä kokemusta, mutta en kyllä ymmärrä miten tuossa noin voi käydä. Täyttyykö vasemmalle vievä Sepänkatu vastaantulevista oikealle kääntyvistä vai mihin perustat väittämäsi?
Itselleni sattuu todella harvoin sellaisia tapauksia, että joudun jäämään viivan taakse odottamaan kääntyäkseni vasemmalle. Silti en ole jäänyt risteysalueelle risteävän liikenteen tukkeeksi, vaikka ajan risteysalueelle odottamaan sopivaa rakoa kääntymiselle.
Ajoittain vastaantulevaa liikennettä on niin paljon, että tilaisuus tulee vasta silloin, kun valot vaihtuvat ja sittenkin on hyvin aikaa kääntyä ennen kuin risteävälle liikenteelle vaihtuu vihreät ja saavat autonsa liikkeelle.
Itse olen huomannut pari ongelmaa, joilta on vaikea välttyä:
- lähestyn tasa-arvoista risteystä kaupungissa, valmiina väistämään oikealta tulevaa. Juuri ennen suojatietä näkee vain muutaman metrin päähän oikealle kulman taakse, autoja ei näy. Lähestyn risteystä, oikealta tuleekin autoja, useita. Pysähdyn odottamaan, valitettavasti suojatie on auton kohdalla ja häpeän kun tukin jalankulkijoilta tien.
- ruuhka-aika. Kaksi kaistaa samaan suuntaan. Pitää kääntyä vasemmalle. Vasemmalle kääntyville ei ole omia valoja, vain yhdet valot. Valot vaihtuu vihreäksi, menen keskiviivan viereen odottamaan vuoroani, kunnes vastaantulevassa liikennevirrassa on sopiva rako, mutta sopivaa hetkeä ei tule ennenkuin vastaantulijoille vaihtuu punainen, samaan aikaan kuin minullekin. Siinä on hetki aikaa mennä, ennenkuin risteävän kaistan valot vaihtuvat vihreiksi, mutta.. vastaantulevista autoista on moni kääntynyt samalle kadulle kuin minäkin olen menossa ja siellä on edelleen punaiset, en pääse etenemään. Tukin risteyksen... Olisi kai pitänyt odottaa eikä edetä risteykseen lainkaan kun ei ollut varmuutta että tilaa on, ruuhka-ajan päättymiseen olisi vain muutama tunti ...
- Mannerheimintietä keskustan suuntaan. Bussikaista oikealla, minä ajan vasenta kaistaa. Ohitan Tukholmankadun risteyksen vihreillä, mutta.. mutta... minun pitäisi jatkaa suoraan ja vasen kaista jakaantuu kahteen eri ajokaistaan ja molemmilta saa kääntyä ainoastaan vasemmalle, Reijolankadulle. Tästä ei ole mitään ryhmittymisohjetta aiemmin, pitäisi vaihtaa bussikaistalle, joka on jo ennestään täynnä fiksuja, jotka kokemuksesta tiesi tilanteen ja ajoivat bussikaistaa jo pidempään.
Muistelen, että edellä mainitussa pakassa sai aikaisemmin keskimmäiseltä kaistalta sekä kääntyä vasemmalle että ajaa suoraan. Keskimmäistä kaistaa pitkin suoraan ajamisesta haaveileville oli epämiellyttävä yllätys, kun liikenne yhtäkkiä pysähtyi, vaikka vihreä valo paloi. Joku jonossa oleva oli nimittäin kääntymässä vasemmalle, ja kääntyville paloi punainen valo. Mutta kuten on todettu, liikennejärjestelyjä on muutettu.
Ajan muuten luultavasti noin puolen tunnin päästä juuri tuosta edellä mainitusta kohdasta saapuen paikalle Tukholmankadulta.
Silloin kun ajan yksin, minua ei kovin paljon haittaa, vaikka en saisi vaihdettua kaistaa ja ajautuisin sen vuoksi väärälle reitille. Monta kertaa ajaudun väärälle reitille siksi, että olen erittäin arka tekemään liikenteessä sen tyyppisiä tekoja, jotka voisivat aiheuttaa aggressioita muissa autoilijoissa. Muutama ikävä kokemus vuosien varrelta on saanut minut melkein hysteerisen araksi tässä asiassa. Lisäksi minulla on periaate, jonka mukaan pitää ensiksi varmistaa tilanne ja se, mitä on tekemässä, ennen kuin tekee asian. Jos huomaa viime hetkellä olevansa menossa väärään suuntaan, ei pidä tehdä salamannopeaa kaistanvaihtoa tai käännöstä tai muutakaan vastaavaa äkkiliikettä, koska tällaisten liikkeiden jälkeen pelti yleensä rytisee, jos se on rytistäkseen. Tällaisessakin tapauksessa on maltettava varmistaa olosuhteet ennen kuin ryhtyy mihinkään. Ja koska olosuhteiden varmistaminen kestää yleensä jonkin aikaa, käytännössä tapahtuu niin, että jos huomaa viime hetkellä olevansa menossa väärään suuntaan, sinne myös menee. Mutta se ei siis ole mikään katastrofi, sillä pääseehän väärästä paikasta poiskin.
Jos noudattaa edellä mainittua periaatetta, ajamiseen tulee ylimääräisiä lenkkejä, mutta ajaminen on turvallisempaa ja riskittömämpää ja stressittömämpää - ellei ole kauhea kiire jonnekin.
Tässä asiassa on omalla kohdallani yksi paradoksi. Nimittäin se, että jos kyydissäni on eräs läheinen perheenjäsen, joka haluaisi minun ajavan turvallisemmin, ajamiseni onkin vaarallisempaa. Sekoilen ja teen virheitä ja saan jatkuvia moitteita siitä kuinka huono ja vaarallinen ajaja olen. Syy riskitason lisääntymiseen on se, että tämä toinen henkilö (joka ei itse uskalla ajaa lainkaan Helsingissä eikä juuri muissakaan kaupungeissa) ei hyväksy harhaan ajamisia eikä pelkuruutta kaistojen vaihtamisessa eikä liikennesääntöjen pitämistä etusijalla, mikäli toisessa vaakakupissa on lyhin ja nopein perille pääsy. Maantiellä käskyt ovat tyyppiä: Perillä on oltava ajassa, joka edellyttää 130 km/h tuntinopeutta, mutta ylinopeutta ei saa ajaa.
Kun yhden kilometrin matkalla tulee noin 5-10 ajamiseen liittyvää käskyä ja moitetta, joita säestää jatkuva pahantuulinen yleisrähinä ja ajoittaiset raivonpurkaukset vääristä kaistanvalinnoista ja väärän reitin valitsemisesta ja pelkuruudesta pysähtyä liikennesääntöjen vastaisesti muun liikenteen kulku tukkien (periaatteella "tekeväthän muutkin", ajaja kuin ajaja menee lopulta sekaisin ja stressaantuu. Virheiden todennäköisyys lisääntyy.
Tilanne on kuin laivassa, jossa päällikkö antaa käskyjä ruorimiehelle - sillä ratkaisevalla erotuksella, että laivassa päällikkö on vastuussa ajamisesta, vaikka ei pitelisikään ruoria, mutta autossa ajamisesta vastaa yksin ruorimies.
Hetken päästä lähden ajamaan ilman päällikköä. Lähitunnit näyttävät, millaisen kolarisuman saan yksin ajaessani aikaiseksi.
Itse olen huomannut pari ongelmaa, joilta on vaikea välttyä:
- lähestyn tasa-arvoista risteystä kaupungissa, valmiina väistämään oikealta tulevaa. Juuri ennen suojatietä näkee vain muutaman metrin päähän oikealle kulman taakse, autoja ei näy. Lähestyn risteystä, oikealta tuleekin autoja, useita. Pysähdyn odottamaan, valitettavasti suojatie on auton kohdalla ja häpeän kun tukin jalankulkijoilta tien.
- ruuhka-aika. Kaksi kaistaa samaan suuntaan. Pitää kääntyä vasemmalle. Vasemmalle kääntyville ei ole omia valoja, vain yhdet valot. Valot vaihtuu vihreäksi, menen keskiviivan viereen odottamaan vuoroani, kunnes vastaantulevassa liikennevirrassa on sopiva rako, mutta sopivaa hetkeä ei tule ennenkuin vastaantulijoille vaihtuu punainen, samaan aikaan kuin minullekin. Siinä on hetki aikaa mennä, ennenkuin risteävän kaistan valot vaihtuvat vihreiksi, mutta.. vastaantulevista autoista on moni kääntynyt samalle kadulle kuin minäkin olen menossa ja siellä on edelleen punaiset, en pääse etenemään. Tukin risteyksen... Olisi kai pitänyt odottaa eikä edetä risteykseen lainkaan kun ei ollut varmuutta että tilaa on,
Itselläni ei näitä ongelmia ole koskaan. Joustavalla liikenöimisellä näiltä välttyy. Ei tarvitse odottaa jokaista etuajo-oikeutettujen autojen liikennevirrasta. Riittää, että siellä on auton mentävä kolo, jota käytetään hyödyksi. Jos itse ajan etuajo-oikeutettuna, en ole lainkaan harmissani vaikka vasemmalta taikka kolmion takaa oikealta tullaan aivan eteeni.
Joustavan liikennöimisen säänöt ovat varsin yksinkertaiset: 1) Anna toisille tilaa ja 2) Ota itsellesi tilaa. Tästä päästäänkin luontevasti ketjun alkuperäiseen asiaan: ei kannata noudattaa sääntöjä liian pilkuntarkasti.
Itse olen huomannut pari ongelmaa, joilta on vaikea välttyä:
- lähestyn tasa-arvoista risteystä kaupungissa, valmiina väistämään oikealta tulevaa. Juuri ennen suojatietä näkee vain muutaman metrin päähän oikealle kulman taakse, autoja ei näy. Lähestyn risteystä, oikealta tuleekin autoja, useita. Pysähdyn odottamaan, valitettavasti suojatie on auton kohdalla ja häpeän kun tukin jalankulkijoilta tien.
- ruuhka-aika. Kaksi kaistaa samaan suuntaan. Pitää kääntyä vasemmalle. Vasemmalle kääntyville ei ole omia valoja, vain yhdet valot. Valot vaihtuu vihreäksi, menen keskiviivan viereen odottamaan vuoroani, kunnes vastaantulevassa liikennevirrassa on sopiva rako, mutta sopivaa hetkeä ei tule ennenkuin vastaantulijoille vaihtuu punainen, samaan aikaan kuin minullekin. Siinä on hetki aikaa mennä, ennenkuin risteävän kaistan valot vaihtuvat vihreiksi, mutta.. vastaantulevista autoista on moni kääntynyt samalle kadulle kuin minäkin olen menossa ja siellä on edelleen punaiset, en pääse etenemään. Tukin risteyksen... Olisi kai pitänyt odottaa eikä edetä risteykseen lainkaan kun ei ollut varmuutta että tilaa on,
Itselläni ei näitä ongelmia ole koskaan. Joustavalla liikenöimisellä näiltä välttyy. Ei tarvitse odottaa jokaista etuajo-oikeutettujen autojen liikennevirrasta. Riittää, että siellä on auton mentävä kolo, jota käytetään hyödyksi. Jos itse ajan etuajo-oikeutettuna, en ole lainkaan harmissani vaikka vasemmalta taikka kolmion takaa oikealta tullaan aivan eteeni.
Joustavan liikennöimisen säänöt ovat varsin yksinkertaiset: 1) Anna toisille tilaa ja 2) Ota itsellesi tilaa. Tästä päästäänkin luontevasti ketjun alkuperäiseen asiaan: ei kannata noudattaa sääntöjä liian pilkuntarkasti.
Kerro toki tarkemmin, miten käännyt vasemmalle, jos tyypilliseen ruuhka-aikaan autot matelee melko hitaasti, eikä vastaantulijoiden puskurista puskuriin ole autonmentäviä aukkoja. Heillä on itsellään pieni paine ajaa risteyksen yli omilla vihreillään. Tuo toinen juttu on varmaan harvinainen, mutta on aika vaikea tietää, onko oikealta tulija harmissan vai ei jos ajat vasemmalta eteen, mutta hän voi ajaa kylkeesi, koska itse vahtii itselleen oikealta tulevia. On paljon kaupunkeja, jossa risteysten välit ajellaan 50km/h ja vähän vain hidastetaan risteyksiin. Tällöin et ehdi varoa myös vasemmalta tulijoita.
Kerro toki tarkemmin, miten käännyt vasemmalle, jos tyypilliseen ruuhka-aikaan autot matelee melko hitaasti, eikä vastaantulijoiden puskurista puskuriin ole autonmentäviä aukkoja.
Jos olet paalupaikalla odottamassa vihreää, niin liikkeelle ripeästi jo keltaisilla ennenkuin vastaantuleva jono lähtee liikeelle. Muussa tapauksessa täytyy ennkoida kolo, johon mahtuu ja kerätä suoraan ajaen hieman liikettä eteenpäin jo valmiiksi, jotta vasemmalle luikahdus on mahdollisiman ripeä. Ei siis paikoiltaan liikkeelle lähtien.
Jos ei edellämainitut onnistu, niin sitten joutuu odottamaan, että vastaantuleville vaihtuu punainen.
Tuosta Reijolankadulle vasemmalle kääntymisestä nousi aikoinaan isompikin haloo. Oli muistaakseni tarkoituksella tehty niin, että ruuhkaa syntyy ja ihmiset käyttäisivät julkisia tai menisivät jotain muuta reittiä. Sellaista se ollut ja luultavasti on edelleenkin.
On sinä Reijolankadun ja jäähallin ja Tullinpuomin välissä hieman kaistajärjestelyjä muutettu. Ihan en ole vakuuttunut, että onko hyvään suuntaan.
Äkkiä voisi kuvitella, että jos liikenne olisi joustavaa, nopeaa ja sujuvaa, niin ruuhkia ja päästöjä olisi vähemmän.
Joustavan liikennöimisen säänöt ovat varsin yksinkertaiset: 1) Anna toisille tilaa ja 2) Ota itsellesi tilaa. Tästä päästäänkin luontevasti ketjun alkuperäiseen asiaan: ei kannata noudattaa sääntöjä liian pilkuntarkasti.
Aamen.
Sellaisella lisäyksellä tietenkin, ettei kannata hätäisesti riskillä mihinkään olemattomaan väliin kiilata, vaan niin että varmasti ehditään edestä pois tai varmistutaan toisen väistämisestä. Ruuhkassa on siksi hyvä jos joka suunnasta ajetaan rauhallisilla nopeuksilla, myös etuajo-oikeutetusta. Liikenne soljuu ja ajovuoroja pystytään ottamaan ja antamaan jouhevasti vuoron perään kun ei ole isoja nopeuseroja. Esimerkiksi kaupunkien liikenneympyröissä. Ei sinne kannata viittäkymppiä rynnätä, että varmasti ehtii edellisestä tai seuraavasta liittymästä tulevien eteen. Antaa niiden tulla jos ehtivät ja työnnytään itse sopivaan väliin.
Annan äänen järjen käytölle. jos matkustajan tiputtamisesta ei ole kohtuutonta haittaa tahikka vaaraa muulle liikenteelle niin tapahtukoon se sitten vaikkapa lainsäätäjän ko. toiminnan kieltävällä alueella.
Jotkut paikat ovat liikenteellisesti niin hankalia, että ajaminen kaikkien sääntöjen mukaan on melkein mahdotonta.
Oletetaan, että saavutaan sivukadulta isommalle kadulle, jossa autot ajavat noin 50 kilometrin (13,88 metriä sekunnissa) tuntinopeutta. Oletetaan lisäksi, että sivukadulta saavuttaessa on pysäköityjen autojen tai muiden esteiden vuoksi huono näkyvyys pääkadulle.
Autoilija katsoo vuoronperään oikealle ja vasemmalle varmistaakseen, ettei ketään tule (kääntymissuunnasta ja olosuhteista riippuu, kummasta suunnasta tulevia autoja pitää erityisesti varoa). Järkevintä on ilmeisesti katsoa viimeksi siihen suuntaan, josta tulevat autot ajavat lähimpänä kääntyjää eli oikeanpuoleisessä liikenteessä vasemmalle. Näkyvyydellä eri suuntiin on myös merkitystä siinä, minne kannattaa viimeksi katsoa.
Oletataan, että sekunnin kymmenesosa sen jälkeen, kun autoilija on viimeisen kerran katsonut siihen suuntaan, johon hän toiseksi viimeiseksi katsoo, tästä suunnasta ilmestyy auto näkyviin. Se etenee 13,88 metriä sekunnissa, joten siinä vaiheessa, kun autolija on vielä viimeisen kerran katsonut toiseen suuntaan ennen lähtemistään ajamaan, saapuva auto on tullut 14-20 metriä lähemmäksi. Ja jos näkyvyyttä ei ole kuin 20-30 metriä, saapuva auto on jo vaarallisen lähellä siinä vaiheessa, kun toinen auto lähtee ajamaan risteyksestä. Jarrutusmatka 50 km/h nopeudesta on noin 11-12 metriä, ja kuljettajan reagoimisen aikana auto ehtii edetä myös useita metrejä. Ellei tilanne johda kolariin, tapahtuu vaarallinen läheltä piti -tilanne. Ja kuitenkin risteykseen pienemmältä kadulta saapuvan auton kuljettaja on tehnyt kaiken mitä voi havaitakseen päätiellä ajavat autot. Marginaalia vain yksinkertaisesti on liian vähän. Turvallinen ajaminen risteyksen läpi on mahdotonta.
Latasin Youtubeen pitkästä aikaa muutama päivä sitten kuvatun (heikon) videon, jossa on yksi vähän tämän tyyppinen risteys. Se ei ole kuitenkaan kovin vaarallinen, eikä videon tarkoitus edes ole havainnoida marginaalien pienuutta vaan sitä, että nähdäkseen saapuvat autot kuljettajan on ajettava suojatielle, mitä tällä foorumilla näytetään paheksuvan. Ja kun oikein keskittyy tarkkailemaan saapuvia autoja ja valmistautuu painamaan kaasua heti, kun jonossa on sopiva aukko, ei ehkä huomaa jalankulkijoita, jotka kävelevät samaan aikaan suojatietä pitkin auton eteen (itse en kävelisi vaan kiertäisin auton takaa).
Videossa näkyvä risteys ei siis ole vaarallisin mahdollinen. Oikeasti vaarallisia risteyksiä ja läheltä piti -tilanteita koin heinäkuussa Englannissa, jossa liikenne on vilkkaampaa ja kadut kapeita ja näkyvyys sivulle monesti huono. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen tottuneena saatoin lisäksi vaistomaisesti katsoa sivuille väärässä järjestyksessä.
Ehkä hevosista pitäisi koulutta autonkuljettajia. Niillähän on silmät pään sivuilla.
Videon lopussa on täytteenä pätkä edellä mainitusta Reijolankadun risteyksestä.
mikahe:
Nuo pykälät eivät ymmärtääkseni ohjeista liikennevalo-ohjattuun risteykseen ajamisesta. Siitä kertoo tämä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
Rätkätin:
Teksti on selkeää, mutta käytäntö ei aina ole yhtä selkeä. Lähestyessään risteysaluetta jonossa ajaen autoilija on tavallaan kahden tulen välissä.
Yleinen huomaavaisuus muita kohtaan edellyttää, että autoilija ajaa määrätietoisesti risteyksen läpi, jotta mahdollisimman moni takana tulevakin ehtisi ajaa risteyksestä ennen liikennevalojen vaihtumista. Risteyksien läpäisykyky on osatekijä ruuhkien syntymisessä, sillä liikenne seisoo, jos risteykset ovat hidastelun takia tukossa.
Yleinen huomaavaisuus kuitenkin edellyttää myös sitä, ettei juututa keskelle risteystä jonon pysähtyessä.
Näiden kahden tekijän ristitulessa autoilijan on tehtävä päätöksensä, lähteekö hän ylittämään risteystä jonon mukana vai ei. Jos autoilija haluaa olla ehdottoman varma siitä, että hän ei tule jäämään risteyksen tukoksi jonon pysähtyessä, hän ei aja heti toisen perään vaan lähtee ajamaan vasta, kun edellinen auto on ohittanut risteysalueen ja kadun ylittävän suojatien. Tämä taas merkitsee takana ajavien näkökulmasta ennen näkemätöntä hidastelua, ja kiireisimpien autojen torvet ehkä jo soivat. Niinpä autoilija ei voi aina valita aina tätä vaihtoehtoa, vaan hänen on ajettava risteykseen jonon jatkona silläkin uhalla, että jono jostakin käsittämättömästä syystä yllättäen pysähtyy niin, että hän viimeksi ajaneena jää risteävän tien tukoksi. Tästä tilanteesta voi tietysti vielä yrittää selvitä kiilaamalla edellisen auton vierelle tai tekemällä jotain muuta, josta tieliikennelaki todennäköisesti sanoo, että so, so, en noin saa tehdä.
Asiassa on se epämukava piirre, että jos autoilija risteyksien läpi jonossa ajamalla auttaa satoja kertoja takanaan ajavia autoja ehtimään risteyksen läpi, mutta yhden kerran juuttuu keskelle risteystä ja haittaa muutaman toisesta suunnasta tulevan auton kulkua, hänet muistetaan tästä yhdestä ainoasta tapauksesta itsekkäänä pahantekijänä, joka terrorisoi muita tiellä liikkujia. Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti aikoinaan, että muiden autoilijoiden pitäisi järjestää autojensa äänimerkeillä joka kerran protestimielessä torvisoittokonsertti tuollaiselle törpölle ja ääliölle.
Hyvät teot jäävät usein huomaamatta, mutta pahat huomataan aina.
Toinen edellä mainittu tieliikennelain kohta on myös mielenkiintoinen. Olen ollut itse kahdessa eri roolissa tuollaisessa tilanteessa. Ensimmäinen tapaus sattui, kun minulla oli ollut ajokortti vasta pari päivää. Olin kaverini kanssa ajelemassa, ja pysähdyimme erääseen risteykseen kääntyäksemme siitä. Kun näytti siltä, että tiellä ei kulje autoja, nostin kytkintä lähteäkseni ajamaan. Juuri tällöin tietä pitkin saapui vanha mies mopolla. Painoin uudestaan kytkintä ja jarrua eli pysäytin auton, joka ehti liikkua puolisen metriä eikä ollut vielä ehtinyt risteävälle tielle. Vanha mies kuitenkin säikähti auton liikahtamista ja yrittäessään väistää päälle ajavaa autoa kaatui mopollaan. Tie oli liukas, ja mopo liukui asfaltilla pitkän matkan. Miehelle ei käynyt onneksi mitenkään, mutta hän rähjäsi, että miten sitä nyt sillä lailla ajetaan. Onneksi tapauksesta ei seurannut tämän kummempaa.
Tuplapysähdys risteyksessä on monella tavalla vaarallinen. Autoni perään on ajettu vuosien varrella monta kertaa tällaisissa tilanteissa, ja itsekin olen ollut vähällä ajaa jonkun toisen perään.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, mitä tarkoittaa lain kohta hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava. Tästäkin asiasta minulla on omakohtaisia kokemuksia.
Ajoin kauan sitten eräänä lumisateisena yönä nelostiellä poikkeuksellisen huonossa kelissä noin 60 kilometrin tuntinopeutta, kun sivutieltä tuli kaksi autoa kovalla vauhdilla. Luminen ja liukas pinta huomioiden tulin siihen tulokseen, että etummainen auto ei millään ehdi pysähtyä risteyksessä, vaan liukuu väkisin päätielle. En ollut koskaan ennen nähnyt noin hurjaa lähestymistä. Koska oli yö, luulin että autoa ajaa rattijuoppo.
Mitä tuollaisessa yllättävässä ja nopeassa tilanteessa pitäisi tehdä?
Jatkaa matkaa ja toivoa, että kuljettaja saa sittenkin autonsa pysähtymään risteykseen, vaikka se näyttää vaativan yliluonnollisen ihmeen.
Jarruttaa ja toivoa, että kukaan ei loukkaannu, kun hetken päästä törmää toiseen autoon kuljettajan puoleisen etuoven kohdalle 50 kilometrin tuntinopeudella tai mihin lukemaan oman auton vauhti on ehtinyt liukkaalla tiellä hidastua.
Jarruttaa ja yrittää väistää tielle syöksyvä autoa etukautta?
Jarruttaa ja yrittää väistää tielle syöksyvää autoa takakautta?
Valitsin yhden näistä vaihtoehdoista ja sain kahden kuukauden päästä kutsun poliisiasemalle, jossa minulle ojennettiin tähän tapaukseen viitaten sakkolappu varomattomuudesta liikenteessä.
drive:
Eli TLA on samaa mieltä kuin TLL siitä, että ellei vihreillä pääse pois risteysalueelta ennen kuin on liian myöhäistä, pysäytysviivan ylittäminen - puhumattakaan pääopastimen ohituksesta - on liikenteen häirintää eli kiellettyä.
SO2001:
Niinpä .. maantietä nyt ajaa lähes kuka tahansa, mutta sotkut alkavatkin vasta, kun liikennettä alkaa olla runsaasti ja ollaan kunnon taajamissa.
Ajettiinpa sääntöjen mukaan tai ei, niin osumia ei saisi tulla. Kiinnostavaksi tulee myös se, jos osumia sitten kuitenkin tulee, että kuka maksaa viulut. Tämä on se paikka, jossa TLL alkaa kiinnostamaan.
Joustamista on se, vaikka näkee, että täysin väärin mennään ja siltikään ei aleta uhittelemaan ja kiusaamaan väärin ajavia, vaan pyritään korjaamaan virheet ja annetaan jokaiselle oma tilansa yhteispelillä. Totuuden nimessä on sanottava, että tätä kuviota sotkevat pahasti röyhkeät ja kiilarit. Mielenkiintoista on nähdä, kun useampi röykeä kiilari sattuu samaan aikaan samaan paikkaan.
Aamulla hommaudun taas jalankulkijana paikkaan, jota edeltää moottoriajoneuvolla ajo kielletty paitsi ratikoilta, takseilta ja busseilta. Kuitenkin on vaara jäädä kuorma-autojen, pakettiautojen ja henkilöautojen alle. Silleen täällä meillä.
mikahe:
Mikä kohta tuossa oli epäselvä? Vihreillä saa ohittaa pääopastimen tai pysäytysviivan. Eli vihreillä saa ajaa risteysalueelle. Ei ole mitään velvoitetta arvata kuinka hitaasti jono lähtee liikkeelle tai kuinka nopeasti punainen tulee. Sitten kun tulee punainen sitten ei enää saa ajaa risteykseen niin yksinkertaista se on
Kevennykseksi:
Onko edellä ajava ehdottomasti ohitettava
drive:
Niin .. ja kun poliisi on opastamassa, niin mitkään muut säännöt eivät ole voimassa. Sitten jos on kulkue jne jne ...
drive:
Kyllä risteykseen mennä saa kunhan ei sitten valojen vaihtuessa joudu sinne jäämään. Tuohon ihan oikeasti liittyy "ennustaminen". Autokouluissa on varmaan sinullekin kerrottu se suuri salisuus, että liikennevalot vaihtuvat aina joskus. Ei tuon pitäisi mikään suuri yllätys olla.
On myös totta, että silloin tällöin risteyksiin jää porukkaa. Jollain tavoin piipahtaa mielessä noiden henkilöiden luetun ja kuullun ymmärtäminen ja ajotaito yleensäkin. On aika paljon väkeä, joiden ajolupa on vissiin tullut muropaketin mukana.
drive:
Niinpä ...
Onko eroa, jos suojatien eteen on pysähtynyt tai pysäköinyt auto?
TLL:
Elikkä suojatien eteen väärin parkkeeratun (pysäköidyn) saa ohittaa pysähtymättä ja tietenkin tarpeellista varovaisuutta käyttäen.
Mistä sitten tietää kummasta on kyse? Itse kuvittelisin, että siitä onko kuski vielä ratissa vai ei? Mitäs te muut arvelette?
Itse olen pysähdellyt, kun sitä kuskia on melko vaikea takaa nähdä, että onko sitä siellä vai eikö ole?
drive:
Ei kun se on juuri niin yksinkertaista kuin TLL 15:2 :ssa käsketään. Suosittelen todella sinne autokouluun paluuta ja ellei TLL kelpaa, niin tänne voi listata mikä siinä mättää: Millaisia pitäisi liikennesääntöjen olla?
Lainaus "Tieliikennekirjasta" 46.p 1999:
"10.6 Joustavuutta risteysajoon
Jos ajoneuvo liikennemääräysten tai liikenneolosuhteiden vuoksi joudutaan pysäyttämään risteykseen tai sen välittömään läheisyyteen, kuljettajan on huolehdittava siitä ettei ajoneuvoa pysäytetä siten, että risteävän tien liikenne häiriytyy (TLL 15:2). Ennen risteysalueelle ajamista on siten syytä varmistautua:
a) että samanarvoisten teiden risteyksessä ei ole lähestymässä toista ajoneuvoa oikealta, jota väistääksemme mahdollisesti joutuisimme pysähtymään risteysalueelle sekä
b) että muutoinkin pääsemme pois risteysalueelta sille välillä pysähtymättä. Jos liikenne risteyksen toisella puolella on ruuhkan vuoksi pysähtynyt, emme itse pääse lainkaan nopeammin perille ajamalla risteysalueelle, mutta sen sijaan estämme tällä poikittaiseen suuntaan kulkevan liikenteen. Tämä sääntö pätee myös valo-ohjatussa risteyksessä."
Tulkitaan sitten niin jos lain kirjoittaja on niin tulkittavaksi tarkoittanut. Tuon tulkinnan mukaan risteystä ei saa ajaa ruuhkassa tukkoon vaikka tie olisi etuajo-oikeutettu tai valo vihreä. Ilmeisesti kuitenkin risteysalueelle saa pysähtyä, kunhan se rajoittaa korkeintaan samalle poistumiskaistalle ajavia. Jos näin ei saisi tehdä, ei siihen saisi ajaa se toisesta suunnasta tulevakaan. Eikä se siten ole mitään tukkoon ajamista.
drive:
Moniin risteyksiin on nykyvuosina maalattu vapaaksi jätettävää "ristikkoa" vaikka kaikilla ko. tiehen liittyvillä on kolmiot edessään. Tuo siksi, että risteyksiä liikenteen pysähtyessä ei todella ajettaisi tukkoon aivan omasta "etuajo-oikeudesta" huolimatta. Noin siksi, että ihmiset eivät näköjään oikeasti ole tienneet risteyskäyttäytymisistä tarpeeksi. Liekö opetuksen taso laskenut vai tiedon vastaanottokyky ja ymmärrys vähentynyt, mutta epäilen, että asioita ei kerrota ja painoteta nykyisin tarpeeksi paljon. Ainakin salaa toivon ja uskonkin, että ihmiset ovat nykyään fiksumpia kuin milloinkaan aiemmin.
HUOKAUS Minusta koko etuajo-oikeus käsitteenäkin pitäisi poistaa. Siitä ei ole ollut kuin haittaa ja harmia. Aivan hyvin tultaisiin toimeen pelkällä väistämisvelvollisuudella ja kenelläkään ei saisi olla etuajo-oikeutta ikinä missään koskaan.
Tätä ketjua lukiessani hämmästyin kyllä kovasti kun ymmärsin että joku oikeasti pystyy perustelemaan itselleen että olisi jopa lainsäädännön perusteella ihan ok tukkia risteys, vaikka sinne mennessään tietäisi että niin toimiessaan jumittaa risteävän tien liikenteen.
Mutta siksihän näitä keskusteluja käydään jotta tiedettäisiin mitä muut asioista miettivät, ja sen perusteella ymmärtää paremmin miksi muut toimivat omasta käsityksestä poikkeavasti tai omituisesti.
lawnmover:
Meistä yksikään ei ole poikkeus tuossa suhteessa.
lawnmover:
Tässä taas huomataan ettei lain täsmällinen tunteminen ole edes tarpeen huomioonottavan liikenteessä liikkumisen kannalta. Olennaisempaa on sisäistää toimintamallit joilla liikenteessä pärjää. En usko että monikaan liikenteessä miettii mitä laki sanoo jostain tilanteesta (paitsi nopeusrajoitusta ja pysäköintiä koska ne on ainoat jota valvotaan), vaan he ajavat niinkuin ovat oppineet ja tottuneet ajamaan. Lakikirjaa ei tarjota luettavaksi edes autokoulussa. Risteyksen tukkoon ajaminen on objektiivisen havainnoitsijan silmin idioottimaista toimintaa eikä sen ymmärtämiseen mitään lakikirjaa tarvita. Oikeutta risteyksen tukkoon ajaneen päälle ei kenelläkään ole ajaa, eikä tukkija olisi mitenkään syyllinen päälleajoon. Torvikonsertti sopii moiseen tilanteeseen mainiosti.
drive:
Aivan täsmälleen noin. Joskus täällä väitin, että jo pelkillä hyvillä tavoilla ja kohteliaisuudella pärjää aivan hemmetin hyvin itsensä ja muiden kannalta. Ehkä hieman kärjistin, mutta kuitenkin. Lakikirjaa tutkiskellaan vasta, jos jotain sattuu, eikä siellä yhtämittaa jotain satu.
Rätkätin:
Lakitekstissä etuajo-oikeus esiintyy vain muutaman kerran, lähinnä liikennemerkkien yhteydessä:
1) TLL 28:5 Erityiset pysäköintikiellot
2a) TLA 14 merkki 211 Etuajo-oikeutettu tie
2b) TLA 14 merkki 221 Etuajo-oikeus kohdattaessa
3) TLA 21 lisäkilvet 861 Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta
Etuajo-oikeutettu tie on ihan hyvä keksintö. Sitä ajaessaan ei tarvitse esim. satasen nopeudesta pysäyttää ja väistää sivutieltä muuten TLL 14:1 pääsäännön mukaan oikealta lähestyvää.
Ahtaassa paikassa on toisella etuajo-oikeus kohdattaessa -merkki ja toisella väistämisvelvollisuus. Näin ei tarvitse arpoa kumpi väistää. Samoin lisäkilpi kärkikolmion 231 tai stop-merkin 232 yhteydessä selventää erikoistapauksissa mistä suunnasta tulija on väistämisvelvollinen.
Joten lakitekstistä ei mielestäni löydy sellaista jonka perusteella joku ajoneuvon kuljettaja nostettaisiin etuajo-oikeutetuksi. Toisesta suunnasta tulevat vain tehdään väistämisvelvollisiksi ja hyvä niin, sillä jos kaikki risteykset olisivat tasa-arvoisia, niin sekä liikenteen sujuvuus että sen turvallisuus olisivat todennäköisesti nykyistä huonommalla tolalla.
mikahe:
Tiedän. Kuitenkin sellainen luulo elää sitkeästi.
Tämä(kin), jos mikään, on asenne kysymys.
Olen ennenkin veivannut tästä samasta ja saanut tuon saman esittämäsi vastauksen.
Silti puollan mielipidettäni ...
mikahe:
Ei niiden tasa-arvoisia tarvitse olla. Tuo ei ole se ainut vaihtoehto. Ne ovat västämisvelvoitettuja risteyksiä. Asiaa ei pidä tuijotella vain toisen osapuolen kantilta. Elikkä näin, että "ajelen tietä, johon muilla on väisttämisvelvollisuus". Tuossa on se ero, että vaikka tiedänkin, että muiden pitäisi väistää, niin en voi huristella ihan huolettomasti. Kun taas toisena vaihtoehtona on, että muut pois alta, sillä minulla on oikeus ja oikein etuajo-oikeus kaiken lisäksi. Semantiikkaa ehkä myös, mutta kyllä minun mielestäni väistämisvelvollisuudella ja etuajo-oikeudella on selvä sävyero.
Tuossa tulisi kiinnittää huomiota että 28§:llä halutaan minimoida häiriöt isommilla teillä:
"Pysäköinti on kielletty:
5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie liikennemerkein on osoitettu etuajo-oikeutetuksi;.."
Kyllä minun mielestäni etuajo-oikeutettu tie on hyvä asia jottei kaksi kohteliasta jää arpomaan tai kaksi kiilaria törmää toisiinsa. Päälleajo-oikeuttahan kenelläkään ei ole.
Etuajo-oikeutetulla tielläkään ei ole ylinopeusoikeutta tai turvaväleistä piittaamattomuusoikeutta joilla pelotellaan (siinä nimenomaisessa liikennetilanteessa ) väistämisvelvollisia, eli kyse on enempi siitä että valtaväylän liikenteen on tarkoitus sujua ja pikkuteillä voi yksittäiset kulkijat odotella että pääsevät sekaan.
Rätkätin:
Ennustajaeukoksi ei kannata alkaa liikenteessä ainakaan silloin kun kysymys on pelkästään omien etenemismahdollisuuksien ennustamisesta, vaikka olisi kuinka paljon toteutuneita ennustuksia meriittinä.
Esim. tässä risteyksessä vasemmalle kääntyjän on aivan turha ylittää pysäytysviivaa ja ohittaa pääopastinta vihreillä ennen kuin vasemmalle pääsy on varmaa. Jos ennustus menee väärin, niin eukko on joko risteävän tien tukkeena tai suojatien päällä odottamassa seuraavaa tilaisuutta sen sijaan, että odottelisi rauhassa milloin pääsee kääntymään vasemmalle.
Vastauksia lukiessa voisi luulla, että meillä saa kortin murrosiän kynnyksellä, heti toisen uhmaiän jälkeen.
Onko jotenkin kunniakasta pysähtyä suojatien päälle mieluummin kuin kaksi metriä edemmäs jossa on pysäköiminen sallittu? Tai jalkakäytävälle vaikka pysäköiminen on sallittu? Millä tavalla se tekee liikenteestä sujuvampaa?
Enemmänkin taustalla näkyy olevan lapsellinen halu kapinoida auktoriteetteja vastaan ja se halutaan myös näyttää. Tosin vain siksi, että tiedetään ettei poliisilla ole aikaa ruveta lastenvahdiksi ja puuttua moiseen, mikä pitäisi olla aikuiselle itsestäänselvyys.
mikahe:
Ei ole kyseisestä risteyksestä kokemusta, mutta en kyllä ymmärrä miten tuossa noin voi käydä. Täyttyykö vasemmalle vievä Sepänkatu vastaantulevista oikealle kääntyvistä vai mihin perustat väittämäsi?
Itselleni sattuu todella harvoin sellaisia tapauksia, että joudun jäämään viivan taakse odottamaan kääntyäkseni vasemmalle. Silti en ole jäänyt risteysalueelle risteävän liikenteen tukkeeksi, vaikka ajan risteysalueelle odottamaan sopivaa rakoa kääntymiselle.
Ajoittain vastaantulevaa liikennettä on niin paljon, että tilaisuus tulee vasta silloin, kun valot vaihtuvat ja sittenkin on hyvin aikaa kääntyä ennen kuin risteävälle liikenteelle vaihtuu vihreät ja saavat autonsa liikkeelle.
ps. Kuvan taksikuskille sakko
Mielenkiintoista tekstiä.
Itse olen huomannut pari ongelmaa, joilta on vaikea välttyä:
- lähestyn tasa-arvoista risteystä kaupungissa, valmiina väistämään oikealta tulevaa. Juuri ennen suojatietä näkee vain muutaman metrin päähän oikealle kulman taakse, autoja ei näy. Lähestyn risteystä, oikealta tuleekin autoja, useita. Pysähdyn odottamaan, valitettavasti suojatie on auton kohdalla ja häpeän kun tukin jalankulkijoilta tien.
- ruuhka-aika. Kaksi kaistaa samaan suuntaan. Pitää kääntyä vasemmalle. Vasemmalle kääntyville ei ole omia valoja, vain yhdet valot. Valot vaihtuu vihreäksi, menen keskiviivan viereen odottamaan vuoroani, kunnes vastaantulevassa liikennevirrassa on sopiva rako, mutta sopivaa hetkeä ei tule ennenkuin vastaantulijoille vaihtuu punainen, samaan aikaan kuin minullekin. Siinä on hetki aikaa mennä, ennenkuin risteävän kaistan valot vaihtuvat vihreiksi, mutta.. vastaantulevista autoista on moni kääntynyt samalle kadulle kuin minäkin olen menossa ja siellä on edelleen punaiset, en pääse etenemään. Tukin risteyksen... Olisi kai pitänyt odottaa eikä edetä risteykseen lainkaan kun ei ollut varmuutta että tilaa on, ruuhka-ajan päättymiseen olisi vain muutama tunti ...
- Mannerheimintietä keskustan suuntaan. Bussikaista oikealla, minä ajan vasenta kaistaa. Ohitan Tukholmankadun risteyksen vihreillä, mutta.. mutta... minun pitäisi jatkaa suoraan ja vasen kaista jakaantuu kahteen eri ajokaistaan ja molemmilta saa kääntyä ainoastaan vasemmalle, Reijolankadulle. Tästä ei ole mitään ryhmittymisohjetta aiemmin, pitäisi vaihtaa bussikaistalle, joka on jo ennestään täynnä fiksuja, jotka kokemuksesta tiesi tilanteen ja ajoivat bussikaistaa jo pidempään.
Muistelen, että edellä mainitussa pakassa sai aikaisemmin keskimmäiseltä kaistalta sekä kääntyä vasemmalle että ajaa suoraan. Keskimmäistä kaistaa pitkin suoraan ajamisesta haaveileville oli epämiellyttävä yllätys, kun liikenne yhtäkkiä pysähtyi, vaikka vihreä valo paloi. Joku jonossa oleva oli nimittäin kääntymässä vasemmalle, ja kääntyville paloi punainen valo. Mutta kuten on todettu, liikennejärjestelyjä on muutettu.
, ajaja kuin ajaja menee lopulta sekaisin ja stressaantuu. Virheiden todennäköisyys lisääntyy.
Ajan muuten luultavasti noin puolen tunnin päästä juuri tuosta edellä mainitusta kohdasta saapuen paikalle Tukholmankadulta.
Silloin kun ajan yksin, minua ei kovin paljon haittaa, vaikka en saisi vaihdettua kaistaa ja ajautuisin sen vuoksi väärälle reitille. Monta kertaa ajaudun väärälle reitille siksi, että olen erittäin arka tekemään liikenteessä sen tyyppisiä tekoja, jotka voisivat aiheuttaa aggressioita muissa autoilijoissa. Muutama ikävä kokemus vuosien varrelta on saanut minut melkein hysteerisen araksi tässä asiassa. Lisäksi minulla on periaate, jonka mukaan pitää ensiksi varmistaa tilanne ja se, mitä on tekemässä, ennen kuin tekee asian. Jos huomaa viime hetkellä olevansa menossa väärään suuntaan, ei pidä tehdä salamannopeaa kaistanvaihtoa tai käännöstä tai muutakaan vastaavaa äkkiliikettä, koska tällaisten liikkeiden jälkeen pelti yleensä rytisee, jos se on rytistäkseen. Tällaisessakin tapauksessa on maltettava varmistaa olosuhteet ennen kuin ryhtyy mihinkään. Ja koska olosuhteiden varmistaminen kestää yleensä jonkin aikaa, käytännössä tapahtuu niin, että jos huomaa viime hetkellä olevansa menossa väärään suuntaan, sinne myös menee. Mutta se ei siis ole mikään katastrofi, sillä pääseehän väärästä paikasta poiskin.
Jos noudattaa edellä mainittua periaatetta, ajamiseen tulee ylimääräisiä lenkkejä, mutta ajaminen on turvallisempaa ja riskittömämpää ja stressittömämpää - ellei ole kauhea kiire jonnekin.
Tässä asiassa on omalla kohdallani yksi paradoksi. Nimittäin se, että jos kyydissäni on eräs läheinen perheenjäsen, joka haluaisi minun ajavan turvallisemmin, ajamiseni onkin vaarallisempaa. Sekoilen ja teen virheitä ja saan jatkuvia moitteita siitä kuinka huono ja vaarallinen ajaja olen. Syy riskitason lisääntymiseen on se, että tämä toinen henkilö (joka ei itse uskalla ajaa lainkaan Helsingissä eikä juuri muissakaan kaupungeissa) ei hyväksy harhaan ajamisia eikä pelkuruutta kaistojen vaihtamisessa eikä liikennesääntöjen pitämistä etusijalla, mikäli toisessa vaakakupissa on lyhin ja nopein perille pääsy. Maantiellä käskyt ovat tyyppiä: Perillä on oltava ajassa, joka edellyttää 130 km/h tuntinopeutta, mutta ylinopeutta ei saa ajaa.
Kun yhden kilometrin matkalla tulee noin 5-10 ajamiseen liittyvää käskyä ja moitetta, joita säestää jatkuva pahantuulinen yleisrähinä ja ajoittaiset raivonpurkaukset vääristä kaistanvalinnoista ja väärän reitin valitsemisesta ja pelkuruudesta pysähtyä liikennesääntöjen vastaisesti muun liikenteen kulku tukkien (periaatteella "tekeväthän muutkin"
Tilanne on kuin laivassa, jossa päällikkö antaa käskyjä ruorimiehelle - sillä ratkaisevalla erotuksella, että laivassa päällikkö on vastuussa ajamisesta, vaikka ei pitelisikään ruoria, mutta autossa ajamisesta vastaa yksin ruorimies.
Hetken päästä lähden ajamaan ilman päällikköä. Lähitunnit näyttävät, millaisen kolarisuman saan yksin ajaessani aikaiseksi.
Itselläni ei näitä ongelmia ole koskaan. Joustavalla liikenöimisellä näiltä välttyy. Ei tarvitse odottaa jokaista etuajo-oikeutettujen autojen liikennevirrasta. Riittää, että siellä on auton mentävä kolo, jota käytetään hyödyksi. Jos itse ajan etuajo-oikeutettuna, en ole lainkaan harmissani vaikka vasemmalta taikka kolmion takaa oikealta tullaan aivan eteeni.
Joustavan liikennöimisen säänöt ovat varsin yksinkertaiset: 1) Anna toisille tilaa ja 2) Ota itsellesi tilaa. Tästä päästäänkin luontevasti ketjun alkuperäiseen asiaan: ei kannata noudattaa sääntöjä liian pilkuntarkasti.
pete61:
Kerro toki tarkemmin, miten käännyt vasemmalle, jos tyypilliseen ruuhka-aikaan autot matelee melko hitaasti, eikä vastaantulijoiden puskurista puskuriin ole autonmentäviä aukkoja. Heillä on itsellään pieni paine ajaa risteyksen yli omilla vihreillään. Tuo toinen juttu on varmaan harvinainen, mutta on aika vaikea tietää, onko oikealta tulija harmissan vai ei jos ajat vasemmalta eteen, mutta hän voi ajaa kylkeesi, koska itse vahtii itselleen oikealta tulevia. On paljon kaupunkeja, jossa risteysten välit ajellaan 50km/h ja vähän vain hidastetaan risteyksiin. Tällöin et ehdi varoa myös vasemmalta tulijoita.
Jos olet paalupaikalla odottamassa vihreää, niin liikkeelle ripeästi jo keltaisilla ennenkuin vastaantuleva jono lähtee liikeelle. Muussa tapauksessa täytyy ennkoida kolo, johon mahtuu ja kerätä suoraan ajaen hieman liikettä eteenpäin jo valmiiksi, jotta vasemmalle luikahdus on mahdollisiman ripeä.
Jos ei edellämainitut onnistu, niin sitten joutuu odottamaan, että vastaantuleville vaihtuu punainen.
Tuosta Reijolankadulle vasemmalle kääntymisestä nousi aikoinaan isompikin haloo. Oli muistaakseni tarkoituksella tehty niin, että ruuhkaa syntyy ja ihmiset käyttäisivät julkisia tai menisivät jotain muuta reittiä. Sellaista se ollut ja luultavasti on edelleenkin.
On sinä Reijolankadun ja jäähallin ja Tullinpuomin välissä hieman kaistajärjestelyjä muutettu. Ihan en ole vakuuttunut, että onko hyvään suuntaan.
Äkkiä voisi kuvitella, että jos liikenne olisi joustavaa, nopeaa ja sujuvaa, niin ruuhkia ja päästöjä olisi vähemmän.
pete61:
Aamen.
Sellaisella lisäyksellä tietenkin, ettei kannata hätäisesti riskillä mihinkään olemattomaan väliin kiilata, vaan niin että varmasti ehditään edestä pois tai varmistutaan toisen väistämisestä. Ruuhkassa on siksi hyvä jos joka suunnasta ajetaan rauhallisilla nopeuksilla, myös etuajo-oikeutetusta. Liikenne soljuu ja ajovuoroja pystytään ottamaan ja antamaan jouhevasti vuoron perään kun ei ole isoja nopeuseroja. Esimerkiksi kaupunkien liikenneympyröissä. Ei sinne kannata viittäkymppiä rynnätä, että varmasti ehtii edellisestä tai seuraavasta liittymästä tulevien eteen. Antaa niiden tulla jos ehtivät ja työnnytään itse sopivaan väliin.
Annan äänen järjen käytölle. jos matkustajan tiputtamisesta ei ole kohtuutonta haittaa tahikka vaaraa muulle liikenteelle niin tapahtukoon se sitten vaikkapa lainsäätäjän ko. toiminnan kieltävällä alueella.
Jotkut paikat ovat liikenteellisesti niin hankalia, että ajaminen kaikkien sääntöjen mukaan on melkein mahdotonta.
Oletetaan, että saavutaan sivukadulta isommalle kadulle, jossa autot ajavat noin 50 kilometrin (13,88 metriä sekunnissa) tuntinopeutta. Oletetaan lisäksi, että sivukadulta saavuttaessa on pysäköityjen autojen tai muiden esteiden vuoksi huono näkyvyys pääkadulle.
Autoilija katsoo vuoronperään oikealle ja vasemmalle varmistaakseen, ettei ketään tule (kääntymissuunnasta ja olosuhteista riippuu, kummasta suunnasta tulevia autoja pitää erityisesti varoa). Järkevintä on ilmeisesti katsoa viimeksi siihen suuntaan, josta tulevat autot ajavat lähimpänä kääntyjää eli oikeanpuoleisessä liikenteessä vasemmalle. Näkyvyydellä eri suuntiin on myös merkitystä siinä, minne kannattaa viimeksi katsoa.
Oletataan, että sekunnin kymmenesosa sen jälkeen, kun autoilija on viimeisen kerran katsonut siihen suuntaan, johon hän toiseksi viimeiseksi katsoo, tästä suunnasta ilmestyy auto näkyviin. Se etenee 13,88 metriä sekunnissa, joten siinä vaiheessa, kun autolija on vielä viimeisen kerran katsonut toiseen suuntaan ennen lähtemistään ajamaan, saapuva auto on tullut 14-20 metriä lähemmäksi. Ja jos näkyvyyttä ei ole kuin 20-30 metriä, saapuva auto on jo vaarallisen lähellä siinä vaiheessa, kun toinen auto lähtee ajamaan risteyksestä. Jarrutusmatka 50 km/h nopeudesta on noin 11-12 metriä, ja kuljettajan reagoimisen aikana auto ehtii edetä myös useita metrejä. Ellei tilanne johda kolariin, tapahtuu vaarallinen läheltä piti -tilanne. Ja kuitenkin risteykseen pienemmältä kadulta saapuvan auton kuljettaja on tehnyt kaiken mitä voi havaitakseen päätiellä ajavat autot. Marginaalia vain yksinkertaisesti on liian vähän. Turvallinen ajaminen risteyksen läpi on mahdotonta.
Latasin Youtubeen pitkästä aikaa muutama päivä sitten kuvatun (heikon) videon, jossa on yksi vähän tämän tyyppinen risteys. Se ei ole kuitenkaan kovin vaarallinen, eikä videon tarkoitus edes ole havainnoida marginaalien pienuutta vaan sitä, että nähdäkseen saapuvat autot kuljettajan on ajettava suojatielle, mitä tällä foorumilla näytetään paheksuvan. Ja kun oikein keskittyy tarkkailemaan saapuvia autoja ja valmistautuu painamaan kaasua heti, kun jonossa on sopiva aukko, ei ehkä huomaa jalankulkijoita, jotka kävelevät samaan aikaan suojatietä pitkin auton eteen (itse en kävelisi vaan kiertäisin auton takaa).
Videossa näkyvä risteys ei siis ole vaarallisin mahdollinen. Oikeasti vaarallisia risteyksiä ja läheltä piti -tilanteita koin heinäkuussa Englannissa, jossa liikenne on vilkkaampaa ja kadut kapeita ja näkyvyys sivulle monesti huono. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen tottuneena saatoin lisäksi vaistomaisesti katsoa sivuille väärässä järjestyksessä.
Ehkä hevosista pitäisi koulutta autonkuljettajia. Niillähän on silmät pään sivuilla.
Videon lopussa on täytteenä pätkä edellä mainitusta Reijolankadun risteyksestä.
https://www.youtube.com/watch?v=BMrFb-ypYcA